Avainsana-arkisto: alihankinta

Relicompin perheomistus vahvistuu

Kurikkalainen ohutlevyteknologiaan erikoistunut Relicomp Oy keskittää omistustaan perheyrityksen sisällä. Huhtikuun alussa tapahtuneen yrityskaupan myötä Relicomp siirtyy sataprosenttisesti nykyisten pääomistajien Tiina ja Marko Jyllilän omistukseen.

Taustalla on yrittäjäpariskunnan vahva luotto suomalaiseen työhön ja omistamiseen sekä Etelä-Pohjanmaalla yrittämiseen.

”Uskomme vahvasti siihen, että tämänkaltaista työtä, ohutlevyn työstämistä ja kokonaispalvelua sen ympärillä, on mahdollista tehdä Suomessa edelleen kannattavasti. Valmistamme kaikki tuotteet alusta loppuun itse Kurikassa, aina tuotekehityksestä kokoonpanoon asti. Myös asiakkaat haluavat enenevässä määrin keskittää tuotantoaan ja tilauksiaan kotimaahan. Meillä on tällä hetkellä asiakkaina merkittäviä suomalaisia yrityksiä, joiden menestymiselle tarjoamme omalta osaltamme mahdollisuuden”, kertovat Relicompin omistajat hallintojohtaja Tiina Jyllilä ja toimitusjohtaja Marko Jyllilä.

Relicompin omistajat Tiina ja Marko Jyllilä.

Omistajuuden keskittäminen perheyrityksen sisällä on ollut vuosia kestänyt prosessi. Vuonna 2009 Tiina Jyllilän äiti ja perustajaisä Reino Kangas jäivät perheyrityksen arjen toiminnasta pois, ja vuonna 2011 yrityksessä toteutettiin virallinen sukupolvenvaihdos. Nyt tapahtuvan yrityskaupan myötä Tiina Jyllilän sisarukset siirtyvät pois vähemmistöomistajina.

”Olemme Markon kanssa olleet yrityksen operatiivisessa arjessa mukana yli 20 vuotta ja luotsanneet yritystä pääomistajina vuodesta 2011 asti. Aika oli kuitenkin vasta nyt otollinen tälle suuremmalle muutokselle. Yritys on perintöni, ja minulle on erityisen tärkeää, että sukupolvien ketjua kunnioitetaan. Olen kiitollinen sisaruksilleni, että he luottivat minuun ja Markoon, ja siihen, että tämä on oikea ratkaisu yritykselle. Toivon, että joskus tulevaisuudessa myös meidän tyttäremme on mukana Relicompin arjessa”, sanoo Tiina Jyllillä.

Relicompin tuotantotiloja

Nostetta koko alan imagolle

Relicompin tahtotila on investoida suomalaiseen laatuun ja osaamiseen myös jatkossa voimakkaasti. Tämän hetken taloudelliset näkymät yrityksessä ovat positiiviset: ”Korona haukkasi liiketoiminnastamme ison loven, mutta nyt olemme palaamassa jälleen vuoden 2019 tasolle toiminnassa. Nykyasiakkaamme kasvavat vauhdilla, ja haluamme palvella heitä parhaalla mahdollisella tavalla myös jatkossa. Pyrimme kasvattamaan yritystä hallitusti myös tulevaisuudessa. Jossain vaiheessa tavoitteenamme on suunnata erityisesti Ruotsin markkinoille”, kertoo Marko Jyllilä.

Relicomp investoi kokoluokkaansa nähden runsaasti. Viime vuosina yritys on tehnyt muun muassa kaksi historiansa suurinta konehankintaa: Suomen suurin syvävetopuristin vuonna 2019 ja vuonna 2020 yhdistelmäkone, jossa yhdistyvät levytyöstökeskus, laser ja servoteknologia. Investointien lisäksi yritys suuntaa panostuksiaan voimakkaasti myös digitalisoitumiseen, sillä jatkossa toimintoja automatisoidaan entistä enemmän ja uusia osaajia tarvitaan lisää.

Relicomp Oy Kurikassa toimiva, ohutlevyteknologia ja -muotoiluun erikoistunut metalliteollisuusyritys. Perheyhtiön liikevaihto on tänä päivänä yli 18 miljoonaa euroa, ja yritys työllistää reilut 120 metallialan ammattilaista.

Alihankinta 2020 käynnistyy

Alihankinta 2020 ja AlihankintaHEAT järjestetään virtuaalisena verkossa 8.–10.12.2020.

Alihankinta 2020 -tapahtuman ohjelmassa on Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen studiosta lähetettävää live-ohjelmaa, ennakkoon tallennettua ohjelmaa sekä Brella-verkostoitumisalustan tarjoamia teollisuuden asiantuntijoiden ja ammattilaisten kohtaamisia. Tapahtumaan on ilmoittautunut 250 näytteilleasettajaa. Virtuaalitapahtuma on kävijöille maksuton ja se käynnistyy 8.12. klo 8 osoitteessa alihankintavirtual.fi.

Tapahtuman teema on Datasta bisnestä ja pääkumppanina toimii Business Tampere. Verkostoituminen Alihankinta-virtuaalitapahtumassa tapahtuu Brella-verkostoitumissivustolla.

Vuoden alihankkija ja Vuoden päähankkija palkitaan virtuaaliavajaisissa

Alihankinnan teema, Datasta bisnestä, tarjoaa sisältöä suorien lähetysten ja nauhoitettujen ohjelmavideoiden muodossa. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsee Alihankinta-virtuaalitapahtuman avajaisissa 8.12. Vuoden alihankkijan ja Vuoden päähankkijan Heat Grilli -teemakeskustelun aiheena on ”Datasta bisnestä – älykkäästi, turvallisesti ja tuottavasti”. Tribe Tampere palkitsee yhdessä Alihankinta-messujen kanssa Suomen startup-ystävällisimmän yrityksen.

Alihankinta-messut on järjestetty vuodesta 1988. Kansainvälisillä messuilla oli viime vuonna yli tuhat näytteilleasettajaa ja tapahtuma kokosi Tampereelle 17 731 messuvierasta. Nyt ensuimmösite kertaa virtuaalisena järjestettävässä Alihankinta-virtuaalitapahtumassa on mukana noin 250 näytteilleasettajaa, joista noin 35 on ulkomaalaista yritystä. Seuraavat fyysiset Alihankinta-messut on tarkoitus järjestää Tampereella 21.–23.9.2021.

Alihankinta- ja AlihankintaHEAT verkossa

Alihankinta- ja AlihankintaHEAT-tapahtumakokonaisuus järjestetään virtuaalisesti 8.–10.12.2020. Poikkeusvuoden virtuaalinen Alihankinta tarjoaa live-ohjelmaa, ennakkoon nauhoitettuja videoita sekä mahdollisuudet valmistavan teollisuuden asiantuntijoiden ja ammattilaisten verkostoitumiselle. Tapahtumaan osallistuminen on kävijöille maksutonta.

Alihankinta-virtuaalitapahtuman teema on Datasta bisnestä. Kuten perinteisiin kuuluu, myös tänä vuonna tapahtuma käynnistyy teemoihin johdattelevilla avajaisilla, joiden aikana palkitaan Vuoden Pää- ja Alihankkijat. Ohjelmassa on avajaispäivänä myös mm. Heat Grilli: ”Datasta bisnestä – älykkäästi, turvallisesti ja tuottavasti” -teemakeskustelu.

”Ykkösjuttu on verkostoituminen”

Myös kohtaamisten merkitys on nostettu virtuaalitapahtumassa tärkeään rooliin. Alihankinta-virtuaalitapahtuman aikana käytössä on fyysisiltäkin messuilta tuttu Brella -verkostoitumispalvelu, joka yhdistää ammattilaiset ja mahdollistaa tuottavat kohtaamiset helposti ja tehokkaasti.

”Alihankinnan ykkösjuttu on aina ollut verkostoituminen, joten myös tänä poikkeusvuonna haluamme korostaa sen merkitystä. Brellan avulla tapaamiset sujuvat videopuheluiden ja yrityskohtaisten chattien avulla, joten sekä vanhojen että uusien asiakassuhteiden solmiminen ja ylläpito on mahdollista myös virtuaalisessa tapahtumatoteutuksessa, kertoo Alihankinta-tapahtumakokonaisuuden projektipäällikkö Tanja Järvensivu.

Tapahtuman näytteilleasettajalla on palvelualustalla oma yrityssivunsa, jonka kautta yrityksen edustajat tavoittaa sekä videopuheluiden että chatin välityksellä. Virtuaalitapahtumaan on ilmoittautunut yhteensä noin 250 näytteilleasettajaa.

Seuraavan kerran Alihankinta- ja AlihankintaHEAT-tapahtumakokonaisuus pidetään fyysisesti Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 21.–23.9.2021

Etkot virtuaaliselle Alihankinnalle

Alihankinta-messut siirtyivät, mutta virtuaalipuolella tapahtuu. HT Laser & Elekmerk järjestävät messujen alkuperäisenä ajankohtana 22.-24.9. omat virtuaalimessunsa Alihankinnan hengessä.

”Olemme 30 vuoden ajan tottuneet olemaan kyseisenä ajankohtana Tampereella Alihankinnassa. Pohdimme, että emme totta vie jää tänäkään vuonna pyörittelemään peukaloitamme, vaan järjestämme tuolloin virtuaalisia kohtaamisia. Koronaa pataan, markkinointijohtaja Nea Kontoniemi HT Laser Oy:stä perustelee.

”Digitalisoimme kaikkea toimintaamme systemaattisesti ja etkot joulukuun virtuaaliselle Alihankinnalle antavat meille mahdollisuuden pilotoida malliamme ja teknisiä systeemejä sekä kehittää sitä edelleen joulukuu tähtäimenämme”, Kontoniemi selventää.

HT Laser & Elekmerk luottavat omilla virtuaalimessuillaan perinteisillä messuilla hyviksi havaittuihin sisältöihin. Ohjelmassa on tietoiskuja ja miniseminaareja webinaareina tarjoiltuina sekä yrityksen kumppaneiden tuotekehityscaseihin liittyviä yhteisiä katselmointeja etänä järjestettynä. Webinaarit ovat avoimia kaikille ja niihin voi rekisteröityä osallistujaksi yritysten nettisivuilla.

Viralliset Alihankinta-messut järjestetään tänä vuonna vain virtuaalisesti 8.-10.12.2020. Tapahtumakokonaisuuden pääpaino on striimatuissa sisällöissä ja luvassa on esimerkiksi vuoden pää- ja alihankkijan julkistaminen. Lisätietoja virtuaalitapahtumasta kerrotaan myöhemmin syyskuun aikana.

Messuteemana Datasta bisnestä

Alihankinta-messut 8.-10. joulukuuta

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävien Alihankinta-messujen ja AlihankintaHEAT-tapahtuman ajankohta on siirtynyt syyskuusta tämän vuoden joulukuulle. Tapahtuman uusi ajankohta on 8.-10.12.2020.

Messutapahtuman siirto perustuu Tampereen Messujen hallituksen kesäkuun 5.päivän päätökseen, joka pohjautuu nykytilanteen analyysiin ja mm. näytteilleasettajien piirissä tehtyyn kyselyyn.

”Kysely osoitti selkeästi, että Alihankintamessut halutaan Tampereelle tänäkin vuonna, mutta järkevintä tässä tilanteessa on kuitenkin siirtää niitä ajallisesti riittävästi eteenpäin. Joulukuu koettiin tässä kohden parhaimmaksi vaihtoehdoksi”, kertoo Alihankinta-messuista vastaava projektipäällikkö, viestintäjohtaja Tanja Järvensivu Tampereen Messut -konsernista.

Messujärjestelyt etenevät Tampereella suunnitelmien mukaan, ja messujärjestäjät seuraavat jatkossakin valtioneuvoston linjauksia.

Poikkeuksellinen aika elämässämme jatkuu. Asiakkaidemme tavoin odotamme, että saamme kohdata kuitenkin jälleen kasvokkain, vaikka tapahtumaturvallisuus yhä tarkemmin huomioiden”, Tanja Järvensivu sanoo.

Kolme näkökulmaa, kolme teemakummia

Alihankinta-messujen ja AlihankintaHEATin teema on tänä vuonna Datasta bisnestä. Uutta ovat teemakummit, joiden kanssa tiedon merkitystä valmistavalle teollisuudelle käsitellään älykkään teollisuuden, turvallisuuden ja tuottavuuden näkökulmista.

Datasta bisnestä -teemaa käsitellään kolmesta näkökulmasta, jotka ovat älykäs teollisuus, turvallisuus ja tuottavuus. Jokaiselle näkökulmalle on nimetty oma teemakumminsa, joka tuntee alan ja tarjoaa siten asiantuntevaa tietoa aiheesta. Älykkään teollisuuden teemakummina toimii DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala. Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta vastaa turvallisuuden teemakummin tehtävästä ja tuottavuuden teemakummina toimii Konecranesin johtaja Juha Pankakoski.

Näkökulmia yhdistää tieto ja sen merkityksellisyys valmistavalle teollisuudelle. Selvää on, että datan merkitys korostuu alalla tulevaisuudessa entisestään.

Messujen avajaispäivänä järjestetään teemakeskustelu otsikolla ”Datasta bisnestä – älykkäästi, turvallisesti ja tuottavasti”. Teema tulee näkymään laajasti myös muussa tapahtuman ohjelmasisällössä.

Tästä vuodesta alkaen Alihankinnan hiilijalanjälkeä kompensoidaan #Alihankintametsä-nimisellä hiilinielulla, joka syntyy Lempäälään istutettavista noin 640 rauduskoivun taimesta. Hiilijalanjäljen kompensoinnissa kumppanina toimii Puuni Oy, joka mahdollistaa Tampereen Messuille tilaisuuden kompensoida osan messujen päästöistä hiilinielun avulla. Datasta bisnestä tekevän Puunin laskelmien mukaan lähes puolen hehtaarin kokoinen Alihankintametsä tulee pysyvyytensä eli noin sadan vuoden aikana vetämään noin 60 New Yorkin lennon kasvihuonepäästöt. 

Kari Harju

Kirja Tampereen Rautakourista

Kun tuntee historiaa, nykypäivää on helpompi ymmärtää, sanotaan. Tampereen seudun alihankinnan historiaan liittyen on käynnissä kirjaprojekti. Se niputtaa teemoja siitä, miten tähän päivään on pajoilla päädytty.

Sulaa metallia kaadetaan muottiin, Tampella, 1950-1960. Kuvaaja: Veikko Kanninen. Vapriikin kuva-arkisto.

Tampereen seudun alihankintateollisuuden perinteet ovat pitkät, joten teema on toki mielenkiintoinen. Kirjan toteuttaa Kuvateksti Teemu Järventie Oy ja ytimessä on alueen alihankintatoimintojen, työtapojen ja yritysten kehitys.

”Valmetista tai Tampellasta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta tähän mennessä ei ole tehty opuksia heistä, jotka aikanaan lähtivät isoista yrityksistä, laittoivat oman pajan pystyyn ja alkoivat tehdä alihankintatöitä entisille työnantajilleen ja muille kookkaille päähankijoille. Tämä kirja täyttää nyt aukkoa”, sanoo Teemu Järventie.

Alan konkareista nuoriin osaajiin

Tampereen seudun rautakourat -kirjassa haastatellaan metallialan osaajia takavuosien sotakorvaustuotteita rakentaneista konkareista nuoriin nykypäivän moniosaajiin.

”Alan toimijoiden kokemusten kautta osoitetaan edelleen, miksi ala on ollut ja on yhä merkittävä koko Suomelle”, Järventie kertoo.

Kirja toteutetaan kahdessa osassa yhteistyössä projektiin osallistuvien yritysten kanssa.

Mukaan tulee yhteinen osuus, jossa kerrotaan metalliteollisuuden synnystä Suomessa sekä kehityksestä Tampereella.

”Tämän reilun sadan sivun yleisen tietopaketin oheen jokainen tamperelainen tai ympäristökuntien metalliyritys voi ostaa oman tarinansa. Kokonaisuus voidaan näin kohdistaa tietyn yrityksen näkökulmaan, jolloin kirja toimii mainiosti vaikkapa liikelahjana”, Järventie toteaa.

Tasokkaasti koviin kansiin

Tampereen alihankinnan historiaa niputtavan kovakantisen, ulkoasultaan tasokkaan teoksen toteuttavat Kuvateksti Teemu Järventien tallin ammattikirjoittajat ja -kuvittajat. Teknologiateollisuus ry avustaa hankkeessa tausta-aineistojen yms. muodossa tapauskohtaisesti. Kuvateksti Teemu Järventie Oy on aiemmin toteuttanut kirjaprojekteja eri alueille, useita myös metalliteollisuuteen.

Kari Harju

Aurea Group vauhdittaa tuotantoa kankaanpäässä

Aurea Group kehittää toimintojaan Pöytyällä ja Kankaanpäässä. Uusi konepajaryhmä on muokannut viime kuukaudet toimintojaan, kehittänyt tilojaan ja investoinut konekantaansa. Kehitystyö jatkuu yhä, mutta nyt alkuvuonna päästään myös tuotannossa jo toden teolla asiaan, toteaa toimitusjohtaja Antti Sätilä.

Aurea Group muotoutui viime kesänä, kun Pöytyän Koneistuspalvelu eli PKP-Machining Oy kumppaneineen osti keväällä konkurssiin päätyneen Kankaanpää Worksin.

”PKP-Machiningin puitteissa olimme pohtineet jo jonkin aikaa toimintojemme laajentamista kokonaisvaltaisen asiakaspalvelun suuntaan. Kun Kankaanpää Worksin toiminta loppui, ostimme yrityksen, koska sen tilat ja konekapasiteetti soveltuivat hyvin toimintojemme kehittämiseen. Pöytyä ja Kankaanpää sijaitsevat maantieteellisestikin suhteellisen lähellä toisiaan”, kertoo PKP Machining Oy:n toimitusjohtaja Antti Sätilä.

Kankaanpää Worksin aiempiin tiloihin syntyi uusi yritys, Aurea Steel, joka muodostaa nyt Aurea Groupin yhdessä pääomistajansa, Pöytyällä jatkavan PKP-Machiningin kanssa.

Saksalainen Burkhardt+Weber MC 120 -koneistuskeskus mahdollistaa kookkaiden kappaleiden, myös pienempien komponenttien tuotannon ja vaikkapa valujen sarjatyöt. Koneen X/Y/Z-liikkeet ovat 2000/1800/1800 mm. Pöydän kantavuus on 5700 kg. Etualalla Antti Sätilä (oikealla) ja Klas Blomqvist.

”Toki satsaus on erittäin iso ja haasteita yksikön kokoluokan kanssa riittää”, Sätilä kertoo.

Satsaus oli toki merkittävä Kankaanpäälle myös paikallisesti. Aurea Steelin syntyminen merkitsee konepajatoiminnan jatkumista Kankaanpää Worksin tiloissa, tosin täysin uudessa kokoonpanossa.

Laajemmat kokonaisuudet

Pöytyällä toimiva PKP Machiningin toimintojen ydin on järeässä koneistuksessa, yritys on erikoistunut keskiraskaiden ja raskaiden kappaleiden koneistuksiin. Yritys palvelee toiminnoillaan mm. meri- ja offshore-teollisuutta, sellu- ja paperiteollisuutta, sekä energia ja konepajateollisuutta.

Groupin Kankaanpään yksikön eli Aurea Steelin tuotantoperinteet juontuvat Rauma-Repolan toimintoihin 1960-luvulle, Hollmingin omistamana Kankaanpää Worksina yritys toimi yli kahden vuosikymmenen ajan ja tunnettiin niin ikään mm. vahvana meriteollisuuden alueen palvelijana.

”Kankaanpään yksikkö Aurea Steel vahvistaa uudessa kokonaisuudessa erityisesti levy- ja hitsauspuolen toimintoja.  PKP Machining on investoinut runsaasti raskaaseen koneistukseen, Kankaanpää tuo levy- ja hitsauskapasiteetteineen lisää mahdollisuuksia aiempaa laajempien ja monipuolisempien kokonaisuuksien valmistuksessa”, Sätilä kertoo.

”Toimimme toisiamme täydentävässä kokonaisuudessa, ja erikoisosaamistamme ovat osavalmistuksen levy- ja hitsaustyöt, koneistus, lämpö- ja pintakäsittely sekä kokoonpanot.”

Groupin kotimarkkinat Pohjoismaiden alueella. Esimerkiksi Norja on jatkuvasti hyvin mielenkiintoinen suunta, sinne suuntaanhan PKP-Machining on kehittänyt aiemminkin projekteja.

Työt käynnissä. Kookkaita kappaleita käsiteltiin tuotantotiloissa joulukuussa.

Toden teolla tuotantoon

Aurea-ryhmän toimintoja Kankaanpäässä on käynnistelty viime syksyn mittaan, ja se on tarkoittanut mm. kunnossapitotöitä niin tilojen kuin konekannankin osalta sekä kokonaisorganisaatioon hiontaa.

Nopeampi vaihde Kankaanpään tuotannossa käynnistyy Antti Sätilän mukaan nyt talven ja alkukevään aikana. Tilauksia Kankaanpäähän on useita, muutama huomattavan iso.

Kun Kankaanpää Worksin henkilökunta oli yli 140 henkilöä, on Aurea Steelissä töissä Kankaanpäässä nyt kuusitoista henkilöä.

”Satsaamme monipuoliseen ja tiiviiseen ydintekemiseen. Nyt jo lähiaikoina toiminnan käynnistyessä henkilöstömäärä kuitenkin kohoaa ainakin kymmenellä. Erityisesti lisää hitsareita tarvitaan”, Antti Sätilä sanoo.

Kankaanpään yksikkö Aurea Steel vahvistaa uudessa kokonaisuudessa ryhmän levy- ja hitsauspuolen toimintoja. Paikalla on vahvaa konekantaa myös koneistukseen.

Tilat Kankaanpäässä ovat kooltaan yli 13 000 neliömetriä. Kaikkiaan Aurea-ryhmän käytössä on Pöytyän ja Kankaanpään tilat yhteenlaskettuina lähes 17 000 neliömetriä.  

Konekanta ryhmän yksiköissä on järeää, Pöytyän konekannan ytimessä on kahdeksanmetrinen karusellisorvi Bost. Sen myötä koneistamaan 120 tonnin kappaleet, materiaalit ovat ruostumatonta ja haponkestävää terästä, kuparia, alumiinia sekä kulutuksenkestäviä teräksiä. Lisäksi mm. avarruskoneita on useita.

Kankaanpään yksikön konekantaa ovat kuuluu kattaus järeää särmäys-, leikkaus- ja hitsauskalustoa, ja myös kookasta kalustoa koneistukseen, avainkoneina kaksi aarporaa ja 4,3-metrinen karusellisorvi.

Myös uusia koneinvestointeja Kankaanpäähän on jo tehty. Saksalainen täysmodernisoitu, erikoisvarusteltu Burkhardt+Weber MC 120 -vaakakeskus kehittää eteenpäin Kankaanpään tuotantomahdollisuuksia. Koneessa on erillinen makasiini yli metrin kokoisille Wohlhaupter-avartimille. Konetta on kyseisellä varustuksella rakennettu vain pari kappaletta koko maailman markkinoille.

Burkhardt+Weber MC 120:ssa on erillinen makasiini yli metrin kokoisille Wohlhaupter-avartimille.

Kehityksen ajatuksia

Jatkossa Aurea Groupissa nähdään kehitystä monella rintamalla.

”Tähtäämme kasvuun, ja toimintojen uusi laajuus ja monipuolisuus ovat sen mahdollistajia. Tiekartta on olemassa asioiden kehittämiseen. Nyt on näytön paikka.”

Groupin tuotanto on nyt kokonaisuudessaan sertifioitu, koneiden ja laitteiden osalta yritys noudattaa kahden vuoden päähän ulottuvaa investointisuunnitelmaa.

”Suunnitellut kone- ja laitesatsaukset ovat mittavia, tulemme satsaamaan jatkossa tänne mm. hitsaukseen ja levypuolen automaatioon.”

”Mahdollisuutena on kehittää tänne Kankaanpäähän verkostotyyppistä yritystoimintaa osaksi omaa prosessiketjuamme mm. maalauksessa ja palvelemaan myös muita alueen yrityksiä. Eräänlainen alan yrityskokonaisuus tänne Kankaanpäähän on tavoitteena”, sanoo Antti Sätilä.

Kari Harju

Myönteistä messumenoa – Alihankinta 2019 Tampereella

Alihankinta 2019 pidettiin Tampereella 24.-26.9. Teollisuuden alihankinnan ammattimessuille kokoontui 17 731 messuvierasta. Kävijämäärä oli tapahtuman historian toiseksi suurin. Vuonna 2016 kävijöitä oli 18 422.

Alihankinta 2019 kumppaniyritys oli Mantsinen Oy. Toimitusjohtaja Mia Mantsinen piti pääpuheen messujen avajaisissa

Tampereen Alihankinta tunnetaan hyvän tuulen messuina, ja ne Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa jälleen vietettiin. Maailmalla tapahtuu monenlaista, mutta myönteisellä virityksellä mennään, se viesti osastoilla korostui.

Kolmen päivän messutapahtuma keräsi paikan päälle lähes ennätysmäärän väkeä, joten tunnelma oli tiiviisti kohdallaan senkin osalta.

Messujen teema oli tällä kertaa kestävä valmistus ja se näkyi ja kuului läpi tapahtuman, kertoo Alihankinta-messujen projektipäällikkö, viestintäjohtaja Tanja Järvensivu Tampereen Messut -konsernista.

”Yritykset olivat vastanneet haasteeseen tarttua kestävän valmistuksen näkökulmiin. Toki uudet teknologiat, innovaatiot sekä tulevaisuuden teollisuus ja kestävä valmistus herättivät messuilla kiinnostusta ja keskustelua.” 

Vuoden Päähankkija ja Vuoden Alihankkija palkittiin. Vuoden päähankkija on Lojer Oy, palkinnon vastaanottivat Lojer Oy:n toimitusjohtaja Ville Laine, hallituksen puheenjohtaja Tommi Salonen ja tuotantojohtaja Jukka Suni.

17 731 messuvierasta, 1100 näytteilleasettajaa

Näytteilleasettajille, kuten konepajoille Alihankinta-messut ovat toimiva areena omien palvelumahdollisuuksien esittelyyn, ja kiinnostus tapahtumaa kohtaa pysyy vuosi vuodelta vahvana. Tulijoita messuille näytteilleasettajiksi on jatkuvasti enemmän kuin mukaan mahtuu.

Nyt mukaan mahtui noin 1100 näytteilleasettajatahoa joko omille osastoilleen tai esimerkiksi alueellisille yhteisosastoille, jotka ovat messujen yleistä näkymää.

Alihankinta-messujen sekä samanaikaisen startup-tapahtuman AlihankintaHEATin tavoitteena on viime vuodet ollut kansainvälistyminen ja pikkuhiljaa kehitystä on tapahtunutkin.

Ulkomaisia näytteilleasettajia on paikalla enenevästi, ja käytävilläkin kuulee nykyisin melkoisesti muutakin kuin tätä paikallista. Sama meno jatkunee edelleen, kun messut seuraavan kerran järjestetään 22.–24.9.2020. Tapahtuman teema on tuolloin Datasta bisnestä.

”Ensi vuoden teemaksi on valittu Datasta bisnestä, jonka kautta tuomme esiin tiedon merkitystä tulevaisuuden teollisuudessa. Näkökulmina korostuvat muun muassa älykäs teollisuus, turvallisuus ja tuottavuus. Tavoitteena on teeman kautta auttaa valmistavan teollisuuden yrityksiä siinä haasteessa, että yritysten suuresta tietomäärästä saadaan jalostettua sellaista tietoa, joka lisää ymmärrystä liiketoiminnan mahdollisuuksista ja sitä kautta tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamisesta”, kertoo Tanja Järvensivu.

Vuoden Alihankkijana palkittiin Futurice Oy. Vastaanottajat olivat Suomen maajohtaja Riku Valtasola ja Tampereen yksikön johtaja Osmo Haapaniemi.

Vuoden Päähankkija ja Vuoden Alihankkija

Näyttelyn ja startup-tapahtuman lisäksi Alihankinnassa palkitaan ansioituneita.

Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsi Vuoden 2019 Päähankkijana Lojer Oy:n Sastamalasta. Palkintovaliokunnan mukaan Lojer on pitkäjänteisesti ja eettisesti kehittänyt omaa hankintaverkostoaan. Lojerin hankintastrategian mukaisesti materiaalit hankitaan mahdollisuuksien mukaan kotimaisilta ja jopa alueellisilta toimittajilta, mistä osoituksena, että Lojerilla on Avainlippu-merkintä kaikissa yrityksen valmistamissa tuotteissa.

Vuoden Alihankkija 2019-palkinnon sai Futurice Oy Tampereelta. Yritys on palkintovaliokunnan mukaan huimasta 30 prosentin vuosittaisesta kasvuvauhdista huolimatta menestyksellä vaalinut omaa toimintatapaansa, joka näkyy ja tuntuu yrityksen toiminnassa ja kulttuurissa. Yhtiön arvot luottamus, läpinäkyvyys, oppiminen ja huolenpito ovat vahvasti läsnä niin henkilöstön arjessa kuin asiakastyössä. Palkintovaliokunta arvosti vahvasti yhtiön palvelua ja asiakaskokemusta.

Kari Harju