Avainsana-arkisto: Muovaava teknologia

Autoteollisuuden muutos tuo uusia mahdollisuuksia työvälinevalmistajille

Työväline ja Muoviteollisuuden alkuvuoden tapahtumiin kuuluvat neuvottelupäivät, ja tällä kertaa tapahtuma pidettiin, kuinkas muuten, webinaarimuodossa tammikuun lopulla. Ajankohtaisasioita niputtanut tapahtuma luotasi mm. sähköautojen ja sähköautojen akkutuotannon muutoksia ja mahdollisuuksia työkalunvalmistajille.

Toimialaryhmän puheenjohtajan Kai Syrjälän mukaan tapahtuman oli koottu aiemmasta poikkeavia uusia näkökulmia, ja Suomessa erityisesti Valmet Automotiven siirtojen myötä hyvin ajankohtainen sähköauto- ja sähköautojen akkuteema on niistä yksi.

”Kyseessä on uusi ja potentiaalinen bisnes, mihin meillä Suomessa on osaamista ja mahdollisuuksia. Sellaisena se tuo uusia mahdollisuuksia myös työvälinevalmistuksen alueelle”, Syrjälä tiivisti.

Myönteistä taloudesta

Tapahtuman alkuun esiteltiin talouden tunnelmia ja näkymiä. Teknologiateollisuuden ekonomisti Jukka Palokangas kiteytti ajankohtaisen suhdannekatsauksen teemoja, ja lupaaviltahan teollisuuden näkymät näyttävät.

Iso asia on, että Euroopan alueella teollisuus ei romahtanut viime vuonna ja kääntyi vuoden lopulla nousuun. Sikäli kehitys poikkeaa isosti toistakymmentä vuotta sitten tapahtuneesta ja edelleen hyvin muisteissa olevasta finanssikriisistä.

Osana Eurooppaa Suomen teollisuuden kehitys viime kriisivuonna kuitenkin kohtuullista.

”Pudotus teknologiateollisuuden alueella on jäänyt jopa hämmästyttävän pieneksi”, totesi Palokangas.  Haasteetkin silti ovat tutut, ja isosti ne liittyvät investointeihin tässä maassa. Kaulaa kilpailijamaihin riittää, ja sen kaulan kuromisessa on tekemistä, totesi Palokangas.

Jukka Palokangas

Muoviteollisuuden katsauksen esitti toimitusjohtaja Vesa Kärhä. Alueella vuosi oli vaiherikas, kokonaistuotanto laski viime vuonna lähes kuusi prosenttia, mutta toisaalta lääkehuollon tarvikkeiden valmistajille mitattiin saman verran kasvua. Ruiskuvalupuolella viime vuosi toi vaihteluja, kotoilu ja uuden turvallisuusjärjestelyt, testaus ja nyt viime aikoina vallinnut lumitalvi ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia, joihin on vastattu.

Jatkoa Kärhöä kuvasi arvoitukselliseksi, terveyspuolen laitteiden kysyntä tasaantuu, mutta rästiprojekteja voi olla edessä paljonkin. Yksi hyvin potentiaalinen sektori alueella on liikenteen sähköistys, sanoi Kärhä.

Omassa osiossaan asiakkuuden hallinnan vaateita koronatilanteeseen liittyen tiivisti Meconetin asiakkuus- ja myyntijohtaja Markku Kuismin. Meconetilla se on mm. merkinnyt eneneviä yhteyksiä verkon kautta, myös omia palveluja, verkkonäkymisen kehitystä ja uutiskirjetoimintoja on kehitetty. Teams-palaverit jäänevät osin elämään mm. ensi vaiheen asiakaskontaktoinnissa myös kriisin jälkeen, totesi Kuismin.

Ilmiöitä ja mahdollisuuksia

Alkuvuoden ajankohtaisseminaarissa esillä on ollut kerta kerralta uusia mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen. Aika lailla ne painottuivat webtapahtuman luonteeseenkin liittyen digipuolelle. VTT:n Senior Scientist Markku Mikkola toi cybernäkökulmaa tulevaisuuden tehtaan arvoketjuihin. Teemana oli mm. digitalisoinnin turvallisuus ja verkkohyökkäykset teollisuuslaitoksiin. Näihin ilmiöihin on muutoksessa varauduttava, ja näitä asioita vie eteenpäin juuri mm. Euroopan laajuinen projekti, jossa VTT on mukana. Projektiin osallistuu 28 partneria Euroopasta ja myös Kanadasta.

Markku Mikkola

Aalto-yliopiston Professori Jari Juhanko teki yleiskatsauksen datan mahdollisuuksiin ja sen hyödyntämiseen liiketoimintaverkostoissa. Alustoja ja mahdollisuuksia on paljon, yksi viesti alustoihin liittyen oli huomio eri toimintatapojen yhteensopivuuteen muiden toimijoiden kanssa.

Santtu Kuparinen Hasco Nordicilta esitteli tapahtuman seuraajille muotinvalmistajille tarkoitettu Hasco-onlineportaalia, minkä kautta on mahdollista tilata muotinosia verkosta. Ideana on suoraviivaistaa suunnittelu ja hankintaprosesseja valmisosien ja verkon esittely- ja tilausmahdollisuuksien kautta.

Sähköautot ja akut

Sähköautot tulevat ja tiedossa on, että niiden tuotanto muuttaa autoihin liittyvien komponenttien tuotantoa ja vaikuttaa sitä kautta myös työkalunvalmistukseen.

Mielenkiintoisessa katsauksessaan Uddeholmin Product Manager Berne Högman tiivisti esitykseensä sähköautovalmistuksen vaikutuksia työkaluntekijöille materiaalipuolella.

Muutos on kokonaisvaltainen ja se koskee autoissa komponentteja rungoista akkuihin ja moottoreihin. Yksi yhteinen nimittäjä on materiaalien kestävyys, jatkossa yhä enemmän osia tehdään AHSS/UHSS -teräksistä, ja kehittyneempien työkaluterästen tarve kasvaa niin kylmä- kun kuumamuotoilussa. Auton komponentit ovat usein myös aiempaa kookkaampia, usein ohuempiakin, jotka tuovat uusia vaatimuksia myös materiaaleille.

Myös vaihdevoimat tuovat uusia vaatimuksia teräksille. Muovisosien osalta kulutuskestävyyden vaatimukset kasvavat.

Ilkka Heikkilä

Toinen alueen esitelmä kuultiin liittyen sähköautojen akkutuotannon erikoisvaatimuksiin työkalunvalmistukseen liittyen, Valmet Automotiven Sourcing Manager Ilkka Heikkilä esiintyi. Vaatimustasolla ehdoton edellytys työkalunvalmistajille on ISO 9001, ja toinen autoteollisuuden yleinen koko tuotantoketjun laadunhallintajärjestelmä IATF 16949, mikä sisältää monenlaisia vaatimuksia mm. laatuun, sen kehitykseen, tuotannon ja materiaalienhallintaan.

Toimittajille keskeinen on PPAP (Production Part Approval Process) ja sen myös työkalunvalmistajia määrittelevät erityisvaatimukset mm. tarkkuuteen, sen mittauksiin ja raportointiin liittyen. Työtä alan järjestelmien ylösajo vaatii, mutta pelästyä ei pidä, kannusti Kai Syrjälä esityksen jälkeen. Työtä motivoivat sarjatuotannon mahdollisuudet.

Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden valmistajien toimialaryhmä

Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden valmistajien toimialaryhmän organisoima ajankohtaistapahtuma on perinteisesti suosittu kokonaisuus, ja keräsi webmuodossakin jälleen kokoon kymmeniä osallistujia. Suomalaiset työvälinevalmistajat tuottavat muotteja muoviteollisuudelle sekä meistejä, puristintyökaluja, teriä ja kiinnittimiä metalliteollisuudelle sekä tekevät muottien huoltoa ja korjausta. Toimialaryhmä on perustettu vuonna 1975.

Kari Harju

Automaatio tehostaa säiliönpäätyjen valmistusta

Petäjäveden Metalli muokkaa valmiuksiaan säiliönpäätyjen valmistuksessa. Uudet investoinnit lisäävät automaatiota ja siten tehokkuutta yrityksen säiliönpäätyjen valmistuksessa ja varmistavat kilpailukykyä kansainvälisesti toimivan yrityksen markkinoilla.

Keskisuomalaisen Oy Petäjäveden Metalli Ab:n keskeistä tuotantoa ovat säiliönpäädyt, muototerästen taivutus, syvävetotuotteet ja muut raskaat levytyöt. Yritys käynnistyi vuonna 1980, joten tänä vuonna vietetään tasavuosien merkkivuotta.

Yrityksen perustaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja Markku Salminen täytti tänä vuonna myös 70 vuotta, ja hän toimii yrityksen toiminnoissa mukana aktiivisesti edelleen. Toimitusjohtaja on Markus Salminen, ja kolmaskin sukupolvi on jo osuudellaan mukana yrityksessä.

Uusi kone lisää tuotannon automaatiota ja kilpailukykyä, kertoo Markku Salminen.

”Viisitoistavuotias Miklas-poika oli täällä viime kesän kesätöissä. Kävimme läpi monia tehtäviä, esimerkiksi hitsauksen saloja. Intoa alalle tuntuu nuorelta mieheltä löytyvän, ja siitä olen tietysti kovin iloinen”, Markku Salminen kertoo.

Vahvalla otteella

Petäjäveden Metalli on monipuolinen valmistaja. Kun Norjan ja Ruotsin työmaita pitkän tovin kiertänyt Markku Salminen laittoi oman yrityksen pystyyn Suomessa, tehtiin alkuun varaajia ja kattiloita. Siitä toiminta laajeni vähitellen monimuotoiseen alihankintaan niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin markkinoille.

Monet asiakassuhteet ovat olleet pitkiä, ja yksi sellainen taho on Muurikka.

Viime aikoina juuri Muurikan pannujen tuotanto on yllättävästi korostunut Petäjäveden toiminnoissa.

”Koronavirus on tuonut tuotantoomme sillä kohdin melkoisen lisäpiikin. Kun ihmiset ovat olleet enemmän kotona, myös hankinnat koteihin ovat lisääntyneet. Se on näkynyt esimerkiksi Muurikka-pannujen kysynnän kasvuna. Teemme niitä eri kokoluokkiin, ja vahvalla tasolla mennään. Mielenkiintoinen tämän poikkeusajan ilmiö”, sanoo Markku Salminen.

Isompia tuotteita eli säiliönpäätyjä Petäjävedellä on tehty niin ikään pitkään, alkuun itse suunnitellulla ja rakennetulla laitteistolla, sittemmin alan erikoiskoneilla.

Muutama vuosi sitten hankittiin kahdeksanmetrinen säiliönpäätylinja, mikä edusti loikkaa yrityksen säiliönpäätyjen kokoluokassa. Linjalla voidaan tehdä säiliönpäätyjä kahdeksaan metriin saakka ja sillä valmistettuja tuotteita on toimitettu esimerkiksi Äänekosken uuden biotuotetehtaan tarpeisiin. Valtaosin markkinat ovat kuitenkin ulkomailla.

”Palvelemme asiakkaitamme niin Ruotsissa kuin laajemmin Euroopan alueella. Baltia on yksi iso toimialueemme”, Markku Salminen kertoo.

Kitakoko Faccinin PPM-sarjan puristimessa on viisi metriä, puristusvoimaa kone tarjoaa 300 tonnia.

Kilpailukykyä automaatiolla

Säiliönpäätyjen valmistukseen ja juuri yrityksen kansainväliseen toimintaan liittyy niin ikään yrityksen uusin investointikokonaisuus. Kokonaisuudessaan noin miljoonan euron linja- ja konesatsaus lisää kapasiteettia tuotannossa ja lisää erityisesti valmistuksen automaatioastetta. Kokonaisuuteen kuuluva kalottipuristin saapui yrityksen käyttöön nyt elokuussa.

”Tämän uuden puristimen ansiosta voimme automatisoida valmistusta ja siten luoda uusia mahdollisuuksia tämän alan erittäin kovassa tarjouskilpailussa pärjäämiselle. Kisa on kovaa ja hinta sanellaan pitkälti ostajan puolelta. Tässä menossa ratkaisuna on vain automaation lisääminen, ja sitä tämän koneen myötä tavoittelemme”, kertoo Salminen.

”Kone on tuotannossa kolme kertaa aiemmin käyttämäämme nopeampi. Iso etu on se, että se mahdollistaa myös miehittämättömän tuotannon.”

Italialaista Faccinin teknologiaa edustavan PPM-sarjan koneen kitakoko on viisi metriä kone ja puristusvoimaa koneessa on 300 tonnia. Myöhemmin tänä vuonna, toki jos epidemiatilanne Italiassa sallii, yrityksen käyttöön saapuu niin ikään nykyajan teknologiaa edustava saman valmistajan reunantaivutuskone.

 ”Faccinin koneista meillä on kokemusta jo kahdenkymmenen vuoden ajalta, joten konetoimittajaa emme tässä kohdin kovin pitkään miettineet. Tunnettu luotettavien koneiden alan valmistaja on kyseessä”, sanoo Salminen.  

Säiliönpäätyjä keskikokoluokkaan. Kuvassa koneen etuosan pyöritysrullastoja.

Monipuolisesti omin voimin

Uuden päätylinjan niin kuin myös saapuvan reunantaivutuskoneen toimitti Faccinin Suomen edustaja Vossi. Isot koneet vaativat alleen myös kunnon perustukset ja ne Petäjäveden Metallilla tehtiin yrityksen tontin uusimpaan halliin tälläkin kertaa itse.

”Rakennushommia on tullut vuosien myötä tehtyä monenlaisia, ja hallilaajennuksetkin teimme aikanaan pääsääntöisesti omin voimin. Tämä työ oli töille sujuvaa jatketta, eläkeläisellä on aikaa. Kahdeksanmetrin päätyjä tekevä kone vaati muutama vuosi sitten ympärilleen uuden hallin ja alleen kuusimetrisen perustuksen, jotka teimme paljolti itse. Nyt sijoituimme jo olemassa olevaan halliin eikä ihan niin syvälle tarvinnut mennä, mutta toki pitkälle kuitenkin”, nauraa Markku Salminen.

Nyt varsin tuore kone on aloittanut Petäjävedellä jo tuotannon.

”Kone saapui hieman myöhässä juuri näiden koronaan liittyvien haasteiden takia, mutta asennukset sujuivat hyvin ja nopeasti. Vaikka uuden koneen, ohjelmoinnin ja kaikkien ominaisuuksien haltuunotto vie tietenkin aikaa, olemme päässeet koneella jo hyvin tuotantoon eikä alkuhankaluuksia ole juuri ollut. Siitä olemme tyytyväisiä”, sanoo Salminen.

Petäjäveden Metalli on investoinut viimeisen kuuden vuoden aikana tiloihin ja koneisiin yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa. Yritys toimii Petäjävedellä useiden laajennusten jälkeen kokonaisalaltaan nyt noin hehtaarin tiloissa. Yritys työllistää noin seitsemän henkilöä ja liikevaihto on viime vuodet vaihdellut 2,5-3 miljoonan euron tasolla. Vahva tekeminen ja myös investoinnit Petäjävedellä jatkuvat.

”Tehokas teknologia ja automaatio mahdollistavat pärjäämisen. Kehitysprosessi on pysyvä”, sanoo Markku Salminen.

Petäjäveden Metalli toimii noin hehtaarin tuotantotiloissa. Tiloja on laajennettu useita kertoja.

Kari Harju