Tasavuodet! Arto Räikkönen perusti Konekuriirin markkinoiden tarpeeseen, eikä lehti vain hetken huumaksi alalle jäänyt. Metallin konemarkkinoiden tuttu ammattilehti on ehtinyt jo 30. vuosikertaansa saakka.

Konekuriirin ensimmäinen numero ilmestyi helmikuussa 1991. Nyt mennään siis jo vuosikerran numerolla 30.

Syntyessään lehti täytti selkeän aukon markkinoilla.

”Olin töissä peltisepän yrityksessä kattoporukassa Pirkanmaan alueella. Monenlaisia koneita ja työkaluja tarvittiin. Siinä tuli mietittyä, että olisipa kätevää, jos uusia etsittäessä ne löytyisivät tarvittaessa helposti yhdestä julkaisusta. Sellaista ei nimittäin ollut. Siitä se lähti, Arto Räikkönen toteaa.

Omin eväin ja ajatuksin

Nuori lehdentekijä oli 90-luvun vaihteeseen mennessä ehtinyt itse olemaan jo monessa mukana. Alkuaan Kangasalta kotoisin olleen nuoren miehen elämä sai suuntansa jo 14-vuotiaana, kun hänen perheensä muutti Kangasalta Nokialle.

”Outo koulu ja sen yhtä outo väki ei murrosiässä houkuttanut. Ilmoitin vanhemmilleni, etten aio mennä uuteen kouluun. Enkä mennyt”, Räikkönen naurahtaa.

Koulu jäi lääninhallituksen erikoisluvalla kansalaiskoulun päästötodistuksella, ja Räikkönen lähti töihin, Helsinkiin kesätöihin rakennustyömaalle. Työt jatkuivat sitten vanhempien ravintolassa, mutta kun vanhemmat kertoivat aikovansa muuttaa Ikaalisiin, alkoivat uusien töiden etsinnät.

”Halusin jäädä tutuille kulmille Nokialle. Vanhemmat lupasivat, että jäädä saat, kunhan töitä löytyy.

”Nuorena löytää töitä, jos niitä todella haluaa. Kuljin Nokialla töitä kyselemässä firmasta toiseen, kunnes aloitin suksisiteitä valmistavan firman pintakäsittelijänä. Siellä meni sitten kuusi vuotta.”

Sen jälkeen työt jatkuivat rakennuspeltiseppänä, kunnes sillä välin vahvan yrittäjän kipinän saanut mies löysi idean uudenlaisesta metallin konelehdestä ja omasta yrityksestä.

”Hain kirjastosta kirjan, missä selvitettiin näitä hommia, luin sen osittain, ja tuttu lehdentekijäkaveri eli Syväsen Jarmo toki hieman auttoi alussa. Näillä aloitettiin”, kertoo Räikkönen lehden alkuvaiheista.

Koneet ja ajankohtaiset uutiset

Konekuriirin idea oli alusta saakka hyvin selkeä.

”Halusin tästä konelehden, joka keskittyy puhtaasti konemarkkinoihin, uutuuksiin ja alan uutisiin. Kun ydin on selkeä ja kärki terävä, asiat pysyvät koossa ja julkaisua luetaan. Eli se kiinnostaa ja sillä on olemassaolon tarve. Tämän ajatuksen koetin sitten pitää kirkkaana vuosien varrella”, Räikkönen kertoo.

Ensimmäiset vuodet lehtimiehenä olivat rankkoja. Maassa oli lama ja tuote oli uusi. Lanseerauksessa riitti raakaa työtä, eli käytännössä kulkua asiakkaalta toiselle uuden suorakanavan mahdollisuuksia esittelemässä.

Sitkeä työ kuitenkin kantoi, ja yhä useammat asiakkaat alkoivat huomata julkaisun järkevyyden. Lamakin helpotti, ja sen sijaan taloudellinen kehitys maassa kääntyi pitkäksi nousuksi.

Lehdestä tuli alalle vakaa ja seurattu uutuus- ja uutispaketti.

Ensimmäinen Konekuriiri ilmestyi kahdeksansivuisena ja aloitusvuonna tuli seitsemän lehteä. Vuosien mittaan sivumäärä kasvoi ja julkaistujen numeroiden määräksi vakiintui kymmenen.

Lehden kohdennettu osoitteellinen jakelu yrityksille oli alkuun 8000, ja pian tuplat enemmän.

Nyt lehden printtipainos on noin 19 000, ja verkossa tavoitettavuus on moninkertainen.

Räikkönen teki lehteä muutaman vuoden yksin, ilmoitusten valmistus, taitto ja painatus hoituivat ostopalveluna. Pian oli tarvetta kuitenkin muillekin tekijöille.

”Keskeisiä kehitysaskelia vuosien varrella olivat ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen toimistotöihin ja sitten toimittajan palkkaaminen mukaan vuosituhannen vaihteen tienoilla. Se mahdollisti toimituksellisen sisällön vahvistamisen.

Näillä eväin lehteä tehtiin viime vuosikymmenelle saakka.

Vuonna 2016 markkinoilla vahvan ja hyvin tunnetun lehden teko siirtyi SL-Mediat Oy:lle, jonka palettiin kuului ennestään useita ammattilehtiä. Laajempi ympäristö tarjosi resursseja ajan haasteisiin vastaamiseen.

”Koin, että omat paukkuni alkoivat pikkuhiljaa vähentyä ja toisaalta ympäristö muuttui niin, että vaadittiin uudenlaisia eväitä ja resursseja lehden kehittämiseen. Ennen kaikkea tämä koski verkkopuolen asioita. Printtilehti on edelleen erittäin vahva käsite ja sillä on yhä ehdottomasti sijansa markkinoilla julkaisukanavana, mutta tänä päivänä tarvitaan muutakin. Monet asiat kun ovat tänä päivänä myös siellä verkossa”, sanoo Räikkönen.

Tiiviisti ytimessä

Arto Räikkönen keskittyy itse nykyisin lehdenteon sijaan muihin asioihin.

Oma yritys eli Kymppimediat Oy toimii yhä, mutta enemmän elämän ytimessä ovat harrastukset kuten pikkuremontointi ja vaikkapa karavaanarihommat puolison kanssa asuntoautolla.

Tärkeä puoli elämää on myös se, että Räikkönen, 58, on nykyisin myös pappa. Tyttärentytär on kaksivuotias.

Konekuriiri puolestaan jatkaa tämän vuoden alusta jälleen hieman uusissa ympyröissä, kun lehden toimitus jatkuu nyt Otavan Nettix Oy:n puitteissa. Kymmenen julkaisua tehdään suoraan asiakkaille, ja lehti ilmestyy printtijulkaisuna, näköislehtenä kuin osana uudenlaista laajaa verkkopalvelualustaa osana Nettixin Konepörssin palvelukokonaisuudessa.

”Ajat muuttuvat, ja se vaatii kehittymistä ja ratkaisuja. Silti tiivis ydin on aina yhtä tärkeä asia. Notkealla, ytimeen keskittyvällä toimitukselliseen panokseen perustavalla alan omalla markkina- ja uutiskanavalla on tarvetta jatkossakin. Eteenpäin, terävällä kärjellä”, kannustaa Arto Räikkönen.

Kari Harju