Kari Raivonen on tuttu mies konekaupan areenoilta viime vuosikymmeniltä. Nyt pitkän, yli neljänkymmen vuoden mittaisen uran ja samalla mittavan alan tietopankin omaavaa konkaria odottavat eläkepäivät, mutta työn jatkajakin on kirkkaana tiedossa.

Niinhän se on, että kotona se monen asian perusta valetaan.

Näin on asia Kari Raivosenkin, 64, kohdalla. Isän sorvilla kotona tuli usein harrasteltua, ja se sinkautti jämsänkoskelaisen pojan ennen pitkää alan oppiin, ensin asentaja-koneistajalinjalle ammattikouluun, sitten Jyväskylään Rautpohjan Valmetin konepajakouluun ja edelleen Tekuun, josta hän valmistui koneteknikoksi 1980-luvun alussa.

Armeijan jälkeen alkoivat varsinaiset alan työt.

”Lindbergin Ismo haki konemyyjää ja tulin valituksi, se olikin sitten minulle varsinainen alan korkeakoulu pitkällä oppimäärällä, varsinaista koulutusta kun konemyyjän töihin ei ollut silloin eikä muuten ole vieläkään. Ismo vaati paljon, siellä tulivat alan opit ja totuudet tutuiksi”, Raivonen sanoo.

Insinööritoimisto Ismo Lindberg ja Machinery

Lindbergillä Raivonen teki konekauppaa kaikkiaan vajaan parikymmentä vuotta. Työt alkoivat työstökonemyyjänä ja tie vei edelleen myyntipäälliköksi, sitten myyntijohtajaksi.

Vuodet 1996-2000 Raivonen oli Lindbergillä toimitusjohtaja.

Käytettyjä koneita myytiin, vuosien myötä yhä enemmän uusiakin. Lindbergillä tehtiin noina vuosina kovasti töitä mm. taiwanilaisten koneiden lanseeraamiseksi Suomen markkinoille.

Tämän vuosituhannen alussa Raivosen ura jatkui Machinerylle, missä Raivonen on tehnyt aluemyyntipäällikkönä eläkepäiviin saakka.

”Niin lastuavaa kuin levypuolen koneitakin myyvällä Machineryllä vastuualueeni ovat olleet pääasiassa lastuavat työstökoneet. Vaihtelevaa työtä, haastavaa myös. Antoisaa ja mukavaa aikaa tämä on ollut”, kiitos siitä asiakkaani joiden kanssa olen saanut toimia nämä vuodet, sanoo Raivonen.

Muutoksen vuosikymmenet

Kun ura on reilun 40 vuoden mittainen, muutosta ehtii tapahtua paljon niin teknologiassa ja kuin myyntityön tekemisen muodoissakin.

”Alkuun koneet olivat tietenkin manuaalikoneita, sitten tulivat NC-koneet ja sen jälkeen tässä on tullut nähtyä CNC-koneiden nopea kehitys. Nyt korostuu automatisointi, sen muodot monipuolistuvat jatkuvasti.”

Nopea kehitys on vaatinut konemyyjältä perustiedon hallinnan lisäksi uuden omaksumiskykyä. Uudet mahdollisuudet on pitänyt viestiä asiakkaalle.

”Samalla koneteknologian kehitys on kehittänyt ammattia. Tänä päivänä konemyyjät ovat oman kapean sektorinsa erikoisosaajia. Kukaan ei voi enää aiempien vuosien tapaan hallita alan koko kenttää, erikoistuminen on välttämätöntä”, Raivonen sanoo.

Notkeampi maailma

Työtapoja ajateltaessa suurimmat muutokset on Raivosen mukaan vuosien myötä tuonut ilman muuta tietotekniikka.

”Ennen asiakaskontaktointi hoitui joko henkilökohtaisin visiitein tai lankapuhelimella, mikä liikkuvassa työssä oli välillä todella hankalaa. Sähköposti ja matkapuhelimet ovat mullistaneet yhteydenpidon mahdollisuudet. Maailma on tässä mielessä aiempaa notkeampi ja nopeampi, se helpottaa tätä työtä niin asiakkaiden kuin päämiestenkin suuntaan. Tietenkin monien kanavien kokonaishallinta kuitenkin myös lisää työtä, ajan käytön resurssointia tarvitaan toisella lailla kuin aiemmin”, Raivonen sanoo.

Koska nykyisin asiakkaat hakevat internetistä tietoa itse, on konemyyjän rooli muuttunut perustiedon välittäjästä tietoa jatkojalostavaan suuntaan.

”Tänä päivänä on tyypillistä, että investointia harkitseva asiakas selvittää ennakkoon asioita ja ottaa sen jälkeen yhteyttä konetoimittajaan. Tässä kohtaa konemyyjän rooli on ohjata prosessia asiantuntemuksellaan ja yhteyksillään eteenpäin. Joskus lopputulema voi sitten olla aika lailla erilainenkin kuin mistä lähdettiin liikkeelle”, toteaa Raivonen.

Geeniä, halua ja aktiivisuutta

Muutosta on monenlaista, silti pysyviäkin asioita konekaupan alalla on. Ne liittyvät Raivosen mukaan mm. tehokkaan konemyyjän sosiaalisiin ominaisuuksiin.

”Luja tietämys teknologiaan tietenkin tarvitaan, mutta onhan myyjän työ paljon muutakin. Ihmisten kanssa pitää tulla toimeen, kuunnella heitä, kannustaa ja kehittää, ja osata vastata heidän tuotantonsa tarpeisiin oikealla tavalla eikä jättää missään kohden yksin, jos huolia ilmaantuu. Asiakkaiden eteen tätä työtä tehdään, se asia on tietenkin koko homman ydin vuodesta toiseen.”

”Ja ihmisten kanssa toimeen tulemiseen vaaditaan luontaisia ominaisuuksia, geenejä ja halua tähän työhön.”

”Sama koskee aktiivisuutta. Asiakkaiden yhteydenottoa ei kannata jäädä odottamaan, vaan asiakasta pitää itse lähestyä ja hoitaa yhteyksiä. Se on perustotuus, minkä opin jo aikanaan näitä hommia Lindbergillä aloittaessani, ja se mikä pitää kutinsa alan töissä edelleen ajasta riippumatta, yhteydenpidon muodot ja mahdollisuudet toki muuttuvat”, Raivonen sanoo.

”Raivonen vaihtuu, tieto siirtyy”

Uusia konemyynnin ammattilaisia tarvitaan, jotta teollisuuden rattaat pyörisivät jatkossakin.  Kuten monella taholla muuallakin, pula uusista osaavista ammattilaisista huolettaa.

Nuorta väkeä tarvitaan, mutta tulijoita on perin harvakseltaan. Tämän kysymyksen suhteen

Kari Raivonen itse on onnekkaassa asemassa sikäli, että hänen töilleen on tiedossa jatkaja ikään kuin omasta takaa, Raivosen perheen nuoremman polven edustaja Herkko Raivonen kuuluu Machineryn myyntitiimiin.

Koneinsinööri Herkko Raivonen, 30, teki muutama vuosi sitten opinnäytetyönsä Machinerylle ja nyt 1,5v kuulunut talon vakinaiseen myyntihenkilöstöön osaamisalueena lastuavat työstökoneet.

”Jatkuvuus on tärkeä asia. Haluan osaltani huolehtia siitä, että vaikka mies vaihtuu nyt nuorempaan, vuosien mittaan kertynyt tieto siirtyy ja yhteydet säilyvät. Olen mielissäni siitä, että tähän on mahdollisuus.”

”Olemme Herkon kanssa viimeisen vuoden kiertäneet asiakkailla ja siirtäneet viestikapulaa eteenpäin. Asiakkaat ovat tästä myös selvästi pitäneet. Olen tarvittaessa tukena jatkossakin”, Raivonen sanoo.

Lisäaikaa harrastuksille

Kun eläkepäivät alkavat virallisesti helmikuun alusta, jää Kari Raivoselle itselleen lähitulevaisuudessa nyt aikaa hieman enemmän niin perheelle kuin harrastuksillekin. Moottoripyöräily, matkailuautoreissut, sekä monenlaiset eräharrastukset ovat aina olleet sydäntä lähellä.

”Niiden asioiden parissa viihtyy hyvin. Eräharrastusten osalta myös erätuotteiden jatkojalostuksen kehitysteemat ovat mielessä, aikaa kun on enemmän”, summaa Kari Raivonen.

Kari Harju