Avainsana-arkisto: Teknologiateollisuus

Autoteollisuuden muutos tuo uusia mahdollisuuksia työvälinevalmistajille

Työväline ja Muoviteollisuuden alkuvuoden tapahtumiin kuuluvat neuvottelupäivät, ja tällä kertaa tapahtuma pidettiin, kuinkas muuten, webinaarimuodossa tammikuun lopulla. Ajankohtaisasioita niputtanut tapahtuma luotasi mm. sähköautojen ja sähköautojen akkutuotannon muutoksia ja mahdollisuuksia työkalunvalmistajille.

Toimialaryhmän puheenjohtajan Kai Syrjälän mukaan tapahtuman oli koottu aiemmasta poikkeavia uusia näkökulmia, ja Suomessa erityisesti Valmet Automotiven siirtojen myötä hyvin ajankohtainen sähköauto- ja sähköautojen akkuteema on niistä yksi.

”Kyseessä on uusi ja potentiaalinen bisnes, mihin meillä Suomessa on osaamista ja mahdollisuuksia. Sellaisena se tuo uusia mahdollisuuksia myös työvälinevalmistuksen alueelle”, Syrjälä tiivisti.

Myönteistä taloudesta

Tapahtuman alkuun esiteltiin talouden tunnelmia ja näkymiä. Teknologiateollisuuden ekonomisti Jukka Palokangas kiteytti ajankohtaisen suhdannekatsauksen teemoja, ja lupaaviltahan teollisuuden näkymät näyttävät.

Iso asia on, että Euroopan alueella teollisuus ei romahtanut viime vuonna ja kääntyi vuoden lopulla nousuun. Sikäli kehitys poikkeaa isosti toistakymmentä vuotta sitten tapahtuneesta ja edelleen hyvin muisteissa olevasta finanssikriisistä.

Osana Eurooppaa Suomen teollisuuden kehitys viime kriisivuonna kuitenkin kohtuullista.

”Pudotus teknologiateollisuuden alueella on jäänyt jopa hämmästyttävän pieneksi”, totesi Palokangas.  Haasteetkin silti ovat tutut, ja isosti ne liittyvät investointeihin tässä maassa. Kaulaa kilpailijamaihin riittää, ja sen kaulan kuromisessa on tekemistä, totesi Palokangas.

Jukka Palokangas

Muoviteollisuuden katsauksen esitti toimitusjohtaja Vesa Kärhä. Alueella vuosi oli vaiherikas, kokonaistuotanto laski viime vuonna lähes kuusi prosenttia, mutta toisaalta lääkehuollon tarvikkeiden valmistajille mitattiin saman verran kasvua. Ruiskuvalupuolella viime vuosi toi vaihteluja, kotoilu ja uuden turvallisuusjärjestelyt, testaus ja nyt viime aikoina vallinnut lumitalvi ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia, joihin on vastattu.

Jatkoa Kärhöä kuvasi arvoitukselliseksi, terveyspuolen laitteiden kysyntä tasaantuu, mutta rästiprojekteja voi olla edessä paljonkin. Yksi hyvin potentiaalinen sektori alueella on liikenteen sähköistys, sanoi Kärhä.

Omassa osiossaan asiakkuuden hallinnan vaateita koronatilanteeseen liittyen tiivisti Meconetin asiakkuus- ja myyntijohtaja Markku Kuismin. Meconetilla se on mm. merkinnyt eneneviä yhteyksiä verkon kautta, myös omia palveluja, verkkonäkymisen kehitystä ja uutiskirjetoimintoja on kehitetty. Teams-palaverit jäänevät osin elämään mm. ensi vaiheen asiakaskontaktoinnissa myös kriisin jälkeen, totesi Kuismin.

Ilmiöitä ja mahdollisuuksia

Alkuvuoden ajankohtaisseminaarissa esillä on ollut kerta kerralta uusia mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen. Aika lailla ne painottuivat webtapahtuman luonteeseenkin liittyen digipuolelle. VTT:n Senior Scientist Markku Mikkola toi cybernäkökulmaa tulevaisuuden tehtaan arvoketjuihin. Teemana oli mm. digitalisoinnin turvallisuus ja verkkohyökkäykset teollisuuslaitoksiin. Näihin ilmiöihin on muutoksessa varauduttava, ja näitä asioita vie eteenpäin juuri mm. Euroopan laajuinen projekti, jossa VTT on mukana. Projektiin osallistuu 28 partneria Euroopasta ja myös Kanadasta.

Markku Mikkola

Aalto-yliopiston Professori Jari Juhanko teki yleiskatsauksen datan mahdollisuuksiin ja sen hyödyntämiseen liiketoimintaverkostoissa. Alustoja ja mahdollisuuksia on paljon, yksi viesti alustoihin liittyen oli huomio eri toimintatapojen yhteensopivuuteen muiden toimijoiden kanssa.

Santtu Kuparinen Hasco Nordicilta esitteli tapahtuman seuraajille muotinvalmistajille tarkoitettu Hasco-onlineportaalia, minkä kautta on mahdollista tilata muotinosia verkosta. Ideana on suoraviivaistaa suunnittelu ja hankintaprosesseja valmisosien ja verkon esittely- ja tilausmahdollisuuksien kautta.

Sähköautot ja akut

Sähköautot tulevat ja tiedossa on, että niiden tuotanto muuttaa autoihin liittyvien komponenttien tuotantoa ja vaikuttaa sitä kautta myös työkalunvalmistukseen.

Mielenkiintoisessa katsauksessaan Uddeholmin Product Manager Berne Högman tiivisti esitykseensä sähköautovalmistuksen vaikutuksia työkaluntekijöille materiaalipuolella.

Muutos on kokonaisvaltainen ja se koskee autoissa komponentteja rungoista akkuihin ja moottoreihin. Yksi yhteinen nimittäjä on materiaalien kestävyys, jatkossa yhä enemmän osia tehdään AHSS/UHSS -teräksistä, ja kehittyneempien työkaluterästen tarve kasvaa niin kylmä- kun kuumamuotoilussa. Auton komponentit ovat usein myös aiempaa kookkaampia, usein ohuempiakin, jotka tuovat uusia vaatimuksia myös materiaaleille.

Myös vaihdevoimat tuovat uusia vaatimuksia teräksille. Muovisosien osalta kulutuskestävyyden vaatimukset kasvavat.

Ilkka Heikkilä

Toinen alueen esitelmä kuultiin liittyen sähköautojen akkutuotannon erikoisvaatimuksiin työkalunvalmistukseen liittyen, Valmet Automotiven Sourcing Manager Ilkka Heikkilä esiintyi. Vaatimustasolla ehdoton edellytys työkalunvalmistajille on ISO 9001, ja toinen autoteollisuuden yleinen koko tuotantoketjun laadunhallintajärjestelmä IATF 16949, mikä sisältää monenlaisia vaatimuksia mm. laatuun, sen kehitykseen, tuotannon ja materiaalienhallintaan.

Toimittajille keskeinen on PPAP (Production Part Approval Process) ja sen myös työkalunvalmistajia määrittelevät erityisvaatimukset mm. tarkkuuteen, sen mittauksiin ja raportointiin liittyen. Työtä alan järjestelmien ylösajo vaatii, mutta pelästyä ei pidä, kannusti Kai Syrjälä esityksen jälkeen. Työtä motivoivat sarjatuotannon mahdollisuudet.

Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden valmistajien toimialaryhmä

Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden valmistajien toimialaryhmän organisoima ajankohtaistapahtuma on perinteisesti suosittu kokonaisuus, ja keräsi webmuodossakin jälleen kokoon kymmeniä osallistujia. Suomalaiset työvälinevalmistajat tuottavat muotteja muoviteollisuudelle sekä meistejä, puristintyökaluja, teriä ja kiinnittimiä metalliteollisuudelle sekä tekevät muottien huoltoa ja korjausta. Toimialaryhmä on perustettu vuonna 1975.

Kari Harju

Teknologiateollisuus elpyy ripeästi

Teknologiateollisuuden tilaukset kääntyivät viime vuoden lopulla selvään kasvuun, tilauskanta vahvistui ja myös tarjouspyyntöjen määrä hypähti ylöspäin. Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun sekä koronan vaikutuksia erityisesti selvittävään koronapulssikyselyyn. Yritysten vastaukset kerättiin tammikuussa.

Tuoreet tiedot kertovat, että suomalainen teknologiateollisuus – samoin kuin teollisuus maailmanlaajuisesti – on toipunut koronasta odotettua ripeämmin.

”Teknologiateollisuudessa ollaan tällä hetkellä suunnilleen samassa tilanteessa kuin vuosi sitten. Ennakkotietojen mukaan alan yritysten liikevaihto oli viime vuonna noin 83 miljardia euroa eli vajaat kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Uutinen on erittäin ilahduttava viime vuoden vaikeudet huomioon ottaen”, sanoo Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka–joulukuussa euroina peräti 60 prosenttia enemmän kuin edellisellä kvartaalilla ja 21 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.

Tilauskertymäänsä paransivat kaikenkokoiset yritykset kaikilla teknologiateollisuuden toimialoilla.

Myös tarjouspyyntöjen määrä kääntyi kasvuun vuodenvaihteessa. Tarjouspyyntöjä koskevan kyselyn saldoluku oli tammikuussa selvästi plussalla (+8), mikä kertoo kysynnän piristymisestä viime vuoden lopulla ja vuodenvaihteessa.

Pitkön ajan kehitykseen liittyy epävarmuuksia, tällä hetkellä kuitenkin heikko kysyntä vaivaa huomattavasti pienempää joukkoa yrityksiä kuin aiemmin. Yksittäisten yritysten tilanteissa on edelleen poikkeuksellisenkin suuria eroja, toteaa Teknologoateollisuus.