Avainsana-arkisto: Rakenteet ja materiaalit

SSAB Hämeenlinna 50 vuotta

Nykyisen SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan käynnistymisestä on tullut kuluneeksi 50 vuotta. Rautaruukki Oy:n hallintoneuvosto oli päättänyt kylmävalssaamon ja kuumasinkittämön rakentamisesta Hämeenlinnaan. Tuotanto tehtaalla käynnistyi 17.1.1972 ensimmäisen kelan valssauksella.

Vuonna 1960 perustetulla Rautaruukilla vallittiin Hämeenlinna tehtaan sijaintipaikaksi asiakaskunnan sijainnin mukaan, silloinen asiakaskunta oli lähellä noin kahden tunnin kuljetusmatkan säteellä tehtaasta. Raaka-aineena käytettävät kuumavalssatut kelat voitiin myös kuljettaa joustavasti junalla Raahen terästehtaalta Hämeenlinnaan.

Ennen tuotannon käynnistymistä oli tehtaan henkilöstöä koulutettu Yhdysvalloissa. Noin 30 esimiestä ja käyttöhenkilöstöön kuuluvaa oli kolmen kuukauden ajan oppimassa kylmävalssausta yhdysvaltalaisella tehtaalla. Kotimaahan palattuaan he kouluttivat tehtaan muun henkilöstön. Tuotannon aloitusvuonna henkilöstön määrä oli 500.

Pohjoismaihin ja Eurooppaan

Aluksi tuotteita toimitettiin vain kotimaahan, mutta tänä päivänä noin 70 % tehtaan tuotteista menee vientiin pääosin Pohjoismaihin ja Eurooppaan.

Hämeenlinnan tehtaan päätuotteita ovat kylmävalssatut, sinkityt ja maalipinnoitetut teräsnauhat, -levyt ja -rainat. Metallipinnoitettuja tuotteita käytetään muun muassa autoteollisuudessa ja rakentamisessa.

Vuonna 2014 Rautaruukin yhdistyttyä ruotsalaiseen SSAB:hen tehtaan rooli muuttui niin, että SSAB:n kaikkien sinkittyjen tuotteiden valmistus keskitettiin Hämeenlinnan tehtaalle.

Alueen suurimpia työnantajia

Hämeenlinnan tehdas on merkittävä osa SSAB:n toimitusketjua, jossa Raahen tehtaalta tulevaa kuumavalssattua terästä jatkojalostetaan sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille. Hämeenlinnassa sinkittyjä tuotteita toimitetaan jatkojalostettavaksi muun muassa SSAB:n putkitehtaille sekä maalipinnoituslinjoille. Maalipinnoitettuja tuotteita toimitetaan muun muassa SSAB:n tytäryhtiölle Ruukki Constructionille, joka valmistaa niistä katto- ja julkisivutuotteita.

”SSAB on alueen suurimpia työnantajia, joka työllistää tällä hetkellä noin 1 000 henkilöä. Tärkeä osa menestystä on ollut kykymme vastata muuttuviin asiakastarpeisiin. SSAB on edelläkävijä fossiilivapaan teräksen valmistuksessa ja se tulee olemaan tärkeä osa myös Hämeenlinnan tehtaan tulevaa kehitystä”, kertoo Hämeenlinnan tehtaanjohtaja Anders Ek.

SSAB suunnittelee mittavaa uudistusta ohutlevytuotantoon

SSAB:n hallitus on tehnyt suuntaa-antavan päätöksen yhtiön pohjoismaisen ohutlevytuotannon uudistamisesta ja vihreän siirtymän nopeuttamisesta. Tavoitteena on korvata nykyinen ohutlevytuotantojärjestelmä ns. minimill-pohjaisella tuotannolla, ja päästä samalla suurelta osin eroon hiilidioksidipäästöistä jo vuonna 2030, vuosia aiemmin kerrottua nopeammin.

Päätöksen taustalla on yrityksen mukaan fossiilivapaan teräksen kasvava kysyntä, ja sen toteutuminen edellyttää tarpeellisen infrastruktuurin olemassaoloa, etenkin riittävää määrää fossiilivapaata sähköä.

”Mikäli kykenemme ratkaisemaan kysymykset sähkönsaannin ja ympäristölupien osalta, on mahdollista siirtyä koko yhtiössä suurelta osin fossiilivapaaseen tuotantoon 15 vuotta aiempaa suunnitelmaa nopeammin. Suunnitelma mahdollistaa laajemman tuotevalikoiman ja paremman kustannusaseman”, toteaa SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist.

SSAB:n Raahen tehdas.

Vähennystä päästöihin 8 miljoonalla tonnilla vuodessa

SSAB on yhdessä kumppaniensa kanssa toteuttanut hiljattain fossiilivapaaseen teräkseen liittyvän Hybrit-projektin sekä suunnitellut Ruotsin Oxelösundin tehtaan tuotantojärjestelmän muutosta. Nyt myös SSAB:n muiden pohjoismaisten tuotantopaikkakuntien tuotantojärjestelmää ollaan uudistamassa tulevien 10 vuoden aikana eli selvästi nopeammin kuin aiemmassa suunnitelmassa, jossa tavoitevuonna oli 2045. Tuotantopaikkakuntien muutosten aikataulujärjestykseen vaikuttaa mm. tarpeellisen infrastruktuurin olemassaolo, ennen kaikkea kilpailukykyisen fossiilivapaan sähkön saatavuus. Suunnitelman toteutuminen tarkoittaa, että SSAB:n fossiiliset päästöt suurelta osin eliminoidaan seuraavan vuosikymmenen alkuun mennessä, mikä tarkoittaa noin 8 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä vuositasolla tämän hetken tasosta. Investointien ansiosta Ruotsin kokonaishiilidioksidipäästöt voivat vähentyä noin 10 % ja Suomen päästöt vastaavasti noin 7 %.

Uusi tuotantojärjestelmä

SSAB:n tavoitteena on rakentaa uusi pohjoismainen tuotantojärjestelmä nykyisen liiketoimintastrategian pohjalta. Uusi järjestelmä tuo lisäkapasiteettia yrityksen premium-tuotteille, paremman kustannusaseman ja fossiilivapaan tuotantojärjestelmän. Uuden suunnitelman ajatuksena on Ruotsin Luulajan ja Raahen tehtaiden uudistaminen kustannustehokkaalla minimills-tuotannolla, johon sisältyvät valokaariuunit ja valssaamot sekä Ruotsin Borlängen ja Hämeenlinnan tehtaiden kehittäminen samalla uusiin tuotantoprosesseihin sopiviksi.

Kaikkiaan arvioidaan strategisten investointien pohjoismaiden ohutlevytuotantoon nousevan noin 45 miljardiin Ruotsin kruunuun vuosina 2022-2030. Samalla poistuu investointitarve nykyiseen tuotantojärjestelmään, joka pohjautuu masuuneihin ja valssaamoon.

Luulajan tehdas.

Laajempi tuotevalikoima ja parantunut kustannusasema

Investoinneilla laajennetaan SSAB:n mukaan sen premium-tuotteiden, pitkälle kehitettyjen erikoislujien terästen (AHSS) ja nuorrutusterästen (Q&T) valikoimaa. Laajentuva terästen dimensiovalikoima paremmilla toleransseilla laajentaa mm. tarjontaa ajoneuvoteollisuudelle. Etuja yrityksen mukaan ovat laajempi tuotevalikoima erikoisteräksissä ja parempi fossiilivapaiden terästuotteiden tuotevalikoima. Etuihin kuuluvat alemmat kustannukset mm. tehokkaamman tuotannon ja materiaalivirtojen ja lyhyempien läpimenoaikojen ansiosta, hiilidioksidipäästöistä syntyvien kustannukset poistuminen masuunien sulkemisen tahdissa ja joustavuus suhdannevaihteluiden kohtaamiseen.

SSAB:n mukaan strateginen investointiohjelma voidaan rahoittaa yhtiön omalla kassavirralla. Lupaprosessit Luulajan ja Raahen tehtaiden osalta alkavat tänä vuonna.

”Nopealla teollisen tuotantojärjestelmän uudistamisella voimme luoda uusia fossiilivapaita arvoketjuja, rakentaa pitkän aikavälin kilpailukykyä ja varmistaa tulevaisuuden työpaikkoja pohjoismaisessa teollisuudessa. Vahvistamme SSAB:n markkina-asemaa samalla, kun vähennämme hiilidioksidipäästöjä ja tarjoamme merkittävän panoksen ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi”, sanoo Martin Lindqvist.

SSAB mukaan 3D-metallitulostuksen materiaalimarkkinoille

SSAB:n Oxelösundin tehtaalla on valmistettu ensimmäinen teräsjauhe.

Oxelösundin laitoksessa toimii kaasuatomisaatioyksikkö (a gas-atomizing unit), mikä sulattaa teräksen ja hienontaa sen sitten jauheeksi inertin korkeapaineistetun kaasun avulla.

”Testitulokset näyttävät lupaavilta, ja se koskee ek. teräsjauheen tärkeitä ominaisuuksia, kuten partikkeleiden pyöreyttä ja kokojakaumaa, jotka ovat myös suurimmat haasteet. Myös testit ja toimitukset asiakkaalle ovat sujuneet menestyksekkäästi”, kertoo SSAB Special Steels -divisioonan johtaja Johnny Sjöström.

SSAB ilmoittaa astuvansa jatkossa tuotteineen mukaan 3D-metallitulostuksen materiaalimarkkinoille. Työ jatkuu nyt valmistusprosessin kehittämisellä, jossa tavoitteena on tuoda markkinoille uusia teräsjauhetuotteita tämän vuoden kuluessa.

Samaan aikaan kun kehitetään uusia tuotteita, jatketaan myös uuden laitoksen kehittämistä. Osana tätä otetaan käyttöön lisää laitteita, kuten metallijauheen 3D-tulostin, mutta myös seula- ja paketointivälineistöä, todetaan SSAB:ltä.

Arvostettu teräsalan palkinto SSAB:lle

Vuosittain jaettavat S&P Platts Global Metal Awards -voittajat on julkistettu Lontoossa järjestetyssä tilaisuudessa. SSAB voitti ykköspalkinnon sarjassa Industry Leadership: Steel. 

Palkinnot kertovat paljon siitä, mihin suuntaan toimiala on kehittymässä. Voittajat valitsee riippumaton tuomaristo, johon kuuluu mm. entisiä toimialan sääntelyviranomaisia, suurten metalliyhtiöiden entisiä johtajia, johtavia tutkijoita ja kansainvälisiä metalliosaajia.

”Tämä on merkittävä huomionosoitus koko SSAB:lle ja myös sille työlle, jota olemme tehneet fossiilivapaan teräksen kehittämiseksi. Innovaatiokyky on aina ollut yksi SSAB:n keskeinen vahvuus ja nyt olemme näyttämässä suuntaa koko terästoimialalle,” summaa palkinnon lokakuun lopulla SSAB:n puolesta vastaanottanut Eva Petursson, EVP or Research and Innovation.

Titaaneja ja erikoisseoksia täsmäpalveluna

Uusi toimija materiaalimarkkinoille: Titanium Gateway vahvistuu Suomen markkinoilla. Kuten nimikin kertoo, kyseessä on titaanituotteiden toimittaja, ja toinen kiinteä osa yritystä on erikoisseosten välitys. Korostuneen asiakaslähtöisesti ollaan liikkeellä, toteaa Suomen myyntipäällikkö Riku Aaltonen.

Teollisuudessa titaanin käyttö laajenee. Keveys, sitkeys ja korkea korroosionkestävyys ovat materiaaliin usein liitettyjä ominaisuuksia. Niitä arvostetaan tänä päivänä monissa kohteissa.

Kahdeksisen vuotta toiminut ruotsalainen Titanium Gateway on erikoistunut titaanin materiaalikauppaan. Perheyritys syntyi pitkän uran titaanien myynnin parissa tehneen Forsgrenin perheen laitettua pystyyn oman firman.

”Iso syy oli tarve kehittää alan asiakaspalvelua eteenpäin”, toteaa Suomen myyntipäällikkö Riku Aaltonen.

”Perustajat kokivat, että markkinoilla asiakas ja hänen tarpeensa tahtoivat prosessissa jäädä sivurooliin. Syntyi yritys, joka korostetusti pyrkii tietoisesti pitämään asiakkaan tässäkin kuviossa ykkösenä.”

Paikallista palvelua. Titanium Gatewayn Hyvinkään toimistolla kuvassa keskellä Riku Aaltonen, vasemmalla Filip Forsgren (omistaja / toimitusjohtaja) ja oikealla Matilda Forsgren (toinen omistaja).

Kolme palvelumuotoa

Jo yrityksen lähtökohdista johtuen Titanium Gatewayn toiminnassa Riku Aaltosen mukaan asiakaskumppanuus ja ketterä asiakaspalvelu korostuvat. Palvelut yritys räätälöi asiakkaan tarpeiden mukaan.

”Palvelumuotoja meillä on tarkemmin jaoteltuna kolme. Ensinnäkin toimimme tilaajapohjalta, Ruotsin varastomme on Pohjois-Europan suurimpia alan keskuksia. Varastosta löytyvät kaikki keskeiset laadut tanko- ja levytuotteina ja ne myös sahataan tai leikataan haluttaessa asiakkaan toivomaan mittaan. Palvelulupauksemme toimituksille on 24 tuntia”, Aaltonen sanoo.

”Lisäksi tarjoamme välityspalvelua mm. erikoisseosten alueella, eli etsimme sopimuksesta asiakkaillemme maailmalta heidän tarvitsemiaan, joskus hankalasti löydettäviä tuotteita tällä alueella. Lisäksi tärkeä palvelumuoto meillä on sopimusvarastopalvelu. Pidämme varastossa asiakkaidemme tarvitsemia kriittisiä materiaaleja valmiina hetitoimituksiin”, Aaltonen tiivistää.

Varastosta löytyvät keskeiset titaanilaadut ja ne myös sahataan tai leikataan haluttaessa asiakkaan toivomaan mittaan.

Kehittyvää toimintaa

Titanium Gateway aloitti toimintansa Ruotsissa. Heti alussa yrityksen toiminta laajeni myös Saksaan, missä on vuosien ajan toiminut myös paikallinen organisaatio.

Nykytoiminta on globaalia, mutta erityisesti asiakkaat ovat Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa.

Ruotsin ja Saksan tukikohtien lisäksi paikallinen organisaatio toimii Suomessa. Riku Aaltonen on viimeisen puolentoista vuoden mittaan rakentanut Suomen toimintoja pikkuhiljaa keskuspaikkanaan Hyvinkää.

”Suomeen laajentumisen taustalla on täkäläisten markkinoiden potentiaali ja siihen liittyen tarve paikallisen asiakaspalvelun kehittämiseen. Tosiasiallinen markkinoiden rakentaminen edellyttää paikallisia toimintoja”, Aaltonen sanoo.

”Korona-aika hieman viivästytti asioita, mutta viime aikoina on edetty paremmalla vauhdilla” Aaltonen sanoo.

Titanium Gatewayn organisaatio on kevyt, mutta kasvun mahdollisuutensa yritys näkee vahvoina niin perinteisillä ydinalueillaan kuin nyt Suomessakin.

”Tuotepalettimme laajenee ja toimintamuodot jalostuvat. Yksi varsin tuore toimintamuoto on oman leikepalvelun käynnistäminen päävarastollamme, oma sahauspalvelu meillä on ollut alusta asti, mutta leikepalvelu tulee alihankinnasta. Tähän suunnittelemme omaa tuotantoa. Tämä vaatii lisää resursseja toimintaan myös henkilöstötasolla”, Aaltonen sanoo.

Titaanituotteita arvostetaan tänä päivänä monissa kohteissa ja muodoissa.

Materiaalimarkkinoilla tapahtuu

Viime aikoina on puhuttu paljon mm. terästen ja alumiinien saatavuuteen ja niiden hintaan liittyvistä ongelmista. Riku Aaltosen mukaan teema koskettaa parhaillaan myös titaani- ja erikoisseosten markkinoita.

”Joskaan ei niin paljon ja myös osin eri syistä kuin esimerkiksi teräksissä. Titaanin tuottajana Kiina on iso tekijä, ja kehitys ja paikalliset hallinnon toimenpiteet siellä vaikuttavat titaanin maailmanmarkkinoihin. Lisäksi esimerkiksi rahtiliikenteen ajoittaiset ongelmat ovat yksi hintoihin vaikuttava tekijä. Hintakehitys on ollut toistaiseksi maltillista, jos vertaa monien muiden materiaalien hintojen viime aikojen kehitykseen. Saman suuntaista voinee ennakoida jatkoonkin.

Omalta kohdaltamme markkinoiden turbulenssi on kasvattanut varastointipalvelumme suosiota ja tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on auttanut meitä eteenpäin”, Riku Aaltonen sanoo.

Kari Harju

Uudet yrittäjät Palatecin vetovastuuseen

Metallien ja teräksen tuontiyrityksen Palatec Oy:n osake-enemmistö on myyty ja osakekauppojen myötä yrityksen toimintaa jatkavat yrittäjäpariskunta Marko Parkkonen ja Tiina Huuskonen.

Uudet yrittäjät Marko Parkkonen ja Tiina Huuskonen jatkavat Palatecin liiketoimintaa. Yrityksen perustaja Jorma Laitinen toimii jatkossa myyntipäällikkönä.

Marko Parkkonen on työskennellyt Palatecilla parin vuoden ajan, Tiina Huuskonen tuo yritykseen mukanaan osaamista konepajaympäristöstä, jossa hän on aiemmin työskennellyt hankintojen parissa.

Yrityksen perustaja Jorma Laitinen jatkaa uusien yrittäjien kanssa palveluksessa myyntipäällikkönä huolehtien kanta-asiakkaidensa materiaalitarpeista. Hänen suunnitelmissaan on aloittaa eläkepäivät seuraavan kahden vuoden kuluessa.

Uusi toimitusjohtaja Marko Parkkonen omaa vuosikymmenten työkokemuksen myyntityöstä. Ennen Palatecille siirtymistään hän toimi pitkään SSI Schäferin maajohtajana. Tiina työskenteli aiemmin vedenkäsittelylaitteita valmistavassa Dewaco Oy:ssä, joka kuuluu Econet Group Oy konserniin.

Palatec Oy on vuonna 2000 perustettu yritys, joka palvelee asiakkaita koko Suomen alueella.

Yrityksen valikoimiin kuuluvat tanko- ja profiilituotteet, saumattomat ja hitsatut putket, putkenosat sekä langat ja erityisesti kaikki erikoisteräkset eri materiaalilaaduissa. Osakekauppojen myötä yrityksen kotipaikka siirtyy Jyväskylästä Asikkalaan.

Akkukennotehdas suunnitteilla Vaasaan

Suomen Malmijalostus ja norjalainen Freyr Battery ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen akkukennotehtaan perustamiseksi Suomeen. Tehdas sijoittunee Vaasaan, mihin myös Johnson Matthey on ilmoittanut aiemmin suunnittelevansa akkumateriaalitehtaan perustamista.

Freyr on uutta akkukennotuotantoa kehittävä norjalaisyhtiö, joka on aloittamassa kennotuotannon pilot-laitoksen rakentamista Norjan Mo i Ranaan. Yhtiö on listattu New Yorkin pörssissä.

Vaasan kaupunki on varannut 90 hehtaarin tontin mahdollista kennotehdasta varten.

Tontti on Vaasassa brittiläisen Johnson Mattheyn aiemmin varaaman tontin vieressä, mihin yhtiö suunnittelee akkumateriaalitehdasta yhteistyössä Suomen Malmijalostuksen kanssa.

”Vaasa tarjoaa houkuttelevan sijainnin EU:n sisällä. Paikalliset raaka-aineet, lähetä saatava uusiutuva energia ja jäähdytysvesi sekä jo olemassa oleva akkujen arvoketjun johtavien toimittajien klusteri ovat suunnitellun sijaintipaikan vahvuuksia”, Freyrin toimitusjohtaja Tom Einar Jensen sanoo yhtiön tiedotteessa.

Jos uusi, mm. työllisyysvaikutuksiltaan erittäin merkittävä hanke etenee, tuotannon alkua Freyr arvioi vuoteen 2025.

Vuoden 2020 teräsrakennepalkinto

Kiinan Fuzhoussa sijaitseva suomalaisten suunnittelema kulttuurikeskus on voittanut Teräsrakenneyhdistyksen myöntämän vuoden 2020 teräsrakennepalkinnon.

DCIM100MEDIADJI_0552.JPG

PES-arkkitehtien rakenneteknisenä asiantuntijana keskuksen suunnittelukilpailussa toimi Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n senior advisor ja rakenneasiantuntija Matti Haaramo, joka on pitkään toiminut kohteen pääsuunnittelijan arkkitehti Pekka Salmisen ”rakenteellisena oikeana kätenä” muun muassa isoissa ooppera- ja kulttuurikeskushankkeissa Kiinassa. Salminen ja Haaramo pokkasivat palkinnon yhdessä Teräsrakennepäivien lopputilaisuudessa 24.11.2020.

Fuzhou sijaitsee Kiinan merellä Taiwanin ja Manner-Kiinan välisestä salmesta lähtevän Minjiang-joen rannalla, ja näyttävän kulttuurikeskuksen muotokielessä on viittauksia sekä perinteisten kiinalaisalusten purjeisiin että Fuzhoun nimikkokukan jasmiinin terälehtiin.

Teräsrakenneyhdistyksen sääntöjen mukaan palkittavassa kohteessa tulee hyödyntää taitavasti teräksen ominaisuuksia, teknisiä innovaatioita sekä nykytekniikkaa, ja kohteen tulee täyttää hyvän arkkitehtuurin vaatimukset. Palkintolautakunnan mukaan Fuzhoun kulttuurikeskus täyttää oivallisesti kaikki nämä vaatimukset. Runsaasti eri toimintoja sisältävä kokonaisuus yhdistää miljoonakaupunginosan ja hyödyntää taitavasti ja kliseisiin sortumatta kiinalaisille niin tärkeää symboliikkaa. Palkintolautakunta kehui erityisesti keskuksen Galleriakadun eri kulmissa suhteessa toisiinsa sijaitsevia teräspilareita, parametrista mallinnusta ja kompleksisen muodon järkevää rakenteellista toteutusta. Teräs, betoni, lasi ja paikallinen keramiikka yhdistyvät kohteessa luontevasti toisiinsa.

Salminen mainitsi kiitospuheessaan, että keskus on osoitus suomalaisesta palvelu- ja kulttuuriviennistä ja että Teräsrakennepalkinto edistää osaltaan suomalaisen suunnittelun vientiä maailmalle ja on samalla hieno tunnustus 25 vuoden yhteistyöstä Haaramon kanssa.

”Kyseessä on todella laaja, noin 153 000 m2:n kokonaisuus, joka on ehkä maailman suurimpia kulttuurikeskuksia, Haaramo sanoo. – Se on myös näyttävän näköinen, sillä yhtenä lähtökohtana suunnittelussa olivat alueen merenkulun perinteet. Kohde kiinnostaa kovasti kansainvälistä suunnittelijayhteisöä ja sai vuoden 2018 avajaisten yhteydessä kattavasti paikallistakin näkyvyyttä. Terästä on erityisesti aulan isoissa ja korkeissa lasiseinissä, jotka antavat muotoa rakennukselle. Seinät koostuvat teräspilareista, lasiruuduista ja keraamisista sauvoista, jotka on tuettu 1,8 metrin välein. Ne ovat muodoltaan soikeahkoja, ja niiden tehtävänä on myös varjostaa etelänsuuntaista aulaa. Sisäpuolella on pyöreät, halkaisijaltaan noin 0,5 metrin pilarit, joilla saatiin aulaan rauhallisen yksinkertainen, kevyen oloinen ilme ilman risteileviä teräsrakenteita.”

Haaramo on ollut voittamassa teräsrakennepalkintoa aikaisemminkin: hän oli mukana suunnittelemassa Vantaan Tiedekeskus Heurekaa, joka sai palkinnon vuonna 1989. Fuzhoun kulttuurikeskus taas on voittanut myös Kiinan vastaavan teräsrakennepalkinnon ja on ehdolla SAFAn vuoden 2020 suomalaisen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaukseen.