Älykkäisiin konepajateknologioihin ja elinkaaripalveluihin erikoistunut Vossi Group Oy esittelee yhdessä päämiestensä kanssa uutuuksia älykkäämpään levytuotevalmistukseen EuroBLECH 2022 -messuilla 25.-28.10. Hannoverissa
Eagle esittelee osastollaan 15-E14 30 kW laserteholla, 6 G kiihtyvyydellä sekä 9 sekunnin pöydänvaihtoajalla olevaa iNspire -malliaan. Esimerkiksi 12 mm hiiliteräksellä 30 kW tehoilla saavutetaan täysin ylivoimainen 630 % tuottavuus suhteessa 6 kW koneeseen (kappaleaika 1.03:40 vs. 0:10:50).
Ylivoimainen tuottavuus laserleikkauksessa
Maailman nopeimmista tasokuitulasereista tunnettu Eagle esittelee osastollaan 15-E14 30 kW laserteholla, 6 G kiihtyvyydellä sekä 9 sekunnin pöydänvaihtoajalla olevaa päivitettyä iNspire -malliaan. Esimerkiksi 12 mm hiiliteräksellä 30 kW tehoilla saavutetaan täysin ylivoimainen 630 % tuottavuus suhteessa 6 kW koneeseen (kappaleaika 1.03:40 vs. 0:10:50). Puolestaan 6G kiihtyvyys tarjoaa esim. 2 mm hiiliteräksellä 181 % tuottavuuden suhteessa perinteiseen 2G kiihtyvyyteen (222 leikattua osaa vs. 120 osaan).
Yli R2 levyreunanpyöristys
Hollantilainen Timesavers esittelee osastollaan 14-D19 runsaasti eri malleja automaattiseen jopa yli R2 levyreunanpyöristykseen sekä perinteisempään purseen- ja oksidinpoistoon sekä pinnanviimeistelyyn.
Eaglen tasokuitulasereiden 6G kiihtyvyys tarjoaa esim. 2 mm hiiliteräksellä 181 % tuottavuuden suhteessa perinteiseen 2G kiihtyvyyteen (222 leikattua osaa vs. 120 osaan).
Kustannustehokasta sinkopuhallusta
Saksalaisen vanne- ja pyörösaha- sekä poralinjavalmistajan Kaltenbachin osastolla 12-C52 sen hollantilainen tytäryhtiö Gietart esittelee GIETART ECO Blaster 1504 sinkopuhalluslinjan levyjen, profiilien ja putkien kustannustehokkaaseen sinkopuhallukseen.
Zinserillä 120 vuotta kokemusta
Plasma- ja kaasuleikkaukseen edistyksellisiä ratkaisuja tarjoaa Vossin uusi edustus saksalainen Zinser (kuva ylhäällä) osastollaan 13-D137. 120-vuotista taivaltaan tänä vuonna juhlistavan Zinserin koneet tarjoavat mm. erinomaisien 3D-viisteleikkausominaisuuksien lisäksi tehokkaat poraus- ja kierteitysominaisuudet aina ø 40 mm (100 mm levyyn) asti.
Saksalaisen vanne- ja pyörösaha- sekä poralinjavalmistajan Kaltenbachin konserniin kuuluva Hollantilainen Gietart esittelee osastolla 12-C52 GIETART ECO Blaster 1504 sinkopuhalluslinjan levyjen, profiilien ja putkien kustannustehokkaaseen sinkopuhallukseen.
Särmäysteknologiaa
Turkin vanhin särmäyskonevalmistaja Baykal esittelee laajaa särmäysteknologiatarjontaansa. Osastolla 13-D242 on esillä hihna- ja kuularuuviteknologioilla toteutettuja täysservokoneita sekä servo- ja hydraulikoneiden parhaat puolet yhdistäviä hybridisärmäyskoneita sekä perinteisiä hydraulikoneita.
CNC-levynpyöristystä ja kanttausta
Italialainen johtava taivutusteknologiatalo Faccin esittelee levynpyöristysosaamistaan osastolla 11-D07. Turkkilaisen ERBENDin edistykselliset CNC-kanttikoneet tehokkaaseen ja monipuoliseen työskentelyyn ovat esittelyssä osastolla 15-E74.
Aika moni paja-ammattilainen on valmis olemaan kanssani samaa mieltä, se on ”rälläkkä”. Samalla se on myös työkalu, jonka käyttöä pitäisi pystyä välttämään aivan viimeiseen asti. Yleensä sen käytöstä jää kiusallinen jälki, jota huonoimmassa tapauksessa peitellään vielä moneen otteeseen. Hienoa on, että asialle voi kuitenkin tehdä jotakin ja vaikuttaa rälläkän käyttöön ja sen sivuvaikutuksiin.
HP siirtoalustalla ja suodatinpaketilla.
Vaikka laikka- ja laiteteknologia ovat kehittyneet huimasti viimeisten vuosien aikana, joudutaan edelleen turvautumaan myös koviin ja järeisiin laikkoihin ja samalla kärsimään niiden sivuvaikutuksista; melusta, kipinäsuihkuista, irtoavasta hiontamateriaalista ja hionnan aiheuttamista pienhiukkasista. Kaikki nämä sivuvaikutukset ovat haitallisia ja lisäväät paineita työympäristössä.
Tämä kaikki ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asialle voisi tehdä jotain. Rälläkän käyttöön ja sivuvaikutuksiin voidaan myös vaikuttaa.
Roiskeettomampi hitsaus ja hyvin suunnitellut rakenteet ovat sinällään merkittävimpiä käsin hiontaa vähentäviä toimia, vaikka ovatkin usein hiukan pidempien polkujen päässä. Yksi välittömiä toimia voisi olla hiontapöytä. Sen parhaita valtteja on välitön vaikutus kaikkiin noihin negatiivisiin tekijöihin ja hankinnan helppous.
Helpotusta hiontapöydän avulla
Kemper-hiontapöytä on vartavasten tarkoitukseen valmistettu yksikkö ja se voidaan varustella juuri tarvitsemaasi käyttöön. Pöytä on erittäin tukeva, teräsrakenteinen ja ominaisuuksiltaan monipuolinen. Sen käyttöönotto ei välttämättä vaadi kummempia asennustöitä, töpseli pistorasiaan, valot päälle ja pöytä on valmiina käyttöön.
Malleja on työleveyden perusteella 4 erilaista, 1m leveydestä 2m leveyteen. Kaikkia yhdistää sama äänieristetty ja hiontajätteen keräävä rakenne, aukeavat sivut pidempien kappaleiden käsittelyyn, aukeava katto nosturilla käsiteltäville osille ja hyvät imuominaisuudet.
Kemper-hiontapöytä leikkaa rakenteensa ansiosta ison siivun epämiellyttävistä hiontaäänistä, käyttäjä saa varsin helposti suunnattua hionnan aiheuttamat kipinäsuihkut pöydän sisään ja hiontajäte putoaa tällöin pöydän keräyslaatikkoon. Kun vielä pöydän imuilma ajetaan suodatuksen kautta takaisin työtilaan (tai poistetaan) on myös pölyongelma hoidossa. Pöytä on nähtävillä Alihankintamessuilla osasto C1128 (Airwell).
Saksalaisen Röslerin ja Prodmac Oy:n yli 10 vuoden yhteistyö sinkokuulapuhalluslaitteiden maahantuonnista laajenee kattamaan Röslerin täryhiomakoneiden laajan malliston sekä niissä tarvittavat hiomamateriaalit ja lisäaineet.
Rösler on pintojen viimeistelykoneiden valmistajana maailman johtavia toimijoita. Röslerin erityisiksi vahvuuksiksi voi nimetä viimeistelyprosesseissa tarvittavien hioma-aineiden sekä kemikaalien aktiivisen kehittämisen sekä kaikkein vaativimpien viimeistelylaitteiden toteutukset.
Kattavan ”peruslaitteistojen” malliston rinnalla Rösler tekee jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti räätälöityjä toteutuksia ja on kehittänyt niitä varten tuhansia eri käyttötarpeisiin optimoituja hioma-aineita sekä -kemikaaleja.
Tehtaan edustuksesta paikallisen osaajan käsiin
Aiemmin Rösler hoiti itsenäisesti täryhiomakoneiden sekä niissä käytettävien hiomamateriaalien/kemikaalien myynnin Suomessa. Vuoden 2021 aikana Rösler päätti siirtää edustuksen pitkäaikaiselle kumppanilleen Prodmac Oy:lle. Tällä järjestelyllä kohennetaan kykyä palvella suomalaisia Rösler-asiakkaita sekä erityisesti täryhionnan viimeistelyprosesseja käyttäviä alan toimijoita.
”Mitä olen kentällä kiertänyt, niin aika monesti on kuullut Röslerin hiomamateriaalien tarjoavan selkeitä etuja viimeistelyn laadussa. Lisäksi hiomakivien kestoa kiitellään liki poikkeuksetta”, kertoo Prodmac oy:n myyntipäällikkö Harri Laulajainen.
”Meidän kannalta tämä tuore Rösler-edustus tarkoittaa ainakin sitä, että voimme palvella huippulaatua ja tehokkuutta tavoittelevia asiakkaita entistä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin”, päättää Laulajainen.
Sveitsiläinen pyöröhiomakonevalmistaja Studer järjesti tämän vuoden Motion Meeting-asiakastapahtumansa huhtikuulla. Samassa yhteydessä yritys kertoi kuulumisiaan. Vaikka pandemia vaikutti, yritys teki viime vuonna kolmanneksi parhaan tuloksensa perustamisena jälkeen. Digitalisaatio ohjaa tuotekehitystä.
Tämän vuoden Motion Meeting ja sen yhteydessä pidetty Studerin ajankohtaistiedotustilaisuus järjestettiin verkossa ja teemalla Studer Fight Club. Se kuvasi ajan tunnelmia, taistellahan tässä on saatu vuoden mittaan.
”Vuosi alkoi hyvin edellisvuoden tilauskannan ansiosta, sitten korona vei iskusta vähäksi aikaa kärjen. Loppuvuosi sujui kuitenkin nousun merkeissä. Vuosi oli meille kolmanneksi paras yrityksen perustamisen jälkeen”, tiivistää Jens Bleher, Studer AG:n toimitusjohtaja. Erityisesti Aasia ja Latinalaisesta Amerikasta ja Keski-Eurooppa vetivät.
”Monet asiakkaistamme odottavat vahvaa vuoden 2021 toista vuosineljännestä tai toista puoliskoa, minkä vuoksi monia hiomakoneita tilattiin kovasti vielä joulukuussa”, tiivistää kuluneen vuoden Sandro Bottazzo, Studer AG:n CSO.
Motion Meeting ja Studerin tiedotustilaisuus järjestettiin tänä vuonna verkossa. Jens Bleher, Studer AG:n toimitusjohtaja vasemmalla, oikealla Sandro Bottazzo, CSO.
Digitalisaation teemoin
Hiomakonevalmistajien United Grinding-ryhmään kuuluva pyöröhiomakonevalmistajan Studerin tarjonnassa ovat koneita niin ulkopuoliseen ja sisäpuoliseen hiontaan niin yleis- kuin erikoisversioinakin. Koneita myydään yli 40 maassa, Suomessa edustaja on Cron-Tek Oy.
Vuonna 2019 yritys lanseerasi mm. uuden S33-yleispyöröhiomakoneen, mikä oli nyt myös ylivoimaisesti myydyin Studer-hiomakone viime vuonna. Markkinoilla menestyivät myös uusi S31 -malli ja uusi ulkoinen economy-pyöröhiomakone Favorit.
Kärkenä on United Grinding Digital SolutionsTM, paketti mm. ylläpidon ja huollon toimintoihin.
Tätä kautta voidaan mm. seurata reaaliajassa koneiden toimintaa ja tuotantohistoriaa. Studer-koneet ja muut koneet United Grinding -ryhmästä voidaan integroida tähän sovellukseen, oma käyttöliittymän kautta myös laaja valikoima ulkoisia tuotantolaitteita ja valmistajia.
”Työasemalla järjestelmä mahdollistaa myös monia yksityiskohtaisia analyyseja ja tilaraportteja, mukaan lukien tiedot tilaustiloista, huoltoväleistä ja mahdollisesti tarvittavista huolloista”, Stephan Stoll sanoo.
Uutta kehitystyötä
Digitalisaatio on myös avainasemassa jatkossa teknologian kehittämisessä, mutta monenlaista muutakin tapahtuu, alleviivattiin tiedotustilaisuudessa.
Yksi teknologiainnovaatio on lasermittaustekniikka Studer LaserControlTM -sovelluksella. Studerilla on pitkä kokemus perustutkimuksesta koneeseen integroidun lasermittaustekniikan käytöstä hiomalaikkojen tai työkappaleiden mittaamiseen. Sen ja uusimman lasermittaustekniikan pohjalta Studer on kehittänyt edelleen muilla teollisuudenaloilla käytettäviä työkalunvalvontajärjestelmiä hiomakoneiden työkappaleiden mittaamiseksi. Studer-lasermittausjärjestelmän uusin sukupolvi LaserControlTM soveltuu paitsi työkalun leikkausreunojen kosketuksettomaan mittaamiseen vaikeimmissakin olosuhteissa, myös työkappaleiden pyörimiseen, mikä lyhentää mittausaikaa. Laseroptiikka ja uusin arviointitekniikka on suunniteltu nopeaksi ja luotettavaksi, dynaamiset ja kosketuksettomat mittaukset mahdollistavat myös tarkkojen PCD-työkalujen laadunarvioinnin.
Uudistunut S31 kuuluu Studerin uutuuksiin, kuvassa erikoisvärityksessä.
Asiakaspalvelun tehostusta
Sandro Bottazzon mukaan teknologista kehitystä vahvistaa kehittyvä asiakaspalvelu.
”Paikallisessa verkostossa on yli 130 Studer-huoltoteknikkoa ympäri maailmaa, Verkko laajenee edelleen. Olemme ja pysymme lähellä asiakkaitamme”, Sandro Bottazzo sanoo.
Studer suuntaa eteenpäin myös vahvalla koulutuspanostuksellaan. Studer-oppisopimuskoulutettavien määrä on edelleen suuri, heidän on yli 11% työvoimasta.
Motion Meetingin yhteydessä Studer julkistaa perinteisesti Studer-tutkimuspalkinnon saajan. Tämän vuoden palkinnon sai Dr. Mirko Theuer, Institute for Production Engineering and Machine Tools at Leibniz University Hannover. Hänen työnsä käsittelee uudentyyppisen työkaluhiontamenetelmän kehittämistä leikkaustyökalujen kuten porien, jyrsimien tai sahanterien valmistukseen. Palkinnon arvo on 10 000 Sveitsin frangia.
Studer julkistaa uusia innovaatioita syksyn EMO-tapahtumassa Milanossa. Messujen ajankohta on kalentereissa 4-9. 10. 2021.
Punkaharjulla toimiva ohutlevytalo Riitek on muokkaa tuotantoaan reippain ottein. Hiljattain yritys hankki lisää toimitilaa ja samaan aikaan kalustoa on viritetty eteenpäin. Osana viime aikojen investointeja yritys hankki äskettäin Timesavers-teknologiaa viimeistelyyn. Siltäkin osin tuotanto käy nyt koneellisesti oman katon alla.
Teräksen ja alumiinilevyjen alihankintaleikkaukseen ja leikkeiden jatkojalostukseen keskittyvän
Riitekin toiminta käynnistyi vuonna 2013, kun putkentyöstön alueen Joros Oy laajensi levytöihin ja keskitti sen alueen työt tytäryritykseen, joka sai nimekseen sujuvasti Riitek.
Alkuun uuden yrityksen työllisti kokonaan Joros. Pian asiakkaita oli enemmänkin, mutta viime vuodet Joros on pysynyt kuitenkin keskeisenä asiakkaana.
Imupöydälle käyvät monen kokoiset kappaleet. Pöytäleveys on peräti 1600 mm. Hiontatöissä Matti Riikonen.
Tänä päivänä Riitek on itsenäinen yritys, jonka nyt omistavat toimitusjohtaja Topi Palsa ja yrityksen tuotantopäällikkönä työskentelevä Kimmo Sallinen.
”Koko Suomeen töitä teemme. Lähiseutu eli tämä Pohjois-Karjala painottuu asiakaskunnassa luonnollisesti”, sanoo toimitusjohtaja Topi Palsa.
Lisää tilaa…
Riitekin toiminta on viime vuodet kehittynyt vahvasti, ja sen myötä paine on kasvanut uusiin ratkaisuihin niin tilojen kuin koneiden suhteen. Riitek aloitti leikkaustyöt Punkaharjun järvimaisemissa Palomäentiellä noin 700 neliön tiloissa aikanaan neljän miehen voimin yhdellä CO2-laserilla ja särmärillä.
Kun työt lisääntyivät, väkimäärä ja konekanta kasvoivat, tilat kävivät auttamatta vähitellen pieniksi. Se asia sai ratkaisunsa jokin aika sitten, kun yritys hankki käyttöönsä lähistöltä aikanaan puualalla toimineen yrityksen aiemmat tilat, jota viime ajat on sitten remontoitu ja muokattu yrityksen käyttöön.
Uusi tilalaajennus toi 2000 neliömetriä kovasti kaivattua lisätilaa Riitekin toiminnoille.
Uusi tila toi yrityksen käyttöön yli 2000 neliömetriä lisätilaa, ja se mahdollistaa yhdessä aiempien tilojen kanssa nyt huomattavasti toimivammat tilat nyt noin 35 henkilöä työllistävän yrityksen tuotantotarpeisiin. Lisäksi materiaalien varastotointiin saatiin samalla helpotusta yhden ulkovaraston myötä.
”Kyllä, ahtaus on helpottanut, mutta siirtymävaihe jatkuu. Järjestelyt sen osalta ovat käynnissä”, Topi Palsa sanoo.
… ja uusia koneita
Lisätilat mahdollistavat nyt yrityksen toiminnot melkoisesti aiempaa luonnikkaammin.
Samalla se mahdollistaa palvelujen laajentamisen ja konekannan kehittämisen. Parhaillaan yrityksessä on käynnissä investointikokonaisuus, minkä myötä uusissa tiloissa toimivat jo uusi kuitulaser, vesileikkauskone sekä parhaillaan muotoutuva hitsausosasto.
”Tilan myötä toimintomme kehittyvät ja otamme haltuun toimintoja, jotka asiakkaamme ovat aiemmin joutuneet hankkimaan muualta. Pystymme nyt tarjoamaan ne sujuvasti aiempien työtehtävien kanssa täältä yhdeltä ja samalta taholta”, Palsa sanoo.
Puhdasta jälkeä kookkailla pyörivillä harjoilla. Työtilaa esittelee Topi Palsa.
Leikkaamisen ja liittämisen toimintojen lisäksi yritys on pystynyt tekemään samalla hyppäyksen viimeistelyn alueella.
Kun aiemmin viimeistelyt hankittiin verkostosta tai tehtiin itse käsin, nyt ne työt tekee taloon hankittu Timesavers-kuivahiomakone. Se on samalla kokoluokassaan lajinsa kookkain, pöydän leveys koneessa on 1600 mm.
”Asiakkaamme tietenkin arvostavat viimeisteltyä pintaa, ja tällä koneella asiat hoituvat sujuvasti. Sama kone tekee reunapyöristyksetkin, jolloin terävistä reunoista päästään eroon ja kappaleiden käsittelyä. Reunat koneella voidaan pyöristää R2:een saakka, meillä tosin kehitys sinne suuntaan on uuden koneen kanssa vasta käynnissä.”
Tehokkaasti monen kokoluokan kappaleita
Suomessa Vossin edustamat Timesaversit edustavat hollantilaista alan teknologiaa, tarjolla on koneita useisiin kokoluokkiin eri kokoonpanoin harja- ja/tai nauhahiontateknologioin.
Malliston isomman pään RB 42-sarjan koneet ovat harjahiomakoneita, joissa hiontatyöt tekee kahdeksan kookasta pyörivää harjaa.
Viimeistelyn koneita on markkinoilla erilaisia. Riitekillä koneen valintaan vaikutti Palsan mukaan erityisesti kaksi seikkaa, niistä ensimmäinen oli koneen imupöytä, joka mahdollistaa sujuvasti hyvin monen kokoisten kappaleiden käsittelyn.
Myös vanhassa tilassa Palomäentiellä toiminnot jatkuvat. Tilassa tehdään esimerkiksi särmäystöitä.
”Sen myötä koneella voidaan käsitellä hyvin pieniäkin kappaleita suoraan pöydälle laittamalla”, sanoo Palsa. Toinen huomioitu seikka oli pöydän käsittelyleveys, 1600 mm. Siten pieniä kappaleita mahtuu runsaasti rinnakkain, ja myös toisaalta varsin kookkaidenkin levyjen käsittely mahdollistuu”, Palsa sanoo.
Riitek hankki maahantuojalta koneen yhteyteen poistopään lisätasopöydän, joka lisää sujuvuutta kappaleenkäsittelyyn.
”Kone on ollut jo monessa mukana ja työt sujuvat. Alkuun koneen säätöjen hienosäädön kanssa oli oma tekemisensä, mutta haltuunhan nekin olemme saaneet vähitellen. Kone on helppokäyttöinen, mutta hakemisensa säätöjen optimoinnin kanssa toki on. Kertyvä kokemus tuo helpotusta asiaan”, Palsa sanoo.
Purseet ovat leikkaus- ja lävistystöissä tuttu ilmiö, ja poishan ne pitää hoitaa joko käsin tai nykyisin yhä useammin koneellisesti. Nivalassa toimiva AQ Mecanova tehosti toimintojaan uuden Lissmac-purseenpoistokoneen myötä. Nyt hiontaprosessissa hionta ja pyöristykset hoituvat kahdelta puolelta yhtäaikaisesti.
AQ Mecanova on levytöiden sopimusvalmistaja, joka leikkaa, lävistää, muokkaa ja kokoaa ohutlevystä tuotteita ja osakokonaisuuksia mm. sähkö- ja elektroniikka- sekä kone- ja laitevalmistajien tarpeisiin.
AQ Mecanovan pinta-alaltaan 10 000 neliömetrinen ja noin 125 ohutlevytöiden ammattilaista työllistävä korkealla automaatioasteella toimiva tehdas sijaitsee Nivalassa, jolla on tuotantoperinteitä jo vuodesta 1989 lähtien.
Yrityksen omistajuudessa tapahtui keskeinen muutos vuonna 2018, kun Mecanova siirtyi yritysoston kautta osaksi ruotsalaista monialaista AQ Groupia. Nyt se on osa Groupin ohutlevypuolen toimintoja yhdessä muiden konsernissa maailmanlaajuisesti toimivien ohutlevyalan yritysten kanssa. ”Asiakkaamme toimivat sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä kone- ja laitevalmistajina. Tuotteet päätyvät kotimaiseen loppukäyttöön ja myös usein ulkomaille joko päämiesten kautta tai suorana vientinä. Olemme osa AQ-konsernia, mutta silti varsin itsenäinen yksikkö. Alueellinen painotus on toiminnassa vahvana mukana”, sanoo Pekka Honkala
Kone hioo ja pyöristää levyn reunat ja reikien sisäpinnat aina 50 mm:iin saakka. Viisto sijoittelu työpöydälle tehostaa pyöristysprosessia. Hiomatöissä Mika Kalliokoski.
Lisäiskua viimeistelyyn
AQ Mecanovan toimenkuvaan kuuluu kappaleiden tai osakokonaisuuksien tuotanto tarvittaessa suunnittelusta lähtien valmistukseen, kokoonpanoihin, testauksiin ja logistiikkaan saakka. Läheinen tuotekehitysyhteistyö kuuluu myös olennaisena osana palveluihin.
Keskeistä toimintaa on sarjavalmistus ja sen työmenetelmät optimoidaan tehtaalla valmistettavien kappalemäärien mukaan. Tuotannon automaatioaste nousee sarjakokojen kasvaessa.
AQ Mecanova käsittelee ohutlevyä paljon, ja tuotantomenetelmien ytimessä ovat lävistystoiminnot sekä kuitulaserleikkaus. Sen myötä myös viimeisteltäviä levyjä ja kappaleita on paljon.
”Purseiden poistoa ja terävien reunojen hiontaa olemme tehneet aiemmin hiomakoneella ja tarvittaessa myös käsitöinä. Tuotannon kehittyessä näiden toimintojen tehostaminen on tullut välttämättömäksi ja se on ollut myös asiakkaidemme toive. Viime vuonna toteutimme projektin, minkä myötä saimme tekemiseen tehokkuutta, läpimenoajat nopeammiksi. Myös maalattavien tuotteiden rasitusluokat paranivat mekaanisen esikäsittelyn ansiosta”, sanoo Pekka Honkala.
Sujuvasti kahdelta puolelta
Tuotannon tarveanalyysin ja markkinoiden tutkimisen jälkeen AQ Mecanova hankki koneen Lissmacin SBM-L -mallistosta. Valmistajan Suomen edustaja on Coastone.
Kuivaprosessikoneiden SBM-L -sarjassa työleveydet 1000-, 1500- ja 2000 mm, AQ Mecanovan valinta on työleveydeltään niistä keskimmäinen.
Koneella voidaan hioa ja pyöristää levyn reunat ja reikien sisäpinnat aina 50 mm:iin saakka.
Kaksi hiekkapaperia hioo aluksi levyä tai kappaletta, reunat hiotaan ja pyöristetään, sen jälkeen käsittely jatkuu neljän hiontahihnan avulla. Käsittely tapahtuu kummassakin tapauksessa samanaikaisesti levyn tai kappaleen kummaltakin puolelta. Toiminnot voidaan säätää tarkoin kuhunkin työvaiheeseen.
”Kuivahionnassa materiaalikirjo on laaja, myös pinnoitettuja materiaaleja voidaan käsitellä, ja sähkö- ja elektroniikka-alueen tuotteille kuivaprosessi on paras vaihtoehto. Kuljetinratkaisun avulla koneella voidaan käsitellä sekä pieniä että isoja kappaleita tehokkaasti.”
Uuden koneen myötä läpimenoajat nopeutuivat. Myös maalattavien tuotteiden rasitusluokat paranivat mekaanisen esikäsittelyn ansiosta, toteavat Pekka Honkala (kuvassa vasemmalla) ja Mika Kalliokoski.
”Kaksipuolinen käsittely on koneen vahvuus. Käsittely kahdelta puolelta nopeuttaa tuotantoa ja on helpotus myös koneenkäyttäjälle, kun kappaleita ei tarvitse prosessin aikana käännellä. Reunapyöristys ennen maalausta, korkeamman rasitusluokan aikaansaamiseksi, on tärkeää”, toteaa Honkala.
Käyttökokemusten perusteella koneen käyttö, hiomanauhojen vaihto sekä puhdistaminen on suunniteltu helpoksi. Pölynpoistoon yritys hankki samalla tarvittavan järjestelmän.
”Koneen myötä saimme viimeistelyasiat kuntoon. Tuotannon yksi pullonkaula poistui tehokkaalla tavalla”, toteaa Pekka Honkala.
AQ Mecanova: ohutlevymekaniikan sopimusvalmistaja, asiakkaat sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä kone- ja laitevalmistuksessa. Toimipaikka Nivala, henkilöstöä noin 115, liikevaihto noin 15 ME (2019).
AQ Group: teollisuuden komponentti- ja järjestelmätoimittaja, perustettu 1994, toimintaa eri Euroopan maissa sekä mm. Kiinassa, Intiassa, USA:ssa ja Kanadassa. Pääkonttori: Västerås, Ruotsi. 5900 työntekijää, liikevaihto noin 480 ME (2020).
Levytöissä purseenpoisto, levynhionta ja kappaleen reunojen pyöristys ovat leikkuun jälkeen yleisiä operaatioita. Kun Scanfil hiljattain korvasi viimeistelyn kapasiteettiaan Timesavers-monitoimikoneella, sujuvat nuo työt nyt yhdellä koneella ja reunat pyöristyvät R2:een saakka.
Scanfil on Sievissä päämajaansa pitäväelektroniikan sopimusvalmistaja ja järjestelmätoimittaja. Yritys aloitti toimintansa vuonna 1976 ja on vuosien mittaan muuntunut markkinoiden kehityksen mukaan alan keskeisiin kuuluvaksi toimijaksi Euroopassa ja laajemmallakin. Pohjoismaissa se on markkinajohtaja.
Scanfil toteuttaa tuotteet asiakkailleen usein kokonaisratkaisuina, asiakkaat saavat samasta pisteestä palvelut valmistukseen ja laadunvalvontaan, teollistamiseen, kokonaistuotantoketjun hallintaan ja jakeluun saakka. Myös tuotteiden suunnittelupalvelut kuuluvat palettiin, niiden osalta Scanfil tekee nykyisin yhteistyötä suomalaisen Etteplanin sekä ruotsalaisen Sigma Connectivityn kanssa, lisäksi muutamassa tehtaassa on myös omaa suunnittelupalvelua.
Nauha edessä ja rullat takana. Ari Haikonen käyttää Timesavers 32 RB Serie-1100-WRB levynhiomakonetta Scanfililla.
Scanfilin globaalissa tehdasverkostossa on kymmenen tehdasta; Suomen lisäksi kaksi tehdasta Puolassa, Saksassa ja Ruotsissa sekä lisäksi tehtaat Kiinassa, Virossa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2019 Scanfilin liikevaihto oli yhteensä 579 miljoonaa euroa. Henkilökuntaa palveluksessa on noin 3300 henkilöä.
”Selkeä panostusalueemme on parhaillaan digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisen edistäminen toiminnoissamme. Industry 4.0:n periaatteita jalostava Scanfil Smart -ohjelma tuo jatkossa uusia mahdollisuuksia tuotantoomme ja kokonaisuuksien hallintaan”, toteaa Operations Manager Juha Pokela.
Uusi kuivaprosessin kone Sievin viimeistelytoimintoihin. Koneen edessä Juha Pokela ja Ari Haikonen.
Kokonaisvaltainen hiomapaketti
Sievin tehtaallaan Scanfil valmistaa laajaa palettia asiakkaidensa toimeksiantoja keskittyen vaativiin integroituihin tuotteisiin. Omavalmisteina lopputuotteisiin valmistetaan myös ohutlevyosia, joiden viimeistely on laserleikkauksen jälkeen usein ehdoton välttämättömyys.
Näihin tehtäviin yritys investoi aiemman laitekantansa oheen viime keväänä Timesavers 32 RB-Serie-1100-WRB:n.
”Haimme viimeistelyyn tehostusta ja investoimme vanhaa levyhiomakonettamme ja osin myös käsinhiontaa korvaamaan monipuoliseen kuivahiomakoneeseen. Se tarjosi mielestämme tehokkaan ratkaisun, sillä luonnistuu sekä levyhionta että kulmien pyöristys”, sanoo Process Engineering Manager Janne Huhtala.
Timesavers WRB 32 malli mahdollistaa pinnan hionnan nauhan avulla. Koneessa nauha on kuljettimen kulkusuunnassa edessä ja pyörivät harjat takana. Harjojen avulla koneella voidaan päästä R2-tason levynreunanpyöristykseen. Kone sopii imupöydän myötä sekä isojen että pienten kappaleiden käsittelyyn.
”Teemme projekteja mm. medical-sektorille, ja esimerkiksi niihin liittyvien kappaleiden käsittelyyn kone soveltuu hyvin. Hankittu laite mahdollistaa pienten reikien sekä muiden eri muotoisten aukkojen reunojen pyöristykset”, Huhtala kertoo.
Ohjaus tapahtuu selkein komennoin kosketusnäytöltä.
Komennot selkeältä kosketusnäytöltä
Timesavers on hollantilainen konevalmistaja, joka valmistaa koneita levyhiontaan, reunanpyöristykseen sekä purseen- ja oksidinpoistoon. Tausta on pitkä, tehdas on toiminut vuodesta 1946 ja koneita se laskee toimittaneensa vuosien mittaan yli 50 000 kappaletta.
Suomessa Timesaversiä on reilut pari vuotta edustanut Vossi ja valmistajan koneita toimii useilla meikäläisillä konepajoilla.
Timesavers valmistaa viimeistelykoneita eri kokoluokkiin. Scanfilin levynhioma-/reunanpyöristyskoneen koneen työleveys on 1100 mm ja materiaalivahvuus käsittelyyn enimmillään 100 mm.
Toimintojen säätömahdollisuuksia on laaja valikoima, mm. nauhan, rullien ja kuljetinhihnan nopeusarvojen syöttö käy sujuvasti kosketusnäytöltä. Lisäetua hiontatöihin tuovat hienosäädöt, kuten nauhan oskillaatiomahdollisuus.
Nihkeä pinta ja imutoiminto avittavat kappaleiden asettua kuljettimelle. Niiden myötä mahdollistuu myös varsin pienten kappaleiden käsittely.
Koneella voidaan hioa eri materiaaleja, Scanfililla koneella käsitellään terästen lisäksi mm. alumiineja. Materiaalinvaihdot vaativat koneen täyspuhdistuksen niiden välillä, sitä varten mukana on täysautomaattinen puhdistustoiminto.
Kone vaatii teholtaan 4500 m3/h pölynpoiston, koneen mukana toimitetaan sitä varten oma järjestelmänsä.
Scanfilin Timesavers tuli keväällä Suomeen viime Konepajamessujen esittelykoneeksi. Kun messuille kävi tunnetulla tavalla, kone saapui messukeikan sijaan keväällä Sieviin nopein liikkein.
”Kone selkeyttää tekemisiämme ja tuo uutta joustavuutta viimeistelyprosesseihin. Sitä kautta se on merkittävä lisä tehtaan viimeistelyn konekantaan”, sanoo Janne Huhtala.
Prosessiteollisuuden palvelija Neles jalostaa tuotantoaan. Uusi kookas 5-akselinen DMG Mori –DMC 80 FD duoBlock -koneistuskeskus lisää tuotannon joustavuutta yrityksen päätoimipaikalla Vantaan Hakkilassa, Suomessa harvinainen Taiyo Koki -hiomakone tuo lisätarkkuutta jälkikäsittelyyn.
Neles on prosessiteollisuuden virtauksensäädön osaaja, jonka tuotteita ovat venttiilit sekä teollisuusautomaatio. Viime aikoina Neles Oyj on tullut mediasta tutuksi muillekin kuin alan ihmisille.
Kun Metson ja Outotecin viime kesän yhdistymisen yhteydessä Metson venttiilituotanto eriytettiin omaan yritykseensä, seurasi kisa uuden Neles-nimisen pörssiyrityksen mahdollisesta fuusiosta ja uudesta omistajuudesta, jota käytiin tovi lähes maaotteluhengessä.
5-akselinen DMC 80 FD duoBlock tehostaa tuotantoa Neleksen tehtaalla Vantaalla.
Kuten uutisista on ollut mahdollista seurata, kauppoja ei syntynyt. Puitteet jatkoon omana yrityksenä ja myös omalla nimellä ovat hyvät.
Uudistuva venttiilitoimittaja
Antti Nelimarkan ja Eino Santasalon 1956 perustama ja nimensä osalta viime kesänä siis jälleensyntynyt Neles on pitkään ollut alansa keskeisiä toimijoita. Markkinat ovat globaalit ja valmistusta Suomen lisäksi Kiinassa, USA:ssa, Etelä-Koreassa ja Saksassa.
Pääpaikka yrityksellä on Vantaalla, missä toimii 800 henkilöä työllistävä tehdas.
Suomen tehdas keskittyy vain ja ainoastaan venttiileihin sekä niiden oheislaitteisiin ja muista tehtaista poiketen projektitöihin, joita tehdään sekä moniin tarkoituksiin että moniin kokoluokkiin.
Uusi 5-akselikeskus mahdollistaa monenlaiset operaatiot samalla yhdessä koneessa. Koekappale kuvassa.
Pienimmät venttiilit ovat kooltaan tuuman kokoisia, suurin koko on jopa 88 tuumaa.
Neleksen tiloissa Vantaalla toimii samalla yksi Etelä-Suomen suurimmista koneistamoista. Konekantaan kuuluu useita kymmeniä tuotantokoneita sorveista ja koneistuskeskuksista monenlaisiin erikoiskoneisiin.
Parhaillaan konekantaa uudistetaan mittavin liikkein. Neleksellä on käynnissä viime yritysjärjestelyjen myötä jälleen vauhdittunut pitkän aikavälin kehitys- ja investointiohjelma, jossa koordinaatiossa muiden yksikköjen tapaan Vantaan kalustoa uudistetaan tehokkuus- ja kilpailukykyvaateiden mukaisesti. Esimerkiksi 5-akseliteknologiaa on hankittu, ja hionnan toimintoja uudistetaan.
”Optimoimme toimintaamme eteenpäin ja päivitämme teknologiaa. Kyseessä ovat korvausinvestoinnit kalustomme päivittämiseksi, toisaalta uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämisestä jatkossa. Vain investoinnit vievät eteenpäin, niitä tarvitaan. Ne mahdollistavat myös kasvun, jota yritys tavoittelee”, sanoo Neleksen tehtaan kehityspäällikkö Jari-Antero Sivula.
Miehet ja mittavan kokoluokan kone. Uuden DMC:n edessä Jari-Antero Sivula (vasemmalla) ja Jari Tiikkainen (oikealla) Nelekseltä sekä aluemyyntipäällikkö Tomi Koskinen, DMG Mori Finland.
Uutta 5-akseliteknologiaa
Viime aikoina Vantaalle on hankittu mm. 5-akseliteknologiaa, ja uusin tämän lajin kone on 5-akselinen DMG Mori -koneistuskeskus DMC 80 FD duoBlock.
Kyseessä on aiemman suljintuotantokaluston korvausinvestointi, mutta samalla koneen kappalekokoluokka on aiempaa tehtaan 3-akselista kalustoa kookkaampi.
Palettien koko on 630×800 mm ja työalue 800x1050x850 mm. Järeän koneistuksen tarpeisiin työkalukiinnitys on HSK 100, työkalumakasiini on 243-paikkainen.
Kone on liitetty tehtaalla jo aiemmin toimineeseen FM-järjestelmään, minkä yhteydessä toimivat edelleen myös 3-akselikoneet.
”Tavoitteenamme oli hankkia mahdollisimman monipuolinen kone, joka tuo erikoistuotteiden tuotantoon uutta joustavuutta. Teemme projektitöitä pienin sarjakoin, ja siihen tämä kone on oiva ratkaisu. Monta vaihetta voidaan tehdä yhdellä koneella, jyrsintää, sorvausta, porauksia, avarruksia, hammastuksia. Lisäksi koneella voidaan valmistaa kappaleita, joita ei 3-akselikoneilla voida tehdä. Näin muotokirjo kasvaa”, tiivistää Sivula.
Alkuun koneelle siirretään aiempien 3-akselikoneiden tuotteet. Jatkossa kirjo moninaistuu.
”Perinteisten suljinpuolen tuotteiden lisäksi jatkossa myös tuotekirjo moninaistuu, koneella tehdään jatkossa myös tiivisteitä ja monia muitakin tuotteita. DMC80 FD on asennettu FM-järjestelmään ja tavoite on saada kuormitus kasvatettua siten, että konetta ajetaan kolmessa vuorossa. Tuotekirjo huomioon ottaen myös miehittämättöntä ajoa tavoitellaan, sanoo koneistuksen menetelmäkehityksen projektipäällikkö Jari Tiikkainen.
Taiyo Kokin CVG 6 tuo lisää tarkkuutta venttiilituotannossa kriittisen hionnan toimintoihin.
Hiomakone ainutlaatuisin ominaisuuksin
Toinen kiintoisa uutuus Neleksen Vantaan tuotantoon on Suomessa harvinainen hiomakone, niin ikään DMG Morin tuotepaletista, DMG Mori Groupiin kuuluvan japanilaisvalmistaja Taiyo Kokin pystyhiomakone CVG 6.
Kyseessä on 5-akselisen investoinnin tapaan korvaavaa kalustoa, mutta jälleen toki uusin maustein. Suomessa varustuksensa osalta ainoa kaltaisensa kone tuo lisää tarkkuutta venttiilien teossa erittäin kriittisen hionnan toimintoihin, Neleksen testeissä pinnanlaadun Ra-arvoissa on päästy 0,07:ään microniin, ympyrämäisyydessä 0.004:ään mm:iin.
Nopeasti ja tarkasti. Monen kokoluokan kappaleet voidaan käsitellä tehokkaasti yhdellä ja samalla koneella.
Toinen keskeinen Neleksen tiivistevalmistukseen sijoittuva tarkkuuteen ja myös kokonaiskäsittelyaikaan vaikuttava seikka on se, että nyt myös kappaleenmittaukset pystytään tekemään samalla koneella yhdessä prosessikokonaisuudessa.
”Kiinnitinjärjestelmä mahdollistaa tasaisen puristuksen, ja kappalekirjo kaksikaraisella ja karakulman indeksoinnin mahdollistavalla koneella on poikkeuksellisen laaja. Niin hyvin pienet kuin kookkaatkin tiivistekappaleet voidaan käsitellä tällä samalla koneella”, toteaa Jari-Antero Sivula.
Uudet DMG Mori -koneet asennettiin Neleksen Vantaan tehtaalle marraskuun lopulla ja tuotanto alkaa alkutalven mittaan. Tuotannon kehitys ja investoinnit Neleksen päätoimipaikassa ja muissa yksiköissä jatkuvat investointistrategian mukaisesti.
Hiomakoneiden viimeistelyprosesseissa vaaditaan huippuluokan mitta-, muoto-, sijaintitarkkuus- ja pintatoleransseja. Yrityksillä on usein empiirisiä arvoja näiden vaatimusten täyttämiseksi. Pienten eräkokojen tuotannossa ulkoisten mittauskoneiden käyttö ja korjaukset pidentävät koneistuksen käsittelyaikaa. Tuotantokoneisiin integroitujen valvontamenetelmien myötä voidaan prosessin luotettavuutta ja tuottavuutta lisätä merkittävästi.
Tuotantoinsinööreillä on eri keinoja prosessien arviointiin, ja ne perustuvat tuotannon mittaustekniikan periaatteisiin. Prosessivoimien ominaisuuksien mittauksen myötä voidaan määrittää mm. työkalujen käyttöikää, prosessin vakautta ja vaadittujen toleranssien noudattamista. Lisäksi työkalukustannuksia voidaan usein samalla alentaa.
Mittauksissa akustiset kosketusanturit lyhentävät hionta-aikaa tai valvovat prosessia, kosketusmittausjärjestelmät, kuten halkaisijan tai työkappaleen pituuden mittaus- ja ohjausjärjestelmät, pneumaattiset järjestelmät tai mikrosensorit, lisäävät prosessin luotettavuutta.
Näiden menetelmien lisäksi kamera- tai laserjärjestelmiä voidaan käyttää prosessien valvontaan. Erityisesti lasermittaustekniikka on mielenkiintoinen mahdollisuus.
Hiomakonevalmistaja Studer ammentaa yli 10 vuoden kokemuksestaan koneisiin integroidun ja testatun lasermittaustekniikan käytössä. Tämän tiedon ja kokemuksen myötä yritys vastaa nykytuotantoteknologian mittaustarpeisiin.
Yritys on jalostanut eri teollisuuden aloilla käytettäviä työkalumittauksen lasermittaustekniikoita hiomakoneiden työkappaleiden mittaamiseen.
Tarvittava mittalaite (katso U-profiili kuvassa 4) asennetaan mekaanisesti kuten b-akselien mitta-anturit, joissa on asianmukainen hiomakara.
Mittauslaitteen koko voidaan sovittaa työkappaleen halkaisijaan. Ilmasuuttimet ja lianpoistajat suojaavat laseroptiikkaa koneen jäähdytysvoiteluaineelta.
Verrattuna aiempiin malleihin laseryksikön valmistaja käyttää parannettua, tarkempaa laseroptiikkaa, mutta kuitenkin keskeinen asia on mahdollisuus tuottaa tuhansia mittauspisteitä pyörivästä työkappaleesta. Tämä lyhentää mittausaikaa merkittävästi.
Mittausjaksoihin integroitujen ominaisuuksien myötä kyseessä on käypä menetelmä kosketuksettomien mittausten mittaamiseen tarkkuustyökappaleiden koneistuksessa.
Paitsi halkaisijat voidaan lasermittauslaitteella tehdä ohjausmittaukset myös ”keskeytyneellä” halkaisijalla, kuten akseleilla, joissa on kiilaurat tai pitkittäiset urat ja hammastetut hammaspyörät halkaisija-alueella (ks. kuva 2). Aiemmin käytettyjen tuntoon perustuvien prosessinsijaintia mittaavien laitteiden asennus ja nollaus jäävät pois, ja samalla lisääntyy tehokkuus.
Mittausjakso voidaan valita halutulla tavalla jokaisen koneistuksen jälkeen tai hiontaprosessin lopussa. Studerin ohjelmistolokit (ks. kuva 3) tallentavat mitatut arvot halkaisijaa kohti kunkin mittausjakson jälkeen. Tämän prosessin avulla käyttäjä voi selvittää komponentin laadun yhdellä silmäyksellä.
Kosketukseton mittaus lasermittausteknologialla.
Esimerkki lasermittaustekniikan soveltamisesta koneistukseen
Yksi esimerkki ns. integroidun mittausstrategian soveltamisesta on sen käyttö vaativassa PCD- työkalun leikkuureunan valmistuksessa.
Tähän tarkoitukseen käytetään usein ns. closed loop- prosessia, jossa on kosketukseen perustuvia mittauslaitteita (kuva 3). Leikkuureunat mitataan eri vaiheissa ja tällä saavutetaan tarkat halkaisijatoleranssit +/- 1,5 mikrometrin tarkkuudella.
Näissä sovelluksissa on kasvava tarve kosketuksettomaan mittaukseen, sillä kosketusmittaukset PCD-leikkuureunoista ovat usein erityisen haastavia.
Työkappaleen mittaustietue.
Mm. tämän toleranssialueen mittauksen tarpeisiin voidaan vastata integroidulla lasermittaustekniikalla (kuva 4). Tyypillinen mittaustehtävä voi olla vaikkapa leikkuutyökalu, jossa pienin ja suurin leikkuuterän halkaisija määritetään mittaustasossa.
Laseroptiikka voi tilanteesta riippuen määrittää halkaisijan myös työkappaleen pyöriessä työaikaa lyhentäen.
Integroitu lasermittaustekniikka laajentaa prosessienaikaisen mittaustekniikan sovelluksia hiomakoneissa. Tarkka, universaali, kosketukseton mittausprosessi tukee käyttäjää pyrkimyksissä lisätä tehokkuutta tarkkuustyöstössä. www.studer.com