Avainsana-arkisto: alihankinta

Messuteemana Datasta bisnestä

Alihankinta-messut 8.-10. joulukuuta

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävien Alihankinta-messujen ja AlihankintaHEAT-tapahtuman ajankohta on siirtynyt syyskuusta tämän vuoden joulukuulle. Tapahtuman uusi ajankohta on 8.-10.12.2020.

Messutapahtuman siirto perustuu Tampereen Messujen hallituksen kesäkuun 5.päivän päätökseen, joka pohjautuu nykytilanteen analyysiin ja mm. näytteilleasettajien piirissä tehtyyn kyselyyn.

”Kysely osoitti selkeästi, että Alihankintamessut halutaan Tampereelle tänäkin vuonna, mutta järkevintä tässä tilanteessa on kuitenkin siirtää niitä ajallisesti riittävästi eteenpäin. Joulukuu koettiin tässä kohden parhaimmaksi vaihtoehdoksi”, kertoo Alihankinta-messuista vastaava projektipäällikkö, viestintäjohtaja Tanja Järvensivu Tampereen Messut -konsernista.

Messujärjestelyt etenevät Tampereella suunnitelmien mukaan, ja messujärjestäjät seuraavat jatkossakin valtioneuvoston linjauksia.

Poikkeuksellinen aika elämässämme jatkuu. Asiakkaidemme tavoin odotamme, että saamme kohdata kuitenkin jälleen kasvokkain, vaikka tapahtumaturvallisuus yhä tarkemmin huomioiden”, Tanja Järvensivu sanoo.

Kolme näkökulmaa, kolme teemakummia

Alihankinta-messujen ja AlihankintaHEATin teema on tänä vuonna Datasta bisnestä. Uutta ovat teemakummit, joiden kanssa tiedon merkitystä valmistavalle teollisuudelle käsitellään älykkään teollisuuden, turvallisuuden ja tuottavuuden näkökulmista.

Datasta bisnestä -teemaa käsitellään kolmesta näkökulmasta, jotka ovat älykäs teollisuus, turvallisuus ja tuottavuus. Jokaiselle näkökulmalle on nimetty oma teemakumminsa, joka tuntee alan ja tarjoaa siten asiantuntevaa tietoa aiheesta. Älykkään teollisuuden teemakummina toimii DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala. Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta vastaa turvallisuuden teemakummin tehtävästä ja tuottavuuden teemakummina toimii Konecranesin johtaja Juha Pankakoski.

Näkökulmia yhdistää tieto ja sen merkityksellisyys valmistavalle teollisuudelle. Selvää on, että datan merkitys korostuu alalla tulevaisuudessa entisestään.

Messujen avajaispäivänä järjestetään teemakeskustelu otsikolla ”Datasta bisnestä – älykkäästi, turvallisesti ja tuottavasti”. Teema tulee näkymään laajasti myös muussa tapahtuman ohjelmasisällössä.

Tästä vuodesta alkaen Alihankinnan hiilijalanjälkeä kompensoidaan #Alihankintametsä-nimisellä hiilinielulla, joka syntyy Lempäälään istutettavista noin 640 rauduskoivun taimesta. Hiilijalanjäljen kompensoinnissa kumppanina toimii Puuni Oy, joka mahdollistaa Tampereen Messuille tilaisuuden kompensoida osan messujen päästöistä hiilinielun avulla. Datasta bisnestä tekevän Puunin laskelmien mukaan lähes puolen hehtaarin kokoinen Alihankintametsä tulee pysyvyytensä eli noin sadan vuoden aikana vetämään noin 60 New Yorkin lennon kasvihuonepäästöt. 

Kari Harju

Kirja Tampereen Rautakourista

Kun tuntee historiaa, nykypäivää on helpompi ymmärtää, sanotaan. Tampereen seudun alihankinnan historiaan liittyen on käynnissä kirjaprojekti. Se niputtaa teemoja siitä, miten tähän päivään on pajoilla päädytty.

Sulaa metallia kaadetaan muottiin, Tampella, 1950-1960. Kuvaaja: Veikko Kanninen. Vapriikin kuva-arkisto.

Tampereen seudun alihankintateollisuuden perinteet ovat pitkät, joten teema on toki mielenkiintoinen. Kirjan toteuttaa Kuvateksti Teemu Järventie Oy ja ytimessä on alueen alihankintatoimintojen, työtapojen ja yritysten kehitys.

”Valmetista tai Tampellasta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta tähän mennessä ei ole tehty opuksia heistä, jotka aikanaan lähtivät isoista yrityksistä, laittoivat oman pajan pystyyn ja alkoivat tehdä alihankintatöitä entisille työnantajilleen ja muille kookkaille päähankijoille. Tämä kirja täyttää nyt aukkoa”, sanoo Teemu Järventie.

Alan konkareista nuoriin osaajiin

Tampereen seudun rautakourat -kirjassa haastatellaan metallialan osaajia takavuosien sotakorvaustuotteita rakentaneista konkareista nuoriin nykypäivän moniosaajiin.

”Alan toimijoiden kokemusten kautta osoitetaan edelleen, miksi ala on ollut ja on yhä merkittävä koko Suomelle”, Järventie kertoo.

Kirja toteutetaan kahdessa osassa yhteistyössä projektiin osallistuvien yritysten kanssa.

Mukaan tulee yhteinen osuus, jossa kerrotaan metalliteollisuuden synnystä Suomessa sekä kehityksestä Tampereella.

”Tämän reilun sadan sivun yleisen tietopaketin oheen jokainen tamperelainen tai ympäristökuntien metalliyritys voi ostaa oman tarinansa. Kokonaisuus voidaan näin kohdistaa tietyn yrityksen näkökulmaan, jolloin kirja toimii mainiosti vaikkapa liikelahjana”, Järventie toteaa.

Tasokkaasti koviin kansiin

Tampereen alihankinnan historiaa niputtavan kovakantisen, ulkoasultaan tasokkaan teoksen toteuttavat Kuvateksti Teemu Järventien tallin ammattikirjoittajat ja -kuvittajat. Teknologiateollisuus ry avustaa hankkeessa tausta-aineistojen yms. muodossa tapauskohtaisesti. Kuvateksti Teemu Järventie Oy on aiemmin toteuttanut kirjaprojekteja eri alueille, useita myös metalliteollisuuteen.

Kari Harju

Aurea Group vauhdittaa tuotantoa kankaanpäässä

Aurea Group kehittää toimintojaan Pöytyällä ja Kankaanpäässä. Uusi konepajaryhmä on muokannut viime kuukaudet toimintojaan, kehittänyt tilojaan ja investoinut konekantaansa. Kehitystyö jatkuu yhä, mutta nyt alkuvuonna päästään myös tuotannossa jo toden teolla asiaan, toteaa toimitusjohtaja Antti Sätilä.

Aurea Group muotoutui viime kesänä, kun Pöytyän Koneistuspalvelu eli PKP-Machining Oy kumppaneineen osti keväällä konkurssiin päätyneen Kankaanpää Worksin.

”PKP-Machiningin puitteissa olimme pohtineet jo jonkin aikaa toimintojemme laajentamista kokonaisvaltaisen asiakaspalvelun suuntaan. Kun Kankaanpää Worksin toiminta loppui, ostimme yrityksen, koska sen tilat ja konekapasiteetti soveltuivat hyvin toimintojemme kehittämiseen. Pöytyä ja Kankaanpää sijaitsevat maantieteellisestikin suhteellisen lähellä toisiaan”, kertoo PKP Machining Oy:n toimitusjohtaja Antti Sätilä.

Kankaanpää Worksin aiempiin tiloihin syntyi uusi yritys, Aurea Steel, joka muodostaa nyt Aurea Groupin yhdessä pääomistajansa, Pöytyällä jatkavan PKP-Machiningin kanssa.

Saksalainen Burkhardt+Weber MC 120 -koneistuskeskus mahdollistaa kookkaiden kappaleiden, myös pienempien komponenttien tuotannon ja vaikkapa valujen sarjatyöt. Koneen X/Y/Z-liikkeet ovat 2000/1800/1800 mm. Pöydän kantavuus on 5700 kg. Etualalla Antti Sätilä (oikealla) ja Klas Blomqvist.

”Toki satsaus on erittäin iso ja haasteita yksikön kokoluokan kanssa riittää”, Sätilä kertoo.

Satsaus oli toki merkittävä Kankaanpäälle myös paikallisesti. Aurea Steelin syntyminen merkitsee konepajatoiminnan jatkumista Kankaanpää Worksin tiloissa, tosin täysin uudessa kokoonpanossa.

Laajemmat kokonaisuudet

Pöytyällä toimiva PKP Machiningin toimintojen ydin on järeässä koneistuksessa, yritys on erikoistunut keskiraskaiden ja raskaiden kappaleiden koneistuksiin. Yritys palvelee toiminnoillaan mm. meri- ja offshore-teollisuutta, sellu- ja paperiteollisuutta, sekä energia ja konepajateollisuutta.

Groupin Kankaanpään yksikön eli Aurea Steelin tuotantoperinteet juontuvat Rauma-Repolan toimintoihin 1960-luvulle, Hollmingin omistamana Kankaanpää Worksina yritys toimi yli kahden vuosikymmenen ajan ja tunnettiin niin ikään mm. vahvana meriteollisuuden alueen palvelijana.

”Kankaanpään yksikkö Aurea Steel vahvistaa uudessa kokonaisuudessa erityisesti levy- ja hitsauspuolen toimintoja.  PKP Machining on investoinut runsaasti raskaaseen koneistukseen, Kankaanpää tuo levy- ja hitsauskapasiteetteineen lisää mahdollisuuksia aiempaa laajempien ja monipuolisempien kokonaisuuksien valmistuksessa”, Sätilä kertoo.

”Toimimme toisiamme täydentävässä kokonaisuudessa, ja erikoisosaamistamme ovat osavalmistuksen levy- ja hitsaustyöt, koneistus, lämpö- ja pintakäsittely sekä kokoonpanot.”

Groupin kotimarkkinat Pohjoismaiden alueella. Esimerkiksi Norja on jatkuvasti hyvin mielenkiintoinen suunta, sinne suuntaanhan PKP-Machining on kehittänyt aiemminkin projekteja.

Työt käynnissä. Kookkaita kappaleita käsiteltiin tuotantotiloissa joulukuussa.

Toden teolla tuotantoon

Aurea-ryhmän toimintoja Kankaanpäässä on käynnistelty viime syksyn mittaan, ja se on tarkoittanut mm. kunnossapitotöitä niin tilojen kuin konekannankin osalta sekä kokonaisorganisaatioon hiontaa.

Nopeampi vaihde Kankaanpään tuotannossa käynnistyy Antti Sätilän mukaan nyt talven ja alkukevään aikana. Tilauksia Kankaanpäähän on useita, muutama huomattavan iso.

Kun Kankaanpää Worksin henkilökunta oli yli 140 henkilöä, on Aurea Steelissä töissä Kankaanpäässä nyt kuusitoista henkilöä.

”Satsaamme monipuoliseen ja tiiviiseen ydintekemiseen. Nyt jo lähiaikoina toiminnan käynnistyessä henkilöstömäärä kuitenkin kohoaa ainakin kymmenellä. Erityisesti lisää hitsareita tarvitaan”, Antti Sätilä sanoo.

Kankaanpään yksikkö Aurea Steel vahvistaa uudessa kokonaisuudessa ryhmän levy- ja hitsauspuolen toimintoja. Paikalla on vahvaa konekantaa myös koneistukseen.

Tilat Kankaanpäässä ovat kooltaan yli 13 000 neliömetriä. Kaikkiaan Aurea-ryhmän käytössä on Pöytyän ja Kankaanpään tilat yhteenlaskettuina lähes 17 000 neliömetriä.  

Konekanta ryhmän yksiköissä on järeää, Pöytyän konekannan ytimessä on kahdeksanmetrinen karusellisorvi Bost. Sen myötä koneistamaan 120 tonnin kappaleet, materiaalit ovat ruostumatonta ja haponkestävää terästä, kuparia, alumiinia sekä kulutuksenkestäviä teräksiä. Lisäksi mm. avarruskoneita on useita.

Kankaanpään yksikön konekantaa ovat kuuluu kattaus järeää särmäys-, leikkaus- ja hitsauskalustoa, ja myös kookasta kalustoa koneistukseen, avainkoneina kaksi aarporaa ja 4,3-metrinen karusellisorvi.

Myös uusia koneinvestointeja Kankaanpäähän on jo tehty. Saksalainen täysmodernisoitu, erikoisvarusteltu Burkhardt+Weber MC 120 -vaakakeskus kehittää eteenpäin Kankaanpään tuotantomahdollisuuksia. Koneessa on erillinen makasiini yli metrin kokoisille Wohlhaupter-avartimille. Konetta on kyseisellä varustuksella rakennettu vain pari kappaletta koko maailman markkinoille.

Burkhardt+Weber MC 120:ssa on erillinen makasiini yli metrin kokoisille Wohlhaupter-avartimille.

Kehityksen ajatuksia

Jatkossa Aurea Groupissa nähdään kehitystä monella rintamalla.

”Tähtäämme kasvuun, ja toimintojen uusi laajuus ja monipuolisuus ovat sen mahdollistajia. Tiekartta on olemassa asioiden kehittämiseen. Nyt on näytön paikka.”

Groupin tuotanto on nyt kokonaisuudessaan sertifioitu, koneiden ja laitteiden osalta yritys noudattaa kahden vuoden päähän ulottuvaa investointisuunnitelmaa.

”Suunnitellut kone- ja laitesatsaukset ovat mittavia, tulemme satsaamaan jatkossa tänne mm. hitsaukseen ja levypuolen automaatioon.”

”Mahdollisuutena on kehittää tänne Kankaanpäähän verkostotyyppistä yritystoimintaa osaksi omaa prosessiketjuamme mm. maalauksessa ja palvelemaan myös muita alueen yrityksiä. Eräänlainen alan yrityskokonaisuus tänne Kankaanpäähän on tavoitteena”, sanoo Antti Sätilä.

Kari Harju

Myönteistä messumenoa – Alihankinta 2019 Tampereella

Alihankinta 2019 pidettiin Tampereella 24.-26.9. Teollisuuden alihankinnan ammattimessuille kokoontui 17 731 messuvierasta. Kävijämäärä oli tapahtuman historian toiseksi suurin. Vuonna 2016 kävijöitä oli 18 422.

Alihankinta 2019 kumppaniyritys oli Mantsinen Oy. Toimitusjohtaja Mia Mantsinen piti pääpuheen messujen avajaisissa

Tampereen Alihankinta tunnetaan hyvän tuulen messuina, ja ne Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa jälleen vietettiin. Maailmalla tapahtuu monenlaista, mutta myönteisellä virityksellä mennään, se viesti osastoilla korostui.

Kolmen päivän messutapahtuma keräsi paikan päälle lähes ennätysmäärän väkeä, joten tunnelma oli tiiviisti kohdallaan senkin osalta.

Messujen teema oli tällä kertaa kestävä valmistus ja se näkyi ja kuului läpi tapahtuman, kertoo Alihankinta-messujen projektipäällikkö, viestintäjohtaja Tanja Järvensivu Tampereen Messut -konsernista.

”Yritykset olivat vastanneet haasteeseen tarttua kestävän valmistuksen näkökulmiin. Toki uudet teknologiat, innovaatiot sekä tulevaisuuden teollisuus ja kestävä valmistus herättivät messuilla kiinnostusta ja keskustelua.” 

Vuoden Päähankkija ja Vuoden Alihankkija palkittiin. Vuoden päähankkija on Lojer Oy, palkinnon vastaanottivat Lojer Oy:n toimitusjohtaja Ville Laine, hallituksen puheenjohtaja Tommi Salonen ja tuotantojohtaja Jukka Suni.

17 731 messuvierasta, 1100 näytteilleasettajaa

Näytteilleasettajille, kuten konepajoille Alihankinta-messut ovat toimiva areena omien palvelumahdollisuuksien esittelyyn, ja kiinnostus tapahtumaa kohtaa pysyy vuosi vuodelta vahvana. Tulijoita messuille näytteilleasettajiksi on jatkuvasti enemmän kuin mukaan mahtuu.

Nyt mukaan mahtui noin 1100 näytteilleasettajatahoa joko omille osastoilleen tai esimerkiksi alueellisille yhteisosastoille, jotka ovat messujen yleistä näkymää.

Alihankinta-messujen sekä samanaikaisen startup-tapahtuman AlihankintaHEATin tavoitteena on viime vuodet ollut kansainvälistyminen ja pikkuhiljaa kehitystä on tapahtunutkin.

Ulkomaisia näytteilleasettajia on paikalla enenevästi, ja käytävilläkin kuulee nykyisin melkoisesti muutakin kuin tätä paikallista. Sama meno jatkunee edelleen, kun messut seuraavan kerran järjestetään 22.–24.9.2020. Tapahtuman teema on tuolloin Datasta bisnestä.

”Ensi vuoden teemaksi on valittu Datasta bisnestä, jonka kautta tuomme esiin tiedon merkitystä tulevaisuuden teollisuudessa. Näkökulmina korostuvat muun muassa älykäs teollisuus, turvallisuus ja tuottavuus. Tavoitteena on teeman kautta auttaa valmistavan teollisuuden yrityksiä siinä haasteessa, että yritysten suuresta tietomäärästä saadaan jalostettua sellaista tietoa, joka lisää ymmärrystä liiketoiminnan mahdollisuuksista ja sitä kautta tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamisesta”, kertoo Tanja Järvensivu.

Vuoden Alihankkijana palkittiin Futurice Oy. Vastaanottajat olivat Suomen maajohtaja Riku Valtasola ja Tampereen yksikön johtaja Osmo Haapaniemi.

Vuoden Päähankkija ja Vuoden Alihankkija

Näyttelyn ja startup-tapahtuman lisäksi Alihankinnassa palkitaan ansioituneita.

Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsi Vuoden 2019 Päähankkijana Lojer Oy:n Sastamalasta. Palkintovaliokunnan mukaan Lojer on pitkäjänteisesti ja eettisesti kehittänyt omaa hankintaverkostoaan. Lojerin hankintastrategian mukaisesti materiaalit hankitaan mahdollisuuksien mukaan kotimaisilta ja jopa alueellisilta toimittajilta, mistä osoituksena, että Lojerilla on Avainlippu-merkintä kaikissa yrityksen valmistamissa tuotteissa.

Vuoden Alihankkija 2019-palkinnon sai Futurice Oy Tampereelta. Yritys on palkintovaliokunnan mukaan huimasta 30 prosentin vuosittaisesta kasvuvauhdista huolimatta menestyksellä vaalinut omaa toimintatapaansa, joka näkyy ja tuntuu yrityksen toiminnassa ja kulttuurissa. Yhtiön arvot luottamus, läpinäkyvyys, oppiminen ja huolenpito ovat vahvasti läsnä niin henkilöstön arjessa kuin asiakastyössä. Palkintovaliokunta arvosti vahvasti yhtiön palvelua ja asiakaskokemusta.

Kari Harju