Prosessien muokkaaminen vie tehokkaampaan tuotantoon

Ajankohtaista asiaa virtuaalisesti: Fastemsin marraskuun alussa järjestetty virtuaaliseminaari keskittyi uusiin mahdollisuuksiin tuotannon tehostamisessa sen prosesseja kehittämällä automatisoinnin kautta. Fastemsin tuotantojärjestelmän MMS:n (Manufacturing Management Software) sovellutukset olivat yksi yhdistävä teema.

Englanniksi järjestetty kokonaisuus Productivity Beyond Machine Tending keskittyi tehokkuuden ja laadun kehittämiseen prosesseja tarkastelemalla, koska juuri niiden kautta tehokkuus muovautuu. Valmistus on paljon muutakin kuin koneet ja niiden käyttäjät, se on myös materiaalivirtoja ja tietovirtoja ja valmistusprosesseja niiden hallintaa ja optimointia tämän päivän keinoin. Tähän päivän mittaan tarjoiltiin ideoita ja mahdollisuuksia

”Entä jos tuotannossa tehtäisiin vain oikeita asioista oikeaan aikaan, ja koko ajan”, tiivisti päivän teemaa avauksessaan Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman.

Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman avasi tapahtuman.

Työkaluhallinta kuntoon automaation avulla

Eri prosessien kehittämiseksi työkaluhallinnan haasteet ovat yksi keskeinen teema. Työstökoneiden ominaisuuksien kasvaessa ja laajojen tuotevalikoimien myötä heikko leikkaustyökalujen hallinta on yksi keskeisiä nykytuotannon pullonkauloja.

Kun työkalunhallintaa kehitetään, sen edut ovat monet. Kustannukset ja konestopit vähenevät, käyttötunnit lisääntyvät ja joustavuus sekä tehokkuus kasvavat. Seminaarissa Fastemsin Sami Pohjalainen kävi läpi MMS-pohjaisen työkalunhallintakäytäntöjen etuja ja niiden käyttöönottomahdollisuuksia neljässä vaiheessa alkaen ennakoivasta työkalunhallinnan softaratkaisuista latausvirheiden eliminointiin, keskitettyyn varastointiin ja aina laajoihin työkalupalvelun Tool Service Cell- automaatioratkaisuihin saakka. Koneen käyttöasteessa työkalunhallintaratkaisujen kautta on mahdollista päästä jopa 95 prosentin tasoille, totesi Pohjalainen.

Työkaluhallinnan tehostamisen teemoihin keskittyi myös Volker Schwegler TDM Systemiltä.

Hän esitteli TDM Shop Floor Manager-ohjelmistoa ja integraatiota sen ja Fastemsin MMS:n välillä työkalusyklien kehittämisessä ja tiedonhallinnassa. Integraatiossa TDM toimii tietokantana työkaluihin liittyvien tietojen, kuten yksittäisten työkalujen, työkalukokoonpanojen ja NC-ohjelmaan liittyvien työkaluluetteloiden hallintaan ja mahdollistaa siten tuotannon tehokkaan valmistelun ja läpiviemiseen yhdessä mm. työkalumakasiinin hallinnasta ja datasiirroista huolehtivan MMS:n kanssa.

Kysymys-vastaus osuudet olivat esitysten jälkeen. Fastemsin Janne Kivisen (oikealla) aiheena olivat MMS:n WCO-toiminnot. Vasemmalla Mikko Tuomaala.

Suunnittelua ja optimointia eri sovellutuksissa

MMS mahdollistaa tuotannon tehostamisen suunnittelun ja optimoinnin kautta hyvin erityyppisissä ratkaisuissa.

Näitä esiteltiin useampia, Janne Kivisen teemana olivat MMS:n ns. WCO- eli Work Cell Operations -toiminnot tuotannon suunnittelun ja hallinnan automatisointiin tuotantokoneissa ja/tai tuotantosoluissa.

Work Cell Operations- järjestelmien kautta voidaan hallita tuotantoa stand alone-koneista ja tuotantokokonaisuuksista kookkaiden FMS-järjestelmiä hyödyntävien tehtaiden hallintaan saakka. Käytännönläheisessä kokonaisuudessa teemaa lähestyttiin eri kokoisten yritysten case-esimerkkien kautta. Hyötyjä WCO voi tuoda hyvinkin eri tyyppisiin ja kokoisiin yrityksiin, totesi Kivinen. Parinkymmenen henkilön konepajan osalta ytimessä voivat olla mm. koneiden tehtävälistojen hallinnan, koneiden statusseurannan tai aikataulutusten automatisoinnilla saavutettavat edut tuotannon tehostamiseen, keskikokoisilla yrityksillä juuri työkalunhallinnan kehittäminen ja kookkailla vaikkapa stand alone- tyyppisten koneiden integrointi toimintaan FMS-järjestelmien kanssa, totesi Kivinen.

Teemu-Pekka Ahonen puolestaan esitteli Fastemsin MMS-ohjattujen robottisolujen etuja periteisiin kiinteisiin ratkaksuihin verraten. Seurauksena on aivan uudenlainen joustava tuotanto, videolla esiteltiin MMS-kytketyn RoboCell ONEn toimintaa ja osoitettiin, kuinka MMS: n automaattinen aikataulutus toimii dynaamisissa tilanteissa, kuinka uusia osien tuotantoon tuotanto sujuu yksikertaisesti ja kuinka järjestelmä auttaa valmistautumaan tulevaan tuotantoon.

Teemu-Pekka Ahonen esitteli ja demosi MMS -ohjattujen robottisolujen etuja.

Work Cell Operations- järjestelmien kautta voidaan hallita tuotantoa stand alone-koneista ja tuotantokokonaisuuksista kookkaiden FMS-järjestelmiä hyödyntävien tehtaiden hallintaan saakka. Käytännönläheisessä kokonaisuudessa teemaa lähestyttiin eri kokoisten yritysten case-esimerkkien kautta. Hyötyjä WCO voi tuoda hyvinkin eri tyyppisiin ja kokoisiin yrityksiin, totesi Kivinen. Parinkymmenen henkilön konepajan osalta ytimessä voivat olla mm. koneiden tehtävälistojen hallinnan, koneiden statusseurannan tai aikataulutusten automatisoinnilla saavutettavat edut tuotannon tehostamiseen, keskikokoisilla yrityksillä juuri työkalunhallinnan kehittäminen ja kookkailla vaikkapa stand alone- tyyppisten koneiden integrointi toimintaan FMS-järjestelmien kanssa, totesi Kivinen.

Ilkka Saarimaa Fastemsilta esitteli päivän lopuksi automaattista valmistusta 5-akselisilla jyrsinkoneilla Fastemsin konttityyppisin palettiautomaatioratkaisuin varustettuna. Näitäkin ratkaisuja esiteltiin esimerkkien kautta, kaksi asiakasta olivat tehostaneet ja joustavoittaneet tuotantoaan mm. asetusaikoja minimoimalla merkittävästi sovellutusten kautta. Saarimaa esitteli myös yhden tuoteuutuuden tähän segmenttiin. Paletinvaihtajan tapaan toimiva DMC-APC (Double Mast Crane – Automatic Pallet Changer) on uusi ratkaisu työstökoneen ja Fastemin palettiautomaation välillä ja se mahdollistaa mm. nopean ja suoran lataamisen työstökoneen tai kokonaisuudessa toimivan muun laitteen pöydälle.

Tuhtia tietoa, virtuaalista yhteydenpitoa

Fastemsin verkkokokonaisuus tarjosi tapahtuman osallistujille paketin tiellä prosessien tehostamiseen automaatiomahdollisuuksien myötä, ja kuten tapahtuman isäntänäkin toiminut Mikko Tuomaala totesi, yleinen asiakkaiden kontaktointi ja yhteydenpito olivat tapahtuman tärkeitä motivaattoreita.

Vaihtoehtoisten yhteydenpitokanavien merkitys korostuu näinä erikoisaikoina.

Vuorovaikutusta lisäsivät mahdollisuus kysymysten esittämiseen kirjallisesti verkon kautta seminaariesitysten aikana, ja tätä mahdollisuutta myös käytettiin laajasti. Vastaukset tulivat omissa vastausosuuksissa esitysten lopussa. Tietoa ratkaisuista ja mahdollisuuksista oli tarjolla tapahtuman aikana myös verkon infopakettien kautta.

Kari Harju