Teknologiateollisuuden tilaukset kasvoivat viime vuoden lopulla erittäin vauhdikkaasti. Jos ikäviä yllätyksiä ei tule, vahva tilauskanta lupaa hyvää kehitystä suomalaiseen teknologiateollisuuteen alkuvuonna, toteaa Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.

Uusien tilausten arvo oli vuoden viimeisellä neljänneksellä peräti 40 prosenttia suurempi kuin edellisellä kvartaalilla ja 4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana.

Tilauskertymän arvoa kasvattivat omalta osaltaan myös nopeasti kohonneet tuottajahinnat.

”Vahva tilauskertymä on erinomainen uutinen. Myös liikkeellä olevien tarjouspyyntöjen määrä on pysynyt hyvällä tasolla. Myönteistä on sekin, että nyt – toisin kuin aiemmin syksyllä – selvä enemmistö yrityksistä raportoi uusien tilausten kasvusta, sanoo johtaja”, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta.

Myös riskejä matkassa

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 8 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja 16 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 joulukuussa. Telakoilla on edelleen suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta. Tilauskantaa paisuttavat tällä hetkellä myös materiaalien ja komponenttien saatavuudesta johtuvat toimitusvaikeudet.

Kone- ja metallituoteteollisuuden osalta (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa nousi vuonna 2021 ennakkotietojen mukaan vajaat neljä prosenttia verrattuna vuoteen 2020. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten saamien uusien tilausten arvo nousi loka-joulukuussa peräti 30 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo nousi yhdeksän prosenttia.

”Tilauskertymä on erinomainen, mutta toimintaympäristöön liittyy myös merkittäviä ja osin vaikeasti ennakoitavia riskejä. Niitä ovat mm. toimitusketjujen ongelmat, inflaatio, pelätty palkkainflaatio ja keskuspankkien reaktiot talouskehitykseen. Myös geopoliittiset riskit ovat poikkeuksellisen suuret. Heikkojen signaalien mukaan toimitusketjujen ongelmat voisivat jonkin verran helpottua alkuvuoden aikana, mutta tilanne voi taas pahentua nopeastikin”, Rautaporras muistuttaa.

Ennakkotietojen mukaan teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli viime vuonna Suomessa noin 87 miljardia euroa. Tämä on reilut 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Loppuvuoden tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden osalta yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuoden aikana arvoltaan suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmit) liikevaihto Suomessa nousi ennakkotietojen mukaan noin 31 prosenttia vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020. Terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yhteenlaskettu tuotannon määrä Suomessa oli tammi-marraskuussa 2021 noin yhdeksän prosenttia suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Vauhtia investoinneille

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kiirehtii maan hallitukselta investointeja vauhdittavia toimia. Teknologiateollisuuden eli Suomen suurimman vientialan tilanne näyttää nyt hyvältä, joten kasvua, vihreä siirtymää ja digitalisaatiota vauhdittaville investoinneille on otollinen maaperä.

Hirvolan mukaan hallituksen kehysriihestä tarvitaan päätökset mm. laajasta T&K-verokannustimesta ja T&K-rahoituslaista, joita parlamentaarinen TKI-työryhmä esitti. T&K-verokannustin on tärkeää saada käyttöön heti vuoden 2023 alusta. Rahoituslaki tarvitaan voimaan vielä tällä hallituskaudella; se sitouttaa poliittisia päättäjiä TKI-investointien kasvattamiseen lupausten mukaisesti 4 prosenttiin BKT:stä tulevina vuosina. Iso joukko teknologiayrityksiä on jo sitoutunut nostamaan omia panostuksiaan, jos parlamentaarisen työryhmän ehdotukset toteutuvat.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajan Minna Helteen mukaan istuvalla hallituksella on viimeiset hetket tehdä julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä.

Helteen mukaan osaajapula on jo niin vakava kasvun este, että myös kansainvälisiin osaajiin on satsattava toden teolla. Suomessa ei ehkä vieläkään ymmärretä tilanteen vakavuutta. Koko ajattelutapa on muutettava, sillä yksittäisten osaajien haaliminen sieltä täältä ei tilannetta pelasta.

”Osaajien maahantuloa voidaan myös nopeuttaa radikaalisti sähköisen tunnistautumisen avulla, yhdestä vuodesta jopa yhteen viikkoon. Tähän mahdollisuuteen on tartuttava viivyttelemättä, Helle tähdentää.”