Konekaupan pitkän linjan ammattilainen Harri Laulajainen on aloittanut Prodmac Oy:n myynnissä.
Laulajaisella on kokemusta myös maahantuonnista, ja hän tuntee Prodmac Oy:n asiakaskunnan tarpeet hyvin. Laulajainen vahvistaa Prodmac Oy:n myyntitiimiä ja odottaa pääsevänsä palvelemaan asiakkaita kattavasti sahausasioissa. Tähän hänen mukaansa luo hyvät puitteet Prodmac Oy:n ja Behringer-yhtiön osaaminen analyysiin perustuvasta investointitarvekartoituksesta.
Konevalmistaja LVD laajentaa tuotevalikoimaansa. Valmistajan uutuuksiin kuuluu lävistyksen/kuitulaserleikkauksen Strippit PL-yhdistelmäkone.
Pienet erät, lyhyet läpimenoajat ja yhä monimutkaisemmat kappaleet lisäävät joustavan valmistuksen tarvetta teollisuudessa tänä päivänä. Yksi ratkaisu joustavuuden lisäämiseksi tuotannossa on prosessien yhdistäminen yhteen yksikköön.
LVD:n tuore uutuus teemaan on Strippit PX- tai V-sarjan lävistysominaisuuksien ja kuitulaserleikkuun yhdistäminen samaan koneeseen. Uusi Strippit PL on saatavilla yhden lävistyspään Strippit PX 1530-L- mallina ja joko thick- tai thin- turret-tyyppisenä Strippit V 1530-L kokoonpanona.
Etuja yhdistelmällä
LVD:n mukaan yhdistelmätekniikan edut tuotannossa ovat monet, teknologioiden yhdistäminen parantaa mm. laatua, lyhentää tuotantoaikaa ja alentaa sitä kautta osakohtaisia kustannuksia niin pienillä erillä kuin suurissa tuotantoajoissa.
Koneessa lävistin tekee reiät ja muotoilut, kuitulasermuotoleikkuun sisä- ja ulkopintoihin. Strippit PL leikkaa laserilla 10 mm:iin vahvuuksiin saakka ja tekee reikiä 6,35 mm:iin. Taivutuspituus on 90 mm ja -korkeus 75 mm (Strippit X 1530-L.)
Pitkin perintein
LVD:n lävistyksen/laserleikkuun yhdistävä Strippit esiteltiin ensi kerran vuonna 1978. Vuosien myötä laserleikkaus- ja lävistysteknologia ovat kehittyneet huimasti, ja tämän päivän kuitulaserteknologia mahdollistaa suuret leikkausnopeudet ja komponentteja on sen rakenteessa vähän, minkä myötä ylläpitokulut ovat alhaiset.
Strippit PL on saatavilla 3 kW- tai 4 kW:n kuitulaserlähteellä. Strippit PX:n iskuteho on 20 tonnia ja 20 indeksoitavaan työkaluasemaan mahtuu mikä tahansa työkalu max. 90 mm halkaisijalla.
Strippit V thick-turret mallissa on 48-asemainen torni ja Strippit V thin-turret -mallissa se on 40-asemainen. Molemmat 30 tonnin koneet on varustettu neljällä ohjelmoitavalla 88,9 mm indeksoitavalla asemalla, ja ne on valmistajan mukaan suunniteltu kestämään suuria sovelluksia.
Lisätehokkuutta automaatiolla
Strippit PL:lla voidaan käsitellä 3048 mm x 1524 mm:n työkappale, leikattujen osien poistoon työalueelta on 406 mm x 1524 mm:n kouru. Rack- ja pinion-käyttöjärjestelmä eliminoi takaiskua ja edistää tarkkaa paikannusta.
Automaatioon on tarjolla useita mahdollisuuksia. LVD tarjoaa mukaan MOVit-valikoiman automaatiojärjestelmiä, kuten TAS (Tower Automation System) ja WAS (Warehouse Automation System). MOVit-mallistossa on myös Compact Tower (CT-P) materiaalien ja valmiiden osien lastaamiseen, purkamiseen ja varastointiin. LVD:n tuotteita ovat mm. laserleikkausjärjestelmät, levyleikkauskoneet, särmäyspuristimet, automaatiojärjestelmät ja ohjelmistot. Suomen edustaja on Prodmac.
LVD on lanseerannut Taurus FL:n, gantry-tyyppisen kuitulaserleikkauskoneen kookkaiden levyjen ja leikkauskappaleiden käsittelyyn.
LVD:n mukaan Taurus FL on iso kone, mutta se on suunniteltu helppokäyttöiseksi. Koneen käsittelypituudet alkavat 12 metrin kokoluokasta ja sen rakennetta voidaan laajentaa modulaarisesti ja kahden metrin välein 40 metrin pituuksiin saakka. Kappaleiden maksimileveys käsittelyyn on 3,3 metriä ja -vahvuus 30 mm.
Iso, mutta helppokäyttöinen
Kun pöytä on kookas, voidaan isoja kappaleita käsitellä koneella monipuolisetsi ilman uudelleensijoittamista. Monikäyttöisyyttä lisää se, että toisaalta pienempiä työkappaleita voidaan sijoittaa leikkuupöydälle useampia. Osat voidaan leikata yhdessä pöydän osassa, kun taas ne ladataan / puretaan toisesta.
LVD:n mukaan koneen rakenne ja käyttöjärjestelmä tuovat osaltaan dynamiikkaa suurikokoisiin leikkauksiin. Mm. kosketuspaneeleita on kaksi helpottamassa pääsyä hallintalaitteisiin kookasta konetta ohjattaessa.
Kädessä pidettävän ohjausyksikön avulla käyttäjä voi siirtää kaikkia akseleita turvallisesti manuaalitilassa koneen asetuksia varten tai ladata suuttimenvaihtajan. Leikkausalueen kamera ja ohjauskonsolin näyttö puolestaan mahdollistavat leikkausprosessin jatkuvan valvonnan. Leikkausalueella on irrotettava etupaneeli, joka helpottaa huoltotöitä. Koneelle ei tarvita erityistä perustusta.
Myös viisteiden tekoon
Viisteleikkaus on nopea ja kustannustehokas tapa valmistella materiaalia myöhempää hitsausta varten tai luoda geometrisia muotoja, ja kuitulaser soveltuu hyvin korkealaatuisten viisteleikkausten tekemiseen myös suurissa kokoluokissa.
Taurus FL:llä voidaan myös tehdä viisteitä 45 ° asti. Koneen viistepää käyttää kahta suoravetoista moottoria, mikä edesauttaa tasaista ja tarkkaa viisteleikkausta. Viistepää pystyy leikkaamaan vaakasuoralle pinnalle sekä leikkaamaan muotoja valmiiksi muotoiltuihin osiin tai leikkaamaan kulman alle Z-akselin rajoissa +/- 45 °.
Valinnainen automaattisuutin lisää osaltaan koneen käyttöaikaa ja lyhentää läpimenoaikoja. Laitteessa on säilytystila 30 suuttimelle tornityyppisessä pidikkeessä, joka on sijoitettu lähelle leikkuupäätä. Suutinvaihtajassa on integroitu kamera, joka tarkistaa suuttimen kohdistuksen, koon ja kunnon. Korkeusanturin kalibrointi ja suuttimen puhdistus ovat koneessa automaattisia toimintoja.
Lisämahdollisuuksia ohjelmointiin
Koneen toiminnallisuutta voidaan LVD:n mukaan edelleen lisätä lisävarustein. Valinnainen Cadman-L-ohjelmisto tarjoaa automatisoituja toimintoja ohjelmoinnin yksinkertaistamiseksi ja tarjoaa edistyneen sisäkkäisyyden, törmäykseneston, lävistyksen ja leikkauksen sekä prosessiparametritaulukot Taurus FL: n koko potentiaalin hyödyntämiseksi.
Viistoleikkaukseen on saatavana valinnainen laajennus SolidWorks-, Solid Edge- ja Inventor-laitteille. Taurus FL voidaan varustaa 6-, 8- tai 10 kW: n kuitulaserlähteellä.
Belgialaisvalmistajan LVD:n tarjontaan kuuluvat laserleikkausjärjestelmät, lävistyspuristimet, särmäyspuristimet, giljotiinisakset ja automaatiojärjestelmät sekä ohjelmistot. Suomen edustaja on Prodmac.
3D-tulostuksella tehtyjen metallisten aihioiden katkaisut tai lohkomiset asettavat sahoille melkoisia vaatimuksia, joita ei pysty täyttämään tavanomaisilla vannesahoilla. Behringerin 8 vuoden kehitystyön tuloksena esiteltiin 3D-sahamallisto.
Useimmat sahavalmistajat hallitsevat mainiosti tavanomaisten metallien katkaisut, olivat ne sitten valettuja, vedettyjä tai valssattuja. 3D-tulostuksessa käytettyjen metallien katkaiseminen ja lohkominen tarkasti, tehokkaasti ja aihioihin vaurioita aiheuttamatta asettaa sahavalmistajat aivan uuden haasteen äärelle.
3D-tulostetuissa aihioissa voivat hyvin ohuet ja varsin jämäkät kohdat sijaita aivan vierekkäin, jolloin vakiona säilyvä terän syöttö ja sen nopeus voivat välillisesti alkaa aiheuttaa vaurioita sahauspinnalle. Katkaisupinta voi alkaa paikoin kuumeta tai terä värähdellä.
Toiseksi 3D-materiaalista ei synny perinteistä sahauslastua vaan hienojakoista purua, jopa pölyn tapaista mujua. Ne tukkivat terän helposti.
Kattava tietokanta kertyy
Behringerin asiakkaat alkoivat etsiä katkaisukonetta 3D-tulostetuille osille jo reilut kahdeksan vuotta sitten. Yhtiön osaaminen tarkkojen ja tehokkaiden sahojen valmistajana ja kehittäjänä tiedettiin.
Vuosien varrella Behringer keräsi tietotaitoa eri asiakkaille räätälöityjen, 3D-materiaalien katkaisussa tai lohkomisessa käytettyjen sahojen toteutuksista. Tiiviin yhteistyön ansiossa Behringerille kertyi tietokantaa sadoista eri 3D-tulostusmateriaaleista.
Nyt tämä materiaalitietokanta on Behringerin asiakkaiden käytettävissä.
Behringer 3D-sahojen perusrakenteet
Pitkän kehitystyön aikana 3D-materiaalien katkaisuissa tai lohkomisissa käytetyissä Behringer-vannesahoissa on kokeiltu lukuisia erilaisia terä- ja jäähdytysainevaihtoehtoja, teränopeuksia, terän syöttönopeuksia sekä jäähdytys- ja lastunpoistolaitteistoratkaisuja.
Asiakkaille räätälöidyistä koneista kertyneen tietotaidon perusteella yhtiö alkoi kehittää erityisesti 3D-materiaalien katkaisuun tai lohkomiseen soveltuvaa sahamallistoa. Niissä on huomioitu:
– teräpaineen ja sahausvastuksen herkkä seuranta ja nopeat teränopeuden ja syötön muutokset
– erittäin tehokas terän jäähdytys ja voitelu, jota voidaan optimoida eri tulostusmateriaaleille
– sahauspurun tai -pölyn erittäin tehokas poisto
– jäähdytysnesteen 3-vaiheinen suodatusjärjestelmä poistaa pienimmätkin ylimääräiset hiukkaset
– 3D-tulostettujen aihioiden jämerä kiinnitys, jota voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaan
– edellinen säästää merkittävästi aikaa 3D-tulostuksessa, koska paksua lähtökerrosta ei tarvitse tulostaa
– lisävarusteina saatavat tehokkaat imulaitteistot
– monivaiheinen, pienimmätkin ylimääräiset hiukkaset poistava leikkuu-/jäähdytysnesteen puhdistusjärjestelmä
– katkaistujen/lohkottujen aihioiden hellävarainen keruu
– erittäin vankka, terän värähtelyä tehokkaasti vaimentava sahakaari ja jämerä sahavanteen kiristysmekanismi (vakio kaikissa Behringer-sahoissa)
Kolme vaihtoehtoa
Behringerin 3D-tulostettujen kappaleiden sahaukseen optimoitu sahamallisto aloittaa kolmella eri versiolla. Niistä pienin HBE320-523 3D on optimoitu 20 x 20 sentin tulostusalustalle tehdyille aihioille, mikä riittää suurimpaan osaan 3D-tulostetuista aihioista. Sen sahan kiinnityskelkkaan liitettävä tulostusalusta voi olla kokoa 300 x 500 mm. Kiinnityskelkka kestää 350 kilon kuormituksen.
Pykälää suurempaan HBE560N 3D-malliin voi kiinnittää sivumitoiltaan puolimetrisen ja korkeudeltaan 60-senttisen 3D-tulostetun aihion, joka saa painaa 650 kiloa. Kiinnityskelkan koko on 500 x 500 mm. Koneessa on myös automaattinen nollalinja ja muuta sahaustyön aloitusta nopeuttavaa automaatiota.
Malliston huipulle asettuu Behringerin lohkosahamallin LPS-T perustuva 3D-versio. Se voidaan räätälöidä likimain kaikkien valmistajien suurimmillakin 3D-tulostuskoneilla valmistettujen aihioiden pilkkojaksi. Aihion koko voi olla 800 x 900 x 650 mm ja painaa tonnin. Valmistaja lupaa koneelle vieläkin suurempaa kapasiteettia, jos tarvetta on. Suomen edustaja on Prodmac.
Saksalainen laatusahojen valmistaja Behringer GmbH juhlisti 100-vuotista taivaltaan kolmen päivän ajan. Asiakkaita hemmoteltiin juuri valmistuvaan uuteen tuotantohalliin pystytetyssä juhlagaalassa.
Sadassa vuodessa Behringer GmbH on kasvanut Kirchardissa yhden miehen korjauspajasta 55 miljoonan euron liikevaihtoa tahkoavaksi metallikatkaisusahojen sekä teräsvalimon kombinaatioksi. Lisäksi konserniin kuuluvat pyörösahavalmistaja Behringer-Eisele sekä palkkityöstökoneita valmistava Vernet-Behringer.
Yhtiön virallinen juhlinta alkoi marraskuisena torstaina. 100-vuotisjuhla alkoi asiakkaille ja liikekumppaneille suunnatulla gaalaillallisella. Seuraavana päivänä juhlivat yhtiön työntekijät ja heidän läheisensä. Lauantaina ovet olivat auki kyläläisille sekä muille kiinnostuneille.
Uuteen, takanurkastaan vielä verhousta vaille olleeseen uuteen tuotantohalliin oli koottu laaja tuotantokonenäyttely Behringer-konsernin tuotteista. Behringerin vannesahojen lisäksi näytillä oli Behringer-Eiselen pyörösahoja sekä Vernet-Behringerin palkkityöstökonesolu.
Kiinnostuneet pääsivät myös kurkkaamaan Behringerin kuumaan ytimeen, huippulaatuisia osia valmistamaan teräsvalimoon. Sen tuotannosta Behringer-sahoissa tarvittavat osat edustavat vain noin viidesosaa.
Kätevä mies ja korjaamo
Vuonna 1919 August Behringer aloitti kotipaikkakunnallaan pienimuotoisen korjaamotoiminnan. Yrittäjä erikoistui moottoripyörien ja tuon ajan elektroniikkalaitteiden, lähinnä radioiden huoltamiseen ja korjaamiseen. Yritys kasvoi hiljalleen.
Toisen maailmansodan jälkeen August Behringer esitteli 1945 ensimmäisen sähkömoottorisen nytkysahansa. Siitä tuli menestys, ja kysyntää tyydyttääkseen Behringer päätti perustaa teräsvalimon 1952. Sahatuotannossa tarvittavien osien lisäksi se tuotti osia nopeasti kasvavan Saksan talouden rattaiden pyörittämiseen.
Seuraavat pari vuosikymmentä yritys kasvoi tasaisesti kahden peruspilarin varassa. 1970 otettiin käyttöön uusi valimo, ja samalla vuosikymmenellä Behringer esitteli ensimmäiset täysautomaattiset vannesahamallit. Koneiden koko kasvoi, 1980-luvun alussa esiteltiin halkaisijaltaan yli metristä materiaalia katkaisemaan kykenevät mallit.
1990-luvun puolivälissä yhtiö osti ranskalaisen, palkki- ja levytyöstökoneita valmistavan Vernetin ja vuosituhannen vaihteessa pyörösahavalmistaja Eiselen.
2001 Behringer toi markkinoille suuriin teränopeuksiin pystyvät, kovametalliteriä pyörittävät tehokkaat sahamallit ja kahta vuotta myöhemmin mallisto täydentyi lohkosahoilla. Vuosikymmenen lopulla yhtiö investoi uuteen teknologiakeskukseen sekä moderniin valimoon, joka vihittiin käyttöön 2010.
Viimeisten viiden vuoden aikana Behringer on osoittanut pystyvänsä rakentamaan 1000×2000 mm ja isompienkin materiaalien katkaisuun soveltuvia sahoja. Terien, anturien ja automaation kehitys on mahdollistanut aina vain tehokkaampien ja tarkempien vannesahamallien kehityksen. Tuorein yhtiön innovaatio on kaikenkattava, itseoppiva katkaisunhallintaohjelmisto BehrConnect.
15 miljoonan investointiohjelma
100-vuotiaanakin Behringer kasvaa yhä pontevasti, mistä kertovat kolmen edellisen vuoden aikana tehdyt 15 miljoonan euron investoinnit. Uusi 6000 neliön tuotantohalli paitsi avartaa tuotannon pullonkauloja, myös antaa mahdollisuuden entistä suurempien katkaisusolujen valmistamiseen ja koekäyttöihin.
Lämminhenkinen gaala
Perisaksalaiseen, työteliääseen tapaan yhtiön omistajat, serkukset Rolf ja Christian Behringer pitäytyivät 100-vuotisjuhlassakin vain asiassa. Ylenpalttisia yhtiön tai sen saavutusten hehkutuksia ei nähty. Sellaisten sijaan juhlapuheessa kerrottiin yrittäjäperheen tarina ja kerrattiin lyhyesti yhtiön laajenemisen ja koneiden kehityksen merkkipaaluja.
Tarjoilussa toteutettiin varsin perinteistä, hyvin tehtyä saksalaisen keittiön linjaa. Viinit olivat mitä ilmeisimmin suhteellisen läheltä ja pienehköiltä tuottajilta valittuja. Asiaosuuksia ja ruokailua rytmittivät monenlaiset akrobaatit ja jonglöörit. Leivoskahvien jälkeen lavan valtasi osaava viihdebändi, ja baarissa tarjoiltiin juomien ohella monenlaista pikkupurtavaa.
Suomen delegaatio
Behringer-sahojen Suomen maahantuoja Prodmac Oy:n omistajat Mika ja Heta Koivuniemi sekä kourallinen tärkeitä saha-asiakkaita juhlivat Kirchardissa.
Toimitusjohtaja Mika Koivuniemi yllättyi uuteen tuotantohalliin rakennetun konenäyttelyn laajuudesta. Mukana oli uutuusmallien lisäksi kokonainen Vernet-Behringerin palkkityöstökonekeskus.
”Näin isoa tuotantokoneiden näyttelyä olisi voinut kyllä esitellä laajemmallekin asiakaspiirille”, totesi Mika Koivuniemi juhlatunnelmissa.
”Harmi kun Behringer ei kertonut etukäteen tästä! He halusivat varmaan pitää tämän näyttelyn yllätyksenä paikalle tuleville. Mutta täytyy antaa tunnustusta, onhan tämä juhla hienosti järjestetty.”
Behringer GmbH
Behringer, Behringer-Eisele sahat ja Vernet-Behringer palkkityöstökoneet Maahantuoja Prodmac Oy
Varastoinnin kehittäminen ei edellytä välttämättä lisätilojen rakentamista tai kalliita järjestelmiä.
Varastojen supistaminen on yksi suosittu teema, jolla tuotantoa pyritään tehostamaan. Se sopii isommille yrityksille, jotka vaativat alihankkijoiltaan nopeita ja täsmällisiä osakokonaisuuksien tai komponenttien toimituksia.
Menestyvä alihankkija ei voi myydä ”ei-oota”, mikä melkein pakottaa panostamaan aihioiden ja toimitettavien tuotteiden valmistukseen tarvittavien materiaalien perusvarastoon.
Tämä tuli ajankohtaiseksi myös tuusulalaisessa Silmet Oy:ssä. Jaakko ja Heikki Silvosen mukaan vaihtoehtoja mietittiin pitkään.
”Yksi ratkaisu olisi ollut rakentaa tähän tuotantotilojen viereen 500-neliöinen varastohalli, mutta eihän täällä sellaiseen saa helposti lupaa”, aloittaa Heikki Silvonen.
”Tutkimme myös monenlaisia automatisoituja varastoratkaisuja, mutta meidän tarpeeseemme nähden ne olivat aika kalliita ja nykyisiin tiloihin sijoittamisen kannalta vähän hankalia.”
Ratkaisu löytyi Konepajamessuilta
”Näin Konepajamessuilla vanhoja tuttuja Prodmacin osastolla ja heillä oli siellä esillä Upmoviomin varastointijärjestelmän pienikokoinen demo. Kiinnostuin siitä heti, koska se tuntui meidän tarpeisiimme sopivalta ratkaisulta”, kertoo Jaakko Silvonen.
”Upmoviomia varten ei tarvinnut rakentaa yhtään lisää tilaa mutta varastokapasiteetti kasvaisi silti. Meillä on jo käytössä 16 tonnin siltanosturi, jota voi käyttää Upmoviomiin varastoitavien materiaalien käsittelyyn.”
Varastointijärjestelmän asennuksessa meni muutama päivä.
”Tässä on nyt harjoiteltu vuoden verran, eikä vieläkään kahden Upmoviomin kapasiteetti ole täysin käytössä. Tässä on monta hyvää puolta, hallitilaa säästyy ja materiaali on helppo ottaa käyttöön. Lisäksi hyllykön päästä näkee heti, kuinka paljon on mitäkin tavaraa varastossa.”
Investoinnin kuoletusaikaa ei ihan tarkasti pysty määrittelemään, koska perusmateriaalien varastointi sitoo pääomia. Toisaalta oma varasto varmistaa mahdollisuuden nopeisiin toimituksiin, millä palvellaan asiakkaita ja varmistetaan pärjääminen kilpailussa.
Lopuksi Heikki Silvonen havainnollistaa investoinnin suhteellisuutta.
”Jos ajatellaan että tuohon viereen olisi saatu lupa rakentaa varastohalli teräksille ja sinne vielä jonkinlainen varastojärjestelmä, niin kustannukset olisivat olleet moninkertaiset, jopa 10-kertaiset.”
KONEKURIIRI 