Avainsana-arkisto: Varastojärjestelmät

Virtaa uudelle vuosikymmenelle

Metallin työkalujen, koneiden ja laitteiden toimittaja Maanterä Oy on ensi vuonna 80-vuotias. Tasavuosien alla yrityksen toimitusjohtaja vaihtui syksyllä. Ilkka Eriksson vie yritystä uudelle vuosikymmenelle perustaa kunnioittaen. Osaaminen, vahva tuotepaletti ja ratkaisukeskeisyyden edelleen kehittäminen ovat siinä tärkeitä määreitä.

Työkalujen toimittajana Maanterä kuuluu Suomen perinteisimpiin. Alan toimintaa talossa on 1940-luvun alkupuolelta saakka, ja nykyisin Maanterä on yksi Suomen suurimpia toimittajia tällä sektorilla.

Tarjontaan kuuluvat lastuavat työkalut laajasti porauksesta jyrsintään, sorvaukseen, avarrukseen ja kierteitykseen saakka, sekä mm. kiinnittimet.

Muutaman vuoden ajan palettiin ovat kuuluneet lisäksi harjauksen, hoonauksen ja hionnan tarvikkeet. Muutama vuosi sitten mukaan tulivat myös koneet ja laitteet. Tuolloin talo osti aiemman konetalo Maxtecin toiminnot. Niistä syntyi taloon uusi laaja tuotantokoneet-osasto.

Harjaus- ja hiomatarvikkeet kuuluvat talon uudempaan tuoteohjelmaan. Kuvassa mm. BRM:n tarjontaa.

Vahvalla pohjalla

Maanterän toimintakenttä on kasvanut viime vuosina, ja uudet tuotesektorit ovat tuoneet mukanaan laajentumista myös henkilökunnan määrään. Nyt talo työllistää parisenkymmentä teknisen kaupan ammattilaista.

Toimitilat sijaitsevat Vantaalla ja palveluverkosto on maanlaajuinen. Kuuluminen laajaan ruotsalaiseen eri teollisuuden aloja palvelevaan Indutrade Groupiin on yksi vahvuustekijä.

Syksyllä aloittanut uusi toimitusjohtaja Ilkka Eriksson saakin johdettavakseen perustaltaan varsin vahvan yrityksen.

”Viime vuodet ovat sujuneet Maanterällä keskimäärin hyvissä merkeissä. Yritys on kasvanut toimintojensa, mutta myös yritysostojen kautta. Asiakkaiden suuntaan se on merkinnyt palvelun kokonaisvaltaistumista ja sen kautta mahdollisuutta monipuolisiin ratkaisuihin ja palveluun yhdeltä taholta”, sanoo Ilkka Eriksson.

”Oma työni liittyy nyt tämän perustan edelleen jalostamiseen. Asioiden laajamittaisesta muuttamisesta ei ole kyse, mutta kehittämisestä sitäkin enemmän. Uusia ideoita sekä nykymaailman toimintatapojen ja mahdollisuuksien yhdessä oivaltamista tänä päivänä tietenkin vaaditaan.”

Maanterän tuoteohjelmaan kuuluu laajasti tuotemerkkejä eri alueille.

Henkilökuntaa kuunnellen

Ilkka Erikssonin kokemus teknisen kaupan eri toiminnoista on pitkä. Työt ovat olleet nuoresta lähtien varsinkin autokaupan ja korjaamotoiminnan alueella monissa tehtävissä. Kun Eriksson kouluttautui tuotantotalouden diplomi-insinööriksi, uraan on kuulunut johtotehtäviä. Viime vuodet hän toiminut erilaisiin autokorjaamon laitteisiin ja huoltoon keskittyneen Tecalemit Oy:n toimitusjohtajana.

Nyt työt toivat siis metallin työkalu-, kone ja laitekauppaan.

”Ala on uusi, lyhyttä omakohtaista käytännön kokemusta lukuun ottamatta, mutta teknisen kaupan toiminnoista on kysymys. Aika ja talon osaajat avittavat uuteen ympäristöön, ja toivon, että pystyn tuomaan mukanani tähän tehtävään myös uusia tuulia noin muualta tulevan ulkopuolisen silmin.”

”Siirtymää helpottaa toki se, että Tecalemit kuului aiemmin yhteiseen konserniin Maanterän kanssa. Siinä mielessä konsernin toimintatavat ja odotusarvo ovat tuttuja”, sanoo Eriksson.

Uudessa tehtävässään Eriksson pyrkii tuomaan esille päämäärätietoisuutta sekä suunnitelmallisuutta ja sanoo olevansa liikkeellä ennen kaikkea yhteistyön arvoja korostaen, uutta ympäristöään asiakkaineen tarkasti kuunnellen sekä alan trendejä analysoiden.

”Tässä talossa alan osaaminen on erittäin vahvaa. Jatkon peruseväät on ammennettava sieltä. Kun perusta on kunnossa, uudet avauksetkin ovat mahdollisia”, toteaa Eriksson.

Vahvalla paletilla

Maanterän tuoteohjelma on laaja ja siihen kuuluu melkoisesti tuotemerkkejä eri alueille.

Noin kuuden miljoona euron liikevaihdolla viime vuodet toiminut yritys satsaa kansainvälisiin laatuvalmistajiin, ja asiakkaita palvellaan yksilöllisin ja projektikohtaisin ottein. Työkalupuolelta palettiin kuuluvat vaikkapa Ingersollin jyrsin- tai Hornin sorvaustyökalut, Alliedin (Amec) porat, uudemmilta tuotesektoreilta hiomatarvikkeiden osalta tuoteohjelmassa ovat mm. VSM ja Weiler, sahoissa Cosen ja varastojärjestelmissä Remmert.

Uusi tuotesektori on myös Dormatec, jonka työympäristön oheislaitteet kuuluvat palettiin.

”Jatkossa myös tuotepaletin kehitys toki jatkuu. Tuoteohjelma toimii, mutta optimointia tarvitaan jatkossakin.

”Yrityksen kasvu edelleen on jatkossa tavoitteena, mutta hallittuna sellaisena. Asiantunteva palvelu, tänä päivänä tärkeän ratkaisukeskeisyyden edelleen kehittäminen, monipuolisuus ja myös tuoteohjelman jalostaminen ovat siinä tärkeitä tekijöitä”, sanoo Ilkka Eriksson.

Ilkka Eriksson on Maanterä Oy:n uusi toimitusjohtaja. Alan osaaminen, vahva tuotepaletti ja ratkaisukeskeisyyden edelleen kehittäminen ovat hänen mukaansa yrityksen jatkon tärkeitä määreitä.

Kari Harju

Avaimia moderniin materiaalinkäsittelyyn

Yhä enemmän sisälogistiikan prosesseissa hyödynnetään tekoälyä ja Smart Factory periaatteita. Seuraavassa materiaalinkäsittelyn ammattilaisen Remmertin IT-johtaja Ralf Kruse ennakoi tulevaa kehitystä sekä yhdistää seikkoja, joita Smart Factoryn suuntaan menevät yritykset kohtaamaan tällä sektorilla. Yrityksen tuotetarjontaa on innovatiivinen automatisointikonsepti varastoihin ja toimitusketjuihin.  

Nykyään Smart Factory määritellään korkean automaatioasteen laitokseksi, missä voidaan suorittaa paljon toimintoja joihin ihmisen ei tarvitse koskea.

”Tässä konseptissa ihminen ei kuitenkaan ole missään nimessä tarpeeton. Ihmiselle muodostuu erilainen rooli työssään kuin aiemmin”, sanoo Ralf Kruse.

Intuitiivisesti ja helposti

Työn entistä suurempana osana on toiminnan valvonta ja hallinta. Tästä johtuen ohjelmistojen sekä käyttöliittymän tulee toimia mahdollisimman intuitiivisesti ja olla käyttäjille mahdollisimman helppoja oppia.

”Tällainen ohjelmisto on esimerkiksi Remmertin kehittämä Smart Control ohjelmisto, älykäs ohjaus ja käyttöliittymä, jota hyödynnetään mm. Remmertin Flex-sarjan järjestelmissä levyntyöstökoneissa. Modernin ohjelmistoarkkitehtuurin lisäksi auttaa ohjelmisto käyttäjää integroidun järjestelmän hallinnan, käyttöoikeuksien sekä pitkälle vietyjen huolto- ja tukitoimintojen käsittelemisessä. Ohjelmisto myös valmistelee käyttäjälle kaikki materiaalien sekä varaston tilatiedot”, Kruse sanoo.  

Verkottuneissa sisälogistiikkajärjestelmissä pätee hyvin selkeä nyrkkisääntö: mitä suurempi järjestelmä, sitä monimutkaisempi se on. Tästä johtuen myös käyttöliittymän tulee olla helposti ymmärrettävä, modulaarinen ja mahdollisimman avoin muillekin sovelluksille. Ohjelmoitsija sekä suunnittelija pyrkivät miettimään toimintoja esimerkiksi mahdollisimman paljon selkeiden kuvien ja ikonien käyttöä selkeyttämään käyttöliittymää. Tähän liittyy myös erikoistuneen Lean Managerin toiminta, joka kykenee miettimään koko prosessin järjestelmälliseksi ja tehokkaaksi.

Hyödyt kannattaa kyseenalaistaa

Krusen mukaan tekoäly ja koneoppiminen näyttelevät suurta roolia tulevaisuudessa sisälogistiikan osalta.  Silti jokaisen Smart Factorya harkitsevan on syytä miettiä etukäteen erittäin tarkasti, saadaanko siitä riittävän paljon hyötyjä verrattuna perinteisiin toimintamalleihin.

”Toisaalta tekoäly/koneoppiminen täytyy ihmisen opettaa järjestelmille ja tähän tarvitaan luonnollisesti aikaa, toisaalta tekoälyn tekemät päätökset saattavat olla vaikeasti ymmärrettäviä. Teknisesti ajatellen nämä ratkaisut eivät tee itsenäisiä päätöksiä, vaan keräävät valmiiksi ohjelmoidusta poolista erilaisia toimintoja. Näin jokaisen on yksilöllisesti punnittava todellinen lisäarvo tekoälyn käytölle.”

Joustavuutta ja turvaa yhdistelyllä

Oleellinen menestystekijä Smart Factoryn käyttöönotossa on Krusen mukaan muutosprosessi, erityisesti uusien ja vanhojen laitteiden käyttö jatkossa. Tärkeää on, että koneet ja laitteet ovat modulaarisesti laajennettavissa ja yhdisteltävissä. Näin on esimerkiksi Remmertin FLEX-tuoteperheen kanssa. Modulaariset automaatioratkaisut tarjoavat parhaan mahdollisen joustavuuden sekä turvan tulevaisuutta silmällä pitäen. Tällöin on mahdollisuus reagoida erittäin nopeasti tuotannon yksilöllisesti muuttuviin tarpeisiin. Koneet on mahdollista vaihtaa asteittain uusiin ja liittää jo olemassa oleviin verkkoihin. Tärkeää on myös ottaa työntekijät mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuleviin suunnitelmiin, jolloin heillekin tulee enemmän luottamusta muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin.

Aktiivisesti uusiin käyttökohteisiin

Ratkaisujen tarjoajana Remmert tutkii aktiivisesti uusia mahdollisuuksia ja ajatuksia jatkokehittääkseen toimintoja. Remmert tekee läheistä yhteistyötä yhteistyökumppaneidensa sekä tutkimusinstituutioiden kanssa saavuttaakseen uusia innovaatioita.

”Tällä hetkellä on menossa projekti, jossa tutkitaan koneiden itsenäistä sopeutumista koneelle tuntemattomiin ympäristössä toimiviin parametreihin. Projektin perustuu eri osapuolten sekä mahdollisten käyttäjien välisiin varsin käytännönläheisiin keskusteluihin, joissa kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja teknologian hyödyntämiseen käytännössä.

”Tätä samaa toimintamallia käytettiin myös Remmert SortFLEX:in kehitystyössä. SortFLEX on levyntyöstökoneisiin tarkoitettu täysautomaattinen, joustava, lajitteluratkaisu. Ennen järjestelmän tuomista markkinoille tehtiin runsaasti testausta eri yrityksissä ja tätä kautta järjestelmä saatiin toimimaan käyttäjien haluamalla tavalla sekä toimintoja pystyttiin optimoimaan.  

„Prosessien digitalisointi sekä Industry 4.0 ovat osoittaneet, että modernit ohjelmistot ja rajapinnat näyttelevät isoa roolia jo nyt ja niiden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa”, sanoo IT-johtaja Kruse. ”Tämä on näkynyt voimakkaasti automaatioratkaisujemme kehitystyössä, kuten FLEX – tuoteperheessä. Ohjelmiston sovittaminen eri valmistajien levyntyöstökoneisiin on erinomainen esimerkki tästä kehityksestä. Tulemme jatkamaan samalla tiellä ja keskittymään käyttäjäystävällisiin, innovatiivisiin ratkaisuihin tuotteidemme osalta.” Ralf Kruse kertoo. Remmertin automaatioratkaisut sekä automaattivarastojen Suomen edustaja on Maanterä.

Materiaalivirran optimointi tuotannon tehostamisessa

Nykyään monet yritykset ovat huomanneet automatisoidun materiaalivirran hyödyt ja ovat siksi automatisoineet omaa sisälogistiikkaansa. Usein katsotaan tuotannon yhtä vaihetta sen sijaan että huomioitaisiin koko tuotantoprosessi raaka-aineen saapumisesta oman tuotteen lähettämiseen asiakkaalle. Remmert GmbH on koonnut vinkkejä metallituotteita valmistaville yrityksille materiaalivirroista sekä niiden tehokkuuden optimoinnista kokonaisprosessin tasolla. 

Optimointi materiaalivirran sisällä

Kun yritys alkaa miettiä automatisointiprosessejaan, tulee koko tuotanto/toimitusketju yrityksen sisällä tutkia tarkasti ja on tärkeää tietää, että millaiseen lopputulokseen halutaan päästä.

”Useissa yrityksissä tuotannon optimointitarve on heti tuotannon alkupäässä eli siinä vaiheessa, kun materiaali toimitetaan yritykselle: materiaali sijoitetaan varastoon johonkin paikkaan, mistä tilaa löytyy. Tällainen toimintatapa ei kuitenkaan ole tehokas materiaalivirtoja ajatellen. Jokaisen yrityksen olisi järkevää selvittää paras ja tehokkain varastointimalli yksilöllisesti. Mikä varastointijärjestelmä sopii parhaiten varastoitaville materiaaleille, prosessiin liittyviin vaiheisiin sekä materiaalin jatkokäsittelyyn”, kertoo Frank Baudach, Remmert GmbH:n Keski-Euroopan ja Beneluxin myyntijohtaja.

Remmertin kaksoistornivarasto pitkälle materiaalille.

Nyrkkisääntönä pätee luonnollisesti: materiaalin saapumiseen ja varastoon saattamiseen tulisi kulua mahdollisimman vähän aikaa ja työtä.

Optimoituun materiaalivirtaan tulisi kuulua laite, joka kuljettaa materiaalin automaattisesti omalle paikalleen. Toinen oleellinen seikka varastoinnissa on varastopaikkojen määrä. Tämä on eräs vaihe optimointiprosessissa. Tähän vaikuttaa myös se, että onko järkevää liittää myös levy/työstökoneita suoraan varastojärjestelmään vai toimiiko varastojärjestelmä omana yksikkönään.

Mikäli koneita liitetään suoraan varastojärjestelmään ja materiaali tuodaan automaattisesti koneille, jää luonnollisesti ”turhia” manuaalisia vaiheita pois prosessista ja tämä nopeuttaa ja tehostaa tuotantoa huomattavasti. Monissa yrityksissä on tietyt, jo pitkään käytössä olleet toimintamallit, joita voisi olla syytä tutkia tarkemmin ja optimoida niitä tehokkaampaan suuntaan. 

Varastointijärjestelmä voidaan integroida työstökoneeseen riippumatta työstökoneen merkistä. ”Tämä takaa asiakasyritykselle suuren joustavuuden jo suunnitteluvaiheessa. Kaiken keskiössä on asiakkaan vaatimukset tuotannon tehostamisen suhteen. Asiakas pystyy valitsemaan itselleen juuri parhaiten soveltuvan työstökoneen ja Remmert hoitaa materiaalinkäsittelyn sekä liitännän työstökoneelle. Lisäetuna ratkaisut mahdollistavat mahdolliset muutokset tulevaisuudessakin. Järjestelmä on luotu modulaarisesti, jolloin tulevaisuudessa on mahdollista laajentaa tai sopeuttaa tuotantoa kulloistenkin tarpeiden mukaisesti.”

Soveltuvien automaatioasteiden tarkastelu

Olivatpa kyseessä sitten levykoneet, sahat tai putkilaserit, täytyy materiaali saada nopeasti ja tehokkaasti varastosta koneille jatkokäsittelyyn. Koneiden täytyisi olla koko ajan käynnissä mahdollisimman paljon, ilman turhia seisonta-aikoja. Jokainen yksittäistapaus täytyy tarkastella erikseen ja päättää että millainen automaatioaste (täysautomaattinen vai puoliautomaattinen) kulloinkin on oikea ratkaisu ja palvelee materiaalivirtoja parhaiten.

”Järjestelmät, jotka ovat riippumattomia työstökoneen valmistajasta, palvelevat parhaiten myös tulevaisuudessa asiakasta, jos mietitään tuotannon mahdollisia muutoksia tai laajennuksia. Kaikissa tapauksissa asiakaskohtaiset vaatimukset ja tavoitteet ovat etusijalla. Järjestelmä voidaan luoda tehokkaaksi ja joustavaksi sekä täysautomaattisena tai puoliautomaattisena. Järjestelmän modulaarisesta rakenteesta johtuen, esimerkiksi Remmert FLEX-tuoteperhe, järjestelmän automaatiotason muokkaaminen on myöhemmin helppoa tuotannon tarpeiden muuttuessa.”

Varastojärjestelmätyypin valinta

Parhaiten tuotantoon soveltuvan varastojärjestelmän valinta tapahtuu Baudachin mukaan suunnittelupalaverissa asiakkaan tavoitteiden ollessa tiedossa. Päätökseen vaikuttavat seuraavat seikat: varastoitavat materiaalit, käytettävissä oleva tila ja tuotannon materiaalitarve. Näiden avulla voidaan määritellä varaston koko sekä nopeus. Lisäksi on huomioitava, että miten materiaalia käsitellään, kun materiaali poistuu varastosta. Onko esimerkiksi työstökone liitetty suoraan varastojärjestelmään vai viedäänkö materiaali erikseen varastosta koneelle, palautetaanko jäännöspalat varastoon vai käytetäänkö aina kaikki varastosta tuotu materiaali kerralla

Remmert Laserflex integroituna levyntyöstökoneisiin. Laserflex soveltuu kaikkiin yleisiin levytyökonemerkkeihin.

Kokonaisuuden hahmotus yhdessä asiantuntijoiden kanssa

Koko materiaalivirtaan liittyvien indikaattoreiden tutkiminen kannattaa yleensä aina. Usein on niin, että materiaalivirtaa tutkittaessa yksittäiset pienemmät ongelmat liittyvät toisiinsa muodostaen suuremman kokonaisuuden. Näissä tapauksissa yritys ei ole välttämättä huomannut materiaalivirran tehokkuuden merkitystä tuotannossa.

”Aiheena materiaalivirta on ylipäätään melko monisyinen“, kertoo Frank Baudach. ”Tuotantoyrityksille on kannattavaa selvittää oman tuotantonsa materiaalivirtojen tila. Meidän periaatteisiimme kuuluu puolestaan tukea asiakasyrityksiämme selkeiden, tavoitteellisten suunnitelmien, kannattavuuslaskelmien sekä pitkän aikavälin suunnitelmien avulla löytämään oikea ratkaisu kullekin asiakkaalle. Kaikki tämä on mitattavissa säästöinä ja tehokkuutena”, tiivistää Frank Baudach.  

”Toimimme kaikki yhdestä paikasta -periaatteella ja voimme tarjota asiakkaallemme koko palvelun projektin aloittamisesta järjestelmän koulutukseen ja käyttöönottoon. Tärkeänä osana kokonaisuutta on koko elinkaaren ajan kestävän huolto- ja tukipalvelu”, Baudach sanoo.

Remmert on saksalainen materiaalin käsittelyn ja varastojärjestelmien valmistaja. Suomessa Remmert-edustaja Oy Maanterä Ab.

Varastointikapasiteettia kätevästi

Varastoinnin kehittäminen ei edellytä välttämättä lisätilojen rakentamista tai kalliita järjestelmiä.

Materiaali voidaan varastoida kompaktiin varastoon siististi ja turvallisesti. Varastosaldokin selviää helposti yhdellä vilkaisulla.

Varastojen supistaminen on yksi suosittu teema, jolla tuotantoa pyritään tehostamaan. Se sopii isommille yrityksille, jotka vaativat alihankkijoiltaan nopeita ja täsmällisiä osakokonaisuuksien tai komponenttien toimituksia.

Menestyvä alihankkija ei voi myydä ”ei-oota”, mikä melkein pakottaa panostamaan aihioiden ja toimitettavien tuotteiden valmistukseen tarvittavien materiaalien perusvarastoon.

Tämä tuli ajankohtaiseksi myös tuusulalaisessa Silmet Oy:ssä. Jaakko ja Heikki Silvosen mukaan vaihtoehtoja mietittiin pitkään.

”Yksi ratkaisu olisi ollut rakentaa tähän tuotantotilojen viereen 500-neliöinen varastohalli, mutta eihän täällä sellaiseen saa helposti lupaa”, aloittaa Heikki Silvonen.

”Tutkimme myös monenlaisia automatisoituja varastoratkaisuja, mutta meidän tarpeeseemme nähden ne olivat aika kalliita ja nykyisiin tiloihin sijoittamisen kannalta vähän hankalia.”

Ratkaisu löytyi Konepajamessuilta

”Näin Konepajamessuilla vanhoja tuttuja Prodmacin osastolla ja heillä oli siellä esillä Upmoviomin varastointijärjestelmän pienikokoinen demo. Kiinnostuin siitä heti, koska se tuntui meidän tarpeisiimme sopivalta ratkaisulta”, kertoo Jaakko Silvonen.

”Upmoviomia varten ei tarvinnut rakentaa yhtään lisää tilaa mutta varastokapasiteetti kasvaisi silti. Meillä on jo käytössä 16 tonnin siltanosturi, jota voi käyttää Upmoviomiin varastoitavien materiaalien käsittelyyn.”

Varastointijärjestelmän asennuksessa meni muutama päivä.

”Tässä on nyt harjoiteltu vuoden verran, eikä vieläkään kahden Upmoviomin kapasiteetti ole täysin käytössä. Tässä on monta hyvää puolta, hallitilaa säästyy ja materiaali on helppo ottaa käyttöön. Lisäksi hyllykön päästä näkee heti, kuinka paljon on mitäkin tavaraa varastossa.”

Investoinnin kuoletusaikaa ei ihan tarkasti pysty määrittelemään, koska perusmateriaalien varastointi sitoo pääomia. Toisaalta oma varasto varmistaa mahdollisuuden nopeisiin toimituksiin, millä palvellaan asiakkaita ja varmistetaan pärjääminen kilpailussa.

Lopuksi Heikki Silvonen havainnollistaa investoinnin suhteellisuutta.

”Jos ajatellaan että tuohon viereen olisi saatu lupa rakentaa varastohalli teräksille ja sinne vielä jonkinlainen varastojärjestelmä, niin kustannukset olisivat olleet moninkertaiset, jopa 10-kertaiset.”