Avainsana-arkisto: Koneistuskeskukset

Juhani Haavisto tehostaa tuotantoaan

Juhani Haavisto Oy jatkaa teknologiainvestointejaan Kotkassa. Yrityksen uusi tuotantojärjestelmä edustaa kokoluokassaan uniikkia automaatiota ja yhdistää kookkaan 5-akselisen pystymonitoimisorvin, vaakakaraisen koneistuskeskuksen sekä laajan palettijärjestelmän samaan kokonaisuuteen.

Uuden mittavan kokoisen ja monipuolisen valmistuksen mahdollistavan tuotantojärjestelmän osat ovat pystymonitoimisorvi, vaakakarainen koneistuskeskus ja palettijärjestelmä 16 paletilla.

Asennettu järjestelmä on kokoluokassaan ainutlaatuinen Suomen alihankintateollisuudessa ja harvinainen koko Euroopankin alueella.

”Automaatio ja prosessien keskittäminen tuovat tuotantoon tehokkuutta ja tarkkuutta.

Koska vastaavan kokoluokan järjestelmät ovat Euroopassakin harvinaisia, uusi kokonaisuus tuo toimintaamme uusia mahdollisuuksia paitsi Suomessa, myös maan rajojen ulkopuolella”, kiteyttää toimitusjohtaja Jarkko Haavisto.

Lataus- ja purkuasemia Palletech-linjassa on kaksi rinnakkain. Pasi Turkkila asemalla tarkistustyössä.

Kasvun merkeissä

Juhani Haavisto Oy on metallin sopimusvalmistaja. Yritys keskittyy tuotannossaan vaativien akselikappaleiden valmistukseen, konerakenteisiin sekä HST-levytöihin, ja se tunnetaan vahvana kasvuyrityksenä.

Toiminta käynnistyi paperiteollisuuden projektitöiden yleiskonepajana vuonna 1987, mutta asiakassektorin muutokset ja markkinoiden supistuminen johtivat yrityksen vuosituhannen alussa erikoistumisen tielle. Investointien ja uusasiakashankinnan kautta toteutettu muutos kannatti, asiakaskunta tiivistyi, mutta volyymit lähtivät kasvuun, ja se suunta on pysynyt.

Esimerkiksi viiden viime vuoden aikana yritys on kirjannut liikevaihdossaan 15 prosentin vuosittaisia kasvulukuja. Vuonna 2018 lukema oli peräti 34 prosenttia.

Yritys teki liikevaihtoa viime tilikaudellaan noin 12 miljoonaa euroa, tälle kaudelle vaihto kasvanee noin 13,5 miljoonaan euroon. Nykyisin Juhani Haavisto on 80 metallin ammattilaisen työpaikka.

Palettikoot Palletechiin ovat pyöreille kappaleille 1 400 m ja neliömäisille 1 000 mm.

Juhani Haavisto palvelee useita kookkaita kotimaisia koneenrakennuksen toimijoita.

Myös omaa vientiä on, yritys toimittajaa tuotantoaan suoraan mm. useiden asiakkaidensa ulkomaisin toimipisteisiin. Keskeisiä asiakkaita yrityksellä on kymmeniä, suurimpien asiakkaiden ryhmässä on kymmenkunta toimijaa.

”Useimmat asiakkaamme ovat olleet mukana paletissamme pitkään, ja ytimessämme on asiakasyhteistyö ja monipuolinen palvelu niin muotojen kuin materiaalienkin suhteen. Käsittelemme perinteisten teräsmateriaalien lisäksi myös esimerkiksi Duplex-laatuja ja titaania. Kasvumme viime vuosina on tullut ydinryhmän asiakasyritysten tilausmäärien kasvusta ja monipuolistumisesta”, Jarkko Haavisto sanoo.

”Luvut sinänsä kertovat lähinnä siitä, että olemme onnistuneet tekemään asioita oikein. Esimerkiksi akselituotanto on alue, jossa olemme mielestämme vahvoja, ja sen kehittämiseen olemme viime vuosina panostaneet. Noin 10 000 akselia valmistuu vuositasolla.”

”Kehittämistä silti riittää, pyrimme kehittymään ja tekemään asioita paremmin. Jatkoa pohjustavat uudet investointimme”, Haavisto sanoo.

Uusi automaatiokokonaisuus jatkaa Juhani Haavisto Oy:n ja Wihuri Oy Teknisen Kaupan pitkän linjan yhteistyötä koneasioissa, toteavat Jarkko Haavisto ja Jani Pulkkinen. Taustalla toinen linjan koneista, 5-akselinen pystymonitoimisorvi Integrex e-1600V/10.

Uutta tilaa ja kookas automaatiojärjestelmä

Viime vuosina Juhani Haaviston ytimessä ovat olleet satsaukset tiloihin ja teknologiaan.

Yritys hankki kolme vuotta sitten uuden kookkaan toimitilan Kotkan Mussalosta.

”Itse asiassa myös nykyisen Hovinsaaren yksikkömme tuotantoa muutetaan parhaillaan tänne Mussaloon. Sen myötä ensi kesään mennessä koko toimintamme tapahtuu yhdessä paikassa”, Jarkko Haavisto kertoo.

Mussalon alkuaan noin 3 000 neliömetrin tiloja on muokattu ja jo laajennettukin 1 000 neliömetrillä, sillä sitä vaati yrityksen uuden tuotantoyksikön sijoittuminen tiloihin. Lisäksi yritys hankki haltuunsa naapuritontin 3500 neliön hallit.

Laajennuksessa kohoaa nyt automaatiojärjestelmä, missä toimivat samassa kokonaisuudessa kookkaat pystymonitoimisorvi Mazak Integrex e-1600V/10 ja vaakakarainen HCN10800II -koneistuskeskus. Koneet yhdistää 16-palettinen Mazakin Palletech-järjestelmä, missä palettikoot ovat pyöreä 1 400 m ja neliö 1 000 mm.

Kärkiväliltään nelimetrinen Integrex e-500H otettiin yrityksen käyttöön viime vuonna.

”Järjestelmä on kooltaan suurin Suomeen toimittamamme ja merkittävä myös Euroopan mittakaavassa”, kertoo koneen toimittaneen Wihurin osastojohtaja Jani Pulkkinen.

Uusi kokonaisuus vie eteenpäin Haaviston tuotantomahdollisuuksia niin Suomen rajojen sisäpuolella kuin markkinoilla laajemminkin.

”Kilpailluilla markkinoilla pärjääminen vaatii uudentyppisiä ratkaisuja myös tuotantoteknologioiden osalta. Automaatio mahdollistaa tuotantokoneiden suorituskyvyn tehokkaan hyödyntämisen ja tämä järjestelmä ottaa nyt automaation edut käyttöön myös raskaassa tuotannossa. Se tehostaa kookkaiden kappaleiden käsittelyn prosessejamme ja mahdollistaa sujuvan ja tarkan kappalevalmistuksen ”Done in One”, alusta loppuun samassa kokonaisuudessa”, sanoo Jarkko Haavisto.

Juhani Haavisto Oy:n Puolanlaiturin toimipiste Mussalon sataman välittömässä läheisyydessä. Tänä vuonna yrityksen kaikki toiminta keskitetään saman katon alle.

Suorituskykyinen paketti

Mazakin Integrex e-V -sarjan pystymonitoimisorvit ovat suurille kappalehalkaisijoille tarkoitettuja koneita, joilla sujuu niin raskas rouhinta kuin viimeistelykin.

Koneissa ovat sorvaus-, poraus-, kierteitys- ja jyrsintäominaisuudet täydelliseen 5-akselikoneistukseen saakka. Haaviston uudessa Mazak Integrex e-1600V/10 -mallissa sorvaushalkaisija on kaksi metriä, pöytä kantaa 5 000 kg:n kappalepainon.

Aiemmin toimitettu paletiltaan metrinen vaakakarainen HCN10800II -koneistuskeskus on kokonaisuuden toinen tuotantokone.

Palletech-järjestelmää Mazak toimittaa yksi- kaksi tai kolmikerroksisena, Haavistolla linja on suuren palettikokonsa vuoksi yksikerroksinen. Järjestelmä koostuu standardimoduuleista ja kokonaisuuksia voidaan helposti laajentaa uuden kapasiteettitarpeen myötä.

”Laajennettavuus on vahva argumentti. Meidän järjestelmässämme ovat nyt pystymonitoimikone ja vaakakarainen koneistuskeskus, ja jatkossa myös kolmas kone on mahdollinen. Kokonaisuus ja tilat mahdollistavat laajennuksen hyvin”, Jarkko Haavisto toteaa.

Uusi järjestelmä jatkaa Juhani Haavisto Oy:n pitkää kokemusta Mazak-koneista, koneasioissa yhteistyön tausta ulottuu yli 10 vuoden päähän.

Yrityksen konekantaan kuuluu jo ennestään useita Mazak Integrex-koneita. Viime vuoden aikana käyttöönotettuihin uutuuksiin kuuluu nelimetrinen akselikone Integrex e-500H sekä pienemmille kappaleille tarkoitettu Integrex i-200ST. Uusi raskaan tuotannon automaatiojärjestelmä asennettiin Haavistolle syksyllä. Järjestelmä on osa vahvan kasvuyrityksen pitkäaikaista tuotantotilojen ja -uuden teknologian investointiohjelmaa. Viiden viime vuoden aikana yritys on investoinut toimintaansa Kotkassa lähes yhdeksän miljoonaa euroa.

Kari Harju

Kone-edustaja on asiakkaan kumppani – ”Onnenympyrän” hallintaa koneen koko elinkaaren mitalta

Vuosikymmenet vaihtuvat ja edustuspaletti muuttuu, mutta kone-edustajan rooli pysyy. Se on pitää asiakkaasta hyvää huolta koneen koko elinkaaren ajan, sanoo Cron-Tekin toimitusjohtaja Petri Järvinen. Kun tämä ”onnenympyrä” toimii, on myös seuraavan koneen myynti asiakkaalle hiukan helpompaa, Järvinen toteaa.

Cron-Tek Oy:n tausta kulkee 1980-luvun loppuun ja tarkemmin vuoteen 1989. Tuolloin Cronvall Oy osti NC-Tekniikka Ky-nimisen yrityksen, eriytti oman metallintyöstökoneosastonsa ja muodosti kokonaisuudesta Cron-Tek Oy:n.

Näin syntyi uusi yritys, Cron-Tek Oy, lastuavan työstön asiakkaita palvelemaan.

Kun Konekuriiri starttasi paria vuotta myöhemmin, syntyi yhteistyö, joka on kantanut näihin nykypäiviin saakka.

”Siihen aikaan olin itse vielä töissä Wemex Koneella ja laitoimme Eisele – NC-pyörösahan mainoksen ko. lehteen. Kun tulin Cron-Tekiin töihin 1995, kuulin sitten, että Cron-Tek oli ollut myös koko ajan menossa mukana.

”Samoilla linjoilla jatkamme edelleen ja vahvasti, lehti on suunnattu suoraan asiakaskohderyhmällemme eli konepajateollisuudelle”, Petri Järvinen sanoo.

Muuttuvalla paletilla

Cron-Tek on helsinkiläinen konetalo. Sijainnin etu on Helsinki-Vantaa lentokentän läheisyys, se nopeuttaa kuriirivaraosien toimituksia.

”Muutoin helsinkiläisyys ei taida muutoin kyllä näkyä millään tavalla toiminnassamme, meillä taitaa ollakin yrityksessä tällä hetkellä vain yksi paljasjalkainen helsinkiläinen. Toimimme koko maassa, huoltokonttorit ovat Tampereella ja Heinävedellä. Jyväskylässä meillä on myyntikonttori”, sanoo Järvinen.

Kun on ollut konekaupan ammattilainen vuosikymmeniä, edustuspaletissakin on ehtinyt tapahtua monenlaista vuosien mittaan.
”Vuosien varrella edustuksissa on tapahtunut paljonkin muutoksia, mutta alusta alkaen mukana olleitakin on. Sellaisia ovat japanilaisen Takisawan ja Tsugamin NC-sorvit ja englantilaisen Harrisonin kärkisorvit.”  

”Päällekkäisistä edustuksista johtuen perustimme välillä vuonna 1999 Nugget Oy:n, jonka pääedustukseksi saimme japanilaisen Mori Seikin. Tilanteen muututtua fuusioimme Nuggetin takaisin Cron-Tekiin vuoden 2014 lopussa ja siitä lähtien olemme kehittäneet toimintaamme yhtenä yrityksenä systemaattisesti.”
”Nykyinen lippulaivaedustuksemme on niin meillä kuin maailmallakin korkealaatuisista ja mittatarkoista koneistuskeskuksistaan tunnettu japanilainen Makino. Lisäksi Nuggetin mukana Cron-Tekiin tuli suuren menestyksen Suomessa kymmenen viime vuoden aikana saavuttanut espanjalainen CMZ NC-sorveineen”, kiteyttää Järvinen.

Tehtäväkenttä on vakaa

Vaikka edustukset vaihtuvat vuosien mittaan, liittyy alan töihin ja kone-edustajan rooliin Petri Järvisen mukaan paljon pysyvää.   
”Työstökonekauppa on mielestäni perusperiaatteiltaan pysynyt samana 1980 -luvun puolivälistä saakka, jolloin itse tulin alalle. Tavoitteena on ollut aina toimittaa oikea kone asiakkaan kulloiseenkin tarpeeseen, toki aina myös lähitulevaisuuden lisätarpeet kartoittaen, josko ne vaikuttaisivat koneen lisäominaisuuksiin tai jopa koneen kokoluokkaan.”

”Alalla pärjää ja menestyy vanhoilla perusasioilla eli pitämällä asiakkaasta huolta koko koneen elinkaaren ajan. Tämä edellyttää koko ”onnenympyrän” hallintaa alkaen oikean koneen valinnasta ja myynnistä jatkuen ammattitaitoisella koneen asennuksella ja koulutuksella. Sen jälkeen seuraavat normaalit vuosihuollot, korjaushuollot ja niihin liittyvät varaosatoimitukset.”

”Ja kun tämä ”onnenympyrä” toimii asiakkaan mielestä hyvin, niin seuraavan koneen myynti on hiukan helpompaa.”

”Ja kyllä edelleenkin yksi meidän olennaisimmista tehtävistämme on toimia viestin viejänä uusista koneista ja menetelmistä varsinkin pienimmille yrityksille, joissa resurssit ovat rajalliset ja valtaosa ajasta keskittyy omaan tuotantoon.”

”Kone-edustajien rooli korostuu nyt ja pitkään tulevaisuudessakin varsinkin aasialaisten valmistajien kanssa toimittaessa. He haluavat toimia keskitetysti vain yhden edustajan kanssa maata kohden. Näin yhteydenotot heille tulevat vain yhdeltä tutulta toimijalta ennalta sovitussa formaatissa. Tämähän varmistaa samalla myös suomalaisten asiakkaiden palvelun saannin, jota asiaa ei aina ymmärretä. Asiakas voi ostaa yhden koneen valmistajalta, mutta maahantuoja 10 – 20 konetta vuodessa useiden vuosien ajan ja käy joka vuosi myynti-/huoltopalavereissa. Tällöin yhteydet kiinteytyvät, henkilösuhteet vahvistuvat ja homma toimii”, sanoo Järvinen.

Ammattitaitoa ja tasokkaita tuotteita

Cron-Tek on ollut alalla pitkään ja aikoo jatkaa vahvana edelleenkin.

”Meillä on vahvuutena ammattitaitoinen henkilöstö, vakavarainen yritys ja laadukkaat tuotteet, joiden avulla on hyvä keskittyä asiakkaan tuotannon parantamiseen. Myös jatkuvalla kovalla työnteolla tulee ennen pitkää menestymistä, tälläkään alalla ei saa mitään ilmaiseksi.”
”Suurin haaste meillä ja koko toimialalla oli kahdeksan vuotta kestänyt investointilama Suomessa, joka alkoi v. 2008 syksyllä. Onneksi viimeiset kolme vuotta Suomessa on taas voimakkaasti investoitu työstökoneisiin, joka on osaltaan mahdollistanut meidän liikevaihdon kasvamisen.”

Haasteet tulevaisuudessa ovat samat kuin koko kansantaloudessa eli osaavan henkilöstön saaminen. Osaamisen perustanahan on vain kyky ja halu omaksua uusia asioita, ja sen jälkeen koulutuksen ja työn tekemisen kautta muovautua osaajaksi, toiset nopeasti ja toiset ajan kanssa.
”Aiomme itse kehittää yritystämme palkkaamalla henkilöstöä myynti – ja huoltopuolelle sekä parantamalla edelleen toimintatapojamme ja osaamistamme kaikilla työtehtävillä”, Järvinen sanoo.

Messurintamalla Cron-Tekille seuraava iso tapahtuma on Tampereen Konepaja 2020 maaliskuun puolivälissä.

”Konepaja 2020 -messut kahden vuoden välein on mainio tapahtuma tavata alan toimijat yhdessä paikassa. Esillä on aina uutuuksia ja paljon nähtävää ja keskusteltavaa useammankin päivän ajaksi.”
”Cron-Tek on jälleen hallissa E osastolla 351 samassa tutussa paikassa kuin aikaisemmin. Esittelemme tällä kertaa neljä uutuusmallia, joten sinne kannattaa ehdottomasti saapua paikalle: Brother, CMZ, Makino ja Takisawa konevalmistajista esillä ja lisänä ESPRIT CAM-ohjelmointisofta sekä MDCplus tiedonkeruusofta”, sanoo Petri Järvinen, jolle elämä on toki muutakin kuin työntekoa.

”Tärkein asia aina on lasten terveys ja hyvinvointi, ja kun ne ovat olleet onneksi kunnossa, on jäänyt laatuaikaa myös muuhun. Kalastus vapa kädessä, on aina ollut minulle mieleinen harrastus; onkimisella se alkoi pikkupoikana ja siirtyi virvelöintiin heti kun heittäminen alkoi sujua. Pilkkimiseen ei ollut nuorempana halua, koska silloin kaikki mahdollinen aika oltiin pelaamassa lätkää, se siirtyi harrastuksiin vasta vanhemmalla iällä. Kesäisen kalastuksen herkkuhetkenä toimii jo pitkäaikainen harrastukseni perhokalastus. Säännöllinen liikunta monilla eri tavoilla pitää kopan kunnossa”, sanoo Petri Järvinen.

Kari Harju

DMG Mori Open House Pfronten 2020

DMG Mori järjesti toimintavuoden avaustilaisuutensa Saksan Pfrontenissa helmikuussa.  Pfronten Open House esitteli ajankohtaista teknologiaa laajalla paletilla. Tapahtuman painopiste oli digitalisaation konsepteissa ja automaatioratkaisuissa. Neljä kone- ja laiteuutuutta lanseerattiin.

Pfontenin Open House on DMG Morin perinteinen vuoden avaus, jossa valmistaja esittelee tuotantoaan laajasti kotinäyttelyssään.  Dynamic Excellence -teemalla järjestetyssä kokonaisuudessa oli show roomeissa ja Pfrontenin tehdastiloissa esillä kymmeniä tuotantoyksikköjä, niistä monet erilaissa automaatiokokonaisuuksissa.

Christian Thönes ja Dr. Masahiko Mori korostivat tapahtuman lehdistötilaisuudessa DMG Morin vahvaa painotusta digitalisaatioon, automaatioon ja niiden mahdollisuuksiin kilpailukykyisessä tuotannossa. Ainetta lisäävän valmistuksen hyödyntäminen kehittyy lähivuosina nopeasti.

Digitalisaation teemoin

Digitalisaatio on ajan ydinkäsitteitä, ja siihen DMG Mori panostaa vahvasti. Iso idea on tehdä digitalisaation hyödyntämisen aloittamisesta yrityksille helppoa ja siten houkuttelevaa.

DMG Morin ydin teemaan on app-pohjainen Celos-käyttöjärjestelmä, ja sen perustalle on rakennettu paketti, joka tarjoaa työkaluja ko. digitalisaatiosiirtymään.

Nyt kokonaisuuteen lanseerattiin Pfrontenissa jälleen uusia piirteitä, uusi myDMGMori-portaali sekä huollon ja kunnossapidon WERKBLIQ-alusta. Uusi Messenger -app esiteltiin jo EMO:ssa.

PH Cell on uusi palettijärjestelmä 5-akselisille koneistuskeskuksille ja vaakakaraisille keskuksille.

Helppouden idea on keskeinen myös DMG Morin ja yhdysvaltalaisen ohjelmistotoimittajan Tulipin yhteistyössä, mikä lanseerattiin yleisölle Pfrontenissa. Tulip- sovellutukset visualisoivat työnkulkuja ja -prosesseja, ohjaavat operaattoria eri prosessivaiheissa ja keräävät samalla työdataa myöhempään käyttöön. Käyttäjät voivat myös käyttää Tulip-alustaa valmistussovelluksien tekemiseen.

Erityisempää tietotekniikkaosaamista tai ohjelmointitaitoja ei tarvita, joten ajatus on helpottaa ratkaisujen myötä erityisesti pienten ja keskisuurten asiakkaiden otetta digitaalisen valmistuksen maailmasta. Uusi alan sovellutus on myös up2parts, mikä edistää prosessien optimointia tekoälyn avulla.

Automaatiojärjestelmiä esittelyssä

Digitalisaation kehitys on keskeinen teema, mutta useimmille Pfronten Open House – kävijöille tapahtuman keskeisintä antia on kokonaisuuden koneantiin tutustuminen, toki niin omia mielenkiinnon suuntimia seuraten.

Pfrontenin tapahtumassa esiteltiin laajasti DMG Morin koko portfoliota, mihin kuuluu yli 150 konemallia sorveja, sorvauskeskuksia sekä pystykaraisia, vaakakaraisia ja 5-akselisia koneistuskeskuksia sekä mm. 3D-metallitulostuksen konemalleja.

Koneita esiteltiin yksittäisinä yksikköinä niin show room -kuin tehdastiloissakin ja myös tuotantoautomaatiokokonaisuuksina, ja automaatio kuului tapahtuman teemoihinkin.

Näistä automaatiokokonaisuuksista esimerkkejä ovat mm. kookas NHX-koneille kehitetty LPP-palettijärjestelmä ja PH-AGV 50, mikä esiteltiin tuotantokokonaisuudessa DMC 90U duoBLOCK-koneistuskeskusmallin kanssa.  PH-AGV 50 (Automated Guided Vehicle) liikkuu itsenäisesti työalueella ja sen avulla voidaan lavaus automatisoida kokonaisuudessaan.

3D-kameralla varustettu Robo2Go Vision mahdollistaa eurolavojen lastaamisen ja kappaleentunnistuksen ilman työkappalehyllyjä ja täysin uutena automaatiomahdollisuutena esiteltiin 5-akselisille koneistuskeskuksille ja vaakakaraisille keskuksille tarkoitettu palettijärjestelmä PH Cell. Uutuus esiteltiin toiminnassa yhdessä DMU 65 monoBLOCK-mallin kanssa. Järjestelmässä on tilaa kaikkiaan neljällekymmenelle eri kokoiselle paletille, koko max. 500×500 mm.

DMC/DMU 65 H monoBLOCK täydentää DMG Morin vaakakaraisten koneistuskeskusten tarjontaa.

Uusia tuotantokoneita

PH Cell -lanseerauksen ohella tuotantokonelanseerauksia tapahtumassa oli kolme.

Uutuusmalleista 65 H monoBLOCK on täydennys DMG Morin vaakakaraisten koneistuskeskusten tarjontaan.5-akselisen pystykaraisen koneen joustavuutta vaakakeskuksen tuottavuuteen yhdistelevä kone suuntaa varsinkin ilmailuteollisuuden rakenneosien valmistukseen.

Työalue mahdollistaa monimuotoisen kappalekirjon max. 600 kg kokoluokkaan, termosymmetrinen 3-pistetuettu rakenne lisää koneistustöiden tarkkuutta.

Kaksi muuta lanseerausta liittyivät laserpuolen tarjontaan. Lasertec 400 Shape on uusi laserteksturoinnin 5-akselinen XXL-malli 3350 x 1350 x 1 000 mm:n kappaleille ja 20 000 kg:n painoille. Lasertec 30 dual SLM on puolestaan ainetta lisäävän valmistuksen uusi jauhepetimalli, mikä laajentaa DMG Morin alueen tarjontaa kaksilaserisiin malleihin. Kaksi (600W tai 1000W) laseria melkoisen tuottavuuden lisäyksen yhden laserin ratkaisuun verraten. Mukana on myös kiintoisa uudentyyppinen kiinteä suodatinjärjestelmä, mikä passivoi pölyä ja lisää siten työturvallisuutta.

Ainetta lisäävän valmistuksen koneet olivat tapahtumassa muutenkin keskeisesti esillä, mm. syksyllä Frankfurtin Formnextissä lanseerattua Lasertec 125 3D -hybridi keräsi runsaasti kiinnostusta myös Pfrontenissa.

DMG Mori esitteli tuotteitaan helmikuussa yhteensä yli 7500 m²: n alueella, ja tehdaskierrokset avasivat tuttuun tapaan kävijöille näkymiä tuotantoon. Paikalla kävi neljän tapahtumapäivän aikana yli 8000 vierasta. Koronavirusriskin takia Kiinasta ja Japanista oli paikalla tällä kerralla poikkeuksellisen vähän kävijöitä.

DMG Mori Finland järjesti paikalle Suomesta tälläkin kertaa asiakasmatkan. Reissussa oli yli 40 konepaja-ammattilaista.

Lasertec 30 dual SLM laajentaa DMG Morin alueen tarjontaa tuottavuutta lisääviin kaksilaserisiin jauhepetimalleihin.

Menestyksekäs vuosi

Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta vuosi 2019 oli DMG Morille menestyksekäs. Open Housen yhteydessä julkistettujen DMG Mori Aktiengesellshaftin tietojen mukaan tilauskanta saavutti 2,56 Mrd euron, myynti kasvoi 2% edellisvuodesta ja päätyi 2,7 Mrd:n tasolle. Tänä vuonna tilanteen markkinoilla odotetaan jatkuvan haastavana mm. autoteollisuuden muutosten takia.

Kari Harju

Vaakakarainen uutuus Japanista

Japanilainen, etenkin vaakakaraisista työstökeskuksista tunnettu työstökonevalmistaja Kiwa Machinery Co., Ltd., on päivittänyt KH-4500-sarjan mallin uuteen ja nopeampaan ”kai” versioon. Lisänimi kai viittaa japaninkielisiin sanoihin kaizen (jatkuva itsensä kehittäminen), kairyo (jatkuva parantaminen) ja kaikaku (suuri kehitys).

KH-4500kai on japanilaisen vaakakaraisten koneistuskeskusten valmistajan Kiwan uusi konemalli.

Uusi konemalli tarjoaa edellissukupolveen verraten lisää nopeutta ja tarkkuutta. Ulkoisesti se on myös aiempaa kompaktimpi.

Vakiona toimitettavaan Fanuc 31i-B ohjaukseen on myös saatavilla uusi Fanucin käyttöliittymä iHMI (Intelligent Human Machine Interface). Kaikilla akseleilla on lineaarirullajohteet automaattisella rasvavoitelulla. Rasvavoitelu pidentää huoltoväliä ja pitää leikkuunesteen pidempään puhtaana. Johteiden kiinnityspinnat ovat japanilaisella tarkkuudella käsin kaavatut.

Nopea, tarkka ja kompakti

Kokoluokaltaan KH-4500kai on 400 tai 500mm paleteilla varustettu ja maksimi työkappaleen mitat ovat Ø750 x 1000mm. X-akselin, eli poikkiliikkeen liikealue on 700mm. Y-akselin, eli pystyliikkeen liikealue on 740mm ja syvyysliikkeen, eli Z-akselin liikealue 680mm.

”Kyseisiin liikealueisiin ei tarvitse hukata kallista lastuamisaikaa, sillä KH-4500kai:n maksimi pikaliikenopeudet ovat kaikilla akseleilla peräti 80m/min, joka saavutetaan 1G:n kiihtyvyydellä”, kertoo myyntijohtaja Antti Pöyry Insinööritoimisto Ismo Lindbergiltä.

Japanilaisen Koyon valmistamia karavaihtoehtoja on kolme: suoravetoiset 12.000 ja 15.000k/min, sekä sisäänrakennettu 20.000k/min. Karamoottori on 37/15kW tai 25/22kW, kartio BT40 tai HSK-A63.

Kone toimitetaan vakiona kahden paletin vaihtajalla, mutta vaihtaja on laajennettavissa joko 6- tai 8-paletin versioon, myös jälkiasennuksena. Paletit vaihtuvat pyörähtävällä vaihtajalla ja paletin vaihtoaika on 7,5s. Paletit lukitaan neljällä kartiomaisella tapilla 9,8kN voimalla. Itse pöytä on mallia ajettava (indeksointi inkrementti 0,001 astetta) ja sen kääntönopeus on 66,6k/min, eli käytännössä 90° indeksointi tapahtuu 1,1s ajassa.

Pöydät valmistaa japanilaisvalmistaja Tsudakoma. Vastaavasti myös työkalumakasiinia voidaan laajentaa jälkiasennuksena. Työkalupaikkoja makasiiniin on tarjolla 40-240kpl.

”Aikaa ei tarvitse hukata myöskään työkalujen vaihtoon, sillä vaihtoaika työkalusta työkaluun aika on vaivaiset 1,1s ja lastusta lastuun ainoastaan 2,7s.”

”KH-4500kai on japanilaiseen tapaan hyvin tarkka kone ja tarkkuuden säilymisestä pidemmissäkin työrupeamissa huolehtii kattava lämpöhallinta etenkin karan, kuularuuvien ja laakeripukkien osalta. Koneen leveys on työkalumakasiinista riippuen 1953-2543mm ja pituus 4678mm. Tukevarakenteisen koneen paino on 9400kg 120-paikkaisen makasiinin kanssa”, Pöyry kertoo.

Keväällä Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy:n tiloissa esillä oleva kone on varustettu Fanuc 31i-B ohjauksella ja 19” näytöllä. Ohjauksen käyttöliittymänä toimii Fanucin uusi iHMI. Koneessa on suoravetoinen 15.000k/min suurnopeuskara 37/15kW karamoottorilla ja karalla on 40bar läpijäähdytys sykloonisuodattimella. Paletinvaihtaja 2 x 400x400mm paleteilla ja 120 paikkainen työkalumakasiini. Koneessa on lisäksi Marposs T18 työkaluanturi rikkotunnistuksella, sekä valmius OMP60 kappaleenmittalaitteelle. Messukoneen lastunpoistosta huolehtii 2kpl sisäisiä ruuvikuljettimia ja ulkopuolinen nostava kolatyyppinen kuljetin, joka on varustettu rumpusuodattimella. Työstötilassa on Kiwan patentoima pyörivä huuhtelusuutin ja lisäksi paletille on oma suihkuhuuhtelu, jolla koneistuksessa ollut paletillinen työkappaleita voidaan huuhdella ennen paletinvaihtoa.

Makrumin uudet tilat esittelyssä – Open House pirkkalan linnakalliossa

Konetalo Makrum Oy järjesti helmikuun alussa asiakastilaisuutena Open Housen Pirkkalan Linnakalliossa. Tapahtuman ytimessä olivat uudet tilat, ajankohtaiset koneet sekä erityisesti XYZ- ohjausteema. Makrumin 300 neliömetrin tilat Tampereen läntisen ohitustien varrella tarjoavatkonttori-, varastotilojen lisäksi avaraa tilaa kone-esittelyille.

Fehlmannin Picomat 56L Top oli yksi esillä olleista koneista. Vasemmalta Makrumin toimitusjohtaja Marno Miettinen, myyntipäällikkö Ismo Hyttinen sekä Area Sales Manager Alain Strebel Fehlmannilta.

Vuonna 2006 aloittanut konetalo Makrum keskittyy lastuavien koneiden myynti ja elinkaaritoimintoihin ja edustuksiin kuuluu sorveja, työstökeskuksia, aarporia, jyrsinkoneita sekä erikoiskoneita. Myös mm. lastunkäsittelyn ratkaisut kuuluvat tuotekirjoon.

Edustusmerkkejä Makrumilla on nykyisin toistakymmentä, mm. sorvivalmistaja Tornos, koneistuskeskusten tekijät Matsuura ja Fehlmann, sorvien ja koneistuskeskusten valmistaja YCM sekä XYZ, jonka tuotantoon kuuluvat sorvit ja jyrsinkoneet.

Uusia kookkaan kokoluokan konevalmistajia talon tarjonnassa ovat Herkules Groupin avarrus- ja jyrsinkoneiden valmistajat Union Chemnitz sekä Waldrich Siegen.

XYZ:n kosketusnäytöllinen ProtoTrak oli erityisesittelyssä. Myyntipäällikkö Hannu Pajula demosi ohjausta yleisölle.

Uudet tilat, pysyvä konenäyttely

Makrum toimi viime vuoden lopulle saakka Hermian tiloissa Tampereen Hervannassa.

Tuore siirto on muutto vastavalmistuneisiin tiloihin Pirkkalan Linnakallion alueelle.

Uudet tilat tarjoavat yritykselle käyttöön 300 neliömetriä avaraa, valoisaa ja yhtenäistä toimitilaa, ja niihin sijoittuu niin yrityksen konttoritoiminnot sekä myös huoltopalvelujen ja varastoinnin toimintoja. Lisätilan ohella keskeinen muutos aiempaan on show room -tila edustuspalettiin kuuluvien koneiden esittelyyn.

”Hervannassa ei ollut tilaa kone-esittelyille, tosin erikoisjärjestelyin erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen oli toki mahdollisuus. Tämä uusi tila tarjoavat mahdollisuuden jatkuvaan kone-esittelyyn, minkä myötä asiakkaamme pääsevät itse konkreettisesti tutustumaan koneisiin ja niiden ominaisuuksiin. Myös päämiehemme arvostavat tätä uutta esittäytymismahdollisuutta”, kiteyttää uusia tiloja toimitusjohtaja Marno Miettinen.

Makrumin 300 neliömetrin tilat tarjoavat konttori-, varastotilojen lisäksi avaraa tilaa kone-esittelyille. Koneista lähinnä XYZ:n jyrsinkone RMX 3500.

Open House ohjausteemalla

Makrum muutti uusiin tiloihin Pirkkalan Linnakallioon marraskuussa, ja helmikuulla uusissa tiloissa pidettiin asiakkaille Open House. Koneita esiteltiin, Fehlmannin pystykarainen tarkkuuskoneistuskeskus Picomax 56L Top oli yksi esillä olleista koneista.

”Kyseessä on sveitsiläinen, joko CNC- tai manuaalisesti operoitava laatujuhta koneistusoperaatioihin protoista sarjatöihin. Kone on muokattavissa hyvin pitkälle asiakastarpeen mukana, kone on esimerkiksi saatavilla työkalunvaihtajalla tai sitä ilman. Tämän koneen mallimerkinnän L merkitsee pidennettyä X-liikettä, tässä koneessa se on 800 mm perusmallin 500 mm:n sijaan, totesi tapahtumassa myyntipäällikkö Ismo Hyttinen.

Fehlmannin Picomaxin lisäksi oli esittelyssä kaksi XYZ-konetta, kärkisorvimalli Proturn RLX 425 sekä CNC-jyrsinkone RMX 3500. Molempia koneita yhdistää sekä CNC- että manuaaliohjauksen mahdollistava XYZ:n ProtoTrak-ohjaus, jonka esittely oli samalla tapahtuman erikoisteema.

XYZ-sorvit ja jyrsinkoneet uudella kosketusnäytöllisellä ProtoTrakilla varustettuna soveltuvat niin työkaluosastojen, protopajojen kuin koulujenkin käyttöön.

”Erityisetu on ohjauksen helppokäyttöisyys. Ohjelmoinnin oppii muutamassa tunnissa ilman aikaisempaa kokemusta ohjelmoinnista, ja ohjelmointi tapahtuu selkokielellä, G-koodia ei tarvitse osata. Näin tuotannon aloitus näillä koneilla sujuu erittäin helposti”, tiivisti tapahtumassa XYZ:n koneita esitellyt ja ohjausta yleisölle demonnut myyntipäällikkö Hannu Pajula.

Open House -päivä Linnakalliossa kiinnosti yleisöä. Paikalla oli väkeä pitkin päivää heti varhaisista aamuhetkistä lähtien. Omia tuotteitaan paikalla esittelivät myös yhteistyökumppanit Tanreco, Renishaw ja Cenic Finland.

Kari Harju

Yleiselektroniikka on allekirjoittanut sopimuksen Machinery Groupin ostamiseksi

Yleiselektroniikka Oy on allekirjoittanut sopimuksen Machinery Group Oy:n koko osakekannan ostamiseksi Yleiselektroniikan suurimmalta osakkeenomistajalta, Preato Capital AB:lta ja muilta Machineryn osakkeenomistajilta.

Machineryn keskeiset toimipaikat Suomessa ovat Vantaalla, Keravalla ja Tampereella, ja sillä on noin 90 työntekijää. Kuva Tampereen Koneareenan Open Housesta.

Yrityskauppa arviolta lähes kaksinkertaistaa Yleiselektroniikka-konsernin liikevaihdon jayrityskaupan toteuttaminen on ehdollinen Yleiselektroniikka Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksynnälle ja yrityskaupan odotetaan toteutuvan 2.3.2020 pidettävän ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen.

Machinery Group Oy:n tämänhetkinen suurin osakkeenomistaja Preato Capital AB omistaa myös 77,4 % Yleiselektroniikka Oyj:n ulkona olevista osakkeista ja äänistä.

Yleiselektroniikan ja Machineryn yhdistyminen on yritysten mukaan askel entistä vahvemman teollisuustuotteita, -ratkaisuja ja -palveluita tarjoavan konsernin luomiseksi.

Yhdistyminen vahvistaa konsernin asemaa erityisesti Suomessa, minkä lisäksi konserni toimii Venäjällä ja Baltian maissa. Konsernilla on yli 300 työntekijää viidessä maassa.

Resursseja kasvuun

Uuden konsernin odotetaan hyötyvän suuremmasta koosta, laajemmasta tarjonnasta ja parhaiden käytäntöjen jakamisesta. Yrityskaupan seurauksena uudella konsernilla odotetaan olevan laajemmat resurssit kasvattaa tarjontaa ja synnyttää lisäarvoa asiakkailleen ja sopimuskumppaneilleen sekä paremmat mahdollisuudet investoida tulevaisuuden kasvuun. 

”Tämä yhdistyminen on liiketaloudellisessa mielessä järkevä, sillä se lähes kaksinkertaistaen yhtiön koon ja monimuotoistaen sekä maantieteelliset että teolliset markkinat. Tavoitteenamme on luoda vahva ja laaja- alainen teknisen tukkukaupan toimija kohdemarkkinoillamme ja jatkaa konsernin määrätietoista kehittämistä”, sanoo Mikko Moilanen, Yleiselektroniikan hallituksen puheenjohtaja.

”Yhtiöiden toiminta jatkuu ennallaan, eikä yhdistyminen aiheuta muutoksia Machineryn organisaatioon, yhteyshenkilöihin tai nykyisiin käytäntöihin. Myös molempien yhtiöiden brändit säilyvät ennallaan. Palvelemme teitä jatkossakin yhtä suurella innolla ja ammattitaidolla. Preato Capital jatkaa myös yhdistyneen yhtiön pääomistajana Odotamme, että voimme jatkossa kehittää yhteistyötämme ja parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä entistä laajemman palvelu- ja tuotetarjontamme avulla”, toteaa Machineryn toimitusjohtaja Marjukka Virkki. 

Markku Tavasti kulkee pitkää linjaa – Konekaupan kokemusta kuudelta vuosikymmeneltä

Kun Konekuriirin numero 1 ilmestyi alkuvuonna 1991, oli lehden kakkossivulla SK-Koneen ilmoituksessa mukana kuvallaan myös konemyyjä Markku Tavasti. Pian sen jälkeen mies tuli alalla tutuksi Maketek Oy:n toimitusjohtajana. Markku Tavastin ura konekauppiaana ulottuu kuudelle vuosikymmenelle ja se jatkuu yhä.

Markku Tavastin ura konekaupan parissa on pitkä. Ja matka jatkuu.

Markku Tavasti kuuluu alan konkareihin. Nuori mies aloitti autosähköasentajana, mutta varsinaisesti hänet tunnetaan konemyynnin ammattilaisena, joka on uransa aikana ehtinyt olemaan monessa mukana.

Kohti konemyyntiä taival eteni aikanaan, kun Tavasti tuli Machineryn palvelukseen 1970-luvun alussa. Ura alkoi huoltomiehenä, mutta varsin pian Tavasti siirtyi myynnin tehtäviin.

Sittemmin työt jatkuivat SK-koneella, kunnes 1990-luvun vaikeina alkuvuosina SK-Koneen taival päättyi konkurssiin. Siitä aukesi yrittäjän taival.

”Lamavuodet olivat vaikeita ja silloin useammallekin hyvin tunnetulle alan toimijalle kävi kehnosti. SK-Kone oli yksi niistä. Isojen yritysten hankaluudet vapauttivatkin alan osaajia muihin tehtäviin, ja uusia yrityksiä syntyi. Tällä tavoin aloitti myös Maketek Oykohta lähes 28 vuotta sitten”, sanoo Markku Tavasti.

Toiminnan vuodet

Konepajojen koneisiin ja laitteisiin keskittynyt Maketek Oy sai lentävän lähdön.

Yritys osti SK-Koneen keskeisen varaston ja se takasi uudelle yritykselle sujuvan ponnistuslaudan.

Yritys profiloitui varsinkin tsekkikoneiden maahantuojaksi, ja sellaisena se tultiin tulevina vuosina alalla tuntemaan. Kun maa ja sen markkinat toipuivat ison laman jälkeen 1990-luvulla, pääsi vahvaan alan osaamisen niin myynnin kuin huollonkin alalta nojannut Maketek vauhtiin ja kasvoi alan toimijana.

Iso muutos toiminnan puitteille oli, kun yritys osti Tampereen Ruskosta kookkaan teollisuushallin ja muutti sen tarpeisiinsa kone-esittely- ja myyntitilaksi.

”Työntekijöitä oli enimmillään 13, vuonna 1998. Keskimäärin toimittiin kuitenkin 8-10 henkilön työpanoksella”, Tavasti kertoo.

Kehitys jatkui 2000-luvun puolelle, yrityksen ennätysvuosi oli vuosi 2006, silloin tehtiin noin seitsemän miljoonan euron liikevaihto. Kun maan talous sitten jälleen notkahti vuonna 2008, seurasi kausi, jonka mainingeista toipuminen on koko maassa kestänyt pitkään.

”Investoinnit ovat tässä maassa varovaisia viimeiset kymmenen vuotta, ja osin sama tilanne jatkuu yhä. Kuitenkin investointeja pitäisi tehdä, kalusto ikääntyy ja sitä pitäisi uusia, jos kehityksen kelkassa aiotaan pysyä. Tässä riittää jatkossakin tekemistä”, Tavasti sanoo.

Maketek itse toimii nyt aiemmista vuosista osin muuntunein muodoin. Ruskon toimitiloja on vuokrattu VTT:n käyttöön. Konevarasto toimii Ruskossa konttoritilojen vieressä ja tarjoaa pohjan nopeille asiakastoimituksille.

Myös konepaletti on muuttunut, tsekkikoneiden perinteitä pitävät kirjavien edustusmuutosten myötä yrityksen paletissa yllä tsekkiläiset Pilous-sahat. Toinen keskeinen edustus ovat bulgarialaiset ZMM-sorvit. Maketek Oy työllistää nyt viisi henkilöä.

”Ydinporukalla mennään. Vahvuutemme on ollut aina erittäin vahva huollon osaaminen, ja se on edelleen toiminnan ydinasia.”

Mainosilmettä kolmen vuosikymmenen takaa. Konekuriirin kakkossivulta SK-Koneen ilmoitus/1991.

Monenlaista muutosta

Kun vuosia kuluu, muutoksia tapahtuu niin yritystasolla kuin toimintatavoissakin.

Aikanaan ”vanhantyyppisen idän” aikana koneet ostettiin Suomenkin markkinoille valtiontehtailta isona nippuna kerran vuodessa. Kun toimintatavat ja tehtaitten omistussuhteet idän suunnalla muuttuivat, muuttuivat myös toimintatavat. Kaupankäynnistä tuli yksittäistoimituksia ja myös yksilötason toimintaa, missä  henkilösuhteet ovat tärkeässä asemassa.

”Sen myötä minulla itsellänikin on runsaasti ystäviä ja tuttuja Tsekissä. Heitä tulee tapailtua esimerkiksi Brnon konemessuilla. Vahvassa vauhdissa olevat messut ovat edelleen sikäläinen alan vuosittainen kohokohta”, sanoo Markku Tavasti.

Toisen ison muutoksen konekauppaan toi internet, jonka kehitys 1990-luvulta lähtien on muuntanut toimintatapoja monella suunnalla.

”Konekaupan alalla se on tuonut mukanaan sen ilmiön, että joiltakin tehtailta asiakkaiden on nyt mahdollista ostaa koneita suoraan. Tämä onkin yksi haaste, mutta on kone-edustajillakin yhä roolinsa kokonaisuudessa. Esimerkiksi edustaja huolehtii ja avustaa paikallisissa huolto- ja elinkaaripalveluissa. Tällainen tuki suorista tehdasostoista puuttuu, ja se on toki hyvä pitää mielessä”, sanoo Markku Tavasti.

Ruskon toimitila on Maketekin maamerkki.

Matkalla eteenpäin

Maketekilla on takanaan pian kolmekymmentä vuotta, mutta yritys suuntaa eteenpäin ja kuten näinä kaikkina näinä vuosina aiemminkin, näkyy säännöllisesti ilmoittajana myös Konekuriirissa.

Vaikka virtaa yrityksen pyörittämiseen riittää, on viestikapulan jättöä nuoremmille Markku Tavasti (72) on toki tuumannut.

”Jos sopiva ostaja yritykselle ilmaantuisi, kaupat voisivat syntyä nopeastikin. Minun tavoitteeni kuitenkin on, että tämä alan osaajien nippu pysyisi jatkossakin kasassa. Ammattitaito tällä porukalla, jos kenellä, on raudankovalla tasolla”, Markku Tavasti sanoo.

”Niin kauan kuin ne asiat etenevät, tehdään täysillä töitä. Seuraava isompi ponnistus Maketekillekin on maaliskuun Konepaja Tampereella. Olemme mukana tutulla paikalla noin sadan neliömetrin osastolla E-hallissa vahvan konetarjonnan myötä. Konepaja on nykyisin alan tärkeä näyttelyareena ja panostamme tapatumaan sen mukaisesti, eli isosti”, Markku Tavasti sanoo.

Kari Harju

Ohjauspäivä MTC Flextekillä

Konetalo MTC Flextek järjesti tammikuulla Okuman ohjauksiin keskittyneen teemakokonaisuuden toimitiloissaan Pirkkalassa. Tapahtuman keskiössä olivat niin uudet teknologiat kuin itse tekeminenkin, erityisesti hammastus ja sen menetelmänä Power Skiving.

Okuman Jochen Ondra esitteli uusia teknologioita tapahtumassa.

Aamupäivän mittaisessa tapahtumassa esiintyivät asiantuntijoina Jochen Ondra Saksan Okumalta sekä MTC Flextekin Juha Asunta. Ohjelmassa oli niin teoriaa kuin käytäntöäkin.

Älykkäät teknologiat

Ondra esitteli Okumaa yrityksenä, ja eteni sitten tarkemmin valmistajan tuottavuutta koneistuksessa lisääviin nykyteknologioihin.

Näitä teknologioita esittelyssä olivat ensinnäkin Thermo Friendly Concept, jolla tarkoitetaan lämpövaikutusten kompensointia valmistajan tuotteissa, toinen oli tuotannonvalvontajärjstemä , reaaliaikaiseen simulaatioon pohjaava CAS eli Collision Avoidance System.

Kierroksia ja työstöarvoja optimoiva Machininig Navi puolestaan on kehitetty estämään värinää koneistuksen aikana, järjestelmästä ovat versiot eri tyyppisille koneille. Lisäksi kompaktissa esittelyssä olivat geometriavirheiden mittauksen ja kompensointiin tarkoitettu 5-Axis Auto Turning System sekä koneen suorituskykyä ja työn tarkkuutta lisäävä Servo Navi.

Esityksessään Jochen Ondra painotti fiksujen teknologioiden hyötyjä pitkällä aikavälillä varsinkin tuottavuuden kannalta. Älykkäiden teknologioiden hyödyntäminen ja sitä kautta tapahtuva ongelmakohtien poistaminen tuotannosta voi säästää yrityksen kuluja kymmenillä-, jopa sadoilla tuhansilla euroilla vuosien mittaan, totesi Ondra.

Käytännön esimerkkejä. Ohjausemot teki Juha Asunta.

Käytännön demot

Toinen puoli tapahtumaa olivat käytännön ohjaus- ja kappaleenvalmistusdemot.

Hammastus oli niiden keskeinen teema, ja Jochen Ondran eri hammastusteknologioiden yleiskatsauksen jälkeen yleisö pääsi seuraamaan livenä sorvaus- ja hammastusohjelman tekoa kuin kappaleenvalmistustakin.

Erityistarkastelussa oli ns. Power Skiving, perusperiaatteidensa osalta jo 1900-luvun alkuun juontava hammastusmenetelmä, mutta joka vasta viime vuosina on noussut keskeiseksi alan menetelmäksi koneiden rakenneominaisuuksien ja karojen kehittyessä.

Power Skiving tarjoaa perinteisiin koneistusmenetelmiin nähden etuja.

Menetelmällä, joka yhdistelee vierintäjyrsintää ja vierintäpistoa, voidaan työstää koko kappale yksillä asetuksilla ja huomattavasti nopeammin kuin perinteisillä menetelmillä. Sen myötä kokonaistuotantoaika lyhenee merkittävästi verrattuna avennukseen, vierintähöyläykseen ja vierintäjyrsintään. Power skiving sopii varsinkin sisähammastusten koneistukseen, mutta myös ulkohammastusten ja ura-akseleiden koneistukseen.

Ohjaukseen liittyvät demot teki tapahtumassa Juha Asunta, koneistuksiin käytössä oli Okuman Multus B200II.

Kappaletta koneistetaan. Koneistukset tehtiin Okuman Multus B200II-koneella.

Lisää erikoistapahtumia jatkossa

MTC Flextekin ohjauspäivä tarjoili ajankohtaiseväitä sekä kokeneemmille että uusillekin koneistajille, paikalla oli parisenkymmentä ohjausasioista kiinnostunutta.

Tammikuun ohjauspäivä oli MTC Flextekin tämä vuoden ensimmäinen erikoistapahtuma, ja Pirkkalan tiloissa järjestetään myöhemmin tänä vuonna vielä kolme kokoontumista eri teemoin. Toukokuussa perehdytään automaattiseen työkalukompensointiin, syksyn ensimmäisessä tapahtumassa automaattiseen asetustenvaihtoon sekä toisessa HMI-soluohjaukseen ja 3D-konenäköön.

Kari Harju

Ahmotuote pysyy iskussa – vaativien koneistusten erikoistalo panostaa osaamiseen ja teknologiaan

Ahmotuote Oy on Iisalmessa toimiva voimansiirron komponenttien ja koneenosien valmistuksen erikoistalo. Vahva osaaminen ja moderni teknologia ovat helmikuussa 35 vuotta täyttävän yrityksen tekemisen ydintä. Yritys on investoinut mittavasti viime vuosina järeän koneistuksen, mittauksen ja viimeistelyn toimintoihin.

Kärkiväliltään nelimetrinen, pyörintähalkaisijaltaan on 1050 mm:n 5-akselinen Multus B750 kuuluu Ahmotuote Oy:n tuotannon ydinkoneisiin. Koneistamassa Riku Mähönen.

Ahmotuote Oy on perustettu 1985. Yritys on kasvanut 35 vuoden aikana tunnetuksi koneenrakennuskomponenttien valmistajaksi.

Perheyrityksen perusti Pertti Taskinen, vuosia alan töitä Partekin Iisalmen tehtaalla tehnyt ammattilainen. Omalle yritykselle alkusysäys tuli, kun Partek aikoi lopettaa Iisalmen tehtaan ja sen myötä olisi pitänyt muuttaa pois Iisalmesta kotiseudulta.

”Tuumasin, että täytyyhän sitä myös Iisalmessa edelleen töitä pystyä tekemään. Ostin tilat ja laitteet, noin kymmenen alan konetta, eräältä konkurssin tehneeltä paikalliselta yritykseltä. Niin alkoi yrittäjän elämä, joka on kantanut tässä hyvän tovin”, toteaa Pertti Taskinen.

Yrityksen nimeksi rekisteröitiin Ahmotuote Iisalmen Ahmon kylän mukaan. Paikallista otetta on mukana toiminnassa siis nimestä lähtien.

Hybrid-mittakone mahdollistaa kookkaiden kappaleiden mittaukset. Oikealla Pertti Taskinen, etualalla Kimmo Taskinen.

Vaativan tuotannon moniosaaja

Ahmotuotteen painopiste oli alkuun korjaustoiminnassa ja varaosavalmistuksessa.

Pian tuotanto kuitenkin laajeni markkinoiden kysynnän ja kokemuksen mukaan erityisesti hammastuksia vaativien teollisuuden komponenttien ja koneenosien valmistukseen, nykyisen tuotannon perustaan.

Tänä päivänä toiminnan ytimeen kuuluvat pitkälle jalostettujen kappaleiden valmistus eri teollisuudenaloille ympäri Suomea. Asiakkaina ovat hyvin monenlaiset koneenrakentajat, kuten metsä-, kaivos- ja paperikone sekä monenlaiset prosessilaitteiden ja teollisuusvaihteiden valmistajat.

”Yrityksen tuotteita ovat hiotut ja jyrsityt hammaspyörät, uraholkit, hammasakselit ja -tangot, sisähammaskehät, kierukkapyörät ja -ruuvit, laipat ja akselit sekä erilaiset muut koneenosat. Omaan suunnitteluun perustuvia tuotteita on liikevaihdosta noin kymmenen prosenttia ”, kertoo Kimmo Taskinen, perheyrityksen nuoremman polven edustaja ja toimitusjohtaja.

Yritys on toiminut nykyisissä, useasti laajennetuissa toimitiloissaan vuodesta 1990 lähtien. Yleisnäkymää vuonna 2007 laajennuksena valmistuneeseen koneistushalliin.

DI Kimmo Taskinen on toiminut yrityksessä pitkään. Vetovastuun vaihdosta yrityksen johdossa sovittiin viime vuoden alussa. Pertti Taskinen jatkaa hallituksen puheenjohtajana.

”Kokonaisvaltainen lähestymiskulma ja kokonaistoimitukset ovat toimintamme perusidea. Suurin osa asiakkaistamme on kotimaisia kookkaita kone- ja laitevalmistajia. Heidän kauttaan tuotteistamme päätyy valtaosa, n.90%, vientiin eri puolille maailmaa”, Kimmo Taskinen toteaa.

Ahmotuote valmistaa teollisuuden komponentteja ja koneenosia eri teollisuudenaloille. Akselityyppisiä kappaleita tehdään järeisiin kokoluokkiin.

Vahvasti teknologiaan nojaten

Ahmotuote on vuosien mittaan toiminut vakaasti markkinoiden liikkeiden mukana. Liikevaihtoa yritys on tehnyt viime vuodet neljän miljoonan euron tasolla, vuonna 2019 se oli noin 4,3 miljoonaa euroa.

Nykyiset, useasti laajennetut omat toimitilat Iisalmessa ovat kooltaan 4000 neliömetriä. Henkilöstöä yritys työllistää nyt 33 henkilöä.

”Meillä on monipuolinen asiakaskunta, ja useita asiakkaitamme olemme saaneet palvella pitkään, jopa vuosikymmeniä. Tämä tuo toimintaan vakautta. Toki uusia asiakkaitakin mukaan tulee matkan varrelta”, Kimmo Taskinen sanoo.

Ahmotuote Oy toimii alueella, missä ammattitaidon merkitys korostuu. Se tarkoittaa

niin menetelmä- kuin materiaaliosaamistakin.

”Henkilökunnan osaaminen on vahvaa ja sitä osaamista kehitämme jatkuvasti myös eteenpäin. Meille keskeisessä hammastuksessa menetelmiämme ovat mm. vierintäjyrsintä, ja –pisto, hammashionta sekä vetoavennus.”

”Materiaaliosaaminen on aina ollut keskeinen panostusalue. Meillä on erittäin laaja materiaali varasto, joka mahdollistaa osaltaan joustavat ja nopeat toimitukset. Meillä on myös erittäin monipuolinen palveluiden tuottajaverkosto, johon sisältyy mm. lämpö- ja pintakäsittelyt”, sanoo Kimmo Taskinen.

Monipuoliseen tuotantoon vaaditaan myös monentyyppisiä konekantaa. Kärkisorvilla Usko Juntunen.

Monipuolinen teknologia

Tehokas tekeminen vaatii monipuolista teknologiaa. Hammastusten teossa tarvitaan monenlaista kalustoa, erilaisten alan koneiden määrä lasketaan useissa kymmenissä: CNC-sorveja, koneistuskeskuksia, hammastuksen erikoiskoneita.

Viime vuosien kookkaimman panostuksen teknologiaansa yritys teki nelisen vuotta sitten, kun yritys hankki samanaikaisesti yrityksen ydinkoneiksi kaksi yksikköä Okuma-teknologiaa, Multus B750:n ja Multus U 4000-koneet.

Viisi akseliset monitoimikoneet on tarkoitettu järeän tuotannon tarpeisiin, joilta luontuvat sekä jyrsinnät että sorvaukset.

Multus B750:ssä kärkiväli on nelimetrinen, pyörintähalkaisijaa on 1050 mm ja tukilaakerin maksimi koko 700 mm. Multus U 4000-koneessa puolestaan kärkiväli on kaksi metriä. Vastakara ja alarevolveri tukevat osaltaan monipuolista tuotantoa.

Viimeiset investoinnit yrityksessä koskevat myös mm. mittaustoimintojen kehittämistä. Käytössä on mittaushuone nykyaikaisella kalustolla. Se mahdollistaa kookkaiden kappaleiden 3D-mittaukset ja yrityksen toiminnalle keskeisten hammaspyörien mittaamisen.

Aivan tuore investointi talossa on satsaus viimeistelyn alueen teknologiaan. Gleason-Pfauterin P600/800 G on hammaspyörähiomakone joka soveltuu vaativien hampaiden hiontaan.

”Investoinnit ovat kilpailukyvylle aivan keskeisiä. Monipuolinen konekanta mahdollistaa kookkaat, yhä vaativammat kappaleet, ja ylipäänsä, toiminnan kehittämisen. Ilman sitä ei pärjää”, Kimmo Taskinen toteaa.

Tuotteita yhdellä silmäyksellä. Ahmotuotteen erikoisaluetta ovat vaativat hammastukset.

Resursseja koulutukseen

Ahmotuote on ollut monessa mukana suomalaisessa teknologia-alan tuotantotoiminnassa. Eteenpäinkin matkataan luottavaisin mielin.

”Suhdanteet toki vaihtelevat, mutta näkymät jatkoon ovat edelleen vakaat.  Huolta kannamme osaavan henkilöstö riittävyydestä lähivuosina. Keskeinen asia on se, kuinka paljon ammatilliseen koulutukseen tässä maassa panostetaan. Vaikka osaavan väen tarve teknologiateollisuudessa on jatkuva – suorastaan huutava, viime vuosina koulutuksesta on hävinnyt koko ajan resursseja. Koulutuksen rahoitukseen olisi pikaisesti panostettava enemmän. Perusopetus pitää saada paremmalle tasolle”, Pertti Taskinen sanoo.

Ahmotuote Oy viettää 35-vuotisen taipaleen täyttymistä työn merkeissä. Messuilla yrityksen tapaa jälleen mm. Alihankinnassa Tampereella.

Kari Harju

Muoviitalan mietitty valinta oli Fanuc Robodrill

Muovin ruiskuvaluun ja muottien valmistukseen erikoistunut perheyritys Muoviitala päätyi viimeisimmässä työstökonehankinnassaan Fanuc Robodrill α-D21LiB5 -koneistuskeskukseen. Ensimmäinen taloon hankittu Fanuc on osa suurempaa kehitys- ja investointipakettia, johon on saatu ELY-keskuksen rahoitusta.

Fanuc Robodrill α-D21LiB5 on Muoviitalan uusi konehankinta.

”Päätuotteitamme ovat muovin ruiskupuristus ja siinä käytettävät muotit kokonaisvaltaisena palveluna sekä kaihdinmekanismit, jonka lisäksi teemme myös alihankintakoneistusta. Pyrimme siihen, että pääsemme muovien tuotantoon mukaan jo suunnitteluvaiheessa niin, että pääsemme auttamaan kustannustehokkuuden optimoinnissa esimerkiksi valmistusmyötäisellä suunnittelulla tai tuomalla materiaali- ja tuotanto-osaamista. Tavoitteenamme on, että voimme tarjota asiakkaille mahdollisimman paljon lisäarvoa läpi koko tuoteprosessin”, kertoo Muoviitalan yritysjohtaja Antti Viitala.

”Täysin omaa käsialaamme ovat sälekaihtimien säädinmekanismit, joita myymme A1-säädin -tuotemerkillä. Olemme Suomen markkinajohtaja ikkunoissa ja ovissa. Olemme tehneet suunnittelun itse ja valmistamme myös komponentit. Kehitämme myös uusia tuotteita jatkuvasti.

”Yritys on alkuperiään perustettu 1979 ja vanhempani ostivat sen 1995. Tällä hetkellä teemme niin sanotusti hallittua sukupolvenvaihdosta, eli vanhempani ovat pääsääntöisesti eläkkeellä, mutta edelleen mukana tarpeen mukaan ja myös omistajina. Seuraava sukupolvi on koulussa ja saa aikanaan itse päättää, mille alalle hakeutuu. Yritän itse näyttää hyvää esimerkkiä yrittäjyydestä, mutta en ohjaa valintoja sen enempää.”

MTC Flextekin asiakkaaksi

Robodrill oli Muoviitalan ensimmäinen hankinta MTC Flextekiltä, mutta keskinäinen suhde on ollut olemassa jo monta vuotta. Pohjois-Suomessa työstökoneiden myynnistä vastaava Pasi Karvonen on rakentanut keskinäistä luottamusta ja tuonut MTC Flextekin tarjontaa esille jo pitkään.

”Yhteydet Pasin kanssa ovat alkaneet jo vanhempieni aikana ja niitä on ylläpidetty jatkuvasti. Tällä kertaa päädyimme myös tekemään kaupat. Eikä ole täytynyt katua. Homma toimi hienosti alusta asti ja Pasin teknisestä asiantuntemuksesta on ollut erittäin paljon hyötyä. Juuri meille oikea kone löytyi ja tuli käyttöön vaivattomasti”, Viitala toteaa.

Myyjänkin näkökulmasta kaupanteko sujui kivuttomasti. Pitkästä tuttavuudesta oli hyötyä molemmin puolin ja selkeän määrittelyn ansiosta juuri se oikea kone oli helppo löytää.

”Pohjustus on ollut pitkäjänteistä jalkatyötä. Siinä ei pidä odottaa pikavoittoja, koska työstökeskuksia ei voi myydä ilman vahvaa luottamusta. Olen pyrkinyt pitämään meidän vaihtoehtoa esillä ja nyt oli kauppojen aika. Tarjoaminen oli helppoa, koska Muoviitalalla oli selvästi mietitty valmiiksi, mitä koneella halutaan tehdä ja mitä siltä vaaditaan. Myös tuotanto ja sen vaatimukset olivat minulle tuttuja”, toteaa Pasi Karvonen.

Uusi kone tuo kasvua muottivalmistuksen tuottavuuteen. Muovikomponenttien tuotannossa lyhyt läpimenoaika on tärkeä asia.

Konehankinnassakin suunnittelu tukee onnistumista

Investointi on osa suurempaa kehitysprojektia, johon kuuluu tuotteiden ja tuotannon kokonaisvaltainen kehittäminen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Se on rahoitettu ELY-keskuksen investointi- ja kehitystuella sekä yksityisellä rahoituksella.

”Kehitämme uudenlaista ikkunan tuloilmaventtiiliä, joka tarkoittaa kokonaisuutena itse tuotekehityksen lisäksi myös muotin valmistuksen ja valun tehostamista. Koneinvestoinneista merkittävimmät ovat uusi työstökeskus ja ruiskuvalukone. Julkinen rahoitus ei itsessään kata kuin alle puolet kuluista, mutta se myös helpottaa selvästi yksityisen rahoituksen hankkimista”, Viitala valottaa.

”Aloitimme hankinnan vuoden 2018 alussa rahoitushakemuksen tekemisellä. Paneuduin siihen erityisellä huolella ja hakemus menikin heti läpi. Keväällä päästiin kaupantekoon ja toimitus oli juhannuksen aikoihin. Käyttöönotto meni meidän näkökulmasta kivuttomasti ammattimiesten tekemänä, niin koneen kuin käyttökoulutuksen osalta”, muistelee Viitala.

”Rahoitushakemuksesta oli toinenkin, ehkä jopa yllättävä hyöty. Sen kirjoittaminen pakotti miettimään kunnolla, mitä ollaan hankkimassa ja miksi. Siitä oli iso apu konetta valittaessa. Halusimme nimenomaan tehokkaan työstökeskuksen muottien valmistukseen. Tarkempi määrittely tehtiin työntekijöiden avulla ja heidän lähtökohdistaan, sillä käyttäjä tietää lopulta parhaiten omat tarpeensa ja mieltymyksensä. Siksi Fanucin tuttu ohjaus oli meille iso etu ja iso tekijä lopullisessa päätöksessä.”

Hankintaprosessi meni myös MTC Flextekin näkökulmasta onnistuneesti ilman vastoinkäymisiä.

”Aika nopeasti vaihtoehdot rajattiin kahteen, ja lopulta valinta osui Fanuc Robodrill α-D21LiB5 -työstökeskukseen. Sattumalta niitä oli valmiina Euroopan keskusvarastolla, joten toimitus saatiin noin kuukaudessa. Asennus oli valmista kolmessa päivässä ja lisäksi pidettiin kolmipäiväinen käyttökoulutus”, Pasi Karvonen summaa.

Kaikki meni nappiin

Kun kone on ollut käytössä yli vuoden, voi kertyneistä kokemuksista jo vetää johtopäätöksiä. Saatuja tuloksia odotuksiin verrattaessa voidaan todeta, että tavoitteet on saavutettu ja että tuloksiin voi olla tyytyväinen.

”Haimme selkeää kasvua muottivalmistuksen tuottavuuteen ja se saatiin. Esimerkiksi muotti, joka valmistusaika oli ennen 40 tuntia, valmistuu nyt jopa alla 16 tunnissa. Asiakkaat ja käyttäjät ovat kehuneet kovasti ja se on erittäin tärkeää. Silloin kun he ovat koneeseen tyytyväisiä, olen minäkin. Muovikomponenttien tuotannossa lyhyt läpimenoaika on erittäin tärkeää, koska ne usein jätetään hankintojen loppupäähän. Ja jos aiemmissa vaiheissa on ollut viivästyksiä, ovat muovikomponentit ikään kuin valmiiksi myöhässä. Tai ainakin ne pitäisi saada valmiiksi mahdollisimman nopeasti.”

”Meille aika on aidosti rahaa ja ajansäästö on selvää hyötyä. Tuottavuuden lisäksi se on meille selvä kilpailuetu. Kun olemme erityisen nopeita, voimme kilpailla sellaisista asiakkaista, jotka olisivat muuten poissuljettuja. Eikä nopeudesta ole vielä milloinkaan ollut haittaa. Vähimmilläänkin se antaa reilusti lisää vapautta tuotannon suunnitteluun. Robodrill on ollut vaativassa muottien teossa niin ylivoimainen kone, että sitä ei ole haluttu käyttää yksinkertaisempiin alihankintakoneistuksiin”, Viitala kertoo.

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »