Avainsana-arkisto: Vossi Group

Ursus Fennica hankki 15 kW:n ja 6 G:n Eagle iNspiren – Teollisuuden Suomen tehokärki on Lahdessa

Teollisuuden kuitulaserien tehot vain kasvavat. Kaksinumeroisissa luvuissa on menty hyvän aikaa, ja nyt suomalaisen teollisuuden käytössä olevien koneiden tehokärki on lukemissa 15 kW. Tuon teholuokan Eaglen hankki meillä ensimmäisenä Ursus Fennica, lahtelainen keskiraskaan koneistuksen ja levynkäsittelypalvelun ammattilainen.

Ammattimaista osavalmistusta

Suomen ensimmäisen 15 kW:n Eagle iNspiren hankkinut Ursus Fennica Oy on Sami ja Toni Nikkosen 2007 perustama yritys, joka palvelee asiakkaitaan monipuolisesti.

”Teemme koneiden ja laitteiden valmistusta, koneistusta ja levytöitä tasapuolisessa paketissa. Perusta on laitevalmistuksessa ja koneistuksessa, levytyöt ovat tulleet mukaan hieman myöhemmin asiakaslähtöisesti”, kertoo toimitusjohtaja Sami Nikkonen.

Leikkauspää Eaglen koneissa on eVa, valmistajan oma innovaatio. Kuvassa ruostumaton teräs, 20mm.

Yrityksen kipinä metallitöihin on lähtöisin vanhempien suunnittelu yrityksestä 90-luvulta, jolloin molemmat veljekset saivat opit tuotannosta ja projektihallinnasta. Toimintaa ja konekantaa on vuosien mittaan jalostettu eteenpäin toiminnan aloituksesta lähtien, eikä janon hiipumiselle näy merkkejä. Konekannan CNC-reivaus tapahtui vuoden 2010 tienoilla, ja kalustoa on hankittu sen jälkeen useampaan otteeseen. ”Yksi CNC-monitoimisorvi saapui tänä vuonna”, kertoo Nikkonen.

Vuodesta 2017 Lahdessa kokonaisuudessaan yhden katon alla toimiva Ursus Fennica valmistaa asiakkailleen teräksiä eri muodoissaan, lähes kaikista materiaaleista kuten työkalu- ja nuorrutusteräksiä, sekä myös alumiinia, messinkiä ja teknisiä muoveja. Koneistuksen toimintoja täydentävät hitsaus ja pintakäsittelypalvelut. Tuore Admicomin tuotannonohjausjärjestelmä on avuksi kokonaisuuden hallinnassa.

Ursus Fennicalle uusi kuitulaser on tuotannon laajennus ja siten uusi vahvistus yrityksen toimintoihin.

Kuitulaser levytöiden ytimeksi

Levytöitä Ursus Fennica on tehnyt alusta lähtien, ja niiden ytimessä on ollut plasma/polttoleikkauskone. Mm. Laitevalmistus, koneistus, ja teräsrakennetöihin leikeitä yritys on tehnyt sillä paljon.

Koska työt muuttuvat ja levy palveluille kysyntää on, Ursus Fennicalla on jo muutamanakin   vuonna harkittu laserleikkauskoneen hankintaa yrityksen konekantaa täydentämään.

Ensikiinnostus heräsi aikanaan kuitujen saavuttua voimalla alan markkinoille.

Vei silti muutaman vuoden, että kannattavuuslaskelmat saatiin kohdalleen ja koneen hankintaprosessi yrityksessä todella käynnistyi.

Kun laserprojekti käynnistyi, alun perin yrityksessä suunniteltiin teholtaan 6 kW:n Eaglen hankintaa. Suunnitelma kuitenkin päivittyi matkan varrella huomattavasti tehokkaampaan vaihtoehtoon, kun poikkeusvuoden pitkien tilausaikojen sijaan Vossilla oli tarjota kotimaassa jo valmiiksi oleva iNspire 15 kW:n tehoin. Kone oli saapunut Suomeen kevään Konepajamessuille.

Ajoa 15 kW:n Eaglella. Konetta käyttää Ursus Fennicalla Tiina Kivioja

”Tämä kone on meille ennen kaikkea tuotannon laajennus. Toki teho on iso asia, sen mahdollistaman suuren leikkausnopeuden edut tulevat parhaimmillaan esiin sitten, kun saamme koneen työtaakkaa lisättyä. Toki imagoasioitakaan ei voi kokonaisuudessa ohittaa, onhan kyseessä Suomessa ainutlaatuinen kone”, Nikkonen sanoo.

Fennican suunnitelmissa on lisähenkilöstön palkkaaminen liittyen uuden tuotesektorin toimintoihin. Kone on herättänyt runsaasti kiinnostusta ympäristössä ja asiakkaissa.

Lisänopeutta valmistukseen

Eagle toi 15 kW:n lasertehoin varustetun kuitulaserin markkinoille viime vuonna. Kyseessä on valmistajan lippulaivasarjan iNspire 6 G:n kiihtyvyyksin sekä vain 9 sekunnin pöydänvaihtoajalla.

Leikkaajan kannalta lisäteho tuo merkittävää lisänopeutta valmistukseen sekä pienentää radikaalisti kappalekustannuksia.

Pöydän vaihto on nopea operaatio. Se säästää kokonaisaikaa tuotannossa.

”Usein ajatellaan, että tehoja lisätään koneisiin pelkästään paksujen materiaalin leikkaamista varten, mutta suurimmat edut teholuokan kasvussa saadaan merkittävästi suurempana leikkausnopeutena yleisien materiaalipaksuuksien osalta. Tämä tarkoittaa leikkausta 25 mm:iin saakka”, tiivistää Vossi Groupin Marko Vossi.

”Esimerkiksi 8 mm hiiliteräsosaa leikkaa 4 kW:lla 64 kpl, 8 kW:lla 133 kpl ja 10 kW:lla 185 kpl niin 15 kW:lla päästään peräti 277 kappaleeseen. Samalla osakustannus tippuu kolmasosaan ja katteen määrä kolminkertaistuu. Toki koneilla voidaan leikata huomattavasti paksumpia vahvuuksia, mutta yleensä tulos tehdään yleisimpien paksuuksien leikkausnopeudella.

Vossi on Eaglen koneiden suomalaisedustaja, joka toi Eaglen koneet Suomen ja Baltian markkinoille muutama vuosi sitten. Täkäläisessä teollisuudessa koneita toimii nyt pitkälle toistakymmentä.

Kari Harju

Katso videoklippi leikkauksesta: RST 20 mm

Automaatio tehostaa säiliönpäätyjen valmistusta

Petäjäveden Metalli muokkaa valmiuksiaan säiliönpäätyjen valmistuksessa. Uudet investoinnit lisäävät automaatiota ja siten tehokkuutta yrityksen säiliönpäätyjen valmistuksessa ja varmistavat kilpailukykyä kansainvälisesti toimivan yrityksen markkinoilla.

Keskisuomalaisen Oy Petäjäveden Metalli Ab:n keskeistä tuotantoa ovat säiliönpäädyt, muototerästen taivutus, syvävetotuotteet ja muut raskaat levytyöt. Yritys käynnistyi vuonna 1980, joten tänä vuonna vietetään tasavuosien merkkivuotta.

Yrityksen perustaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja Markku Salminen täytti tänä vuonna myös 70 vuotta, ja hän toimii yrityksen toiminnoissa mukana aktiivisesti edelleen. Toimitusjohtaja on Markus Salminen, ja kolmaskin sukupolvi on jo osuudellaan mukana yrityksessä.

Uusi kone lisää tuotannon automaatiota ja kilpailukykyä, kertoo Markku Salminen.

”Viisitoistavuotias Miklas-poika oli täällä viime kesän kesätöissä. Kävimme läpi monia tehtäviä, esimerkiksi hitsauksen saloja. Intoa alalle tuntuu nuorelta mieheltä löytyvän, ja siitä olen tietysti kovin iloinen”, Markku Salminen kertoo.

Vahvalla otteella

Petäjäveden Metalli on monipuolinen valmistaja. Kun Norjan ja Ruotsin työmaita pitkän tovin kiertänyt Markku Salminen laittoi oman yrityksen pystyyn Suomessa, tehtiin alkuun varaajia ja kattiloita. Siitä toiminta laajeni vähitellen monimuotoiseen alihankintaan niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin markkinoille.

Monet asiakassuhteet ovat olleet pitkiä, ja yksi sellainen taho on Muurikka.

Viime aikoina juuri Muurikan pannujen tuotanto on yllättävästi korostunut Petäjäveden toiminnoissa.

”Koronavirus on tuonut tuotantoomme sillä kohdin melkoisen lisäpiikin. Kun ihmiset ovat olleet enemmän kotona, myös hankinnat koteihin ovat lisääntyneet. Se on näkynyt esimerkiksi Muurikka-pannujen kysynnän kasvuna. Teemme niitä eri kokoluokkiin, ja vahvalla tasolla mennään. Mielenkiintoinen tämän poikkeusajan ilmiö”, sanoo Markku Salminen.

Isompia tuotteita eli säiliönpäätyjä Petäjävedellä on tehty niin ikään pitkään, alkuun itse suunnitellulla ja rakennetulla laitteistolla, sittemmin alan erikoiskoneilla.

Muutama vuosi sitten hankittiin kahdeksanmetrinen säiliönpäätylinja, mikä edusti loikkaa yrityksen säiliönpäätyjen kokoluokassa. Linjalla voidaan tehdä säiliönpäätyjä kahdeksaan metriin saakka ja sillä valmistettuja tuotteita on toimitettu esimerkiksi Äänekosken uuden biotuotetehtaan tarpeisiin. Valtaosin markkinat ovat kuitenkin ulkomailla.

”Palvelemme asiakkaitamme niin Ruotsissa kuin laajemmin Euroopan alueella. Baltia on yksi iso toimialueemme”, Markku Salminen kertoo.

Kitakoko Faccinin PPM-sarjan puristimessa on viisi metriä, puristusvoimaa kone tarjoaa 300 tonnia.

Kilpailukykyä automaatiolla

Säiliönpäätyjen valmistukseen ja juuri yrityksen kansainväliseen toimintaan liittyy niin ikään yrityksen uusin investointikokonaisuus. Kokonaisuudessaan noin miljoonan euron linja- ja konesatsaus lisää kapasiteettia tuotannossa ja lisää erityisesti valmistuksen automaatioastetta. Kokonaisuuteen kuuluva kalottipuristin saapui yrityksen käyttöön nyt elokuussa.

”Tämän uuden puristimen ansiosta voimme automatisoida valmistusta ja siten luoda uusia mahdollisuuksia tämän alan erittäin kovassa tarjouskilpailussa pärjäämiselle. Kisa on kovaa ja hinta sanellaan pitkälti ostajan puolelta. Tässä menossa ratkaisuna on vain automaation lisääminen, ja sitä tämän koneen myötä tavoittelemme”, kertoo Salminen.

”Kone on tuotannossa kolme kertaa aiemmin käyttämäämme nopeampi. Iso etu on se, että se mahdollistaa myös miehittämättömän tuotannon.”

Italialaista Faccinin teknologiaa edustavan PPM-sarjan koneen kitakoko on viisi metriä kone ja puristusvoimaa koneessa on 300 tonnia. Myöhemmin tänä vuonna, toki jos epidemiatilanne Italiassa sallii, yrityksen käyttöön saapuu niin ikään nykyajan teknologiaa edustava saman valmistajan reunantaivutuskone.

 ”Faccinin koneista meillä on kokemusta jo kahdenkymmenen vuoden ajalta, joten konetoimittajaa emme tässä kohdin kovin pitkään miettineet. Tunnettu luotettavien koneiden alan valmistaja on kyseessä”, sanoo Salminen.  

Säiliönpäätyjä keskikokoluokkaan. Kuvassa koneen etuosan pyöritysrullastoja.

Monipuolisesti omin voimin

Uuden päätylinjan niin kuin myös saapuvan reunantaivutuskoneen toimitti Faccinin Suomen edustaja Vossi. Isot koneet vaativat alleen myös kunnon perustukset ja ne Petäjäveden Metallilla tehtiin yrityksen tontin uusimpaan halliin tälläkin kertaa itse.

”Rakennushommia on tullut vuosien myötä tehtyä monenlaisia, ja hallilaajennuksetkin teimme aikanaan pääsääntöisesti omin voimin. Tämä työ oli töille sujuvaa jatketta, eläkeläisellä on aikaa. Kahdeksanmetrin päätyjä tekevä kone vaati muutama vuosi sitten ympärilleen uuden hallin ja alleen kuusimetrisen perustuksen, jotka teimme paljolti itse. Nyt sijoituimme jo olemassa olevaan halliin eikä ihan niin syvälle tarvinnut mennä, mutta toki pitkälle kuitenkin”, nauraa Markku Salminen.

Nyt varsin tuore kone on aloittanut Petäjävedellä jo tuotannon.

”Kone saapui hieman myöhässä juuri näiden koronaan liittyvien haasteiden takia, mutta asennukset sujuivat hyvin ja nopeasti. Vaikka uuden koneen, ohjelmoinnin ja kaikkien ominaisuuksien haltuunotto vie tietenkin aikaa, olemme päässeet koneella jo hyvin tuotantoon eikä alkuhankaluuksia ole juuri ollut. Siitä olemme tyytyväisiä”, sanoo Salminen.

Petäjäveden Metalli on investoinut viimeisen kuuden vuoden aikana tiloihin ja koneisiin yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa. Yritys toimii Petäjävedellä useiden laajennusten jälkeen kokonaisalaltaan nyt noin hehtaarin tiloissa. Yritys työllistää noin seitsemän henkilöä ja liikevaihto on viime vuodet vaihdellut 2,5-3 miljoonan euron tasolla. Vahva tekeminen ja myös investoinnit Petäjävedellä jatkuvat.

”Tehokas teknologia ja automaatio mahdollistavat pärjäämisen. Kehitysprosessi on pysyvä”, sanoo Markku Salminen.

Petäjäveden Metalli toimii noin hehtaarin tuotantotiloissa. Tiloja on laajennettu useita kertoja.

Kari Harju

Savonia kehittää 3D-tulostusympäristöään

Savonia-ammattikorkeakoulu kehittää 3D-tulostuksen koulutus- ja palveluympäristöään. Mittavassa investointi- ja kehittämishankkeessa päivitetään oppilaitoksen 3D-tulostuksen toimintaympäristöön Kuopioon nykyaikainen laitekanta ja uusia toiminnallisuuksia. Hankkeen myötä Savonian Savilahden kampukselta löytyy jatkossa yksi Suomen monipuolisimmista alan ympäristöistä. Keskeinen osa investointikokonaisuutta oli SLM:n tekniikkaa edustavan metallin jauhepetilasersulatustulostimen hankinta.

Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammattikorkeakouluista. Koulutusaloja on kuusi, opiskelijoita noin 6000 ja koulutusyksiköt Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa.

Savonia palvelee aktiivisesti myös ympäröivää työelämää tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta. Vuosittain on käynnissä keskimäärin 130 erilaista TKI-eli tutkimus, kehitys & innovaatio -hanketta noin 6 miljoonan euron volyymilla.

Uusi SLM280 TWIN 700W on Savonian 3D-tulostusympäriston uusi tulokas ja keskeinen investointi.

Huippumoderni 3D-tulostusympäristö

Kuopion toimintonsa Savonia keskittää tämän vuoden mittaan Savilahden kampukselle.

Samaan aikaan meneillään on 3D-tulostuksen investointi- ja kehittämishankepari, missä päivitetään Savonian 3D-tulostuksen nykyaikaiseksi toimintaympäristöksi.

Käytössä Kuopiossa on eri 3D-tulostustekniikoihin perustuvia, eri kokoluokan laitteita niin muovin kuin metallinkin osalta.

Muovin tulostuslaitteet perustuvat jauhepetitulostukseen, MJF:ään, nesteen ruiskutukseen ja nesteen fotopolymerisointiin, metallin vastaavasti pursotukseen+sintraukseen ja jauhepetitekniikkaan. Lisäksi varustukseen kuuluvat käsivarsirobotteihin kiinnitettävät tulostuslaitteet (muovi, metalli, betoni).

”Laitteiden valinnoissa on huomioitu sekä opetustoiminnan että alueen yritysten ja T&K-toiminnan tarpeet. 3D-tulostuksen peruskursseilla lähdetään liikkeelle perusteista ja opetellaan askel askeleelta eri laitteiden käyttöä. Myöhemmin kurssitarjontaan tulevat mukaan jatkokurssit, joissa perehdytään mm. metallin 3D-tulostukseen”, kertoo TKI-asiantuntija Antti Alonen.

Laaja investointikokonaisuus

Parin vuoden ajan Savoniassa on ollut meneillään mittava 3D-tulostuksen investointi- ja kehittämishanke. Pääosin EAKR-rahoitteisen investointihankkeen budjetti on n. 2.6 miljoonaa euroa ja rahoittajana toimii Pohjois-Savon Liitto. Hankkeessa ovat mukana myös Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Savon koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen Yliopisto sekä Ylä-Savon ammattiopisto. Lisäksi hankkeeseen osallistuu lukuisia Pohjois-Savon alueen yrityksiä, joiden kanssa tutkitaan laitteiden käyttöä konkreettisten esimerkkikappaleiden myötä.

Hankkeen taustalla on Antti Alosen mukaan usean vuoden kehittäminen ja selvitystyö 3D-tulostuksen potentiaalista ja vaikutuksista tulevaisuuden työelämään.

Tulostusaluetta 280x280x365 mm. Savonian SLM280 on varustettu kahdella 700W laserilla. Lisävarusteita ovat mm. lasersulan- ja tehonseurantajärjestelmät, 500 C lämmitettävä tulostusalusta sekä nollapistekiinnitysjärjestelmä jälkikoneistuksen sujuvaan integrointiin.

Vuonna 2015-2016 Savonialla toteutettiin suunnitteluhanke, jossa 3D-tulostuksen tilannekartoituksen lisäksi selvitettiin Pohjois-Savon alueen yritysten tilannetta ja ymmärrystä 3D-tulostuksen potentiaalisista vaikutuksista yritystoimintaan. Silloin tulokset olivat vielä laihoja: 73% vastanneista yrityksistä ei nähnyt 3D-tulostuksen olevan kiinnostavaa eikä sillä katsottu olevan vaikutusta niiden yritystoimintaan. Suurimmalla osalla ei myöskään ollut kokemusta asiasta.

”Kun kaksi vuotta myöhemmin (2018) kysely toteutettiin uudelleen, tilanne oli jo muuttunut parempaan suuntaan. Yli puolet (55%) vastanneista näki 3D-tulostuksen potentiaalisena valmistusmenetelmänä. Se rohkaisi hankkeessa eteenpäin”, sanoo Alonen.

Moderni kone teolliseen tuotantoon

Suurimpana hankintana investointihankkeessa oli mukana metallin jauhepetilasersulatustekniikkaan perustuva 3D-tulostin oheislaitteineen.

“Aiemmissa selvityshankkeissa on käynyt ilmi, että Suomi on Eurooppaa jäljessä metallin 3D-tulostuksen käyttöönotossa. Yhtenä syynä on se, että suomalaisissa oppilaitoksissa laitteita on kovin vähän. Tilanne on 2019-2020 onneksi selvästi parantunut, mutta esimerkiksi Pohjois-Savosta tai edes Itä-Suomen alueelta ei löytynyt yhtään metallitulostinta.”

”Koska tekniikka on yrityksille uusi ja tuntematon, tuli yrityskentältä signaalia siitä että laitteiston hankkiminen oppilaitokselle olisi hyödyllistä myös koko alueen kehityksen kannalta”, taustoittaa Alonen.

Kuopioon haluttiin moderni, teolliseen tuotantokäyttöön soveltuvaa laitetta vastaava kokonaisuus, ja samalla myös mahdollisimman hyvin tutkimus- ja kehitystoimintaan soveltuva ratkaisu.

”Kun tärkeänä pidetyt ominaisuudet oli listattu, kävimme läpi potentiaalisia laitteita ja lisäksi Savonialla järjestettiin myös julkinen seminaari/keskustelutilaisuus jossa laitevalmistajat pääsivät esittelemään tarjontaansa ja kertomaan heidän mielestään tarpeellisista ominaisuuksista. Kaiken tämän perusteella todettiin, että soveltuvia laitteistoja/laitevalmistajia olisi vain kourallinen, joista niistäkin muutama keskittyy enemmän tuotantolaitteisiin”, Alonen kertoo.

Kone sijoittuu sekä opetus-, että yrityspalvelukäyttöön.

”Painotimme mm. laserien lukumäärää, lasersulan- ja tehonseurantajärjestelmää, tulostusalueen kokoa ja eri materiaalien lukumäärää. Tarjoajilta vaadittiin myös riittäviä referenssejä niin teolliseen kuin lääketieteelliseen käyttöön kohdistuneista toimituksista. Lisäksi pisteitä sai mm. nollapistekiinnityksestä.”

Toimittajaksi valikoitui tätä kautta Vossi Groupin edustama SLM Solutions.

”SLM:n tarjoamassa SLM280 kokonaisuudessa kone on varustettu kahdella 700W laserilla sekä kattavilla lisävarusteilla, joita ovat mm. lasersulan- ja tehonseurantajärjestelmät, 500 C°  lämmitettävä tulostusalusta ja nollapistekiinnitys. Yhtenä suurimmista toimijoista jauhepetikoneiden saralla SLM Solutions pystyy myös tarjoamaan ohjeistusta, apua ja esimerkkejä niin teollisuuden että lääketieteen käyttökohteista”, kertoo Alonen.

”Tutkimuksellisesta näkökulmasta kiinnostavana tutkimuskohteena näemme sekä suurempien kerroskorkeuksien (90 µm) käyttämisen ja sen vaikutuksen osien materiaaliominaisuuksiin, että osien nestauksen/pakkauksen (stäkkäyksen) vaikutuksen materiaaliominaisuuksiin ja sitn kappalekohtaisiin kustannuksiin, sillä kummallakin niistä on selvä vaikutus tuotantonopeuksiin. Järjestelmän mukana tullut MPM (Melt Pool Monitoring, lasersulanseurantajärjestelmä) ja LPM (Laser Power Monitoring) mahdollistavat mahdollistaa tulostusprosessin tarkan seurannan. Yhteistyö Itä-Suomen Yliopiston kanssa mahdollistaa valmistettujen kappaleiden tarkan kuvauksen uudella microCT –laitteistolla.”

Myös oheiskäsittelyn laitteita, kuten kuvan Klaeger birton-300 3DCut -vannesaha saha, kuului kokonaispakettiin.

Kehittyvä ympäristö

Savonian 3D-tulostusympäristön tavoitteena Alosen mukaan on koulutukselliselta puolelta se, että kaikilla Savonian opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua ja oppia 3D-tulostukseen liittyviä asioita osana opiskelujaan.

”Vaikka alan kehitys etenee kovaa vauhtia, oletamme että nyt hankittava laitteisto pysyy suurimmalta osalta toimintakuntoisena ja tekniikaltaan hyvänä seuraavat viisi vuotta. Paitsi laitteiden, myös niiden materiaalien kehitys alalla menee kovaa vauhtia eteenpäin joten nyt hankittavilla laitteilla tullaan tulostamaan uusia materiaaleja ja materiaaliseoksia, joita ei vielä ole olemassa”, sanoo Alonen.

Laajemmin 3D-tulostuksen käyttöönotto on Alosen mielestä maailmalla vasta alkamassa.

”Tällä hetkellä sitä hyödynnetään teollisuudessa vielä sangen rajatusti johtuen paitsi teknisistä rajoituksista myös siitä, että suunnittelijoiden mieli ei ole vielä “päivittynyt” 3D-tulostusta parhaiten hyödyntävälle tasolle. Lisäksi esimerkiksi metallitulostuksen yleistymistä on hidastanut sertifiointimenettelyjen luominen. Nyt silläkin puolella on menty eteenpäin, joten metallitulostuksen kasvu on vasta alkamassa”.

Suomessa yritysten laajempi innostuminen vaatii kuitenkin vielä useamman kourallisen onnistuneita esimerkkejä “perusteollisuudesta”.

”Saksan autoteollisuus sekä esimerkit siitä miten Deutsche Bahnin on aloittanut 3D-tulostuksen hyödyntämisen varaosavalmistuksessa ovat erinomainen signaali siitä, että myös raskaampi perusteollisuus on astumassa 3D-tulostuksen hyödyntäjiksi”, toteaa Antti Alonen.

Kari Harju

Kari Harju

Tikli korvaa metallia tulostamalla hiilikuitua

Tulostaminen on kätevä uusi menetelmä teollisen tuotannon kohteiden, kuten erilaisten apulaitteiden tuotantoon. Tikli Group Oy hankki hiljattain komposiittitulostimen perinteisesti koneistamalla tehtyjen muotojigien valmistamiseen.

Markforged Mark Two tulostaa jigejä Tikli Group Oy:llä koneistamisen sijaan.

Tikli Group Oy on markkinoilla tunnettu talo mm. rakennusalan tuotteistaan.

Tikli toimii Vimpelissä ja valmistaa alumiinitikkaita, ikkunoita, ovia sekä myös vaikkapa vesivaakoja.

Tuotekehityksen tuore ilmentymiä ovat esimerkiksi äänieristetyt työtilat niin teollisuuden kuin toimistokäyttöönkin. Materiaalina Tikli keskittyy täysin alumiiniin.

Monipuolisella kalustolla

Tiklin liikevaihto on noin 11 miljoonaa, ja omien tuotteidensa lisäksi yritys tekee sopimusvalmistusta, ja nimenomaan alumiinituotteiden jatkojalostuksen alueelle.

”Jatkojalostuksen toiminnot ovat yksi painopistealueistamme. Haemme sitä kautta kasvua ja tasaamme rakennusteollisuuden suhdannevaihteluita”, kertoo myyntipäällikkö Timo Mastokangas.

Kun jigit tehdään tulostamalla, säästyy ohjelmienteko- ja koneistusaikaa muuhun tuotantoon. Vierellä työnjohtaja Riku Ilomäki.

Vahvasti kehittyvän alumiinin jatkojalustuksen alueelle yritys investoi isosti viime vuonna kahden uuden koneistuskeskuksen myötä. Alumiinin jyrsintää, avarrusta ja porausta tehdään kahdella Akira-Seikin pystykaraisella koneistuskeskuksella. Koneet ovat Akira Seiki Super Vertical (SV) 1350 ja uusimpana kookkaammalla työalueella varustettu SV2060.

Tiklin konekanta Vimpelissä on uudistunut isosti muutenkin parin viime vuoden aikana. Käytössä on erikoiskoneita, kuten 3-5-akselisia CNC-työstökeskuksia, profiilijyrsintäkoneita sekä automaattitoimintoisia sahausyksiköitä.

”Nykyaikainen tuotantokalusto tuo tehokkuutta paitsi omien tuotteiden valmistukseen, palvelutoimintaamme. Kykenemme toimimaan joustavalla tavalla osana asiakkaidemme tuotanto- ja palveluketjua”, sanoo myyntipäällikkö Timo Mastokangas.

Jigit kätevästi printterillä

Kun tuotteita ja kappaleita valmistetaan, niiden kiinnitykseen tarvitaan runsaat määrät erilaisia muotojigejä. Niitä Tiklilläkin on perinteisesti tehty tuttuun tapaan koneistamalla.

Tähän kohtaan Tiklillä toteutettiin hiljattain osittainen muutos, kun yritys hankki niiden tekoon komposiittitulostimen, 320x132x154 mm:n kasvatusalustalla varustetun Markforged Mark Twon Vossi Groupin toimittamana.

”Seuraamme toiminnoissamme aikaa ja teknologian kehitystä, ja tulostukseen liittyvät teemat ovat kiinnostaneet jo pitkään. Näimme, että nyt tämä Markforged on nyt hyvä kohde kyseiseen teemaan konkreettisemmalle tutustumiselle, varsinkin, kun sopiva käyttökohdekin oli tiedossa. Muotojigejä tarvitaan tuotannossa paljon, ja näimme niissä mielenkiintoisen sovellusalueen uudelle tekniikalle.”

”Pääsimme testaamaan tulostimen ohjelmistoa etukäteen sekä teimme myös testitulostukset ja kun tuote havaittiin nopeasti hyväksi, ostimme sen tänne ja aloimme töihin. Laite on helppokäyttöinen ja se myös neuvoo käyttäjää asetuksien teossa ja ongelmatilanteissa. Näin saimme laitteen hyvin nopeasti käyttöön, ja saman tien onnistuneesti. Itse asiassa heti ensimmäinen kappale onnistui niin hyvin, että siitä tuli heti toimiva jigi tarkoitukseensa”, naurahtaa Timo Mastokangas.

Kasvatusala laitteessa on 320x132x154 mm. Tulostimelle on tehtaalla kätevästi oma tila.

Myös ulkoiseen palvelutuotantoon

Kuten koneistuksessa, tulostamisessakin Tikli hyödyntää 3D-osaamistaan, ja sen myötä kappaleiden suunnittelu käy cadilla sujuvasti. Koneella tulostetut materiaalit ovat Tiklillä Onyxia, jossa on muovin seassa pilkottua hiilikuitua, jota voidaan vahvistaa pitkäkuituisena hiilikuidulla, kevlarilla tai lasikuidulla. Tämä mahdollistaakin metallin korvaamisen erittäin edullisilla, mutta lujilla, kestävillä ja tarkoilla komposiittitulosteilla.

”Laitteen mukavana puolena jigien valmistamisessa on tietenkin se, että kun jigit tehdään tulostamalla, säästyy ohjelmienteko- ja koneistusaikaa muuhun tuotantoon. Kyllähän niissä melkoisesti aikaa yleensä saa kulumaan”, Mastokangas sanoo.

Tiklillä tehdään Markforgedilla nyt jigejä ja tutustutaan samalla aikaa tarkemmin komposiittitulostuksen mahdollisuuksiin.

”Tulostusasiossa materiaalituntemus on hyvin tärkeää, ja sen osalta tieto kasvaa kokemuksen kautta. Jatkossa tulostimelle löytyy jigien tulostuksen oheen varmasti monenlaista muutakin käyttöä. Toistaiseksi olemme tulostaneet tuotteita pääasiassa itsellemme, mutta toki myös ulkoinen palvelutoiminta on jatkossa tavoitteenamme.”

Samalla talossa seurataan edelleen tarkoin myös 3D-metallitulostinten kehitystä.

”Tulostaminen on nopeasti kehittyvä teknologia, jonka käyttö varmasti laajenee tulevaisuudessa. Toki siitä kannattaa olla kiinnostunut. Meille Markforged oli nyt ensi askel tulostamisen mahdollisuuksiin”, kannustaa Timo Mastokangas.

Kari Harju

Ursus Fennicalle Eagle iNspire 15 kW 6 G -kuitutasolaser

Ursus Fennica laajentaa leikkauspalveluitaan Suomen tehokkaimmalla kuitutasolaserilla Eagle iNspire 15 kW 6G.

Eagle iNspire 15 kW 6G suurimmat edut saadaan ohuempien materiaalin esim. 1–12 mm ylivoimaisella leikkausnopeudella. Esimerkiksi samassa ajassa, kun 6 kW kuitulaserilla leikkaa 8 mm hiiliteräksestä 95 kpl, 10 kW 185 kpl ja niin 15 kW teholla peräti 277 kpl.

Toukokuun lopussa Ursus Fennica ottaa käyttöönsä Eagle iNspire 15 kW 6G -kuitutasolaserin. Koneessa on 15 kW IPG-kuitulaserlähde sekä 6G-kiihtyvyys, jolloin korkeasta lasertehosta saadaan maksimaalinen hyöty.

Tuotanto koneella käynnistetään kesäkuun alussa.

Ainutlaatuinen rakenne

Eagle iNspire 15 kW 6G -kuitulaserissa vaihtopöydän koko on 1,5 x 3,0 m ja pöydänvaihto tapahtuu vain 9 sekunnissa.

Puhtaasti kuitulaserteknologiaan keskittynyt Eagle on suunnitellut koneensa kuitulaserteknologian ympärille hyödyntäen moderneimpia markkinoilla olevia ratkaisuja. Niissä on lämpöstabiili ja jämäkkä komposiittirunko (polymeeribetonia) sekä äärimmäisen kevyt hiilikuitusilta rungon välissä. 6G-kiihtyvyys, 350 m/min paikoitusnopeus ja 150 m/min leikkausnopeus sekä suuri tarkkuus saavutetaan jokaiselta akselilta löytyvillä lineaarimoottoreilla sekä absoluuttiantureilla.

Ylivoimainen nopeus

Toisin kuin alan varsin yleinen väärinkäsitys on, niin lasertehoa ei kasvateta etupäässä paksumpia levypaksuuksia varten, vaan suurimmat edut saadaan ohuempien materiaalien esim. 1–12 mm ylivoimaisella leikkausnopeudella.

Esimerkiksi samassa ajassa, kun 6 kW kuitulaserilla leikkaa 8 mm hiiliteräksestä 95 kpl, 10 kW 185 kpl ja niin 15 kW teholla peräti 277 kpl. Korkean leikkausnopeuden lisäksi koneella pystytään leikkaamaan myös paksuja materiaaleja, ruostumatonta terästä 60 mm, alumiinia 50 mm, messinkiä 30 mm ja kuparia 25 mm asti.

SME 3D-vallankumouksen eturintamaan

Vaativiin sarjakoneistuksiin erikoistunut Salon Metalelektro otti käyttöönsä SLM Solutions 280 2.0 TWIN700W 3D-metallitulostimen. Huipputehokkaalla kahden 700W laserin koneella pystyy hyödyntämään mm. uusia 90 µm kerrospaksuuksia alumiinilla ja titaanilla, mikä tarkoittaa entistä kustannustehokkaampia huippulaatuisia osia.

Asiakkaat mukaan uuteen aikakauteen

Salon Metalelektro Oy on tehnyt viime vuosina mittavia investointeja työstökoneisiin ja tuotannon kehittämiseen. Tuotantoa kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisen suuntaan ja palvelutarjontaa on samalla laajennettu.

”Näemme, että 3D-metallitulostus tulee vahvasti koneistuksen rinnalle. Haluamme olla tämän teknologian edelläkävijä sekä auttaa asiakkaitamme ottamaan sen mahdollisuudet hyötykäyttöön. Sopivissa tuotteissa uudelleensuunnittelulla niistä saadaan entistä suorituskykyisempiä ja kustannustehokkaampia mm. integroimalla osakokonaisuuksia yhdeksi optimoiduksi kappaleeksi”, tehtaanjohtaja Petri Pitkänen kertoo.

”Haasteena tulostuksen yleistymisessä onkin saada luotua metallien tulostamiseen suunnitteluosaamista, jolloin tulostukseen soveltuvat osat olisi valmiiksi suunniteltu valmistettavaksi tulostamalla. Olemmekin lähteneet lisäämään palvelutarjontaamme tulostettavien osien tuotesuunnittelun, jolloin pystymme auttamaan asiakkaitamme hyödyntämään 3D-tulostuksen hyödyt.”

SLM Solutions 280 (kasvatustilavuus 280x280x365 mm) tulostimen 2.0 versiossa on mm. päivitetty kaasunvirtaus, mikä mahdollistaa huippulaatuisien ja -homogeenisien osien valmistuksen koko kasvatustilavuudessa, mikä on yleisesti ottaen ollut alalla haasteena.

Suunnittelusta loppukokoonpanoon

Vuonna 1971 perustettu Salon Metalelektro Oy ja tytäryritys Sorv-Elektro Oy työllistävät yhteensä 120 henkilöä ja liikevaihto noin 14 M€.  Yritykset tarjoavat asiakkailleen kokonaispalvelua, jossa saman katon alta tarjotaan tuotesuunnittelu, monipuoliset koneistukset, tulostus, viimeistelyt sekä muut mahdolliset työvaiheet aina loppukokoonpanoihin asti.

”Teetämme alihankintana tuotteisiin tarvittavat pintakäsittelyt ja pystymme toimittamaan tuotteet pitkälle viimeisteltynä asiakaspakkauksissa. Erityisesti meille sopiva vaativat työt, sillä nykyaikaiset koneemme ja osaava henkilöstömme mahdollistava vaativien osien valmistuksen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti”, Pitkänen kertoo.  

Kuvassa 3D-komposiittitulostettu asiakasproto vahvistettuna pitkällä hiilikuidulla vuodenvaihteessa käyttöönotetulla Markforgedin 3D-komposiittitulostimella, jolla yritys valmistaa myös mm. tarttujaleukoja ja jigejä omaan tuotantoonsa.

Huippulaatuiset osat

Suositun SLM Solutions 280 (kasvatustilavuus 280x280x365 mm) tulostimen 2.0 versiossa on mm. päivitetty kaasunvirtaus, mikä pitää tulostuskammion puhtaana ja tavoiteltu laserteho kohdistuu sulatettavaan metallijauheeseen eikä jää kammiossa leijaileviin partikkeleihin. Koneella pystyykin valmistamaan huippulaatuisia ja -homogeenisia osia koko kasvatustilavuudessa, mikä on yleisesti ottaen ollut alalla haasteena.

Salon Metalelektro otti vuodenvaihteessa käyttöön myös Markforgedin 3D-komposiittitulostimen, jolla se valmistaa mm. tarttujaleukoja, jigejä sekä asiakasprotokappaleita. ”3D-komposiittitulostimen avulla vapautamme kapasiteettia asiakastöihin ja selkeytämme tuotantoa”, Pitkänen kertoo. Molemmat tulostimet toimitti älykkäisiin tuotantoteknologioihin ja elinkaaripalveluihin erikoistunut Vossi Group Oy.

Reponen notkisti leuantekoa

Kun tuotannon apuvälineitä tarvitaan, yksi vaihtoehto on tehdä ne tulostamalla. Tällöin varsinainen tuotantokapasiteetti vapautuu asiakastöihin. Reponen Works on yksi uuteen mahdollisuuteen tarttuneista. Markforgedin komposiittitulostin on ollut käytössä muutaman kuukauden.

Reponen Works on hämeenlinnalainen sopimusvalmistaja, joka palvelee asiakkaitaan moninaisin koneistusosin.

Kone- ja laitevalmistajille, kuten Agco-konsernille komponentteja ja koneenosia toimittavan Reposen tuotantoteknologia on tiiviisti tätä päivää, yritys on viime vuosina investoinut runsaasti mm. robottiteknologiaan ja yleensä tuotannon automatisointiin.

Kun kappale kiinnitetään robottiin, tarvitaan robottileukoja, jotka sijoitetaan työkappaleen ja tarttujan väliin. Reposella on tehty ne tähän saakka koneistamalla.

Tulostaminen on helppo ja nopea tapa tuotannon apuvälineiden valmistukseen. Koneistuksen konekantaa voidaan käyttää senkin ajan varsinaiseen asiakastuotantoon, kertoo Ville Reponen.

”Se on aikaa vievää touhua. Leuat ovat yksinkertaisia kappaleita, mutta niiden tekeminen vaatii oman rupeamisensa. Kiinnittimiä vaaditaan vielä paljon ja monenlaisia.”

”Usein on aiemmin ollut pienten sarjojen kanssa tilanteita, joissa kappaleet olisi voinut panostaa robotillakin, mutta kun sitten olisi pitänyt tehdä niille ensin leuat, on koneistettu kuitenkin muilla tavoin”, kertoo tuotantoinsinööri Ville Reponen.

Yritys hankki tulostimen lähinnä robottileukojen tuotantoon.

Leukoja ja kiinnittimiä kätevästi

Viime vuoden lopulla Reponen lähti kehittämään leukojen ja muiden pienten apulaitteiden tuotantoa. Taloon hankittiin sitten Markforgedin Mark Two -komposiittitulostin.

”Asiaa harkittiin ja mietimme vaihtoehtoja eri näkökulmista. Päädyimme tähän laitteeseen mm. siksi, että saamme tehtyä sen myötä jäykkiä ja suhteellisen pitkiäkin kappaleita. Parin kuukauden aikana olemme tulostaneet juuri robotin leukoja ja esimerkiksi mittakoneen kiinnittimiä, ja myös muita tuotannon apuvälineitä”, sanoo Ville Reponen.

”Monenlaistahan voidaan tulostaa. Kuten tulostusasioissa muutenkin, kekseliäisyydestä on kiinni, mitä sillä voidaan tehdä. Olemme koettaneet kokeilla monenlaiseen, mihin konetta vain voisi kuvitella käytettävän. Minä ja talon laatuinsinööri olemme piirtäneet mallit cadilla.”

”Laite on varsin yksinkertainen ja sen käytön oppii nopeasti, muutaman käyttökerran jälkeen oivaltaa, miten homma toimii. Lisäksi tulostimen ohjelmisto neuvoo käyttäjää asetuksissa ja myös mahdollisissa ongelmatilanteissa.

”Näin käyttöönoton kynnys koneelle oli hyvin matala, ja koska kone neuvoo käyttäjää, kynnys laski edelleen. Näin aloitus kävi sujuvasti.

Toinen keskeinen sovellusalue ovat mittakoneen kiinnittimet. Markforgedilla on tulostettu myös monenlaisia muita pieniä kappaleita.

Varma ja nopea

Materiaaleina Reponen on tulostanut sidosmateriaalina Onyxia ja pitkänä lujitekuituna hiilikuitua. Muita saatavilla olevia pitkiä hiilikuituja ovat mm. kevlar ja lasikuitu.

”Laite sinänsä on käytössä hyvin varma. Sen voi jättää tulostamaan kappaletta itsekseen yön ajaksi. Kun aluksi katsoo, että kappale tarttuu kunnolla pöytään, niin sen jälkeen tulostus on aina mennyt ongelmitta maaliin saakka. Robotinleuan tulostus vie ehkä vuorokauden, me tulostamme aina kolme niitä kerralla, joten se nopeuttaa tuotantoa.”

”Yhteenvetona voisi todeta, että yksinkertaisempaa tapaa näiden apuvälineiden valmistukseen tuskin löytyy. Helppouden lisäksi tulostaminen on järkevää siksi, sillä se mahdollistaa konekannan käytön senkin ajan varsinaiseen tuotantoon”, toteaa Ville Reponen.

Kasvatusalustan koko Markforged Mark Twossa on 320x132x154 mm. Tulostimen toimitti Vossi Group.

Kari Harju

Lehtovuori vahvistaa levynpyöristyksen kapasiteettiaan

Lehtovuori Oy kehittää tuotantoaan Ylöjärvellä. Uusi Faccin-levynpyöristyskone tuo monipuolisuutta materiaalinkäsittelyyn ja mahdollistaa aiempaa vahvempien levyjen taivutuksen yrityksen omissa tiloissa.

Faccin Synchro 4Hel-1614 -levyntaivutuskone on ollut Lehtovuoren käytössä viime syksystä. Koneen vierellä Eero Ojanen, Panu Kytölä ja koneenkäyttäjä Veikko Kuisma.

Ylöjärveläinen Lehtovuori Oy:n tuotantoa ovat ratkaisut kalustamiseen kaupunkien kaduille, puistoihin kuin kiinteistöjen sisätiloihinkin. Vuonna 1945 perustetun yrityksen nykytuotevalikoimaan kuuluu katu- puisto- ja leikkipuistokalusteita sekä ympäristötuotteita, joita yritys valmistaa niin sarjatuotteina kuin räätälöityinäkin.

Esimerkiksi katoksia, suojia sekä erilaisia astioita, kuten hiekka- ja roska-astioita tehdään. Nyt noin 45 henkilöä työllistävän Lehtovuoren asiakkaita ovat kiinteistöt ja taloyhtiöt sekä kotimaan kunnat sekä kaupungit. Yritys harjoittaa myös vientiä.

”Toimituksia on ollut yli 40 maahan mm. Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, tytäryhtiöt toimivat Ruotsissa ja USA:ssa. Viennin osuus on ollut kasvussa, ja siihen myös panostamme jatkossakin vahvasti. Hiljattain palveluksessamme aloitti mm. Ranskassa toimiva oma myyntipäällikkö”, kertoo toimitusjohtaja Eero Ojanen.

Uusi tuote yrityksellä ovat ns. Citysolar-älyroskikset. Aurinkopaneelien kautta voimansa saavat tuotteet puristavat roskat tiiviiseen tilaan, mikä vähentää vaadittavien tyhjennyskertojen määrää ja siten kustannuksia. Täyttöastetta voidaan jatkuvasti seurata etänä.

”Nämä uudet tuotteet ovat olleet paletissamme nyt parin vuoden ajan. Kiinnostusta markkinoilla ne ovat herättäneet mukavasti ja tehneet samalla yritystä tunnetuksi”, kertoo toimitusjohtaja Eero Ojanen.

Lehtovuoren vienti ja tuotekehitys on huomattu myös yrityksen kotikaupungin taholla. Siitä kertoo hiljattain yritykselle myönnetty Ylöjärven kaupungin elinkeinopalkinto.

Levynpaksuudet ovat 6 mm:n vahvuuksiin saakka, taivutusvoima ylätelalle 70 tonnia.

Uutta teknologiaa levynpyristykseen

Nykymuotoinen Lehtovuori on perheyritys, joka muotoutui viime vuosikymmenellä Ojasen perheen ostettua aluksi ylöjärveläisen sopimusvalmistajan Arvemet Oy:n ja myöhemmin Lahdessa toimineen julkikalusteiden valmistajan Lehtovuori Oy:n toiminnot.

Nykyisiin, Arvemet Oy:n aiempiin tiloihin Lehtovuoren vahvaa brandia jatkaneen yrityksen toiminnot keskitettiin vuonna 2016.

Lehtovuoren konekanta Ylöjärven Hopeatiellä kattaa monentyyppiset levynkäsittelyn toiminnot.

Leikkaustyöt yritys tekee laserilla, kaksi särmäyspuristinta sekä hitsauskalustoa on käytössä jatkojalostuksen tarpeisiin, oma pulverimaalaamo toimii lähistöllä, ja myös kokoonpanot tehdään itse.

Uusinta konekantaa Lehtovuoren toiminnassa edustaa kookas nelitelainen Faccin Synchro 4Hel-1614 -levynpyöristyskone, jonka yritys hankki käyttöönsä viime vuoden lopulla.

Uusi kone tuo lisää mahdollisuuksia levynpyöristykseen talon aiemman pienemmän levynpyöristyskoneen rinnalle.

”Pystymme uuden koneen myötä käsittelemään aiempaa paksumpia materiaaleja oman katon alla. Kyseessä on siten kapasiteetin lisäys, joka sujuvoittaa ja nopeuttaa osaltaan prosessejamme”, kertoo tuotantojohtaja Panu Kytölä.

Helppokäyttöinen, tarkka ja nopea ohjaus kuuluu koneen etuihin. Ohjauksella Veikko Kuisma.

”Tärkeä asia on, että koneessa on tarkka ohjaus, mikä nostaa osaltaan laatua. Ohjaus on myös helppokäyttöinen, ohjelmien teko ja muokkaukset sujuvat nopeasti. Lisäksi pyörimisnopeudet ovat tärkeitä, vaikka uusi kone on kookas, sen pyörimisnopeudet ovat tässä koneessa hyvällä tasolla. Se tuo nopeutta tuotantoon.”

Molemmat koneet toimivat Lehtovuorella nyt levynpyöristyssoluna. Töitä tehdään kahdella koneella samanaikaisesti, toisella taivutetaan ohuemmat materiaalit, uudella vahvemmat.

Italialainen Faccin on valmistanut 1960-luvulta lähtien ja valmistaa koneidensa komponentit pitkälle itse. Levynpyöristyskoneita yrityksen paletissa on laaja valikoima, levynvahvuudet 0,2-300 mm, koneet varustettuna 2-4 telalla puoli- tai täysautomaattisina versioina. 

Suomen edustaja on Vossi.

Synchro 4Hel-1614 -mallissa mahdolliset levynpaksuudet ovat 6 mm:n vahvuuksiin saakka, taivutusvoima ylätelalle on 70 tonnia. Ylärullan halkaisija koneessa on 140 mm, alarullan 150 mm ja sivurullien 135 mm. Levynleveys käsittelyyn on max. 1500 mm.

Lehtovuori Oy on monipuolinen ulko- ja sisätilojen kalustaja. Kuvassa tuore oma tuote, aurinkoenergiaa hyödyntävä Citysolar-jäteastia.

Lay-outia uusiksi

Levynpyöristys sujuu Lehtovuorella nyt suorituskykyisemmällä kalustolla, ja tuotanto

kehittyy Ylöjärvellä parhaillaan muutenkin. Mm. tehtaan lay-outia muutetaan ja materiaalivirtaa kehitetään logistiikan kehittämiseksi.

”Pyrimme yrityksen tuotteiden kysynnän kasvun myötä kehittämään muutoksen myötä sekä tuotannon sujuvuutta kuin vapauttamaan lisää tilaa tuotannon käyttöön. Se mahdollistaa jatkossa myös lisäinvestoinnit, kertoo toimitusjohtaja Eero Ojanen.

Kari Harju

Vossin pajavasara siirtyi -Marko Vossi toimitusjohtajaksi

Konepajojen älykkäisiin tuotantoteknologioihin ja elinkaaripalveluihin erikoistunut perheyritys Vossi Group Oy on ottanut seuraavan askeleen sukupolvenvaihdoksessaan ja KTM Marko Vossi (37 v.) on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.1.2020 alkaen.

Yrityksen perustaja ja nykyinen toimitusjohtaja Jarkko Vossi (61 v.) puolestaan on siirtynyt hallituksen puheenjohtajaksi sekä operatiivisesti keskittyy entistä vahvemmin asiakkaiden vaativien tuotannonkehitysprojektien myyntiin.

”On suuri kunnia päästä johtamaan loistavaa tiimiämme sekä syventämään kumppanuuksiamme asiakkaidemme sekä päämiehiemme kanssa. Muutamme maailmaa rakentamalla asiakkaillemme pysyviä kilpailuetuja systemaattisella tuotannon kehittämisellä älykkäiden tuotantoteknologioiden ja elinkaaripalveluiden avulla. Vahvistamme samalla myös hallitustyöskentelyämme ja haussa on kaksi riippumatonta hallituksenjäsentä tukemaan kasvustrategiaamme”, Marko Vossi kertoo.

”Olen iloinen saadessani luovuttaa pajavasaran pojalleni Markolle sekä samalla pääsen itse panostamaan ajankäyttöäni yhä enemmän asiakasrajapinnassa sekä toisaalta hallitustyöskentelymme ja strategiamme kehittämisessä”, Jarkko Vossi kuvaa.

Konepaja Litzen investoi järeään koneistuskapasiteettiin

Konepaja Litzen vahvistaa koneistuskapasiteettiaan. Uusi koneistuskeskus vahvistaa kapasiteettia kookkaiden kappaleiden käsittelyssä. Kesällä hankittu keskus on samalla konevalmistajan Akira Seikin kookkain kone, ja Suomessa ensimmäinen kaltaisensa.

Halikossa toimivan Konepaja Litzen on taustansa 1980-luvun alkuun ulottava yritys, jonka keskeistä toimialaa on alumiinin käsittely, usein levytyppisistä aihioista. Lisäksi yritys käsittelee erilaisia muovimateriaaleja, sekä teräksiä.

Yrityksen koneistustöiden perusta on Salon seudun elektroniikkateollisuudessa, mutta nykyisin pääasiakkaat ovat pääosin kuitenkin muilla sektoreilla. Yritys toimittaa tuotteitaan esimerkiksi logistiikan automaatiojärjestelmien valmistukseen sekä koneenrakennukseen.

Konepaja Litzen käsittelee alumiinia, muoveja sekä terästä. Käytännön toimintoja luotsaavat toimitusjohtaja Aleksi Litzen (vasemmalla) ja tuotantopäällikkö Miika Pohjola.

Viime vuodet vahvasti kasvanut yritys työllistää nyt Halikossa Salon naapurissa 12 henkilöä.

Mittavalla konekannalla

Käytännön töihin Halikkoon vuosien mittaan rakentunut asiallinen konekanta.

”Koneistustöitä olemme tehneet 1990-luvun alkupuolelta, vuonna 1991 hankittiin ensimmäinen työstökeskus. Sen jälkeen konekanta on uudistunut ja kasvanut, nyt konekantaamme kuuluu kymmenkunta koneistuskeskusta ja toki runsaasti muuta alan kalustoa”, kertoo toimitusjohtaja Aleksi Litzen.

Hän jatkaa isänsä Kari Litzenin perustamaa perheyritystä yhdessä yrityksessä tuotannossa toimivan veljensä Jyri Litzenin kanssa.

”Alumiini materiaalina vaatii koneilta tiettyjä ominaisuuksia. Koska työkappaleiden koot vaihtelevat runsaasti, olemme hankkineet kalustoa eri kokoluokkiin. Laaja konekanta tuo myös tuotantoon joustavuutta ja nopeutta, ja samaa tekee laaja materiaalivarastomme”, Litzen toteaa.

Tällä vuosikymmenellä on koneistuskeskushankintoja yrityksessä tehty aiemmin vuosina 2014 ja 2017, ja koko on ollut kasvamaan päin.

”Asiakkaidemme töiden koot kasvavat, ja se vaatii tiettyjä ratkaisuja myös koneiden suhteen. Samaan aikaan sarjakoot kasvavat, mikä kokonaisuutena on tuonut meille suotuisaa kehitystä myös yrityksen kasvun myötä. Toki usein tyypilliset sarjakokomme lasketaan kymmenissä, mutta nykyisin yhä enemmän sadoissa”, Litzen kertoo.

Uudessa Akira-Seikissä on Mitsubishin ohjaus, yritykselle perustaltaan tuttu myös muista yhteyksistä. Koneistamassa Jyri Litzen.

Mitoiltaan sopiva koneistuskeskus

Yrityksen uusin investointi jatkaa osaltaan käsittelykapasiteetinkehitystä kookkaampaan asuuntaan. Yritys hankki keväällä käyttöönsä Vossin kautta Akira Seikin pystykaraisen koneistuskeskuksen V10XP:n, mikä samalla on valmistajansa työalueeltaan kookkain kone ja myös ensimmäinen Suomessa.

Akselien liikkeet koneessa ovat X:n suunnassa 2600 mm, Y 1030 ja Z 815 mm.

Pöytäkoko on 2750×950 mm ja sen kantavuus jopa 4500 kg.

Kuten tiedossa on, tuotantokoneiden hankinnassa pitää ottaa huomioon toki monenlaisia suorituskykyyn, kustannustasoon ja huollon toimintoihin liittyviä asioita. Yhdessä mielessä Akira Seikin hankinta Halikkoon oli kuitenkin perin helppo.

”Tämä kone oli ainoa tämän kokoluokan kone, mikä sopi korkeudeltaan tiloihimme, joten ratkaisu oli sikäli notkea. Akira Seikin kone on rakenteeltaan hieman koneiden yleislinjasta poikkeava, se on ulkoisilta mitoiltaan matalla, joten se sopii myös tänne meille. Muutama senttimetri taisi jäädä vielä käyttämättäkin koneen ja sisäkaton väliltä”, Aleksi Litzen hymyilee.

”Koneen siirtämiseen täytyi hieman pariovea kyllä pikaisesti suurentaa. Myös yksi tukipalkki jouduttiin sen yläpuolelta katkaisemaan. Koska kone saapui pikaisessa aikataulussa, myös koneen alle tulevan lattiaperustan kanssa tuli hieman kiire. Valmiiksi se kuitenkin saatiin ennen koneen saapumista.”

Koneistustilaa kookkaille kappaleille. X/Y/Z-akseliliikkeet koneessa ovat 2600/1030/815 mm, pöytäkoko 2750×950 mm.

Suorituskykyä kookkaille kappaleille

Vaikka uuden koneen ulkoiset dimensiot olivat poikkeuksellisenkin tärkeitä, toiveet täyttyivät Litzenin ja tuotantopäällikkö Miika Pohjolan mukaan myös muissa suhteissa.

”Käsittelyn kokoluokka oli keskeinen, ja onhan tämä niin rakenteeltaan kuin ominaisuuksiltaan jämerä kone. Kaikilla kolmella akseleilla ovat esijännitetyt kuularuuvit ja johdejärjestelmä mahdollistaa raskaan kuormituksen. Läpijäähdytetyn kartioltaan BT40-karan max. 12 000 kierrosta minuutissa riittää hyvin alumiinin käsittelyyn. Lastunpoistossa auttavat työalueen huuhtelujärjestelmät ja kaksi Y-suunnan ruuvikuljetinta”, tuotantopäällikkö toteaa.

Työkalujen määrä koneen vaihtajassa on 36, mikä edistää osaltaan yrityksen usein vaihtuvaa tuotantoa. Koneessa on Mitsubishin nopea ohjaus, mikä on perustaltaan tuttu yritykselle myös aiemmista yhteyksistä. Ohjelmat yritys tekee Surfcamilla.

Uusi Akira Seiki on Halikossa vahvassa tuotantokäytössä.

”Töitä on mukavasti ja tilauksia pitkälle ensi vuoteen. Myös tämän uuden koneen tarjoamalle kookkaalle kapasiteetille on vahvasti kysyntää”, Aleksi Litzen toteaa.

Kari Harju

« Vanhemmat artikkelit