”Oma aurinkovoimala on ympäristöteko” – säästöä konepajan energiakustannuksiin

Ympäristöasiat sekä energiansäästäminen ovat nyt pinnalla. Uusiutuvaan energian käyttöön siirtyminen ja ympäristöä kuormittavien päästöjen vähentäminen on monelle yrittäjälle vastuullinen päätös. Yksi ratkaisu on aurinkovoima ja energian tuottaminen itse, parhaillaan aurinkopaneelikauppa Suomessa on vahvassa kasvussa. ”Kun hankkeeseen ryhtyy, on hyvä osata perusasiat – toimijoita alalla on Suomessa jo paljon, ja luotettavalla kumppanilla on tärkeä rooli aurinkosähköhankkeessa”, kertoo yhden alan toimijan eli Elektrowayn toimitusjohtaja Viljami Mehiläinen.

Nuoren eteläkarjalaisen yrittäjäpariskunnan, Riikka ja Viljami Mehiläisen luotsaama Elektroway iskee aurinkosähkömarkkinoille entistä kovempaa.

”Aurinkosähköä on Suomessa asennettu jo kauan, mutta viimeiset vuodet ovat olleet markkinoilla kasvujohteiset. Elektrowayn ensimmäinen aurinkovoimala asennettiin vuonna 2015, ja nyt teemme järjestelmiä niin omakotitaloasukkaille, kuin yrityksille kaikilta toimialoilta. Komponenttien saatavuus ja hinnat ovat vakiintuneet viimeisen parin vuoden aikana, ja aurinkosähkön käytöstä on tullut meille täällä pohjolassakin kannattavaa”, toimitusjohtaja Viljami Mehiläinen kertoo.

Energiaa auringosta. Aurinkopaneelit tuottavat energiaa koko vuoden. Pienituottoista talvisydäntä kompensoivat pitkät valoisat kesäyöt. Viime kesänä toteutettu aurinkovoimala liiketilan katolla.

Kehittyvää teknologiaa

Aurinkosähköjärjestelmissä käytettävät tuotteet ovat kehittyneet myös paljon. Aurinkopaneelien teho on noussut huimasti, ja invertterit ovat jo synkronisia akkuteknologian kanssa. Valmistajat kiinnittävät huomiota järjestelmien etäseurattavuuteen sekä älykkäisiin ominaisuuksiin.

”Toimitamme aurinkosähköjärjestelmiä akkukapasiteetilla omakotitaloasukkaille, sekä yrityksille. Toki aurinkosähköjärjestelmän voimme toteuttaa ensin niin, että se on valmiina tulevaisuuden energianvarastointitarpeisiin ja lisätä akkukapasiteetti järjestelmään myöhemmin. Käytännössä kuitenkin yrityksen kiinteistö kuluttaa 100 %:sti kaiken aurinkovoimalan tuottaman energian, koska kyse on isommista voimaloista ja kiinteistön energiankulutus on päivällä työssäoloaikaan suurimmillaan – ja juuri kun aurinko paistaa parhaimmillaan”, Mehiläinen ohjeistaa.

Elektroway toimittaa sähköalan palveluita laajalla palvelukartalla, painottaen ratkaisuissaan uusiutuvan energian ja älykkään sähkön käyttöä. Aurinkosähköjärjestelmät suunnitellaan aina kohteen tarpeet huomioiden.

”Yritykset hyötyvät aurinkosähköstä Suomessakin merkittävästi, keskimäärin sähkönkulutuksesta voidaan vuositasolla kattaa 15-20 % uusiutuvalla energialla.” toteaa Viljami Mehiläinen.

Aurinkopaneelit tuottavat energiaa koko vuoden, vain pimeimmät kuukaudet marraskuusta tammikuuhun ovat lähes nollatuottoisia. Talvea kompensoi kuitenkin pitkät valoisat kesäyöt.

”Suunnittelemme aurinkosähköjärjestelmät kiinteistön kokonaiskulutus huomioiden, mutta analysoimme tarkasti myös tuntikohtaista kulutusdataa. Aurinkovoimalan hyvin tehty suunnittelu on tärkeää, jotta järjestelmästä saadaan irti kaikki tarvittava. Aurinkosähkön asentaminen on myös luvanvaraista työtä, joten sähköalalla toimiva yritys on hankkeeseen paras kumppani”

Elektrowaylla järjestelmien suunnittelun tekee aina sähköalan ammattilainen, ja voimalahankkeessa voidaan huomioida energiankulutustarpeet laaja-alaisestikin. Aurinkosähköjärjestelmien lisäksi yritys toteuttaa myös ilmalämpöpumppu-, ilmavesilämpöpumppu- ja maalämpöratkaisuja, joten asiakkaille voidaan tarjota uusiutuvan energian palveluita hyvin monipuolisesti.

Itse tuotettu aurinkosähkö on järkevä investointi

Itse tuotettu aurinkosähkö on ilmaista sekä vähentää yrityksen tarvetta ostaa sähköä sähköverkosta, minkä ansiosta yritys säästää sekä sähkön ostohinnassa, siirtokuluissa että sähköveroissa. Tämän lisäksi aurinkovoimala kasvattaa myös kiinteistön arvoa. Säästöä syntyy siitäkin, että aurinkovoimala harvoin tarvitsee huolto- ja kunnossapitoa asennuksen jälkeen. Yritysten on mahdollista saada myös valtioavusteista energiatukea aurinkovoimalahankkeeseen 20 % kokonaiskustannuksista. Ennen aurinkovoimalahankkeeseen lähtemistä haetaan tarvittavat tuet, sekä mahdolliset viranomaisluvat.

”Autamme kaikessa energiatukeen tai rakennuslupiin liittyvissä asioissa, voimme jopa hakea tuen ja luvat asiakkaamme puolesta. Koulutamme itseämme jatkuvasti energiamarkkinoilla, ja pysymme täten hyvin perehtyneinä myös viranomaisvaatimuksista. Kunnat ja kaupungit ovat myös viime vuosina perehtyneet paremmin mm. rakennusvalvonnan puolelta uusiutuvan energian järjestelmien asentamiseen, ja ovat positiivisella asenteella mukana hankkeissa”, kommentoi Elektrowayn liiketoimintajohtaja Riikka Mehiläinen.

Elektroway tekee järjestelmiä niin omakotitaloasukkaille kuin yrityksille. Ensimmäinen aurinkovoimala asennettiin vuonna 2015. Kuvassa oikealta Viljami Mehiläinen, Riikka Mehiläinen ja Olli Palvas.

Koneteollisuudesta aurinkosähkön pariin

Elektrowayn organisaatioon kesäkuussa 2020 tullut myyntijohtaja Olli Palvas on monille teräs-, laite- ja konepajateollisuudessa työskenteleville tuttu vuosien varrelta. Palvas teki 90- ja 2000-luvuilla pitkän uran metallinkatkaisusahojen sekä erilaisia esikäsittelyn erikoiskoneiden parissa kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla. Hän toimi mm. useamman vuoden ajan ulkomaisten laitevalmistajien palkkalistoilla Saksassa ja Tšekeissä.

”Monissa konepajoissa, sekä muissa metallialan yrityksissä mietitään parhaillaan aktiivisesti, miten nyt ja tulevaisuudessa voidaan hyödyntää omavaraista energiaa. Verkkosähkön hinnat eivät ainakaan ole laskussa, joten omalla tuotannolla saadaan todellista euromääräistä säästöä. Aurinkosähköjärjestelmän käyttöikä on monta kymmentä vuotta, ja komponenteillakin on pitkät takuuajat. Kyse ei ole lyhyen aikavälin tuottamasta hyödystä, vaan pitkäikäisestä hankinnasta tulevaisuuteen. Yrityksillä aurinkovoimala maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa, minkä jälkeen järjestelmän tuottama energia on täysin ilmaista. Huoltokustannuksetkaan kun eivät rasita hankintaa, on oman aurinkovoimalan hankkiminen todellakin kannattavaa”, kannustaa Palvas.

Metalliteollisuuden laitteet ja erilaiset tehdasratkaisut ovat ottaneet energiansäästössä suuria harppauksia viime vuosina. Eri valmistajien laser- ja vesileikkausjärjestelmät sekä mm. lastuavat työstökoneet ovat kehittyneet kovaa vauhtia energiatehokkaammiksi ja myös tuottavimmiksi. Hyvä energiayhtälö konepajalle onkin tuottavuudeltaan tehokas, mutta energiankulutukseltaan pihi laitteisto ja uusiutuvan energian hyödyntäminen.

”Autamme yritysasiakkaitamme liiketoiminnan kasvattamisessa energiansäästöä hyödyntäen. Laaja osaamisemme suunnittelusta toteutukseen, sekä aurinkosähkökomponenttien oma maahantuonti pitää palveluketjumme ripeänä ilman välikäsiä. Meidät tunnetaan hyvästä asiakaspalvelusta sekä siitä, että järjestelmäratkaisut toimitetaan aina ajallaan – ja asiakas saa aina jotain myös vähän enemmän”, Palvas toteaa.

Metallintyöstökonekaupan vuosi oli haastava, mutta valo näkyy jo – ”Nyt kannattaa investoida”

Poikkeuksellinen 2020 heijastui viime vuonna metallintyöstökonekauppaan selkeästi. Tänä vuonna tilanteen odotetaan melkoisesti paranevan. Seuraavassa Teknisen Kaupan liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja, Cron-Tek Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvinen luotaa viime vuotta ja tiivistää tämän hetken tunnelmia. Nousu on edessä, kannattaa investoida, Järvinen toteaa.

Vuosi 2020 oli metallintyöstökonekaupan markkinan osalta Petri Järvisen mukaan vaikea, kuten pääosin muissakin investointituotteissa. Alku oli lupaava, mutta pandemia sotki suunnitelmat. Vuoden loppua kohden tunnelmat kuitenkin paranivat jo selvästi.

”Ennakko-odotukset lupailivat konemarkkinoille alkuvuodesta lievää kasvua edellisvuoteen verrattuna, mutta sitten maaliskuussa K-virus rysäytti koko markkinan hetkeksi täysin jumiin”, Järvinen kertoo.

Sen jälkeen kevättä edettiin sekavissa tunnelmissa. Suomessa teknologiateollisuudella oli yhä hyvä tilauskanta päällä ja konepajoissa töitä. Se poiki myös konetilauksia, mutta samanaikaisesti Euroopassa rajusti jylläävä K-virus loi synkän ja epätietoisuuden mustan pilven lähitulevaisuuteen.
”Kesälomien aikana ja niiltä palattaessa niin ihmisten tunnelmat kuin myös konekaupan odotukset olivat jälleen positiivisia. Syyskuulta alkaen K-virus puski kuitenkin taas rajusti päälle ja pysäytti koneinvestoinnit hetkeksi melkein kokonaan. Sitten taas valkeni.

”Lokakuussa tautitilanteeseen oli taas sopeuduttu, töitä puskettiin lähes normaalisti ja lukuisissa yrityksessä katsottiin jo vuoteen 2021 ”taudin jälkeiseen” elämään. Konekyselyiden määrät kasvoivat merkittävästi ja samalla päästiin tekemään myös konekauppaakin paremmin. Vuosi lopeteltiin taas positiivisimmissa tunnelmissa rokotustietojen luvatessa tilanteen normalisointia kesään mennessä”, Petri Järvinen kuvaa erikoista viime vuotta.

”Hyvillä fiiliksillä tästä eteenpäin”

Vuosi oli mikä oli, mutta olennaista on, että nyt tammikuullakin edetään myönteisissä tunnelmissa. Konekaupan osalta ollaan edelleen menossa parempaan suuntaan, sillä yleinen optimismi valon siintäessä putken päässä on kasvanut rokotusten jo alettua.

”Vuoden ensimmäisellä viikolla tehtiin jo konekauppoja, joten tästä on hyvä jatkaa positiivisella fiiliksellä eteenpäin.”

Petri Järvisen mukaan Suomen konepajateollisuus tarvitsee nyt yhä edelleen rajusti investointeja, jotta kilpailukykyä saadaan tässä maassa nostettua ja kirittyä kiinni muita Euroopan maita.

”Se edellinen vain Suomea koskettanut kahdeksan vuoden mittainen vuodet 2009-2016 kestänyt investointilama on edelleen kuromatta umpeen. Muissa Euroopan maissa työstökoneinvestoinnit rysähtivät vain vuonna 2009, jonka jälkeen ne nousivat jyrkästi ylöspäin jo 2010 alkaen. Meillä sen sijaan tekemistä tässä suhteessa riittää.

”Ilolla edelliseen on kuitenkin todettava, että toki Suomessa on joukko erittäin hyvin menestyviä pk-konepajoja, joilla menestyksen takana on pääsääntöisesti yhteinen nimittäjä: jatkuvat investoinnit sekä uusiin tuotantolaitteisiin, menetelmiin että henkilökunnan osaamiseen.

Nyt kannattaa laittaa vauhtia koneinvestointeihin, jotta kalusto on kunnossa nousun alkaessa, sanoo Petri Järvinen.

Viime vuosien aikana valtaosa näistä yrityksistä on pystynyt sitkeällä ja päämäärätietoisella työllä kasvattamaan suoran viennin, mikä edelleen osoittaa, että investointien ja yritystoiminnan kehittämisen kautta on mahdollista menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa.”

”Viime vuosina edelläkävijöiden investoinnit automaatioon yhdessä moniakselikoneiden kanssa ovat kasvaneet ilahduttavasti viime vuosien aikana. Myös aiheeseen liittyvien tiedonkeruusoftien myynti on kasvanut ja se tulee edelleen voimistumaan, sillä nyt halutaan faktaa tuotantokoneista, ei vain mutua”, Järvinen sanoo.

”On aika toimia”

Vuodelle 2021 Petri Järvisellä on selkeä viesti: on investointien aika.

”Investointipäätöksillä alkaa itse asiassa nyt jo olemaan kiire, että uusi kalusto saadaan toimitettua ja ajettua tuotantokuntoon ennen nousun alkua. Ennusteet ja odotukset viittaavat mukavaan kasvuun tämän ja ensi vuoden aikana ja näin uusista investoinneista saataisiin suurin hyöty ulosmitattua nopealla aikajänteellä. Ja tokihan myös koneinvestoinneille voimassa oleva tuplapoisto kannattaa hyödyntää”, Järvinen kannustaa.

”Kiinassa ovat työstökoneinvestoinnit kasvaneet syksyn mittaan voimakkaasti, joka taas on pidentänyt useiden konetyyppien toimitusaikoja. Saksan teollisuuden suhdannenäkymä pomppasi marraskuussa jo huippusuhdanteen puolelle (IFO). Tämä lupailee vahvoja mahdollisuuksia Suomen viennin kasvamiselle tämän vuoden aikana Saksaan.”

Kari Harju

Pieni on toisinaan paras

Oikea kone kuhunkin tarpeeseen: Kun on paljon pieniä kappaleita taivutettavana, järkevää on hankkia niiden kokoluokkaan sopiva kone. Kun Suomen Levy Oy hankki kompaktikokoisen särmäyspuristimen kookkaamman kaveriksi, saivat hommat lisää vauhtia ja työergonomia parani suuresti.

Visuvedellä toimiva levytyöpaja Suomen Levy valmistaa osia mm. useille eri metalliteollisuuden alueille. Yritys on alalla uusi toimija, isompaan vauhtiin toiminnoissaan vuoden 2019 kesällä perustettu yritys pääsi viime vuoden keväällä.

Suomen Levy on alkuaan viiden lähialueen yrityksen yhteisesti perustama kokonaisuus, nyt sen omistaa kolme yritystä, Visu-Kaluste, Suomenselän Jauhemaalaus sekä JAK-Metalli.

”Yhdistävä tekijä on levykappaleiden tarve. Pääasiassa teemme töitä omistajayritysten tarpeisiin, mutta toki teemme alihankintahommia myös muille tahoille. Toimitamme leikkeitä särmättynä, hitsattuna ja maalattuna sekä kokoonpanoja metalliteollisuuden eri sektoreille”, kertoo tuotantopäällikkö Timo Tulijoki.

Kompakti särmäyspuristin on näppärä työasema pienten kappaleiden käsittelyyn. Taivutustöissä Elmeri Hakkarainen.

Tilat kuntoon ja koneet paikalle

Kymmenen henkilön työpanoksella toimivan Suomen Levyn tuotanto käynnistyi noin puolitoista vuotta sitten työntekijärekrytoinnein, tilojen kunnostuksella ja ensimmäisten koneiden hankinnalla.

Tilat muokattiin Visuvesi Oy:n vanhaan saharakennukseen, joka nyt tarjoaa mukavasti avaraa, valoisaa ja toki nykyaikaista tuotantotilaa levytöille.

Heti alkuun hankittiin myös ensimmäinen kone, ja laserista aloitettiin. Hankintaprosessin seurauksena Visuvedellä leikkaa nyt kuuden kilowatin Bystronic-kuitulaser, nopea juhta, joka muutaman ajan kuluttua varustettiin nostolaitteiden sijaan koneen yhteydessä toimivalla levynkäsittelylaitteistolla kokonaistuottavuutta tehostamaan. Sen kaveriksi saapui varsin särmäyspuristin, 20 mm:iin terästä taivuttava 200 Nm:n Xpert Pro kolmen metrin taivutusleveydellä. Näillä koneilla tuotanto lähti hyvin sujumaan, mutta sujuvuuden kehittämiseksi yrityksessäjatkettiin perusinvestointeja edelleen.

”Teemme varsin paljon pienten kappaleiden taivutuksia, ja niiden tekeminen isolla koneella ei tuntunut kovin viisaalta puuhalta. Tutkimme asioita eteenpäin ja hankimme sopivamman koneen näitä töitä varten. Se asennettiin lokakuussa, ja täydessä työssähän se tuossa jo on, Tulijoki sanoo.

Xpert 80 on ollut mukana Suomen Levytyön toiminnossa lokakuusta lähtien. Lattialla kompakti kone mahtuu kolmen neliömetrin tilaan.

Ergonominen mobiilipaketti

Suomen Levyn kone on uudempi ja samalla kookkaampi malli muutama vuosi sitten ensiesittelynsä saaneesta Bystronicin Xpert- sarjasta.

Kaikenlaisiin teollisiin taivutusympäristöihin soveltuva Xpert 80:n etuna on sarjan pienemmän mallin Xpert 40:n tapaan mobiilius, 1500 mm:n taivutusleveydellä varustettu kone voidaan tarvittaessa siirtää hyvin helpoin operaatioin pajalla toiseen paikkaan tuotantotilanteiden muuttuessa. Kone on kompakti, mutta suorituskykyä riittää, tyyppinimen mukaisesti puristusvoimaa koneesta löytyy 80 tonnia.

”Sillä taivuttaa kappaleita vahvuuksiltaan 10 mm saakka. Pääasiassa työt ovat ohuempia, parin millimetrin vahvuudet ovat meillä tyypillisiä”, kertoo Timo Tulijoki.

Pajan lattialla kone mahtuu kolmen neliömetrin tilaan, ja sen erikoisetu on ergonomia.

Koneella voidaan työskennellä istualtaan, ja edustan työtason korkeus on säädettävissä taivuttajan mukaan. Sen myötä kone on työasema, joka puitteiltaan sopii kookkaampia särmäyspuristimia paremmin pienten kappaleiden käsittelyyn.

Työaseman tunnelmaa korostavat edelleen vaikkapa koneen sivustoille sijoitetut luukulliset lokerikot tilat taivutustyöhön tarvittaville terille ja tarvikkeille. Koneen käyttöä muutoin helpottaa toki kookkaampien koneiden tapaan mm. terien automaattinen puristuskiinnitysjärjestelmä.

Samat terät käyvät pitkälti molempiin saman valmistajan särmäreihin.

Särmäysohjelmien osalta tilanne on samanlainen. Ne tehdään talossa jatkossa etäohjelmointina.

”Tämän vuoksi oli järkevää hankkia samanmerkkinen kone aiemman rinnalle. Se tuo käytännön notkeutta töihin”, toteaa Timo Tulijoki.

Siitä se lähtee. Elmeri Hakkarainen varmistaa mitat, Timo Tulijoki seuraa tilannetta.

Myönteisesti uuteen vuoteen

Timo Tulijoen mukaan uudesta kompaktisärmäristä saadut kokemukset Visuvedellä ovat myönteisiä.

”Koneen toimitus sujui notkeasti ja muutamien pienten alkusäätämisten jälkeen se saatiin nopeasti tuottavaan toimintaan.  Kone on järkevä laite kokoluokassaan ja nopeuttaa särmäystöitämme muutenkin. Nopea kuitulaser vaatii sujuvuutta myös särmäyksiltä, kyllä siinä parikin konetta on paikallaan”, Timo Tulijoki sanoo.

Visuvedellä matkataan muutenkin vuoden alkua myönteisissä tunnelmissa. Uuden yrityksen alku käynnistys viime keväänä sattui poikkeusvuoteen, mutta töitä talossa on ollut koko ajan hyvin. Se luo vahvaa näkymää myös jatkoon.

Kari Harju

Tammikuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt.

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt. Konepajojen koneiden, laitteiden ja palvelujen erikois- ja ajankohtaisjulkaisun tämän vuoden ensimmäisen numeron sisältö on jälleen täyttä asiaa! Lehdestä löytyvät ajankohtaisimmat konemarkkinat sekä uutuus- ja uutisasiaa tutun runsaasti eri tahoilta. Investointiartikkeleita on mukana mm. Salosta, Kalajoelta, Eurajoelta ja Visuvedeltä. Tammikuun numero aloittaa lehden 31. vuosikerran. Klikkaa ja lue.

KK Ilmoittajat tammikuu 1 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Avertas Robotics Oy

Botnia Print

Bystronic

Cenic Finland

CLE Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Oy

Endor Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Melnory Ou

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

Kookas automaatiolinja mahdollistaa myös pienerien joustavan valmistuksen

Salon Metalelektro vahvistaa koneistustoimintojaan. Mittavat investoinnit FMS-järjestelmän uudistamiseen ja laajentamiseen peräti yhdeksän Mazak-tuotantokoneen kokonaisuudeksi tuovat salolaiselle sopimusvalmistajalle lisäpontta paitsi suuremmille sarjoille, myös joustavaan piensarjatuotantoon.

Tuotannon automatisointi on monella tavalla avaintoimintojen tehostamiseen. Valmistuksen automatisointi on ollut suuntana Salon Metalelektrolla pitkään.

Yrityksen koneistustoimintojen juuret ovat paikallisissa 1970-luvun konepajatoiminnoissa, sittemmin yritysoston kautta vuonna 1990 muodostuneen Salon Metalelektron elon kaareen vaikutti pitkälle elektroniikka- ja varsinkin kännykkäteollisuuden buumi 1990-luvulla.

Laajennettuun FMS-linjastoon kuuluu kaikkiaan kahdeksan HCN-4000 -mallin konetta ja yksi 5-akselikeskus Variaxis i-600. Koneen edessä Antti Melander ja Juha Luotonen koneella.

”Ydinasiakas oli Nokia ja tekemisemme ytimessä olivat alkuvuosia GSM-tukiasemien komponenttien koneistaminen. Myöhemmässä vaiheessa teimme myös huoltolaitteita ja osia tuotekehityksen tarpeisiin”, taustoittaa toimitusjohtaja ja pääomistaja Toni Anttila.

Kun ajat muuttuvat ja tilanteet vaihtuvat, ei suomalainen matkapuhelinkaan ollut sitten enää 2000-lukua edetessä samanlainen koko maan tuotannontekijä, yritys lähti uusille urille.

Salon Metalelektrosta kehittyi mekaniikka- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja, joka tänä päivänä palvelee tunnettuja kansainvälisiä yrityksiä ja kasvattaa parhaillaan vankasti asiakkaidensa kautta suoraa vientiään myös ulkomaille.

Iso tekijä tämän kehityksen takana on ollut juuri tuotannon kehitys ja varhainen automatisointi.

Automatisoitua tuotantoa. Uudistetun linjan ytimessä ovat Mazakin HCN-4000 -koneet. Koneistamassa Timo Iivonen.

Kokonaisvaltaisesti eteenpäin

Salon Metalelektro Oy toimii tänä päivänä konsernirakenteessa yhdessä vuonna 2000 ostetun Sorv-Elektron kanssa. SME Elektro Groupin yritykset toimivat Salon keskustan lähellä, tilaa on käytössä noin 6900 neliömetriä.

Kokonaisuus työllistää nyt noin 120 henkilöä ja konserni tarjoaa asiakkailleen, kansainvälisesti toimiville kone ja laitevalmistajille, palvelut kokonaisvaltaisuuden periaatteiden mukaan.

Se tarkoittaa koko pakettia suunnitteluista valmistukseen, kokoonpanoon ja toimituksiin saakka.

Mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistuksen ohella talo tarjoaa alihankintapalveluja useille eri aloille.

Yksi uusi mielenkiintoinen alue siinä mielessä ovat AM-alueen palvelut, millä sektorilla yritys kuuluu suomalaisiin pioneereihin. Yrityksellä on käytössä SLM280 TWIN 3D-metallitulostin ja useampi erilainen komposiittitulostin, ja yritys on mukana syksyllä perustetussa FAME-ekosysteemissä, mikä kehittää suomalaista AM-osaamista ja alan kansainvälistymistä.

”Ala on uusi, nopeasti kehittyvä ja mielenkiintoinen. Näkymää on. Mielestämme on paljon hyviä syitä olla mukana”, Toni Anttila sanoo.

FMS-linjasto uusittiin samassa investointikokonaisuudessa. WCO (Work Cell Operations) tuo uusia ominaisuuksia mm. tuotannon suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan.

Mittavaa automaatiota

Yritys on varhainen aktiivi 3D-tulostusmaailmassa, mutta virkeys uuden etsinnässä ja uuden tekniikan käyttöönotossa eturintamassa ei yritykselle ole todellakaan ennestäänkään outo asia.

Se koskee nimenomaan myös koneistustoimintoja, jotka toki ovat ja pysyvät jatkossakin Salon Metalelektrolla varsinaisena leipälajina.

Yksi iso hyppäys koskee FMS-linjan hankintaa Saloon viime vuosituhannen lopun tienoilla.

”Olimme jo ottaneet ensi askelia tuotannossamme aiemminkin, mutta iso ahaa syntyi 1990 luvun EMO-messuilla. Kun kävelimme siinä Fastemsin osaston ohi totesin mukana olleille kavereille, että nyt näin jotakin mielenkiintoista. Siitä se lähti”, sanoo Toni Anttila.

Pian sen jälkeen Salossa aloitti toimintansa FMS-linja, ratkaisu vaativaan, monipuoliseen ja tuottavaan koneistukseen. Vuosien mittaan automaatiota on kehitetty eteenpäin ja jo 2005 käynnistyi myös toinen FMS-linja, jossa on 11 vaakakaraista koneistuskeskusta.

Nyt täysin uusitun FMS-linjan toiminta alettiin uudistamaan muutama vuosi sitten investoimalla siihen ensimmäiset neljä Mazak HNC-4000 vaakakaraista koneistuskeskusta sekä viisiakselisen Mazak Variaxis i-600 -koneistuskeskus.

”Yhteistyömme koneasioissa Wihurin suuntaan vahvistui muutama vuosi sitten tuotannon kehitystarpeiden myötä. Totesimme Mazakit mainioksi vaihtoehdoksi tarpeisiimme. Se alkoi Integrex i-200 monitoimisorvista ja laajeni sitten vaakakaraisin keskuksiin FMS-linjan modernisoinnin myötä”, Anttila sanoo.

”Vaakakaraiset, paletinvaihtajalla varustetut Mazak-koneet soveltuvat muun muassa tehokkuutensa ja luotettavuutensa puolesta hyvin FMS-järjestelmiin keskeytymättömään tuotantoon. HCN-sarja on myös Suomessa erittäin hyvin menestynyt konetyyppi. Koneissa on käytössä uusinta Mazatrol Smooth -teknologiaa, mikä lisää nopeutta, suorituskykyä ja tuottavuutta vaativaan koneistukseen. Salon Metalelektron ensimmäiset HCN-4000 -vaakakaraiset olivat aikanaan ensimmäisten Eurooppaan toimitettujen Smooth-koneiden joukossa”, sanoo osastojohtaja Jani Pulkkinen Wihurilta.

Yhteistyössä eteenpäin. Vasemmalta SME:n Toni Anttila, Teuvo Kauppinen ja Jani Pulkkinen Wihurilta sekä Petri Pitkänen SME:ltä.

Joustavaa, kustannustehokasta tuotantoa

Viime vuonna Salon Metalelektro uudisti uusinta FMS-linjaansa eteenpäin.

Linjalle lisättiin nyt neljä uutta Smooth-ohjattua HCN-4000-mallin keskusta, joten nyt sillä toimii peräti kahdeksan HCN-4000 konetta sekä yksi Variaxis.

Kokoluokan järjestelmä on Suomessa harvinainen, ellei ainutlaatuinen.

Samassa yhteydessä yritys uudisti myös Fastemsin FMS-linjastonsa tähän päivään. Uusi WCO eli Work Cell Operations on osa Fastemsin MMS-automaatiojärjestelmää, mikä mahdollistaa älykkään tuotannon suunnittelun, ohjauksen ja valvonnan.

FMS-linjan laajennuksella ja uusilla ominaisuuksilla Salon Metalelektro hakee entistäkin sujuvampaa ja kustannustehokkaampaa tuotantoa.

”Vuosien mittaan olemme kehittäneet automaation mahdollisuuksia toiminnassamme monin tavoin, ja varsinkin kookkaampien sarjojen osalta. Uudella investointikokokoisuudella haemme lisäjoustavuutta nyt myös pienerien valmistukseen. Kasvua markkinoilta haemme, ja siihen tämä uusi huippukokonaisuus antaa jatkossa hyviä mahdollisuuksia”, sanoo tehtaanjohtaja Petri Pitkänen.

Salon Metalelektro on uudistanut tuotantoaan viime vuosina reippain ottein. Uuden kokonaisuuden myötä kokonaisinvestoinnit koneistuksen alueelle ja AM-sektorille nostavat kasvuyrityksen panostukset viimeisen viiden vuoden ajalta kymmenen miljoonan euron kokoluokkaan.

”Uutta kannattaa etsiä ja asioita kehittää. Uudistumisen, uusiin koneisiin ja laitteisiin investoiminen sekä henkilöstön jatkuva kouluttaminen varmistavat kilpailukykymme ja vastaavat ajan haasteisiin. Sen myötä saamme tehdä töitä jatkossakin”, Toni Anttila sanoo.

Tuoretta sorvauskeskuskalustoa alumiinin käsittelyyn. Multiplexin edessä Teuvo Kauppinen ja Toni Anttila.

SME Elektro Group Oy: Konserni, jonka muodostavat Salon Metalelektro Oy ja Sorv-Elektro Oy. Konserni työllistää noin 120 henkilöä. Liikevaihto on noin 13,2 miljoonaa euroa (2020). Palvelutarjontaa ovat suunnittelu, mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistus sekä 3D-tulostus.

Mazak HCN-4000: Vaakakarainen koneistuskeskus HSK-A63 / ISO 40 -karalla. Nopea automaattinen työkalunvaihtaja, useita karavaihtoehtoja. Paletin koko 400 x 400 mm. Pikaliikkeet X,Y,Z 60 m/min, kiihtyvyys 1,0 G. Mazatrol Smooth -ohjaus, helppo automatisointi muun muassa FMS-järjestelmään tai Mazak Palletechiin liittämällä.

Kari Harju

AMOB -putkentaivutus- ja päänmuovauskoneet Vossille

Älykkääseen tuotantoon erikoistunut Vossi Group Oy jatkaa asemiensa vahvistamista yhtenä putkentyöstämisen keskeisimmistä teknologia- ja elinkaaripalvelutoimittajista Suomessa ja Baltiassa. Putkentaivutuskoneita aina Ø 420 mm halkaisijaan asti valmistavan AMOBin edustus on siirtynyt Vossille.

Portugalilaisvalmistajan CNC-putkentaivutuskoneita on laajasti käytössä Suomessa ja tuotevalikoimassa on myös putkenpäänmuovauskoneita, rullataivutuskoneita sekä rullamuovauslinjoja. Perheyritysten yhteistyö on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Kolme konetta on jo yhteistyössä toimitettuna sekä kolme konetta on tulossa asiakkaille.

Noin 140 työntekijää sekä 20 000 m² tuotantotilat Portugalin Portossa. Mittavat raaka-ainevarastot sekä runsas määrä puolivalmiita koneiden runkoja varastossa mahdollistavat nopeat toimitusajat ja kilpailukykyiset hinnat.

Vakiintunut asiakaskunta Suomessa

Vuonna 1960 perustettu AMOB on yksi maailman johtavista putkentaivutuskonetaloista. 60-vuotisjuhlaansa viettävä perheyritys on historiansa aikana valmistanut yli 12 tuhatta konetta viidellä eri mantereella. Yrityksen vahvuuksia on, että se valmistaa koneet, työkalut ja ohjelmistot hyvin pitkälle alusta loppuun itse. Sillä on mittavat raaka-ainevarastot sekä paljon puolivalmiita koneiden runkoja varastossa, mitkä mahdollistavat nopeat toimitusajat ja kilpailukykyiset hinnat.

Työkaluvalmistus ja ohjelmisto-osaaminen itsellä

Ensimmäinen Vossin toimittama AMOB CE 90 CNC-putkentaivutuskone KKR Steel Oy:lle Joensuuhun. Kuvassa toimitusjohtaja Juha Riikonen.

Portugalin Portossa valmistajalla on n. 140 työntekijää sekä 20 000 m² tuotantotilat. Merkittävä asia on, että yritys suunnittelee, valmistaa ja testaa taivutustyökalut täysin itse. Yrityksellä on vaikuttava koneistamo, jossa se pystyy isoilla jyrsinkoneillaan koneistamaan kaikkein järeimmätkin konerungot sekä nopeilla 5-akselikeskuksilla mm. taivutustyökalut. Myös 3D-mittauslaitteistot ja -tilat ovat modernit.

Laaja tuotepaletti

Vossin jo ennestään vahvaan putken- ja profiilintaivutus- sekä päänmuovauskonepalettiin uusi edustus tuo erityisesti lisää kilpailukykyisiä malleja järeään kokoluokkaan.

AMOBilla on myös laaja mallisto rullataivutuskoneita, joita löytyy paljon suoraan varastosta sekä 1000 kpl vuosivolyymikapasiteetti. Lisäksi se valmistaa myös rullamuovauslinjoja. Vossi on kouluttanut huoltoteknikkonsa yrityksen koneisiin ja tarjoaa niihin täydet elinkaaripalvelut esim. käyttäjäkoulutukset, ennakoivat huollot sekä vara- ja kulutusosat.www.vossi.fi/amob

Uusi toimitusjohtaja ja päivitetty strategia Pivatic Oy:lle

Syksyn 2020 aikana Pivaticin strategia on päivitetty ja yhtiö hakee tulevina vuosina merkittävää kasvua Covid-19-epidemian jälkeen. Konkreettisena askeleena tässä strategiassa Jan Tapanainen on nimitetty Pivatic Oy: n toimitusjohtajaksi.

Pivaticin edellinen toimitusjohtaja Tomas Johansson keskittyy jatkossa rooliinsa Pivaticin sisaryhtiö Ursviken Technology AB:n toimitusjohtajana. Jan Tapanaisella on yli 17 vuoden kansainvälinen kokemus ohutlevytyöstökoneista ja -järjestelmistä. Viimeisen viiden vuoden ajan hän on toiminut johtavissa asemissa sopimusvalmistus- ja omia tuotteita valmistamissa teollisissa yrityksissä.

Pivaticin uudistetun strategian mukaisesti yhtiö kehittää uusia, innovatiivisia ratkaisuja valituille liiketoimintasegmenteille tarjotakseen asiakkailleen sijoitetun pääoman nopean tuoton. Pivatic varmistaa ensiluokkaisen asiakastyytyväisyyden vahvalla projektinhallinnalla ja tuotteiden elinkaaren aikaisilla palveluilla. Uudistetussa strategiassa yhtiö lisää panostuksiaan henkilöstön kehittämiseen tukeakseen seuraavien vuosien kasvua sekä keskittyy parantamaan projektien tehokasta valmistusta, kokoonpanoa ja toimituksia.

”Olen erittäin mielissäni päästessäni mukaan Pivaticin korkean teknologian ratkaisuiden pariin. Pivaticin henkilöstöllä on pitkä kokemus automatisoiduista ohutlevykomponenttien tuotantojärjestelmistä. Meiltä löytyy huippuosaamista teräskelojen ja levyarkkien käsittelyssä, lävistys- ja puristinlinjoissa sekä erityisesti mainiten myös työkalujen suunnittelussa, jolla usein saavutetaan merkittävä lisähyöty prosessissa. Nämä yhdistettynä erittäin monipuolisiin taivutusmenetelmiin ja automaatioon sekä jämäkkään projektinhallintaan takaavat yrityksen menestymisen ja kasvun jatkossakin”, toteaa Jan Tapanainen.  

ProMechanics panostaa CADCAM-ohjelmointiin

Nivalassa toimiva konepaja ProMechanics Oy investoi ohjelmointitoimintoihinsa. Ohjelmistopäivitys ajoitettiin samaan ajankohtaan uuden monitoimisorvin käyttöönoton kanssa, jolloin yrityksessä päästiin heti ottamaan täysi hyöty irti uudesta sorvista.

ProMechanics tarjoaa koneistuspalveluja modernilla konekannalla. Koneistuspalvelu tuottaa laadukkaita hienomekaanisia komponentteja suomalaisille ja kansainvälisille asiakkaille. 

Koneistuspalveluihin kuuluvat jyrsintä, automaattisorvaus ja monitoimisorvaus. Konekanta soveltuu erinomaisesti haastavien koneistettavien osien sarjatuotantoon. ProMechanicsin palveluihin kuuluvat myös kokoonpano- ja osakokoonpanotyöt sekä TIG-hitsaus. Tämän lisäksi yritys tarjoaa tuotteiden pintakäsittelyt ja jatkojalostukset, jotka teetetään luotettavilla yhteistyökumppaneilla.

Epäsymmetristen ja vaativien 3D-mallien lisääntyvä kysyntä

ProMechanics on käyttänyt tuotannon nopeuttamiseksi CADCAM-ohjelmistoa jyrsin- ja sorvausratojen ohjelmointiin. Asiakkaiden tarve aiempaa vaativammille osille on jatkuvassa kasvussa, jolloin monimutkaisten osien 3D-mallit luovat ohjelmointiin haasteita. Vastatakseen näihin tarpeisiin ProMechnanics kysyi työkaluja ohjelmistopuolen tehostamiseksi Rensiltä, jonka asiakas yritys oli jo ennestään.

CADCAM-ohjelmiston päivitys


Rensin edustaja kävi ensin kartoittamassa tilanteen ProMechanicsilla, jonka jälkeen päädyttiin CADCAM-ohjelmiston päivittämiseen valmistettavien kappaleiden vaatimalle tasolle. Ohjelmistopäivitys ajoitettiin samaan ajankohtaan uuden Miyano ABX64SYY2 -monitoimisorvin käyttöönoton kanssa, jolloin yrityksessä päästiin heti ottamaan täysi hyöty irti uudesta sorvista.

ProMechanicsin SURFCAM-lisenssiin päivitettiin täydet monitoimisorviominaisuudet, kuten pyörivät työkalut sekä mahdollisuus ohjelmoida toista työkalurevolveria ja apukaraa. Jyrsinkoneiden ohjelmointi päivitettiin samalla moniakselista työstöä varten. Ohjelmistopäivityksen lisäksi Rensi räätälöi yrityksen Miyano-, Traub- ja Moriseiki-monitoimisorvien sekä vaakakaraisen jyrsinkoneen postprosessorit.

ProMechanicsilla ymmärretään myös koulutuksen tärkeys, mikä on usein yrityksissä se, mistä tingitään. Koulutukseen käytettiin ohjelmistopäivityksen yhteydessä useita päiviä. Aluksi opiskeltiin muutama päivä uuden ohjelmiston perusasioita, ja käytännön harjoittelun jälkeen koulutusta jatkettiin Advanced-tason ohjelmoinnilla.

Koulutus toteutettiin osissa ja koronatilannekin vaikeutti välillä sen järjestämistä paikan päällä, joten se pidettiin osittain etänä verkossa. Koulutuksen loppuosa ajoitettiin yhteen uusien tuotteiden valmistamisen kanssa, jolloin päivitettyä SURFCAM-ohjelmistoa voitiin hyödyntää käytännön työssä eteen tulleiden haasteiden ratkaisemisessa.

SURFCAMistä täysi hyöty irti

ProMechanicsilla käytetään SURFCAMin eri ominaisuuksia laajasti. Normaalin työstörataohjelmoinnin lisäksi ohjelmaa käytetään suunnitteluun, piirtämiseen sekä 3D-mallien analysoimiseen, jolloin SURFCAMin ohjelmointiavusta saadaan täysi hyöty irti. ProMechanicsilla voidaan luottaa konesimuloinnin ja Rensin räätälöimien postprosessorien poistavan pienetkin virheet tuotantoprosessista, mikä tekee ohjelmoinnista helppoa ja tehokasta.

Totiset ilmeet koulutuksessa. Kuvassa vasemmalta Rensin CADCAM-kouluttaja Väinö Uutela, ProMechanicsin toimitusjohtaja Ville Parovuori ja koneistaja/ohjelmoija Miika Tervola. Taustalla ProMechanicsin uusi Miyano ABX64SYY2 -monitoimisorvi.

”Olen erittäin tyytyväinen SURFCAMin Waveform-työstörataan, jolla saadaan nopea ja vakaa rata työkalua rasittamatta ja näin tuotannon läpimenoaikaa parannettua”, sanoo ProMechanicsin menetelmäsuunnittelija Mikko Sarjanoja.

3D-tulostustapahtuma Teknologian yhteyteen

Teknologia -messukokonaisuus täydentyy 3D-tulostamisen tapahtuman myötä. 3D-tapahtuman yhteistyökumppanina on Suomen Pikavalmistusyhdistys – Finnish Rapid Prototyping Association FIRPA ry.

”3D-tulostus on ajankohtainen, sillä sen käyttö lisääntyy sekä teollisuudessa tuotantomenetelmänä että harrastuksen kaltaisena kotitulostamisena. 3D-tulostusalan tapahtuma sopiikin erinomaisesti Helsingin Messukeskuksen Teknologia-messukokonaisuuteen, sanoo Suomen johtavan tulostusalan yhteisön FIRPAn puheenjohtaja Mika Salmi. Vuonna 1998 perustetun yhdistyksen tavoitteena on muun muassa kehittää alan osaamista, yhteistoimintaa ja valmistustekniikoiden tietojen vaihtoa sekä edistää alan tunnettavuutta Suomessa.

Teknologia 21:ssä ssa esittäytyy useita teknologian aloja. Tietoa erityisesti 3D-tulostuksesta on toivottu aiempina vuosina.

”Ajankohtaisia 3D-aiheita on toivottu aiemmilla kerroilla, ja olemme iloisia, että pystymme ensi syksynä esittelemään niitä entistä enemmän kasvavassa messukokonaisuudessa”, toteaa Teknologia-messuista vastaava myyntiryhmäpäällikkö Marcus Bergström. 

3D-tulostamisen ammattitapahtuma koostuu näyttelystä, workshopeista sekä suomalaisten ja kansainvälisten alan huippuasiantuntijoiden puheenvuoroista. Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA järjestää myös vuosiseminaarinsa tapahtuman yhteydessä. Teknologia 21 järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 9.–11.11.2021.

Teollisuusinvestointien odotetaan piristyvän merkittävästi

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin 9 prosenttia edellisvuoteen nähden. Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2021 olisi noin 7,5 miljardia euroa.

Vuonna 2020 teollisuuden investoinnit vähenivät arviolta runsaan prosentin verran, eli kuitenkin koronakriisista huolimatta vähän.

Jatkon investointisuunnitelmien toteutumiseen liittyy EK:n mukaan kuluvana vuonna kuitenkin poikkeuksellista epävarmuutta. ”Mikäli koronaviruspandemiaa ei saada kuriin ja yhteiskunnan tiukkoja rajoitustoimia joudutaan jatkamaan vielä pitkälle tätä vuotta, investointisuunnitelmat voivat yrityksissä viivästyä”, kertoo EK:n asiantuntija Terhi Heikkonen.

Kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan tänä vuonna 4,6 miljardia euroa, joka on vajaat 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Myös tutkimus- ja tuotekehitysmenojen ja energiateollisuuden investointien odotetaan olevan kuluvana vuonna kohtalaisen korkealla tasolla. Teollisuuden investointiasteen ennakoidaan nousevan tänä vuonna noin 21 prosenttiin.

Käyttötarkoituksen mukaan tarkasteltuna noin 50 prosenttia kuluvalle vuodelle suunnitelluista investoinneista on korvausinvestointeja ja vain noin 24 prosenttia tuotantokapasiteetin laajennusinvestointeja.

Syksyllä 2020 tehtyyn tiedusteluun vastasi noin 220 yritystä, jotka työllistivät Suomessa noin 122 000 työntekijää. Tiedustelun luvut on korotettu vastaamaan kansantalouden tilinpidon mukaisia investointeja.

« Vanhemmat artikkelit