Historian havinassa -juttusarja: Kimon ruukki oli Pohjanmaalla Jepualla ja Oravaisissa Oravaistenjoen varrella toiminut rautaruukki. Sen toiminnasta on yhtenä näkyvänä merkkinä tänä päivänä Pohjanmaan ainut rautaruukkimuseo Vöyrillä Kimon kylässä vuoden 1763 rautamakasiinissa.

Kimon rautaruukki toimi aikanaan kolmessa erillisessä kohdassa Oravaistenjoen varrella, ja masuuni sijaitsi vielä erillään muutaman kilometrin päässä alimmasta ruukista.

Ruotsalais-saksalainen Peter Heijke perusti ruukin vuonna 1703, ja Kimon ruukkia pidetään yhtenä Suomen vanhimmista teollisuuslaitoksista.  Alue sopi hyvin raudanvalmistukseen, polttoainetta eli puuhiiltä tuottavia metsiä ja koskivoimaa oli tarjolla runsaasti ja samoin satama lähellä. Se oli tärkeä, koska rautamalmi rahdattiin ruukkiin jaaloilla Ruotsista.

Isonvihan aikana vuonan 1714 venäläisjoukot hävittivät alkuperäisen masuunin, mutta uusi masuuni rakennettiin, nyt Oravaisiin lähelle satamaa. Masuunilta harkkorauta kuljetettiin Kimojokea ylös ruukille, jossa se taottiin kankiraudaksi.

Vuonna 1758 Kimon ja Orisbergin ruukit osti ruotsalaisten Robert Finlayn ja John Jenningsin ruukkiyhtiö ja siitä parinkymmenen vuoden päästä vuosi eteenpäin ruukkien omistus siirtyi ruotsalaisille A. Hasselgrenille ja Bengt Magnus Björkmanille.

Björkman omisti myös Fiskarsin, Antskogin ja Kosken ruukit ja Kimon ruukin masuuni oli 1700-luvun lopulla Fiskarsin ohella Suomen suurimpia harkkoraudan valmistajia.

Kun aika muuttui ja teolliset ja tekniset muutokset tekivät käsiteollisuuteen nojaavat ruukit 1800-luvun lopussa tarpeettomiksi. Uusia toimintamuotoja Kimon ruukille kuitenkin löytyi, ja se muutettiin sahalaitokseksi ja myllyksi. Kimonjoen koskia hyödynnettiin vuodesta 1922 lähtien sähköntuotannossa.

Kimon ruukin ympäristö on tänä päivänä luontonsa puolesta mainio vierailukohde, ja samalla Pohjanmaan ainut rautaruukkimuseo toimii Kimon kylässä ruukin rautamakasiinissa. Museo on auki kesäisin ja siellä ovat esillä 1700-luvun Kimon ruukin sekä vasarapajan pienoismallit, kuvia sekä erilaisia raudan jalostukseen liittyviä esineitä ja työkaluja. Kesän kohokohta on vuosittainen taontapäivä, taontakursseja on järjestetty kesäisin ja syksyisin. museiportalosterbotten.fi

Tämä Konekuriirin Historian havinassa -juttusarjan artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Konekuriirin numerossa 4/2022.