Kategoria-arkisto: Suhdanteet ja tilastot

Lokakuun Konekuriiri on ilmestynyt

Metallin lokakuun konepaketti – Konekuriirin numero 8/2021 on ilmestynyt mukanaan ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutiset. Lokakuun alussa järjestettyyn Milanon EMO 2021 -tapahtumaan tehdään kuvallinen katsaus, samoin Tampereen Alihankintaan. Investointiartikkeleita lokakuun numerossa on mm. Imatralta, Varkaudesta ja Kokkolasta. Ja toki paljon muuta.

Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!

KK Ilmoittajat lokakuu 8 2021

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

Bystronic

Creamaster Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy

E-P Mig ja Kone Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

FredSe Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Kestools Oy

Koneistamo Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade

Machinery Oy

MTC Flextek Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Pivatic Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Syyskuun Konekuriiri on ilmestynyt

Metallin syyskuun konepaketti – Konekuriirin numero 7/2021 on ilmestynyt. Syyskauden avauksessa ovat mukana tuttuun tapaan alan ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutiset. Syksyn messuja ennakoidaan, live-konenäyttelyssäkin vieraillaan pitkästä aikaa. Investointiartikkeleita syyskuun numerossa on mm. Leppävirralta, Laitilasta, Vaasasta, Kangasalta ja Ylöjärveltä.

Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!

KK Ilmoittajat syyskuu 7 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

Astromet

Aurea Group

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Carl Zeiss Oy

Cenic Finland Oy

Creamaster Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy www.endor.fi

E-P Mig ja Kone Oy

Fastems Oy Ab

FMS-Service Oy

FredSe Oy

Grönblom Oy

Helsingin Messukeskus

Hilamet Oy www.hilamet.fi

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Konelintu Oy

Koneistamo Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Machinery Oy

Maintway Oy

MTC Flextek Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

MM Konemyynti Oy

Nokopa Oy

Pathtrace Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Suomen Terätuonti Oy

Säte Oy

Tampereen Messut

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Uudet tilaukset jatkoivat kasvussa

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 kesäkuussa 38,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-kesäkuun aikana tilaukset kasvoivat 25,2 prosenttia edellisvuodesta.

Teollisuuden uusien tilauksien kasvu jatkui kesäkuussa edeltävien kuukausien tapaan vahvana. Yritykset saivat Tilastokskuksen mukaan kesäkuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla.

Uudet tilaukset kasvoivat eniten paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla, jossa tilausten arvo oli 44,7 prosenttia edellisvuotta suurempi.

Metalliteollisuudessa tilaukset kasvoivat edellisvuodesta 37,8 prosenttia sekä kemianteollisuudessa 29,8 prosenttia.

Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilausten arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotannon on tarkoitettu tapahtuvan Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla. Tilasto perustuu harkinnanvaraiseen otokseen, jonka perushavaintoyksikkönä on yritys tai toimialayksikkö. Otokseen kuuluu kuukausittain 400 – 450 yritystä tai näiden toimialayksikköä.

Teknologiateollisuuden kysyntä jatkuu vahvana

Teknologiateollisuuden kysyntä on jatkunut Suomessa vahvana. Tilauskertymä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, ja tarjouspyyntöjen määrässä saavutettiin kesän aikana lähes ennätystaso, toteaa Teknologiateollisuuden elokuun alun Talousnäkymät-raportti.

Teknologiateollisuuden mukaan hyvä vire näkyy myös alan työllisyydessä: henkilöstömäärä on jatkanut kasvua, ja lomautusjärjestelyjen piirissä oli kesäkuun lopussa enää noin 4 000 henkilöä.Tiedot perustuvat Teknologiateollisuuden tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.

”Teknologiateollisuus on toipunut hyvin koronakuopasta, joskin tilauksissa ollaan vasta nyt saavuttamassa koronaa edeltävä taso. Ja kuten aina, yritysten väliset erot ovat tälläkin kertaa suuria eivätkä näkymät ole kirkastuneet samalla tavoin kaikilla yrityksillä, muistuttaa johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä.

Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa 6 prosenttia suurempi kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja peräti 21 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Vahvasta kysynnästä kertovat myös tarjouspyynnöt, joita mittaava saldoluku oli heinäkuussa +30 eli lähes ennätyskorkea.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 5 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 kesäkuussa.

Myös henkilöstömäärä jatkoi kasvua vuoden toisella vuosineljänneksellä. Alan yritysten palveluksessa Suomessa oli kesäkuun lopussa noin 317 000 henkilöä, mikä on peräti 3 000 enemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kesätyöntekijöitä oli teknologiayrityksissä tänä kesänä noin 16 000.

Vahvaa vauhtia metallissa

Kone- ja metallituoteteollisuuden osalta (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten saamien uusien tilausten arvo nousi huhti−kesäkuussa seitsemän prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo nousi peräti 49 prosenttia.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 12 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 kesäkuussa. Huomattavaa on edelleen telakoiden suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta. Alkuvuoden tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuoden aikana arvoltaan suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli 0,6 prosenttia suurempi kesäkuun lopussa kuin vuonna 2020 keskimäärin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 133 800 eli noin 800 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Komponenttipula ja materiaalien hinnat huolettavat

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola on tyytyväinen, että teknologiateollisuus on selvinnyt koronasta pelättyä paremmin. Suomi on päässyt globaalin kasvun imuun, mutta ylisuoriutumisesta ei voi vielä puhua. Vasta koronamyllerryksen jälkeen punnitaan yritysten todellinen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla.

Teollisuudessa on koronakriisissä pärjätty tähän mennessä, mutta tilanne toki jatkuu. Petteri Rautaportaan mukaan koronasta johtuvia huolia teollisuudessa ovat juuri nyt erityisesti komponenttipula ja materiaalien hintojen nousu. Epidemiaa ei ole kuitenkaan vielä selätetty, ja tilanne aiheuttaa yleistä epävarmuutta rokotekattavuuden kasvusta huolimatta.

Myönteinen suhdannekehitys jatkuu

EK:n heinäkuun lopulla julkaistun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannetilanne on jatkanut paranemistaan kesän aikana. Koronasta eniten kärsinyt palveluala on nyt myös nousemassa jaloilleen.

”Suhdannetilanne on kesän aikana parantunut rajoituksista kärsineellä palvelualalla. Ensi kertaa koronakriisin aikana suurempi osuus yrityksistä näkee palvelualojen tilanteen kehittyvän parempaan suuntaan.

Teollisuudessa vire on jatkunut niin ikään myös hyvänä ja tilauskanta on ollut viimeksi näin hyvällä tasolla ennen finanssikriisiä. Sen sijaan rakentamisessa on odottavampi tunnelma”, toteaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Erot toimialojen ja yritysten välillä ovat yhä suuria. Vaikka näkymät ovat myönteiset syksyä kohden mentäessä, on nousu palveluiden näkymien piristymisen varassa. Koska epidemia ei ole vielä ohitse, voi palvelualojen, ja sitä kautta koko elinkeinoelämän, suhdannenäkymä vaimentua loppuvuoden aikana.

”Teollisuuden ja rakentamisen vaisumpiin suhdannenäkymiin vaikuttaa osaltaan maailmaa vaivaava komponenttipula sekä raaka-aineiden hintojen nousu. Nämä tekijät toistuvat kysyttäessä suurimpia tuotannon kasvun esteitä. Kokonaisuutena suurin ongelma yrityksille on kuitenkin nopeasti esiinnoussut työvoiman saatavuus. Palvelualoilla työvoiman saatavuusongelmista raportoi ennätyksellisin suuri osuus (32 %) vastaajista eikä tilanne tule helpottamaan lähiaikoina, päinvastoin,” Pakarinen toteaa.

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan Suhdannebarometrin vakavin viesti on pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Työvoimapula oli olemassa jo ennen koronaa, mutta nyt se on vieläkin kovempi. Työvoiman saatavuus uhkaa tyrehdyttää talouden kasvun. Budjettiriihestä odotetaan päätöksiä, joilla tähän viestiin vastataan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. EK tiedusteli yrityksiltä heinäkuussa 2021 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 160 yritystä, joilla on Suomessa noin 270 000 työntekijää.

Teollisuuden investoinnit kasvavat voimakkaasti

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uusimman investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien kasvun odotetaan olevan kuluvana vuonna hyvin voimakasta. Teollisuuden yhteenlaskettujen investointien arvo olisi vuonna 2021 yhteensä noin 8,6 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi noin 16 prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna.

EK:n mukaan erityisen positiivista on, että kasvua ennakoidaan sekä kiinteisiin- että tutkimus- ja kehitysinvestointeihin.

”Toimialoittain tarkasteltuna erityisen vahvaa kehitystä kiinteiden investointien osalta löytyy metsä- ja elintarviketeollisuudesta. Tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa vahvin kasvu on kemianteollisuudessa mutta myös teknologia- ja metsäteollisuuden tutkimus- ja kehityspanostukset ovat selvästi lisääntymässä”, kertoo EK:n asiantuntija Terhi Heikkonen.

Teollisuuden kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan EK:n tiedustelun mukaan tänä vuonna noin 5,2 miljardia euroa, eli kasvua viime vuoteen nähden olisi reilut 19 prosenttia. Teollisuuden tutkimus- ja kehitysmenot kasvaisivat vajaat 12 prosenttia ja niiden arvo olisi noin 3,4 miljardia euroa. Myös energiahuollon investointinäkymät ovat hyvin valoisat ja alan investointien määräksi ennakoidaan tänä vuonna noin 2,5 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi viime vuoteen nähden reilun 23 prosentin kasvua.

Teollisuuden investointiasteen odotetaan EK:n tiedustelun kipuavan investointijysäyksen myötä tänä vuonna noin 24 prosenttiin.

yritysrahoitus maaseudun pk-yritysten liiketoimintaan

Vireä elinkeinoelämä on avainasemassa, kun pohditaan keinoja maaseudun autioitumisen ehkäisemiseen. Maaseudun yritysrahoitus voi auttaa pienyrittäjää tai pk-yritystä luomaan kotiseudulleen uutta liiketoimintaa tai kehittämään jo olemassa olevaa bisnestä.

Maaseudun yritystukien näkökulmasta 95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua. Uuden kaupunki-maaseutuluokituksen perusteella Suomen yrityksistä noin 30 prosenttia sijaitsee maaseudulla. Maaseudun yritystuet tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille, aloittaville ja laajentaville, toimintansa kehittämiseen ja uudistamiseen.

Tukea uuden yrityksen alkutaipaleelle

Maaseudun yritystukia voi hakea, vaikka ei harjoittaisikaan maataloutta yritystoiminnan lisäksi.

Rahoitusta voi hakea, jos on mm. perustamassa yritystä maaseudulle tai kehittämässä siellä sijaitsevaa, jo toiminnassa olevaa yritystä.

Rahoitusta avoivat hakea luonnolliset henkilöt eli yksityiset elinkeinonharjoittajat eli toiminimiyrittäjät ovat luonnollisia henkilöitä, osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osuuskunta. Lisäksi yrityksen tulee olla pk-yritys eli työllistää alle 250 työntekijää alle 50 miljoonan euroa vuotuisella liikevaihdolla. Pk-yritykset voidaan jakaa edelleen tarkemmin mikroyrityksiin, pieniin yrityksiin ja keskisuuriin yrityksiin.

Tuen edellytyksiin kuuluu, että yrityksellä pitää olla riittävät ja realistiset edellytykset jatkuvaan kannattavaan liiketoimintaan ja yritystoiminnan on taattava pääasiallinen toimeentulo vähintään yrittäjälle itselleen tai vaihtoehtoisesti ainakin yhdelle työntekijälle.

Lisäksi perustamistuella on oltava aitoja vaikutuksia niin yritykseesi kuin sen toimialueeseen. Maaseudun yritystukien tarkoituksena on maaseudun elävöittäminen eli käytännössä elinkeinotoiminnan vireyttäminen ja uusien työmahdollisuuksien luominen. Tuen saaminen ei saa kuitenkaan vääristää kilpailua.

Myös liiketoiminnan uudistamiseen ja investointeihin

Huomioitava on, että perustamistukea voit saada myös olemassa olevan liiketoiminnan uudistamiseen, investointikartoitukseen ja investoinnin toteuttamiseen. Myös useamman yrityksen yhteisiä hankkeita voidaan rahoittaa

Lisäksi on olemassa koronaepidemiaan liittyviä väliaikaiset rahoitusvaihtoehdot. Hakuikkunat ovat näillä näkymin auki kesäkuun loppuun 2021 saakka. Yritystukea haetaan ELY-keskukselta tai paikalliselta Leader-toimintaryhmältä. http://www.elykeskus.fi

Toukokuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin toukokuun numero 5/2021 on ilmestynyt. Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!

Konepajojen ammattilehden toukokuun numerossa ovat mukana ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutuudet, uutiset ja tapahtumat. Investointiartikkeleita toukokuun numerossa tutun runsaasti, mm. Kuopiosta, Seinäjoelta, Punkaharjulta ja Pietarsaaresta. Lue Konekuriiri!

KK Ilmoittajat toukokuu 5 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Aliko Oy

AW Tools

Bystronic

Cenic Finland Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Dormann

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

J.K Kone Oy

JR-Machines Oy

Konelintu Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Yaskawa Finland Oy

Zenex Computing Oy

Huhtikuun Konekuriiri 4/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin huhtikuu numero 4/2021 on ilmestynyt.

Lue Konekuriiri, aina täyttä koneasiaa! Metallin ammattilaisten ehdoton ajankohtaisjulkaisu, mukana kiinnostavimmat ajankohtaiset kone- ja laiteuutiset, uutuudet ja alan kuulumiset. Investointiartikkeleita mukana tällä kertaa mm. Kuopiosta, Kalajoelta, Tampereelta, Nivalasta ja Sievistä.

KK Ilmoittajat huhtikuu 4 2021:

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Avertas Robotics

Auto-Kulmala Oy

AW Tools

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy

Evomax Oy

Fastems Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Poistot korotettuina vuoteen 2023

Investoinnit kannattavat, ja hankintoihin on olemassa kannustimensa. Kannattaa muistaa hankintojen poistot verotuksessa tulevat lähiajat korotettuina. Koneiden, kaluston ja laitteiden vuotuinen enimmäispoisto on 25 prosentin sijasta 50 prosenttia verovuosina 2020-2023.

Verohuojennus koskee kaikkia uutta irtainta käyttöomaisuutta. Korotettua poisto ei voi tehdä käytettyinä hankittujen hyödykkeiden hankintamenoista.

Korotetun poiston voi tehdä enintään neljänä verovuonna. Korotettujen poistojen tekemistä ei tarvitse aloittaa koneen tai laitteen hankintavuonna. Näin esimerkiksi vuonna 2020 käyttöön otetusta koneesta saa tehdä korotetun poiston vuosina 2020-2023 ja vuonna 2023 käyttöönotetuista laitteesta ainoastaan vuonna 2023. Kone tai laite, johon korotettua poistoa sovelletaan, muodostaa erillisen poistokohteen verovuosina 2020-2023. Se osa hankintamenosta, jota ei ole poistettu korotettujen poistojen nojalla, siirtyy vähennettäväksi osana irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä.

Edellytyksenä korotettujen poistojen vähentämiselle elinkeinoverotuksessa on, että tehtävä poistot on vähennetty kuluna myös verovelvollisen kirjanpidossa.

Korotettuja poistoja koskeva laki on tullut voimaan 1.1.2020, ja sitä sovelletaan verovuosilta 2020-2023 toimitettavissa verotuksissa. vero.fi

« Vanhemmat artikkelit