Avainsana-arkisto: Makrum

Säännölliset investoinnit takaavat toimitusvarmuuden

Niin se on, että investoinnit pitävät rattaat pyörimässä. Helsinkiläinen pitkän linjan konepaja Amak on pitänyt kilpailukyvyn ja toimitusvarmuutensa kunnossa panostamalla konekantaansa säännöllisesti. Jo 55 vuoden ikään ehtineen yrityksen tämän koronavuoden satsauksia on muun muassa uusi koneistuskeskus keskikokoisten työkappaleiden käsittelyyn.

Amak Oy on alihankintakoneistukseen keskittynyt yritys, joka keskittyy jyrsinnän ja sorvauksen alueen komponenttituotantoon. Niitä yritys tekee parinkymmenen CNC-työstökoneen ja parinkymmenen henkilökuntaan kuuluvan alan ammattilaisen voimin.

Toimipisteitä yrityksellä on kaksi Helsingin Malmilla, Valuraudantiellä sijaitsevan päähallin lisäksi käytössä on parin vuoden ajan ollut toinenkin halli Kytkintiellä.

Uusi YCM asennettiin Valuraudantielle kesällä. Konetta käyttää koneistaja Kati Eronen, Mika Parkkonen ohjeistaa työnkulkua.

”Yritys muutti 1990-luvulla Malmille tuosta Vallilasta. Pari vuotta sitten tulivat yrityksen kasvun myötä kuitenkin seinät siinä määrin vastaan, että vuokrasimme käyttöömme toisen hallin tästä lähistöltä, Valuraudantien tilojen laajennus ei tiiviillä alueella ollut mahdollista. Kytkintien hallia on sittemmin jo laajennettukin”, kertoo Amakin tekninen johtaja Mika Parkkonen.

”Työnjako toimipisteiden välillä on selkeä. Valuraudantiellä jyrsitään, eli koneistuskeskukset ovat täällä, ja Kytkintiellä sorvataan.”

Pitkin perintein

Amak on ollut mukana alan kuviossa pitkään. Yritys käynnistyi vuonna 1965 nimellä Hienomekaaninen Teollisuus Oy, ja alkuaikoina tekemisen ytimessä oli oma tuote, automaattipostituskonelinja, ja asiakaskuntana olivat lehtitalot Suomessa ja laajemmin Euroopassakin.

Linjan tuotenimi oli Amamax, ja sen pohjalta muotoutui yritykselle ennen pitkää uusi nimi. 1970-luvun puolivälistä yritys on nimenmuutoksen jälkeen tunnettu nimellä Amak.

Alihankintatöihin Amak on suunnannut vahvasti 1980-luvulta lähtien.

”Sen kysyntä kasvoi ja painopiste siirtyi. Linjojen teko loppui, varaosia toki tehtiin vielä kauan 1990-luvullakin”, sanoo Parkkonen.

Tänä päivänä Amak palvelee asiakkaitaan monipuolisella alihankinnan kattauksella. Yritys koneistaa alumiiniseoksia, haponkestävää ja ruostumatonta terästä, muoveja ja messinkiä sekä erikoisteräksiä.

Töitä tehdään prototyypeistä tuhansien sarjoihin kotimaahan ja muuallekin Eurooppaan, usein sopimusvalmistuksena. Lähes 3,5 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän yrityksen keskeisiä asiakkaita ovat mm. mittaustekniikan, kaivosteollisuuden sekä pumppujen valmistajat.

Amak toimii perheyrityksenä, ensimmäinen sukupolvenvaihdos toteutettiin 1980-luvulla, kun pääomistaja Gunnar Nikkinen myi osuutensa tyttärelleen Tarja Vaistilalle.

Vuosina 2010-2014 toteutettiin toinen sukupolvenvaihdos, kun Tarja Vaistilan pojat Teemu ja Santtu siirtyivät yrityksen johtotehtäviin ja omistajiksi.

Vankkarakenteinen, nopea kone. YCM:n pöytäkoko on 1120 x 650 mm ja kapasiteetti 700 kg.

Oikeat menetelmät, oikea konekanta

Amak rakentaa toimintansa muutamiin ydinasioihin tai arvoihin.

”Työprojekteissa kokonaisuus ja asiakastyytyväisyys muodostuvat sellaisista asioista kuten laatu ja luotettavuus, näkemys ja asiakasyhteistyö.”

”Teemme työt yksilöllisesti asiakkaan tarpeisiin perehtyen, ja mieluusti olemme mukana uuden tuotteen toteutuksessa suunnittelusta lähtien. Näin saadaan toteutettua tuote alusta saakka kilpailukykyisellä ja kustannustehokkaalla menetelmällä”, sanoo Parkkonen.

Menetelmien optimoinnin mahdollistaa Parkkosen mukaan osaava porukka ja ajanmukainen konekanta.

Amak uudistaa ja täydentää konekantaansa säännöllisin liikkein, uusia koneita on taloon hankittu käytännössä vuosittain. Isompi uudistuskierros yrityksen konekantaan tehtiin viime vuosikymmenellä.

Näin konekannan rakentaminen on jatkuva prosessi, eikä sitä prosessia pysäytä edes erikoisaika, jota nyt eletään. Koronavuoden jyrsintäpuolen satsaus Amakilla on uusi pystykarainen neliakselinen keskikokoluokan koneistuskeskus.

”Säännöllinen pitkälinjainen kehitys on näissä aisoissa olennaista, ei vain suhdanteisiin nojaaminen. Hankimme koneet tarpeen mukaan kun aika on. Teemme osia lääketeollisuuden sovellutuksista ja laboratoriolaitteiden osista raskaan teollisuuden ratkaisuihin saakka. Tämä vaatii erityyppistä konekantaa eri töihin ja kokoluokkiin. Uusi keskus täydentää valmiuttamme tietyissä tehtävissä”, sanoo Parkkonen.

Pyöröpöytä ja 0-pistekiinnitysjärjestelmä ovat avuksi vaihtelevassa tuotannossa.

Uusi pystykarainen

Amakin uusi koneistuskeskus on pystykarainen YCM:n NSV 106A. Se asennettiin Valuraudantielle alkukesästä. Pöytäkoko on 1120 x 650 mm ja kapasiteetti 700 kg. Kone on varustettu 12 000 kierroksen karalla ja automaattisella työkalunvaihtojärjestelmällä.

Koneen toimitti Suomen YCM-edustaja Makrum Oy.

”Kone korvaa yhden aiemman keskuksemme, on edelliskonetta huomattavasti nopeampi, vankkarakenteinen ja tarpeisiimme kokoluokaltaan sopiva”, sanoo Parkkonen.

Nopea pyöröpöytä ja koneeseen lisäksi hankittu 0-pistekiinnitinjärjestelmä tuovat joustavuutta ja lyhentävät asetusaikoja usein vaihtelevassa tuotannossa.

”Tämä kone saatiin käyttöömme sopivasti, sujuvasti ja nopeasti, kone oli jo Suomessa. Se oli tarkoitettu Konepajamessuille esittelykäyttöön”, kertoo Parkkonen.

Tänä poikkeusvuonna Amak on investoinut konekantaansa muutenkin.

Laajan asiakaskuntansa kautta poikkeusvuodesta toistaiseksi varsin kohtuukolhuin selvinneen yrityksen investointeihin kuuluu tänä vuonna myös uusi moniakselinen pitkäsorvausautomaatti yrityksen Kytkintien yksikköön. Automaatiota on sorvauspuolella runsaasti pienten tankoautomaattien johdosta, isommille sorvauskappaleille on yrityksessä parhaillaan meneillään robottiprojekti.

Amak Oy toimii Helsingin Malmilla nykyisin kahdessa toimipisteessä. Jyrsintätyöt tehdään Valuraudantiellä (kuvassa), sorvaus Kytkintiellä.

Kari Harju

Matsuura MAM72-35V uudistui

Japanilaisvalmistaja Matsuura on päivittänyt MAM72-35V -koneistuskeskusmalliaan. Koneessa on uusi työkalumakasiini, samoin palettijärjestelmävaihtoehdot ovat laajentuneet.

5-akselinen tarkkuuskoneistuksen sekä monipuolisen laiteintegraation mahdollistava koneistuskeskussarjan MAM72 on Matsuuran keskeistä konetarjontaa.

Myös miehittämättömään tuotantoon soveltuva sarja on lanseerattu alun perin vuonna 1991, sen ja sen jälkeen markkinoilla hyvin menestynyttä sarjaa on uudistettu ja täydennetty useita kertoja.

60 työkalun makasiini vakiona

MAM72-35V on sarjan perinteinen ydinmalli, ja valmistaja on nyt päivittänyt mallia edelleen. Koneessa on nyt mm. vakioratkaisuna uudistunut ketjutyyppinen 60 työkalun makasiini, lisäksi levytyyppisiä makasiineja on tarjolla 130:sta aina 530 työkalun kapasiteettiin saakka.

Kone voidaan varustaa myös palettijärjestelmällä, joko päivitetyllä PC2-palettijärjestelmälla, tai  optiovalikoimiin kuuluu lisäksi useita muita tornityyppisiä palettijärjestelmiä yhdellä tai kahdella työasemalla.

MAM72-35V-mallin X/Y7X -liikkeet ovat 550/440/580 mm, B +65° — 125°, C- 360°. B ja C-akseleita vauhdittavat suorakäyttöiset lineaarimoottorit. Pöytäkapasiteetti on max 60 kg. Koneen Maxia-kara on sarjan muiden koneiden tapaan Matsuuran omaa valmistetta, vakiokierrokset max. 12 000 1/min, lisäksi 15 000- ja 20 000 1/min vaihtoehdot.

Neljä MAM72-mallia eri kokoluokkiin

Design on suunniteltu käyttäjän kannalta helpoksi, mm. ovi on kookas ja etäisyys sen kautta paletille asetuksissa lyhyt. Konetta ohjataan 15 tuuman kosketusnäytöltä.

Matsuuran MAM72-sarjaan kuuluvat mallit MAM72-35V, MAM72-63V, sarjan tuorein täydennys MAM72-70V, sekä kookkain malli MAM72-100H. Suomen edustaja on Makrum.

Kari Harju

Makrumin uudet tilat esittelyssä – Open House pirkkalan linnakalliossa

Konetalo Makrum Oy järjesti helmikuun alussa asiakastilaisuutena Open Housen Pirkkalan Linnakalliossa. Tapahtuman ytimessä olivat uudet tilat, ajankohtaiset koneet sekä erityisesti XYZ- ohjausteema. Makrumin 300 neliömetrin tilat Tampereen läntisen ohitustien varrella tarjoavatkonttori-, varastotilojen lisäksi avaraa tilaa kone-esittelyille.

Fehlmannin Picomat 56L Top oli yksi esillä olleista koneista. Vasemmalta Makrumin toimitusjohtaja Marno Miettinen, myyntipäällikkö Ismo Hyttinen sekä Area Sales Manager Alain Strebel Fehlmannilta.

Vuonna 2006 aloittanut konetalo Makrum keskittyy lastuavien koneiden myynti ja elinkaaritoimintoihin ja edustuksiin kuuluu sorveja, työstökeskuksia, aarporia, jyrsinkoneita sekä erikoiskoneita. Myös mm. lastunkäsittelyn ratkaisut kuuluvat tuotekirjoon.

Edustusmerkkejä Makrumilla on nykyisin toistakymmentä, mm. sorvivalmistaja Tornos, koneistuskeskusten tekijät Matsuura ja Fehlmann, sorvien ja koneistuskeskusten valmistaja YCM sekä XYZ, jonka tuotantoon kuuluvat sorvit ja jyrsinkoneet.

Uusia kookkaan kokoluokan konevalmistajia talon tarjonnassa ovat Herkules Groupin avarrus- ja jyrsinkoneiden valmistajat Union Chemnitz sekä Waldrich Siegen.

XYZ:n kosketusnäytöllinen ProtoTrak oli erityisesittelyssä. Myyntipäällikkö Hannu Pajula demosi ohjausta yleisölle.

Uudet tilat, pysyvä konenäyttely

Makrum toimi viime vuoden lopulle saakka Hermian tiloissa Tampereen Hervannassa.

Tuore siirto on muutto vastavalmistuneisiin tiloihin Pirkkalan Linnakallion alueelle.

Uudet tilat tarjoavat yritykselle käyttöön 300 neliömetriä avaraa, valoisaa ja yhtenäistä toimitilaa, ja niihin sijoittuu niin yrityksen konttoritoiminnot sekä myös huoltopalvelujen ja varastoinnin toimintoja. Lisätilan ohella keskeinen muutos aiempaan on show room -tila edustuspalettiin kuuluvien koneiden esittelyyn.

”Hervannassa ei ollut tilaa kone-esittelyille, tosin erikoisjärjestelyin erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen oli toki mahdollisuus. Tämä uusi tila tarjoavat mahdollisuuden jatkuvaan kone-esittelyyn, minkä myötä asiakkaamme pääsevät itse konkreettisesti tutustumaan koneisiin ja niiden ominaisuuksiin. Myös päämiehemme arvostavat tätä uutta esittäytymismahdollisuutta”, kiteyttää uusia tiloja toimitusjohtaja Marno Miettinen.

Makrumin 300 neliömetrin tilat tarjoavat konttori-, varastotilojen lisäksi avaraa tilaa kone-esittelyille. Koneista lähinnä XYZ:n jyrsinkone RMX 3500.

Open House ohjausteemalla

Makrum muutti uusiin tiloihin Pirkkalan Linnakallioon marraskuussa, ja helmikuulla uusissa tiloissa pidettiin asiakkaille Open House. Koneita esiteltiin, Fehlmannin pystykarainen tarkkuuskoneistuskeskus Picomax 56L Top oli yksi esillä olleista koneista.

”Kyseessä on sveitsiläinen, joko CNC- tai manuaalisesti operoitava laatujuhta koneistusoperaatioihin protoista sarjatöihin. Kone on muokattavissa hyvin pitkälle asiakastarpeen mukana, kone on esimerkiksi saatavilla työkalunvaihtajalla tai sitä ilman. Tämän koneen mallimerkinnän L merkitsee pidennettyä X-liikettä, tässä koneessa se on 800 mm perusmallin 500 mm:n sijaan, totesi tapahtumassa myyntipäällikkö Ismo Hyttinen.

Fehlmannin Picomaxin lisäksi oli esittelyssä kaksi XYZ-konetta, kärkisorvimalli Proturn RLX 425 sekä CNC-jyrsinkone RMX 3500. Molempia koneita yhdistää sekä CNC- että manuaaliohjauksen mahdollistava XYZ:n ProtoTrak-ohjaus, jonka esittely oli samalla tapahtuman erikoisteema.

XYZ-sorvit ja jyrsinkoneet uudella kosketusnäytöllisellä ProtoTrakilla varustettuna soveltuvat niin työkaluosastojen, protopajojen kuin koulujenkin käyttöön.

”Erityisetu on ohjauksen helppokäyttöisyys. Ohjelmoinnin oppii muutamassa tunnissa ilman aikaisempaa kokemusta ohjelmoinnista, ja ohjelmointi tapahtuu selkokielellä, G-koodia ei tarvitse osata. Näin tuotannon aloitus näillä koneilla sujuu erittäin helposti”, tiivisti tapahtumassa XYZ:n koneita esitellyt ja ohjausta yleisölle demonnut myyntipäällikkö Hannu Pajula.

Open House -päivä Linnakalliossa kiinnosti yleisöä. Paikalla oli väkeä pitkin päivää heti varhaisista aamuhetkistä lähtien. Omia tuotteitaan paikalla esittelivät myös yhteistyökumppanit Tanreco, Renishaw ja Cenic Finland.

Kari Harju

Mamec kehittää tuotantoaan lohjalla – lisätehoa järeän kokoluokan tarkkuuskoneistukseen

Mamec vahvistaa mahdollisuuksiaan kookkaiden tarkkuuskomponenttien tuotannossa. Pumppujen ja sekoitinten erikoistalo ja hienomekaniikan toimittaja investoi YCM:n järeän kokoluokan 5-akseliseen TCV 3000A 5ax -koneistuskeskukseen. Kokonaisasiakaspalvelu tehostuu edelleen investoinnin myötä, toteaa toimitusjohtaja Tomi Taipale.

5-akselikeskus YCM 3000A %ax vahvistaa Mamec Oy:n kapasiteettia Lohjalla.

Mamec Oy tunnetaan perinetsietsi pumpuista ja sekoittimista.

Tuotantoperinteet ulottuvat Maakunnan Metalli-nimisenä 1950-luvun alkuun saakka, ja sen perinteisintä tuotekenttää ovat juuri pumput ja sekoittimet. Niitä tehtiin alkuun maatalouden tarpeisiin, sen jälkeen yhä enemmän muille alueille.

”Oman aikansa hight tecin eli jäätymättömien Ratko-puhdasvesipumppujen ympärille yritys aikanaan syntyi. NE ovat tuoteohjelmassa edellenkin, mutta nyt alana tuotteet tehdään pääasiassa teollisuduen ja esimerkiksi kunnallisen vedenkäsittelyn tarpeisiin”, Taipale kertoo.

”Olemme erikoistuneet sekä pitkärunkoisiin että kuiva-asenteisiin pystypumppuihin ja teollisuuden sekoittimiin. Kauttamme ovat saatavissa mm. lietepumput ja pysty- ja kylkisekoittimet”

Koneistus käynnissä. Kone on varustteu BBT40-kartioisella karalla.

Kokonaisvaltaista asiakaspalvelua

Mamec on pitkän linjan pumppu- ja sekoitinlaitetoimittaja, mutta tänä päivänä paljon muutakin.

Se tarkoittaa hienomekaanikan erikoisosaamista.

Vuodesta 2015 lähtien Tomi Taipaleen ja Juha Käkösen omistamaan Kaarjoki-konserniin, minkä toiminnassa hienomekaniikka on ollut keskeisesti mukana tämän vuosikymmenen alusta lähtien.

Hienomekaniikan osaaja Mecsalo siirtyi yrityskaupan myötä osaksi konsernia vuonna 2011.

Tänä keväänä yritysten toiminnot fuusioitiin niin, että Mecsalon toiminta tuli osaksi Mamecia ja sen toimiinot muutettiin kokonaisuudessana Lohjalle.

Mamec tarjoaa hienomekaniikan valmistuspalveluja tarkkuusmekaniikan, laitekokoonpanojen ja automaatiolaitteiden valmistuspalvelujen alueelta. Esimerkkejä erikoistösitä ovat mm. nanopinnoituslaitteiden ja kaivosanalysaattoreiden sopimusvalmistus. Myös alumiiniprofiilien työstöpalvelut kuuluvat toimialaan. Koneistuksen alueelta myös Kaarjoen Konepaja Kaarinassa kuuluu konserniin.

Lohjalla nyt noin 6000 neliömetrin tiloissa toimiva Mamec työllistää nyt 70 henkilöä ja liikevaihtoa tehdäänn nelisen miljoonaa euroa vuosittain.

Yhdessä Kaarjoki-konsernin kaikkien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on n. 15M€.  Kaikkiaan Kaarjoki-konserni työllistää noin 90 henkilöä.

”Kokonaisuuden kehittäminen liittyy kokonaisvaltaisen alan toiminnan kehittämiseen. Pystymme näin tarjoamaan asiakkaillemme tehokkaasti ja joustavasti yhdeltä taholta monipuoliset palvelut,” Tomi Taipale kertoo.

Laadukasta, tarkkaa pintaa. YCM 3000A5Ax:lla koneistettu kookas kappale valmiina toimitukseen.

Vahvistuva kapasiteetti

Mamecin toiminnassa vaativa asiakasräätälöinti on keskeisessä asemassa. Sen vaatii osaamista henkilökunnalta kuin toki asiallista konekantaakin.

”Vahvuutenamme on asialleen omistautunut osaava porukka. Väen vaihtuvuus on varsin pientä, mutta kasvun myötä toki uusia osaajiakin tarvitaan. Olemme tehneet asiassa yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Yksi on kelloseppäkoulu”, kertoo Taipale.

Lisäksi yritys on aktiivinen nuoremman sukupolven suuntaan. Yksi sen muoto ovat Teknologiateollisuuden projektit, joilla pyritään vaikuttamaan siihen, että uusia osaajia alalle saataisiin. Yritys on mukana mm. MyTech-ohjelmassa, mikä on monialainen oppimiskokonaisuus yläkouluille ja lukioille. ”Nuorten metallialaa koskevien mielikuvien päivittäminen varhain on tärkeä asia, ja sen yksi muoto on tämä ohjelma. Sen tavoiteena on osoittaa, että alaa koskevat sumeat käsitykset ovat aikansa eläneet. Nykypäivän konepajat ovat pääosin siistejä huipputeknisiä työpaikkoja”, Taipale toteaa.

Pumppuja tuotannossa.

Vahvistuva kapasiteetti

Työlaitteiden puolella Mamecin toimintaa on Kaarjoki-konsernissa uudistettu viime vuosina määrätietoisesti. Modernia teknologia aon käytössä eri toimintoihin runsaasti, ja nyt viimeisin investointi on Lohjalle on mittavan kokoluokan 5-akselinen koneistuskeskus, YCM TCV-sarjasta, 3000A 5ax.

Sekoitinlaitteiden valmistus on Mamecin keskeistä toimialuetta.

TCV-sarjaan kuuluu koneista kahteen kokoluokkaan, ja ne sopivat hyvin myös pitkien ja muodoiltaan vaativien kappaleiden koneistukseen. X-liikket sarjan kiinteäpöytäisissä malleissa ovat 2000- tai 3000 mm ja työalue on jaettavissa kahtia heilurityyppisen työstön sovelluskiin kahteen lohkoon.

Pyörivällä pöydällä varustetuissa 5-akselisissa koneissa työalue on 3000 mm.

Mamecin tuore hankinta on sarjan 5-akselinen kookkaampi malli TCV 3000 5Ax, missä X-liike on 3000 mm ja Y- sekä Z-liikeet 800 mm. Pyöröpöydän B-akseli kääntyy +/- 110 astetta/+/- 120 astetta ja C pyörii 360 astetta. Pöydän halkaiisj aon 800 mm.

YCM valmsitaa myös koneidne karat itse, ja Mamecin kone on varustettu raknteeltaan värinää ehkäsisevällä BBT40-kartioisella karalla. Ja tarkka keskus on tosiaan kyseessä, paikoituksessa X/Y/Z-akseleille valmistaja ilmoittaa 0.020/0.010/0.010 mm, toistossa 0.015/0.007/0.007 mm. Työkalumakasiin on 80-paikkainen.

”Keskeiset seikat meille koneessa ovat juuri koneen koko ja tarkkuus. Uusi keskus mahdolistaa erikokoisten ja myös vaarsin kookkaiden monimuotoisten kappaleiden käsittelyn monipuolisesti yhdellä kiinnityksellä. Sellaisena se on jälleen askel eteenpäin vaativien kokonaisuuksien hallinnassa, alan osaamisessa ja siten yrityksen kehittämisessä. Siihen näemme vahvaa potentiaalia myös jatkossa”, kiteyttää Tomi Taipale.

YCM TCV 3000A 5Ax asennettiin Mamec Oy:n käyttöön Lohjalle alkusyksystä. Sen toimitti YCM:n suomalaisedustaja Makrum Oy.

Mamecin yksi erikoisalue on komponenttien ja tuotteiden käyttöikää lisäävien nanopinnoituslaitteiden sopimusvalmistus. Pinnoituslaitteen vierellä Tomi Taipale.

Mamec Oy:

Lohjalainen pumppujen, suodattimien ja hienomekaniikan valmistaja ja toimittaja. Kotipaikak Lohja, perustettu 1951, liikevaihto 9 miljoonaa euroa, osa Kaarjoki-konsernia.

YCM TCV-sarja

Koneistuskeskussarja kookkaille, pitkille kappaleille kiinteäpöytäisenä tai pyöröpöydällä varustettuna. Mallit TCV 2000A/3000A, TCV3000A 5Ax75Af.

MyTech

Oppilaille maksuton oppimiskokonaisuus yläkouluille ja lukioille sisältäen oppimateriaalit sekä mm. toiminnalliset opintokäynnit teknologiayrityksiin ja korkeakouluihin. Organisoija Teknologiateollisuus.

Kari Harju

Finconel aloitti työt

Uusi konepaja Finconel Oy aloitti toimintansa Mikkelissä viime vuoden lopulla. Koneistuskeskuksen, CNC-sorvin ja muutaman manuaalikoneen yhdistelmällä ponnistava yritys palvelee seudun koneistustarpeita niin prototyyppien valmistuksessa kuin sarjatöissäkin.

Nuori yrittäjä ja uusi koneistuskeskus. Koneella tehdään niin osia Kiesitechille kuin alihankintaakin, toteaa Saku Tuhkalainen.

Finconel Oy sai alkunsa puunkorjuuseen erikoistuneen Metsä-Kiesit Oy:n tarpeesta löytää valmistaja Kiesitech-tuotemerkkinsä tuotteille ja niiden osille.

”Tuotteitamme ovat mm. kuormankiristimet ja motojen syöttörullat. Myynnin nopea kasvu on tuonut tarpeita niiden valmistuksen tehostamiseen, kertoo Finconel Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antero Kiesiläinen, joka on myös Metsä-Kiesit Oy:n toimitusjohtaja.

”Tältä pohjalta syntyi ajatus koneistustöiden siirtämisestä uuteen ja tähän toimintaan keskittyvään yritykseen. Siitä lähti kehittymään Finconel.”

Metsäkoneen syöttörullia tuotannossa. Rullat parantavat pitoa ja vähentävät polttoaineen kulutusta.

Korjuutuotteita ja alihankintaa

Finconelin perustivat kolme yrittäjää. Kiesiläisen lisäksi kolmikkoon kuuluvat Saku Tuhkalainen sekä Martti Tuhkalainen.

Konepajan käytännön tekemisestä huolehtivat täysipäiväisesti Saku Tuhkalainen ja osa-aikaisena Antero Kiesiläinen. Lisäksi töissä on yksi harjoittelija.

”Tein aiemmin alihankintana tilaustöitä omassa pajassa eri tahoille, mm. Kiesitechille. Kun Kiesitechin tuotteisiin liittyvät työt lisääntyivät, Antero Kiesiläinen esitti ajatuksensa uuden konepajan perustamisesta. Olin nopeasti asiassa mukana”, Saku Tuhkalainen kertoo.

”Isommalla porukalla tekeminen tuo vahvuutta ja selkärankaa. Ja mahdollistaa kehityksen ja investoinnit”, nuori yrittäjä kertoo.

Tilat uudelle yritykselle saatiin Mikkelin Rantakylästä, jossa aiemmin oli ollut Metsä-Kiesien toimintaa. Sitten hankittiin koneet. Niistä keskeinen on uusi tamperelaiskonetalon Makrumin kautta hankittu YCM:n tekniikkaa edustava neliakselinen pystykarainen koneistuskeskus, joka saatiin paikalle vuodenvaihteessa sujuvasti ja nopeana toimituksena.

Saku Tuhkalainen ja Antero Kiesiläinen pyörittävät Finconelin toimintaa.

”Alun perin tarkoituksemme oli hankkia käytettynä sopiva koneistuskeskus, mutta eri vaiheiden jälkeen päädyimme kuitenkin kokonaan uuden koneen hankintaan. Nykyteknologiaa edustava kone pystyy haastaviin jyrsintätöihin ja lisäksi hankimme myös GibbsCamin ohjelmiston, joka mahdollistaa CAM-ohjelmointiin perustuvan valmistuksen. Se tuo töihin melkoisesti lisää nopeutta ja sujuvuutta”, sanoo Tuhkalainen.

Koneistuskeskus on YCM:n NMV 106A, missä X/Y/Z-liikkeet ovat 1000/600/600 mm ja karan kierrokset max. 8000 1/min. Pöydän kapasiteetti on 800 kg. Koneen yhteydessä on käytössä langaton työkalun ja työkappaleen mittaus.

Lisäksi Finconelin konekannan ytimeen kuuluu käytettynä hankittu pyörivillä työkaluilla varustettu Spinner CNC-sorvi 600 mm:n pyörintähalkaisijalla ja 700 mm:n sorvauspituudella, joukko erilaisia manuaalikoneita sekä välineistöä hitsaukseen.

Kuormankiristin on trapetsikierteeseen ja mekaaniseen sidontaan perustuva laite, jonka avulla pystytään nopeaan kiinnitykseen myös haastavissa olosuhteissa. Kuvan penkki on sovellettu laitteen esittelykäyttöön.

Alihankintapalvelua Mikkelin seudulle

Finconel syntyi Kiesitechin koneistustarpeista, mutta konekanta tarjoaa nyt kapasiteettia muuhunkin. Yritys panostaa vahvasti alihankintapalveluiden tarjontaan Mikkelin seudulle ja jatkossa kenties laajemmallekin Keski-Suomen alueelle.

”Tähtäämme asiakkaidemme luotettavaksi, laadukkaaksi ja kilpailukyiseksi kumppaniksi niin prototyyppien tuotannossa kuin sarjatyyppisessä valmistuksessakin”, Saku Tuhkalainen sanoo. ”Kysyntää näille palveluille on näyttänyt olevan varsin hyvin jo tässä lähdössä, esimerkiksi koneurakoijat ja alueen laitevalmistajat erityisesti ovat olleet kiinnostuneita tämän uuden yrityksen mahdollisuuksista.”

Finconelin koneilla voidaan koneistaa materiaaleja rakenneteräksestä kulutusteräkseen sekä alumiineihin ja teknisiin muoveihin saakka. Talon palveluihin kuuluvat myös erilaiset kokoonpano- ja hitsauspalvelut sekä alihankintaverkoston kautta toteutettavat pinta- ja lämpökäsittelytoiminnot.

Metsä-Kiesit Oy

Metsä-Kiesit Oy:n toimialaa ovat koneellinen aines- ja energiapuun korjuu sekä maanmuokkaustyöt. Perinteensä 1960-luvulle ulottava, vuodesta 2012 osakeyhtiönä toiminut yritys työllistää noin 10 henkilöä. Toimialue on Etelä-Savo.

Kiesitech on yrityksen korjuutöiden yhteydessä syntyneisiin käytännön tilanteiden yhteydessä  muutaman viime vuoden aikana kehittynyt oma tuotesarja. Tuotteita ovat mm. kuormankiristin, metsäkoneen syöttörullat ja kuormainlanat.

TITRY on välietappi työelämään

Tamperelainen TITRY ry on pian 60 vuoden ajan tarjonnut kanavan töihin heille, joille työllistyminen muuten on haasteellista. Talo tarjoaa palveluitaan monille yhteistyötahoille, ja laajentaa palvelupakettiaan. Työn välineiden osalta isoin satsaus vuosiin tehtiin hiljattain TITRY:n koneistamoon.

TITRY:n sisäänkäynti on tuttu Tampereen Lielahdessa asioiville, mutta harva taitaa tietää, mitä rakennus sen takana oikeastaan pitää sisällään.

TITRY:n koneistamon tuore laajennus on SMEC-uutuussorvi. Koneistamassa Mikko Enkenberg

Kun TITRY:n ulko-oven aukaisee, tarjoutuu näkymä suurempaan kokonaisuuteen kuin rakennuksesta ulkoa katsellessa uskoisikaan. Kookkaat tilat, koneistamo, ompelimo, palvelupakkaamo, ja paljon väkeä työn touhussa. Työntekijöitä on noin 50, heistä toimihenkilöitä kahdeksan.

”Isoin osastomme on koneistamo, siellä työskentelee reilut parikymmentä henkilöä. Pakkaamossa on noin 15 henkilöä, ompelimossa ja taloushallinnossa yhteensä noin 10 henkilöä. Kookas, tiivis ja motivoitunut porukka”, summaa TITRY:n toimitusjohtaja Jaana Jääheimo.

Kehittyvää toimintaa. TITRY laajentaa toimintaansa ja hakee uusia toimintamuotoja myös perinteisten koneistamo-, ompelimo- ja pakkaamotoimintojen ulkopuolelta, kertoo toimitusjohtaja Jaana Jääheimo.

Monipuolinen työllistäjä

TITRY, alunperin Tampereen Invalidien Työtuki ry, käynnistyi 1960-luvun alussa edistämään seudun osatyökykyisten työllistymistä. Alkuvuosina iso osa TITRY:n työntekijöistä tuli perustajatahojen eli eri vammaisjärjestöjen tai esimerkiksi Sotainvalidien veljesliiton kautta, nykyisin kuva on isosti muuttunut.

”Nykyisin hyvin monet järjestöt ja muut tahot välittävät tänne työntekijöitä. Samalla väki on laajentunut osatyökykyisistä muuten heikossa työmarkkina-asemassa oleviin. Tärkein yhteistyötahomme on Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut. Pitkäaikaistyöttömiä ja mm. maahanmuuttajia on nykyporukassa paljon.”

Lielahden TITRY toimii ns. työkeskuksen statuksella. Miten kauan TITRY:n töissä kukin on mukana, vaihtelee yksilöllisesti päivistä kuukausiin. Ydinidea on motivoida sekä edistää osaamista ja lisätä siten mahdollisuuksia työllistymiseen.

”Tämä on välietappi matkalla työelämään. Toimiva kanava se on monille eri aikoina ollutkin ja tätä toimintaa pyrimme koko ajan edistämään. Erilaiset työllistämisen yritysyhteistyökampanjat edistävät tavoitetta”, sanoo Jaana Jääheimo.

Koneistamo palvelee asiakkaitaan markkinaehtoisesti laajalla konekannalla ja motivoituneella porukalla. Koneistamotiloissa kuvassa tuotantosihteeri Outi Ristilä-Kaski ja vastaava työnjohtaja Timo Tarkki.

Tuotteita markkinoille

TITRYssä valmistetaan joka osastolla tuotteita sarjatuotantona. Talo toimii markkinaehtoisesti, eli se palvelee asiakkaitaan markkinalainalaisuuksien mukaan.  Tätä kautta tulee tuloja ja ne TITRY käyttää omaan toimintaansa. Eli toiminta kannattaa pääosin itsensä.

Lisäksi toimintaa rahoittaa Tampereen kaupunki. TITRY:n kokonaistuotot vuonna 2018 olivat noin 2,2 miljoonaa euroa.

Töitä tehdään markkinoille, ja sen vaatimukset ovat ohjenuorana myös TITRY:n koneistamon toiminnalle. Se tarkoittaa esimerkiksi korkeaa laatua ja ehdotonta toimitusvarmuutta.

TITRY:llä onkin toimitiloissaan suorituskykyinen koneistamo, minkä konekantaan kuuluu parikymmentä erilaista tuotantokonetta. Niistä CNC-koneita on 14. Tuotteet ovat liittimiä ja holkkeja sekä akselityyppisiä kappaleita. Käytössä on myös materiaalivarasto.

”Itse asiassa myös varastoimme täällä jonkin verran valmiita tuotteita asiakkaillemme. Se takaa nopeat toimitukset”, sanoo TITRY:n koneistamon esimies Timo Tarkki.

Talon konekantaan tuli hiljattain täydennys, kun TITRY hankki uuden SMEC:in 3000M -sorvauskeskuksen. Tämä vinojohteinen sorvimalli tarjoaa töihin 450 sorvaushalkaisijan ja 800 mm:n sorvauspituuden.

”Nopeasti messukäytöstä Italiasta suoraan meille saapunut kone oli iso satsaus, mutta investointeja tarvitaan. Kone laajentaa mahdollisuuksiamme kookkaassa kappaletuotannossa. Lisäksi uuteen teknologiaan tutustuminen on tärkeää työntekijöidemme työelämävalmiuksien kehittämiselle ja etu asiakkaillemmekin”, Tarkki sanoo.

TITRY:n rakennuksen sisäänkäynti Tampereen Lielahdessa. Tontti uusille toimitiloille on varattu nykytoimipisteen lähistöltä.

Uudet tilat suunnitelmissa

TITRY on perinteikäs toimija, mutta samalla uuden etsijä. Toimintojen muokkaamiseen ajan tarpeisiin tähdätään talossa vankasti. Se tarkoittaa muutoksia niin palvelutarjonnassa kuin puitteissakin.

”Tavoitteenamme on lisätä jatkossa edelleen osatyökykyisten määrää ja kehitämme eteenpäin yritysyhteistyön kuvioita. Pyrimme myös uusiin avauksiin perinteisen osastokolmikkomme ulkopuolella, esimerkiksi taloushallinnon palvelualuetta kartoitetaan tässä mielessä juuri nyt erityisesti”, sanoo Jaana Jääheimo.

Talon toimintojen puitteisiin ison muutoksen tuo puolestaan jatkossa uusiin toimitiloihin siirtyminen. TITRY on rakennuttamassa Tampereen Lielahteen kokonaan uuden hallin, mihin sen toiminnot ikääntyneistä nykytiloista jatkossa siirtyvät. Uudet tilat tuovat jälleen osaltaan uusia mahdollisuuksia tämän yhteiskuntavastuullisen yhdistyksen toimintaan.

Kari Harju

HeViMet automatisoi koneistusta Forssassa -Tarkkuuskeskus automatisoituun sarjatuotantoon

Ruiskupuristusmuotteihin ja hienomekaniikan koneistuksiin erikoistunut HeViMet tuli osaksi DA-Groupin toimintaa noin vuosi sitten. DA-Group investoi merkittävästi tarkkuusmekaniikan tuotantoon ja hankki Suomessa ainutlaatuisen työstökeskuksen paletointirobotilla.  Uusi täysin 5-akselinen työstökeskus kykenee tuhannesosamillimetrien tarkkuuksiin automatisoidusti. Samassa investointikokonaisuudessa hankittiin myös lankasahauksen ja kipinätyöstön automatisoitua kalustoa, joiden avulla mahdollistetaan eri kokoisten sarjojen työstöä asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Fehlmannin Versa 645 Linear Erowan automaatiolla lisää tuotannon tarkkuutta ja kapasiteettia HeViMetillä. Ohjauksella toimitusjohtaja Vili Heiskanen ja koneistaja Joni Koskenoja.

HeViMet on taustaltaan mielenkiintoinen huippuluokan tarkkuusmekaniikan valmistaja. Yritys käynnistyi vuonna 2015, tuolloin 23-vuotiaan Vili Heiskasen ostettua alan pitkiin perinteisiin nojaavan Laukamon työkalutehtaan liiketoiminnan. Näin Heiskanen laittoi pystyyn oman ruiskupuristusmuotteja valmistajan yrityksen entisen työnantajansa tiloihin Somerolle. Nimen yritys sai svengaavasti nuoren yrittäjän nimestä ja metallista: HeViMet Oy.

Avaraa ja kookasta tilaa. DA-Groupin tilat Forssan keskustan lähellä tarjoavat tasokkaat puitteet myös HeViMetin toiminnoille.

Yhteistyöllä yhteen

Svengaava oli yrityksen alkukin. Nuoren, EuroSkills-kisoissakin muutama vuosi sitten hyvin pärjänneen yrittäjän liiketoiminta lähti vauhdilla liikkeelle. Aluksi tehtiin töitä Laukamolle, mutta hetimmiten jo muillekin. Yhdeksi voimakkaasti kasvavaksi asiakkaaksi tuli teknologiayhtiö DA-Group, jolla oli jo etuudestaan paljon omaa mekaniikkavalmistusta.

HeViMetin erikoisalaa ovat laadukkaat optiset sekä mekaanisesti vaativat muotit, jotka edellyttävät mekaniikalle erittäin tarkkaa työstöä, ja tätä tarkkuustyöstämisen osaamista myös DA-Group tuotannossaan tarvitsee.

Testiajot käynnissä. Tuotantosolu mahdollistaa jatkossa automatisoidun tuotannon. Versan ohjaus on Heidenhain.

Yritysten yhteistyö tiivistyi, ja kun DA-Group muutti toimintansa Sanoman entiseen painotaloon Forssassa, tarjoutui HeViMetille tilaisuus muuttaa samoihin tiloihin. Saman katon alle muuttaminen johti vielä yhden askeleen eteenpäin yhteistoiminnassa. Aloite yritysostoon tuli DA-Groupilta, joka oli nähnyt HeViMetin osaamisessa suuren synergiahyödyn.

”Taustalla oli ajatus siirtää tarvitsemamme tarkkuusmekaniikan tekeminen omaan konserniin. DA-Group on laaja-alainen yritys ja tekee paljon töitä mm. puolustusteollisuuteen. Siksi on monista syistä järkevää, että kaikki työt tehdään konsernin seinien sisällä”, kertoo konsernin toimitusjohtaja Sami Kotiniemi.

Viime vuoden helmikuusta HeViMet on ollut osa DA-Groupia ja yritys jatkaa toimintaansa alkuperäisellä nimellään. ”Optimitilanteessa leveämmät hartiat mahdollistavat toimintojen kehittämisen. Tänä päivänä palvelemme DA-Groupin lisäksi monia muita kotimaisia isoja toimijoita, jotka tarvitsevat laadukkaita ruiskupuristusmuotteja tai esimerkiksi erilaisia koneistuspalveluja, kuten lankasahausta tai kipinätyöstöä”, sanoo Vili Heiskanen.

Makasiinin latausta. Paletinvaihtajarobottiin voidaan asettaa tällä hetkellä 30 kpl iTS148 (Ø148 mm) ja 10 kpl UPC-palettia. Palettien määrää voidaan tarpeen mukaan kasvattaa jopa yli kolmeensataan palettiin asti.

Tarkkuuden ytimessä

Ja kehitystä toiminnoissa tapahtuukin nyt isosti. Ennestäänkin vahvalla konekannalla liikkeellä olleen HeViMetin toimintoihin käynnistettiin heti viime vuonna investointiohjelma, joka kehittää yrityksen tarkkuuskoneistusta ja tuotannon automaatiota.

HeViMetin koneistusinvestointien ytimeksi muodostuivat Fehlmannin 5-akselinen koneistuskeskus sekä GF:n Cut P550 lankasaha, jotka parhaillaan ovat aloittelemassa tuotannollista taivaltaan Forssan avarissa ja lämpötilavakioiduissa tiloissa, mitkä muodostavat perustan tarkoille töille.

Kone on Suomessa ensimmäinen sveitsiläisen Fehlmannin uutta tuotesarjaa edustava Versa 645 Linear -malli. Fehlmannin koneet tunnetaan markkinoilla tarkkuuskeskuksina, jotka tuotannossa pääsevät jopa 0,001 millimetrin tason tarkkuuksiin. ”Koneen ominaisuuksista vakuutuimme viimeistään tehdastesteissä Sveitsissä, jotka sujuivat todellakin viimeisen päälle. Se vakuutti meidät koneen mahdollisuuksista, ja toisaalta vahva suositus oli myös se, että meillä on yksi Fehlmann jo ennestäänkin. Sikälikin merkin kanssa on hyvä jatkaa”, sanoo Heiskanen.

”DA-Group tekee tarkkuusosia, ja nimenomaan tarkkuus on meille ydinasia. Toisaalta olemme viime vuosina kehittäneet vahvasti automaation osuutta kaikkialla tuotannossamme, ja tähän kehityssuuntaan luotamme erittäin vahvasti. Tuottavuuden ja suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn kannalta se on keskeinen tekijä”, Kotiniemi toteaa.

Uuden tuotantosolun käyttöönotto oli sujuva toimenpide.

Suorituskykyinen kone

Viime vuonna markkinoille esitellyn Fehlmannin Versa 645 Linearin tarkkuus muodostuu monista tekijöistä, joista kolmipistetuettu valurautainen runkorakenne, liikkuvien osien painon optimointi sekä mm. keskeisten komponenttien, kuten lineaarikäyttöjen, rakenteiden ja johteiden jäähdytys ovat keskeisiä.

X/Y/Z -akselien liikealueet ovat 350/500/300 mm. Kappaleen maksimihalkaisija koneelle on 350 mm ja korkeus 250 mm. Pöytä kantaa 150 kg:n kappalepainon. Lineaarikäytöt liikuttavat X- ja Y-akseleita, suorakäytöt kääntöpöytää (A- ja C-akselit). Syöttönopeus koneelle on jopa 1-50 000 mm/min.

Fiksuihin rakenneratkaisuihin koneessa kuuluu mm. se, että kääntöpöytä on sijoitettu koneeseen pituussuuntaisesti, joten lineaariakselit eivät vaikuta kääntöalueen toimintoihin. Kara koneessa on IBAG 42 000 i/min/ HSKe40.

Jos tehdastestit sujuivat mallikkaasti, kävi miesten mukaan myös koneen asennus. ”Sveitsistä tuli tehtaan asentaja paikalle ja hän laittoi yhdessä maahantuojan Makrumin väen kanssa koneen toimintaan. Sitä kautta käyttöönotto kävi yllättävänkin sujuvasti. Otamme koneen nyt vähitellen tuotantoon”, sanoo Vili Heiskanen.

Samassa investointiyhteydessä HeViMet hankki myös GF:n CUT P550-lankasahan. Automatisoituna sekin tekee jatkossa töitä myös miehittämättömästi.

Miehittämättömään työstöön

Versa on itsessään erittäin suorituskykyinen kone, mutta samalla sen ympärille rakentuu itsenäinen tuotantoyksikkö, joka pystyy jatkossa miehittämättömään työstöön. Koneeseen on liitetty Erowan Multi -paletinvaihtajarobotti, johon voidaan asettaa kolmekymmentä kappaletta iTS148 (Ø148 mm) ja kymmenen UPC-palettia (320x320mm).

Sama automaatio koskee myös toista yhdessä koneistusyksikön kanssa samassa kokonaisuudessa toteutettua investointia. Fehlmann Versa/Erowa-investoinnin kanssa HeViMetillä investoitiin myös uuteen lankasahauksen kalustoon hankkimalla Tamsparkin kautta suorituskykyinen ja tarkka lankasaha on GF Cut P550. Se saatiin nopeaan toimitukseen lähes samaan aikaan koneistuskeskuksen kanssa. Myös uusi lankasaha toimii jatkossa miehittämättömään toimintaan pystyvänä robotisoituna tuotantoyksikkönä.

GF:n tekniikkaa hankittiin vielä muutakin, uusi alkureikäporakone GF Drill 20 korvaa yrityksessä nyt alueen aiempaa tekniikkaa. ”Miehittämättömään työstöön panostaminen oli aivan yksi keskeinen tekijä investointikokonaisuuden takana. Robotiikan avulla koneistuskeskus ja lankasaha voivat työskennellä myös öisin ja viikonloppuisin. Se merkitsee melkoista lisäystä kapasiteettiimme ja kokonaistuottavuuteen jatkossa. Samalla se on toivottavasti jatkossa myös yksi ratkaisu ongelmiin osaavan työvoiman rekrytoinnin osalta. Osaavasta väestä tahtoo täällä Forssassakin olla pulaa, vaikka ala onkin nykyään erittäin mielenkiintoinen. Jokainen päivä on erilainen ja täynnä haasteita”, Heiskanen toteaa.

Investointi palvelee HeViMetin asiakkaiden lisäksi koko DA-Groupin mekaniikkavalmistusta.

”Tämä palvelee eri toimintojamme ja mahdollistaa jatkossa tarkkuuksien osalta entistäkin vaativampien osien valmistuksen. Työstötarkkuus ja myös kapasiteetti yhdessä nousevat uudelle tasolle”, sanoo Sami Kotiniemi.

Kainaloboksi

HeViMet Oy

HeViMet suunnittelee ja valmistaa ruiskupuristusmuotteja muoviteollisuuden tarpeisiin. Muottipalvelut kattavat suunnitteluun, valmistuksen ja testauksen. Lisäksi yrityksen toimialaa ovat erityiskoneistukset, lankasahaukset ja kipinätyöstöt tarkkuusmekaniikkaosiin. Noin kymmenen henkeä työllistävä yritys on kuulunut vuodesta 2018 DA-Group -konserniin.

DA-Group

Teknologiakonserni DA-Group tarjoaa asiakkailleen elektroniikan ja teknologian kokonaispalveluita teollisuus-, puolustus- ja avaruussektorien asiakastarpeisiin. Palvelut kattavat laajimmillaan koko tuotantoketjun asiakkaan omasta ideasta tuotteen valmistukseen ja elinkaaren hallintaan. Konsernin emoyhtiö on DA-Design Oy. Päätoimipaikka on Forssassa, lisäksi toimistot ovat Tampereella, Helsingissä ja Kaarinassa. Tampereella sijaitsevat konsernin akkreditoidut testauslaboratoriot. DA-Group työllistää 115 henkilöä, heistä Forssassa noin 70.

Kari Harju

PTH-Metalli investoi Porvoossa

PTH-Metalli kehittää tuotantomahdollisuuksiaan Porvoossa. Kevään mittaan yritys on satsannut niin ohjelmistopuolelle kuin koneistuskeskuskalustoonkin.

YCM:n uusi NVX 1020-koneistuskeskus tehostaa tuotantoa PTH-Metallilla Porvoossa.

PTH-Metalli on Porvoossa toimiva keskiraskas konepaja, jonka toimikenttään kuuluvat niin levytyöt, koneistukset, hitsaukset, pulverimaalaus kuin osakokoonpanotkin.

YCM:n uusi NVX 1020-koneistuskeskus tehostaa tuotantoa PTH-Metallilla Porvoossa.

Yrityksen asiakkaina mm. useita kansainvälisesti toimivia suomalaisyrityksiä.

”Kuluvan vuoden aikana olemme mitanneet kasvua reilun 15 % ja hyvä vauhti näyttäisi jatkuvan edelleenkin, joskin pientä hiipumista on ollut nähtävissä alkusyksyn jälkeen. Suuret vientiyritykset tuovat merkittävän osan liikevaihdostamme, mutta myös useita uusia asiakkaita olemme saaneet alkuvuodesta”, kertoo tuotantopäällikkö Ari-Pekka Hänninen.

Yritys työllistää nyt noin 45 henkilöä, joista osa vuokratyöntekijöitä. Kasvun myötä henkilöstömäärä on kasvanut alkuvuodesta useilla henkilöillä.

NXV 1020:ssa on Fanuc-ohjaus. Konetta käyttämässä Fracz Krzysztof

Kehittyvää tuotantoa

Tuotantoaan PTH-Metalli kehittää ja uudistaa säännöllisin ottein.

Viime vuoden aikana Porvoossa satsattiin mm. hitsaussoluun, minkä tehtäväksi on nyt siirtynyt useita aiemmin käsin hitsattuja tuotteita. Nyt alkuvuonna investoinnit saivat jatkoa.

”Hankimme keväällä Gibbscam-ohjelmiston, mikä helpottaa ohjelmien tekoa sorveille ja keskuksille. Sen myötä saamme lisää koneaikaa, kun tehdään ohjelmat offlinenä. Yksi sorvari ja yksi koneistaja on nyt irrotettu koneilta ohjelmien tekoon sekä töiden valmisteluun. Tällä haemme tuotannon läpimenon nopeuttamista sekä koneiden käyttöasteen nostoa”, Hänninen kertoo.

Toinen keskeinen investointi oli uusi pystykarainen työstökeskus.

”3-akseliset koneistustyöt ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana ja tarvetta lisäkapasiteetille on ollut jo pidempään. Pyrimme erityisesti nopeuttamaan läpimenoaikoja.”

Uusi keskus edustaa YCM:n teknologiaa ja tuotannossa se korvaa kaksi aiempaa, pitkään palvellutta koneistuskeskusta.

”Meillä on jo ennestään käytössämme kaksi YCM:ää, jotka ovat toimineet hyvin ja koneistajien oli myös helppo aloittaa työnteko koneella saman tien, kun ohjelmisto on tuttu. Kone saatiin nopeasti lattialle ja tuotantoon ja sitä myöten heti tehokkaaseen käyttöön”, sanoo Hänninen.

Aikaisempaa kalustoa: NSV102A-koneistuskeskus.

Panostusta koneistusautomaatioon

Uusi koneistuskeskus on YCM:n NXV 1020, missä X/Y/Z-liikkeet ovat 1020/520/540 mm ja karakierrokset max. 12 000 1/min. Kone on varustettu automaattisella työkalunvaihtajalla. Koneen toimitti Makrum.

Satsaukset tuotantokalustoon jatkuvat Porvoossa. Yritys noudattaa omaa ohjelmaansa, jonka mukana tarkoituksena on investoida konekalustoon vuosittain.

”Jatkossa olisi tarkoitus investoida koneistuksen automaatioon mm. sorvien osalta, sekä myös 5-akseliseen työstöön. Lisäksi suunnitelmissa on päivittää tietyllä aikajänteellä myös lasereitamme ja muita vanhempia koneita”, Ari Pekka Hänninen sanoo.

Kari Harju