Kategoria-arkisto: Suhdanteet ja tilastot

Huhtikuun Konekuriiri 4/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin huhtikuu numero 4/2021 on ilmestynyt.

Lue Konekuriiri, aina täyttä koneasiaa! Metallin ammattilaisten ehdoton ajankohtaisjulkaisu, mukana kiinnostavimmat ajankohtaiset kone- ja laiteuutiset, uutuudet ja alan kuulumiset. Investointiartikkeleita mukana tällä kertaa mm. Kuopiosta, Kalajoelta, Tampereelta, Nivalasta ja Sievistä.

KK Ilmoittajat huhtikuu 4 2021:

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Avertas Robotics

Auto-Kulmala Oy

AW Tools

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy

Evomax Oy

Fastems Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Poistot korotettuina vuoteen 2023

Investoinnit kannattavat, ja hankintoihin on olemassa kannustimensa. Kannattaa muistaa hankintojen poistot verotuksessa tulevat lähiajat korotettuina. Koneiden, kaluston ja laitteiden vuotuinen enimmäispoisto on 25 prosentin sijasta 50 prosenttia verovuosina 2020-2023.

Verohuojennus koskee kaikkia uutta irtainta käyttöomaisuutta. Korotettua poisto ei voi tehdä käytettyinä hankittujen hyödykkeiden hankintamenoista.

Korotetun poiston voi tehdä enintään neljänä verovuonna. Korotettujen poistojen tekemistä ei tarvitse aloittaa koneen tai laitteen hankintavuonna. Näin esimerkiksi vuonna 2020 käyttöön otetusta koneesta saa tehdä korotetun poiston vuosina 2020-2023 ja vuonna 2023 käyttöönotetuista laitteesta ainoastaan vuonna 2023. Kone tai laite, johon korotettua poistoa sovelletaan, muodostaa erillisen poistokohteen verovuosina 2020-2023. Se osa hankintamenosta, jota ei ole poistettu korotettujen poistojen nojalla, siirtyy vähennettäväksi osana irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä.

Edellytyksenä korotettujen poistojen vähentämiselle elinkeinoverotuksessa on, että tehtävä poistot on vähennetty kuluna myös verovelvollisen kirjanpidossa.

Korotettuja poistoja koskeva laki on tullut voimaan 1.1.2020, ja sitä sovelletaan verovuosilta 2020-2023 toimitettavissa verotuksissa. vero.fi

Finn-Power: viime vuosi kohtuullinen, selvää piristystä alkuvuodesta

Prima Industrie -konserniin kuuluvan Finn-Power Oy:n liikevaihto laski viime vuonna, mutta siitä huolimatta yrityksen tulosta voidaan yrityksen mukaan pitää haastellisena vuonna kohtuullisena. Jo viime vuoden viimeisellä kvartaalilla oli nähtävissä selvää piristymistä markkinoilla ja tarjouspyyntöjen määrä lähti nousuun. Tänä vuonna nousu tilausten määrässä on ollut selvää kasvua, toteaa tuore tulostiedote.

Finn-Power Oy jatkoi vuonna 2020 toimintojaan ja niiden kehittämistä Prima Industrie –konsernin strategian ja liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Yhtiöllä on keskeinen rooli konsernin lävistys- ja järjestelmätekniikan osaamiskeskuksena samoin kuin ohjelmistotuotteiden kehittämisessä. Strateginen panostus järjestelmiin ja automaatioon on osoittautunut yrityksen mukaan oikeaksi ratkaisuksi.

Covid-viruksen aiheuttamista ongelmista johtuen markkinatilanne hiipui edellisvuoteen verrattuna.

“Saatujen tilausten määrä laski 26%, ainoastaan APAC-alueella kasvua oli 13%. Tarjouskanta on edelleen erittäin hyvällä tasolla, mutta maailmantaloudellisista Covidin aiheuttamista ongelmista johtuen monet yritykset ovat siirtäneet investointejaan”, kertoo General manager Kalle Kujanpää.

Finn-Power Oy:n liikevaihto vuonna 2020 oli 112,9 miljoonaa euroa (2019: 135,2 M€). Käyttökate (EBITDA) oli 10,2 miljoonaa euroa (2019: 10,4 M€). Tulos oli 3,7 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 7,3 M€ (tulokseen sisältyi vuonna 2019 osinkoja tytäryhtiöiltä).

Liikevaihdon laskusta huolimatta yrityksen tulosta voidaan pitää kohtuullisena, ottaen huomioon erittäin haasteellinen vuosi. Käyttökatetaso oli 9,0% (2019: 7,7%). Tilauskertymä oli tilikauden päättyessä 92,2 miljoonaa euroa (2019: 125,0 M€) ja tilauskanta 32,3 miljoonaa euroa (2019: 51,1 M€).

Seinäjoella jatketaan tätä vuotta luottavaisin mielin. Kuvassa Finn-Power Oy:n General managerit Kalle Kujanpää ja Jarmo Mursula

Täydellä kuormituksella

Saatujen tilausten vähenemisestä johtuen kustannuksia jouduttiin karsimaan erilaisin kustannussäästöprojektein sekä henkilöstön sopetustoimin.

“Konetoimitukset ja -asennukset eri puolille maailmaa viivästyivät tai hankaloituivat, samoin erilaisten komponenttien ja osien saatavuus. Asennuksissa siirryttiin käyttämään yhä enemmän paikallista työvoimaa”, kertoo General manager Jarmo Mursula viime vuoden haasteista.

Matkustus- ja kokoontumisrajoitukset vaikuttivat asiakastoimintoihin ja vuoden aikana järjestettiin lähinnä virtuaalisia tapahtumia, webinaareja ja etädemoja. Näistä näyttäisi syntyneen pysyvä käytäntö ja niiden järjestämistä jatketaan tänäkin vuonna.

Jo viime vuoden viimeisellä kvartaalilla oli nähtävissä selvää piristymistä markkinoilla ja tarjouspyyntöjen määrä lähti nousuun.

”Etenkin Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa on nähty selvää nousua tilausten määrässä. Finn-Power Oy:n tuotteiden osalta tilausten määrä on kasvanut alkuvuonna yli 50% edellisvuoteen verrattuna”, toteaa Kalle Kujanpää.

Seinäjoen tehtaan tuotanto pyörii täydellä kuormituksella ja tilanne jatkuu samanlaisena syksyyn saakka, lisää Jarmo Mursula alkaneen vuoden positiivisista näkymistä. Finn-Power Oy:n palveluksessa työskenteli tilikauden päättyessä 392 henkilöä (2019: 409 henkilöä). Yritys on osa Prima Industrie -konsernia, joka teki viime vuonna 333 miljoonan euron liikevaihdon.

Maaliskuun Konekuriiri 3/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin maaliskuun numero 3/2021 on ilmestynyt.

Aina täyttä koneasiaa! Konepaja-ammattilaisten maaliskuun ajankohtaispaketissa ovat mukana alkukevään kiinnostavimmat kone- ja laiteuutiset sekä tuoreimmat alan kuulumiset. Ajat paranevat ja tuotantoa kehitetään nyt kovaa vauhtia, investointiartikkeleita on lehdessä mm. Outokummusta, Tuusulasta, Lempäälästä, Eurajoelta ja Pirkkalasta. Lue!

KK:n Ilmoittajat maaliskuu 3 2021:

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

AW Tools

Bystronic

Cenic Finland

Coastone Oy

Creamaster Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Lehmann

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredse Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Järvileasing Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Suomen Terätuonti Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

Etla ennakoi talouskasvua

Suomen talous elpyy koronakriisistä tänä vuonna, vaikka tasapainottelu pandemian kanssa jatkuu vielä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3 prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia, ennakoi Etla 15.3. julkaistussa suhdanne-ennusteessaan.

Etlan mukaan vienti ja kulutus tukevat kasvua, ja ensi vuonna vienti saa kunnolla vauhtia palveluviennin elpymisestä. Suurimmat riskit liittyvät virusmuunnoksiin ja rokotekattavuuteen. Jos rokotteet etenevät, yksityinen kulutus kasvaa ensi vuonna jopa merkittävästi.  

Kasvua maailmalla

Maailmantalous toipuu tänä vuonna liki 6 prosentin kasvuvauhtiin. Elpymistä avittaa erittäin voimakas finanssi- ja rahapoliittinen elvytys, mutta tärkein yksittäinen kasvua tukeva tekijä on rokotteen kehittäminen ennätysajassa.

Kasvu on tänä vuonna erityisen nopeaa Yhdysvalloissa: 6,3 prosenttia. Euroalueella kasvu jää hitaammaksi rokotekattavuuden hitaan edistymisen takia, Etla ennustaa euroalueen bkt:n kasvavan 4,7 prosenttia tänä vuonna ja 3,5 prosenttia vuonna 2022.

Kiinan talous kasvaa ennusteen mukaan 8 prosenttia tänä vuonna. Kasvu on nopeimpien joukossa koko maailmassa, ja osoittaa Kiinan selättäneen tiukoilla toimillaan koronakriisin. Ensi vuodelle ennustamme Kiinaan vajaan 6 prosentin kasvua.

Talouden näkymissä on Etlan mukaan yhä useita riskejä. Keskeisin riski liittyy pandemian hallintaan, rokotekattavuuden odotettua hitaampaan etenemiseen ja uusiin virusmuunnoksiin. Myös maailmankaupan näkymissä on riskejä mm. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasuhteissa. Lisäksi julkisen velan korkeat tasot ja niihin liittyvät epäsuorat riskit tietyissä euromaissa muodostavat epävarmuutta lähivuosille. Odotamme EKP:n pitävän ohjauskoron nollassa ainakin vuoteen 2023 asti.

Valoa Suomen loppuvuoteen

Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan 3 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on laskettu 0,2 prosenttiyksiköllä viime syyskuusta, koska rokotekattavuus etenee odotettua hitaammin ja heikentää yksityisen kulutuksen näkymiä. Ensi vuoden talouskasvuksi Etla ennustaa 2,4 prosenttia ja vuodelle 2023 ennustamme 1,7 prosentin kasvua.

Ensi vuonna yksityisen kulutuksen voimistumisen merkitys talouskasvulle on suuri. Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti viennin ja kulutuksen tukemina. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen voimistumisen merkitys talouskasvulle on suuri. Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti viennin ja kulutuksen tukemina. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen voimistumisen merkitys talouskasvulle on suuri.

Suomen vienti kasvaa tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia, ensi vuonna jopa 7 prosenttia kun myös palveluvienti voimistuu.

Yksityinen kulutus kasvaa 2,3 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna jopa 4,6 prosenttia. Kulutuksen elpyminen on kuitenkin riippuvaista rokotekattavuuden etenemisestä. Kotitaloudet pääsevät käyttämään kertyneitä säästöjään, kun rajoitukset poistuvat ja palveluiden kuluttaminen koetaan taas turvalliseksi.

Investoinnit kasvavat tänä vuonna alle 2 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Voimakkaimmin kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit. Asuinrakentamisen kasvu kiihtyy vuonna 2022.

Työttömyys alenee tänä ja ensi vuonna. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi Etla ennustaa 7,5 prosenttia, ensi vuodelle 7,2 prosenttia.

Helmikuun Konekuriiri 2/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin helmikuun numero 2/2021 on ilmestynyt.

Metallin kone- ja uutispaketin tämän vuoden toisessa numerossa on ajankohtaista asiaa kiinnostavista koneuutuuksista ja alan kuulumisia tutun runsaasti. Investointiartikkeleita on tälle kertaa mukana mm. Kokkolasta, Sievistä, Reisjärveltä ja Köyliöstä. Konekuriiri on täyttä koneasiaa! Linkistä lukemaan!

Lue Lehti

KK Ilmoittajat helmikuu 2 2021

Airwell Oy

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

Elektroway Oy

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy Tekninen kauppa

Zenex Computing Oy

Suurinvestointi Kemiin tuo työtä ja yrityksille kysyntää

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on tehnyt investointipäätöksen uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin. Investoinnin arvo on 1,6 miljardia euroa ja se on Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi kotimaahan. Rakennusvaihe kestää noin kaksi ja puoli vuotta, ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. 

Kemin biotuotetehdas lisää Suomen vuotuista vientiä noin puolella miljardilla eurolla, ja vuotuinen positiivinen tulovaikutus Suomeen puuraaka-aineen arvon ja suomalaisen työn oston kautta on myös noin puoli miljardia euroa. Uusi biotuotetehdas turvaa Kemin nykyisen sellutehtaan 250 työpaikkaa tuleviksi vuosikymmeniksi. Kaikkiaan Metsä Groupin Kemin tehdasalueella työskentelee noin 500 henkilöä.  

Kemin biotuotetehdas luo koko suoraan arvoketjuunsa Suomessa noin 1 500 uutta työpaikkaa, joista suurin osa sijoittuu puunhankintaan. Kaikkiaan Kemin biotuotetehtaan suorassa arvoketjussa Suomessa työskentelee noin 2 500 henkilöä. 

Suomalaiset toimijat ovat olleet kilpailukykyisiä, ja biotuotetehdasprojektin kotimaisuusasteen arvioidaan nousevan erittäin korkeaksi, noin 70 %:iin. Tehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ovat lähes 10 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet tehdään Kemissä. Rakennusvaiheen aikana eri työntekijöitä arvioidaan kaikkiaan olevan yhteensä noin 15 000.  

Kemin biotuotetehdas rakennetaan parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta. Teknologinen taso täyttää ja jopa ylittää EU:n BREF-vaatimukset. Kemin nykyiseen sellutehtaaseen verrattuna selvästi kasvavasta tuotannosta huolimatta uusi biotuotetehdas alittaa Kemin nykyisen tehtaan voimassa olevan ympäristöluvan päästörajat. Ympäristövaikutukset minimoidaan ja esimerkiksi melun hallinta on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa niin rakentamisen kuin tehtaan tuotannon osalta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi Kemin biotuotetehtaan ympäristö- ja vesitalousluvat joulukuussa 2020.  

Biotuotetehdasprojektin päätoteutuskumppanit ovat Valmet, ABB, AFRY ja Fimpec. Rakentaminen toteutetaan tilaajavetoisella osaurakoinnilla, mikä mahdollistaa myös pienempien yritysten mukana olon. Tehdasinvestointi luo paikalliselle yritystoiminnalle kysyntää suoraan tehdashankkeeseen liittyen ja lisäksi hankkeessa työskentelevien käyttämät palvelut tuovat merkittävän lisän Kemin seudun palvelujen kysyntään. 

Teknologiateollisuus elpyy ripeästi

Teknologiateollisuuden tilaukset kääntyivät viime vuoden lopulla selvään kasvuun, tilauskanta vahvistui ja myös tarjouspyyntöjen määrä hypähti ylöspäin. Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun sekä koronan vaikutuksia erityisesti selvittävään koronapulssikyselyyn. Yritysten vastaukset kerättiin tammikuussa.

Tuoreet tiedot kertovat, että suomalainen teknologiateollisuus – samoin kuin teollisuus maailmanlaajuisesti – on toipunut koronasta odotettua ripeämmin.

”Teknologiateollisuudessa ollaan tällä hetkellä suunnilleen samassa tilanteessa kuin vuosi sitten. Ennakkotietojen mukaan alan yritysten liikevaihto oli viime vuonna noin 83 miljardia euroa eli vajaat kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Uutinen on erittäin ilahduttava viime vuoden vaikeudet huomioon ottaen”, sanoo Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka–joulukuussa euroina peräti 60 prosenttia enemmän kuin edellisellä kvartaalilla ja 21 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.

Tilauskertymäänsä paransivat kaikenkokoiset yritykset kaikilla teknologiateollisuuden toimialoilla.

Myös tarjouspyyntöjen määrä kääntyi kasvuun vuodenvaihteessa. Tarjouspyyntöjä koskevan kyselyn saldoluku oli tammikuussa selvästi plussalla (+8), mikä kertoo kysynnän piristymisestä viime vuoden lopulla ja vuodenvaihteessa.

Pitkön ajan kehitykseen liittyy epävarmuuksia, tällä hetkellä kuitenkin heikko kysyntä vaivaa huomattavasti pienempää joukkoa yrityksiä kuin aiemmin. Yksittäisten yritysten tilanteissa on edelleen poikkeuksellisenkin suuria eroja, toteaa Teknologoateollisuus.

Metallintyöstökonekaupan vuosi oli haastava, mutta valo näkyy jo – ”Nyt kannattaa investoida”

Poikkeuksellinen 2020 heijastui viime vuonna metallintyöstökonekauppaan selkeästi. Tänä vuonna tilanteen odotetaan melkoisesti paranevan. Seuraavassa Teknisen Kaupan liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja, Cron-Tek Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvinen luotaa viime vuotta ja tiivistää tämän hetken tunnelmia. Nousu on edessä, kannattaa investoida, Järvinen toteaa.

Vuosi 2020 oli metallintyöstökonekaupan markkinan osalta Petri Järvisen mukaan vaikea, kuten pääosin muissakin investointituotteissa. Alku oli lupaava, mutta pandemia sotki suunnitelmat. Vuoden loppua kohden tunnelmat kuitenkin paranivat jo selvästi.

”Ennakko-odotukset lupailivat konemarkkinoille alkuvuodesta lievää kasvua edellisvuoteen verrattuna, mutta sitten maaliskuussa K-virus rysäytti koko markkinan hetkeksi täysin jumiin”, Järvinen kertoo.

Sen jälkeen kevättä edettiin sekavissa tunnelmissa. Suomessa teknologiateollisuudella oli yhä hyvä tilauskanta päällä ja konepajoissa töitä. Se poiki myös konetilauksia, mutta samanaikaisesti Euroopassa rajusti jylläävä K-virus loi synkän ja epätietoisuuden mustan pilven lähitulevaisuuteen.
”Kesälomien aikana ja niiltä palattaessa niin ihmisten tunnelmat kuin myös konekaupan odotukset olivat jälleen positiivisia. Syyskuulta alkaen K-virus puski kuitenkin taas rajusti päälle ja pysäytti koneinvestoinnit hetkeksi melkein kokonaan. Sitten taas valkeni.

”Lokakuussa tautitilanteeseen oli taas sopeuduttu, töitä puskettiin lähes normaalisti ja lukuisissa yrityksessä katsottiin jo vuoteen 2021 ”taudin jälkeiseen” elämään. Konekyselyiden määrät kasvoivat merkittävästi ja samalla päästiin tekemään myös konekauppaakin paremmin. Vuosi lopeteltiin taas positiivisimmissa tunnelmissa rokotustietojen luvatessa tilanteen normalisointia kesään mennessä”, Petri Järvinen kuvaa erikoista viime vuotta.

”Hyvillä fiiliksillä tästä eteenpäin”

Vuosi oli mikä oli, mutta olennaista on, että nyt tammikuullakin edetään myönteisissä tunnelmissa. Konekaupan osalta ollaan edelleen menossa parempaan suuntaan, sillä yleinen optimismi valon siintäessä putken päässä on kasvanut rokotusten jo alettua.

”Vuoden ensimmäisellä viikolla tehtiin jo konekauppoja, joten tästä on hyvä jatkaa positiivisella fiiliksellä eteenpäin.”

Petri Järvisen mukaan Suomen konepajateollisuus tarvitsee nyt yhä edelleen rajusti investointeja, jotta kilpailukykyä saadaan tässä maassa nostettua ja kirittyä kiinni muita Euroopan maita.

”Se edellinen vain Suomea koskettanut kahdeksan vuoden mittainen vuodet 2009-2016 kestänyt investointilama on edelleen kuromatta umpeen. Muissa Euroopan maissa työstökoneinvestoinnit rysähtivät vain vuonna 2009, jonka jälkeen ne nousivat jyrkästi ylöspäin jo 2010 alkaen. Meillä sen sijaan tekemistä tässä suhteessa riittää.

”Ilolla edelliseen on kuitenkin todettava, että toki Suomessa on joukko erittäin hyvin menestyviä pk-konepajoja, joilla menestyksen takana on pääsääntöisesti yhteinen nimittäjä: jatkuvat investoinnit sekä uusiin tuotantolaitteisiin, menetelmiin että henkilökunnan osaamiseen.

Nyt kannattaa laittaa vauhtia koneinvestointeihin, jotta kalusto on kunnossa nousun alkaessa, sanoo Petri Järvinen.

Viime vuosien aikana valtaosa näistä yrityksistä on pystynyt sitkeällä ja päämäärätietoisella työllä kasvattamaan suoran viennin, mikä edelleen osoittaa, että investointien ja yritystoiminnan kehittämisen kautta on mahdollista menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa.”

”Viime vuosina edelläkävijöiden investoinnit automaatioon yhdessä moniakselikoneiden kanssa ovat kasvaneet ilahduttavasti viime vuosien aikana. Myös aiheeseen liittyvien tiedonkeruusoftien myynti on kasvanut ja se tulee edelleen voimistumaan, sillä nyt halutaan faktaa tuotantokoneista, ei vain mutua”, Järvinen sanoo.

”On aika toimia”

Vuodelle 2021 Petri Järvisellä on selkeä viesti: on investointien aika.

”Investointipäätöksillä alkaa itse asiassa nyt jo olemaan kiire, että uusi kalusto saadaan toimitettua ja ajettua tuotantokuntoon ennen nousun alkua. Ennusteet ja odotukset viittaavat mukavaan kasvuun tämän ja ensi vuoden aikana ja näin uusista investoinneista saataisiin suurin hyöty ulosmitattua nopealla aikajänteellä. Ja tokihan myös koneinvestoinneille voimassa oleva tuplapoisto kannattaa hyödyntää”, Järvinen kannustaa.

”Kiinassa ovat työstökoneinvestoinnit kasvaneet syksyn mittaan voimakkaasti, joka taas on pidentänyt useiden konetyyppien toimitusaikoja. Saksan teollisuuden suhdannenäkymä pomppasi marraskuussa jo huippusuhdanteen puolelle (IFO). Tämä lupailee vahvoja mahdollisuuksia Suomen viennin kasvamiselle tämän vuoden aikana Saksaan.”

Kari Harju

Tammikuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt.

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt. Konepajojen koneiden, laitteiden ja palvelujen erikois- ja ajankohtaisjulkaisun tämän vuoden ensimmäisen numeron sisältö on jälleen täyttä asiaa! Lehdestä löytyvät ajankohtaisimmat konemarkkinat sekä uutuus- ja uutisasiaa tutun runsaasti eri tahoilta. Investointiartikkeleita on mukana mm. Salosta, Kalajoelta, Eurajoelta ja Visuvedeltä. Tammikuun numero aloittaa lehden 31. vuosikerran. Klikkaa ja lue.

KK Ilmoittajat tammikuu 1 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Avertas Robotics Oy

Botnia Print

Bystronic

Cenic Finland

CLE Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Oy

Endor Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Melnory Ou

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

« Vanhemmat artikkelit