Metallin konemarkkinoiden ajankohtaislehden Konekuriirin numero 3/2023 on ilmestynyt ja koko numero on jälleen täynnä Täyttä Koneasiaa. Uutta teknologiaa, mielenkiintoisia investointi- ja yritysuutisia tiiviissä asiapaketissa. Investointiuutisia maaliskuun numerossa on mukana mm. Tampereelta, Urjalasta, Kuopiosta ja Hollolasta Ja tietysti paljon muuta.
Maaliskuun numeron 3/2023 ilmoittajat:
Tammikuun konepaketti! Konekuriirin tämän vuoden ensimmäinen numero – 1/2023 – on ilmestynyt. Tiivis nippu uutta teknologiaa, alan ajankohtaiskuulumisia, juhlavuoden tunnelmia Seinäjoelta, konkarinäkökulmaa Jämsänkoskelta sekä investointiuutisia mm. Maalahdesta, Kauhajoelta ja Salosta. Ja tietysti paljon muuta. Lue tammikuun Konekuriiri!
Tammikuun numeron 1/2023 ilmoittajat:
BE Group Oy vahvistaa mahdollisuuksiaan järeässä koneistuksessa. Lapuan teräspalvelukeskukseen hankittu Hartford-portaali mahdollistaa kookkaiden kappaleiden koneistuksen pituuksiltaan neljän metrin kokoluokkiin saakka.
BE Group on tuttu toimija teräskaupassa. Teräkset, erikois- ja ruostumattomat teräkset sekä alumiini kankina, levyinä, palkkeina, profiileina, putkina ja keloina kuuluvat toimenkuvaan.
Toimintaa on kuudessa maassa Pohjoismaissa sekä Baltian alueella, pääkonttori on Ruotsin Malmössa.
Suomessa toimintaa operoidaan kolmelta paikkakunnalta, päätoimipiste on Lahdessa.
BE Group Oy myy teräksiä ja alumiinia sekä huolehtii logistiikasta, ja keskeinen osa toimintaa ovat erilaiset tuotantopalvelut, joilla tuotteet muokataan asiakkaiden toivomaan muotoon ennen toimituksia. BE Groupin tuotantopalvelut kattavat keskeisesti terästen ja alumiinin leikkaukset eri menetelmillä, sahaukset, särmäys, sinkopuhdistukset ja suojamaalaukset.
Myös koneistavaa esikäsittelyä tehdään.
Erilaisilla tuotantopalveluilla ja esikäsittelyillä säästetään osaltaan asiakkaan aikaa ja resursseja jatkojalostuksen suhteen. Koneistuksen osalta keskeistä ja usein toistuvaa toimintaa ovat varsinkin erilaiset poraukset.
Täydennys tuotantomahdollisuuksiin
Parhaillaan BE Group vahvistaa toimintojaan yksiköissään Suomessa.
Isoimmat muutokset tapahtuvat Turun toimipisteessä pitkien tuotteiden esikäsittelykapasiteetin lisäämisen myötä, ja sen lisäksi yritys investoi muissa yksiköissään, näin myös Lapualla, missä yrityksellä toimii yksi Suomen kolmesta teräspalvelukeskuksesta.
”Lapualla keskitymme pelkästään mustaan raudan esikäsittelytoimintaan. Lapuan toimipiste työllistää 60 henkilöä, heistä viitisenkymmentä henkilöä tuotannossa, ja sen lisäksi noin kymmenen konttorin puolella myynti- ja suunnittelutoiminnoissa”, kertoo Lapuan toimisteen päällikkö Jarkko Vainionpää.
Lapuan toimipisteessä käsitellään tuotteita moneen tapaan, ja myös koneistukset ovat osa toimintaa. Hiljattain Lapuan toimipisteen koneistustoimintoihin tehtiin kookas täydennysinvestointi, kun konekanta täydentyi tuotantomahdollisuuksia jatkossa merkittävästi laajentavalla koneistuskeskuksella.
”Keskeinen tarve oli käsittelykapasiteetin laajentaminen nimenomaan kookkaan tavaran käsittelyssä. Käytössämme on pienempää koneistuskapasiteettia, mutta tämän kookkaan pään koneistukset olemme tähän mennessä tehneet manuaaliporauksina tai alihankinnassa. Tilauksia on myös mennyt ohi juuri kapasiteetin riittämättömyyden takia. Tämä investointi korjaa nyt tilanteen”, Vainionpää kertoo.
Sopiva kokonaispaketti
Lapuan teräskeskuksen hankinta on Hartfordin koneistuskeskusmalli SW 426.
Kyseessä on rakenteeltaan portaali koneistuskeskus isolla työpöydällä varustettuna, X-liike koneessa on 4000 mm, Y- 2600 mm ja Z- 780 mm.
Kone on varustettu liukujohtein ja niin ikään Big Plus-tyyppisellä BBT 50-karalla, missä maksimikierrokset ovat 6000 1/min ja moottoriteho 26/22 kW. Suorituskykyä lisää edelleen puoliautomaattinen kulmapää, työtilan CCD-kamera ja Renishawn mittalaitteet.
Lastunpoistosta koneessa huolehtivat ruuvikuljettimet ja lamellilastunkuljetin.
Ohjaus koneessa on Fanuc 0i MF Plus P3 tuplanäytöin ja Hartrol Deluxe editionilla varustettuna.
Koneen toimitti Hartfordin Suomen edustaja MTC Flextek.
”Tärkeitä seikkoja investoinnissa olivat kokoluokka sekä kokonaispaketti suorituskyvyn osalta, kone on meille sopiva ratkaisu niin tarkkuuksiltaan kuin kustannuksiltaankin.
”Yksi ohjaava tekijä oli lisäksi Fanucin ohjaus, koska Fanuc on meillä täällä muissa koneissa käytössä, se mahdollisti nopean liikkeellelähdön tuotantoon.”
”Lisäksi ehdoton lähtökohta projektissa oli, että koneella pitää luotettava kotimainen toimittaja. Tuen ja huollon on investointiasioissa oltava kunnossa. Koneen hankinnan yhteydessä solmittiin samalla huoltosopimus”, Vainionpää sanoo.
Kuten BE Groupin koneistuksissa yleensä, myös uudella Hartfordilla tehdään varsinkin porauksia eri kokoluokkiin. BE Group Oy:n Lapuan toimipisteessä konekanta uusiutuu jatkossa myös levynkäsittelyn puolella.
BE Group
Teräksen ja alumiinien toimittaja
Toimintaa kuudessa maassa, pääkonttori Malmö
Liikevaihto 5 388 MSEK (2021)
Henkilöstö 633 (2020)
Suomen tytäryhtiö BE Group Oy, toimipisteet Lahti, Turku, Lapua.
Kari Harju
Syyskauden avaus! Konekuriirin syyskuun numero 7/2022 on ilmestynyt. Syksyn ensimmäisessä numerossa metallin konemarkkinoiden ajankohtaisimmat, kiintoisimmat koneet ja laitteet sekä tuoreet uutiset. Uutta teknologiaa, ajankohtaisuutisia ja ennakkoasiaa tämän syksyn kiitettävän runsaista messutapahtumista. Investointiartikkeleja mm. Tampereelta, Forssasta, Porvoosta ja Oulusta.
Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!
Syyskuun numeron 7/2022 ilmoittajat:
Konekuriirin toukokuun numero 5/2022 on ilmestynyt. Metallin konemarkkinoiden ajankohtaispaketti, kiintoisimmat koneet ja laitteet sekä tuoreet uutiset. Uutta teknologiaa, innovaatioita ja tapahtumia. Investointiartikkeleja tällä kertaa mm. Liedosta, Korpilahdelta, Ylivieskasta. Messukatsaus Helsingistä.
Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!
Toukokuun 5/2022 ilmoittajat:
Uudenmaan RST muokkaa konekantaansa toimipisteessään Helsingissä. Hiljattain asennettu reilunkokoinen särmäyspuristin tuo lisää työleveyttä ja tuo samalla ajanmukaiset sähköservoteknologian edut talon taivutustöihin.
Uudenmaan RST on yrityksenä nuori metallin käsittelijä, se on perustettu vuonna 2017. Kokemusta alan töistä silti riittää.
”Olen tehnyt metallialan töitä yli 20 vuotta. Viimeksi työskentelin kahdeksisen vuotta erään alan firman palveluksessa täällä pääkaupunkiseudulla. Tuossa viitisen vuotta sitten kuviot menivät uusiksi ja perustimme kaverini, Uudenmaan Metallityöt Oy:tä pyörittävän Taavi Schvartsin kanssa nopein liikkein oman yrityksen. Hankimme ensimmäiset koneet ja sen jälkeen onkin menty aika vauhtia”, kertoo yrittäjä Jarkko Herranen.
Moninaista metallista
Uudenmaan RST palvelee monenlaisissa asioissa, yrityspuolella asiakkaina on mm. rakennusliikkeitä.
”Valmistamme tilaustöinä metallista melkein mitä vain ja hoidamme myös mittaukset ja asennukset itse. Laajempiin kokonaistoimituksiin käytössä on yhteistyökumppaniverkosto. Yritysten lisäksi palvelemme yksityisiä tahoja, esimerkiksi kiinteistöyhtiöt monenlaisissa toimeksiannoissa ovat usein tyypillisiä asiakkaitamme”, Herranen sanoo.
Tilaustöiden lisäksi yrityksellä on myös oma tuote. Metsästysharrastuksen kautta on mukaan tullut itse suunniteltu, toteutettu ja myös patentoitu ampumatauluteline, joka on myynnissä kotimaassa useammassa paikassa, ja ulkomaillakin kiinnostusta tuotteelle olisi tutkitusti. Jatkokehittelyt ovat käynnissä.
Lisää tilaa, lisää koneita
Uudenmaan RST aloitti yhden miehen työpanoksella, nyt töissä on neljä henkilöä.
Nopeasti kasvanut, nyt yli miljoonan euron vuosittaisella liikevaihdolla toimiva yritys sijaitsee Helsingin Malmilla. Yrityksen toimitilat kasvoivat hiljattain hieman yli 300 neliömetristä 550 neliömetriin ja se mahdollisti samalla uusia askelia konekantaan.
Nuori yritys teki alkuun töitä yksi kerrallaan käytettynä hankituin konein ja laittein. Pari vuotta sitten yritys hankki uuden levyleikkurin ja nyt viime vuoden syksyllä tehtiin sitten isompi loikka yrityksen särmäyksen kalustossa. Aiemman hydraulisen Prima Power-särmärinsä kaveriksi yritys hankki uuden koneen samalta valmistajalta. Se toi uusia mahdollisuuksia lisäämällä taivutusleveyttä ja puristusvoimaa ja samalla yrityksessä siirryttiin sähköservoteknologian aikaan.
”Uusi särmäyspuristin lisää taivutuskapasiteettia ja samalla työn nopeutta ja tarkkuutta. Eikä se ekologisuuskaan pahasta näissä asioissa ole. Rahaa ja luontoa säästyy samalla kertaa”, Herranen sanoo.
Tehokkaampi särmäyspuristin
Uusi kone on Prima Powerin sähköservoinen eP 1336, joka tarjoaa töihin 3600 mm:n taivutusleveyden ja 135 tonnin puristusvoiman.
Taloon niin ikään töihin jäänyt hydraulinen kone on taivutusleveydeltään puolisen metriä pienempi ja puristusvoimaltaan 125-tonninen, joten kapasiteetti kasvoi uuden koneen myötä mukavasti.
Tehokkuutta särmäystöihin koon, tehon ja nopeuden lisäksi uudella koneella tuovat mm. 5-akselinen takavaste ja CNC-ohjattu bombeeraus. Kone on varustettu myös Lazer safe -turvalaitteella, työkalunkiinnitys koneessa on toisen, hydraulisen särmäyspuristimen tapaan Wila.
”Nykyteknologian helppokäyttöisyys ja työn laatu ratkaisivat konevalinnan. Ja tuki, suomenkielistä palvelua lähestulkoon 24/7 toki arvostamme”, Herranen sanoo.
Koneen toimituksessa Prima Powerin puolelta oli mukana pitkään kansainvälisten asennusten parissa työskennellyt Jani Sillanpää, joka hiljattain on siirtynyt myyntitehtäviin varsinkin särmäyspuristimien ja särmäystyökalujen myynnissä.
”Pitkä asennus- ja huoltokokemus ja laaja alan verkosto antaa perustan myös konemyyntitoimille. Uudenmaan RST:n kanssa on yhteistyön taustaa jo useammalta vuodelta, ja metsästysharrastuskin meillä on Jarkon kanssa yhteinen”, Sillanpää sanoo.
Omat tilat hakusessa
Tilalaajennus ja uudet konehankinnat tehostavat toimintoja Uudenmaan RST:llä, ja konekapasiteetin kehitys talossa jatkuu.
”Sujuva laajennus jatkon toiminnoille olisi laserleikkauskoneen hankinta tässä jossakin kohtaa tulevaisuudessa. Se toisi uusia mahdollisuuksia leikkauspuolelle. Etenemme kuitenkin askel kerrallaan. Lähiajan tavoitteemme on nyt ratkoa ainakin tila-asioita. Oma tuhannen neliömetrin toimitila on tähtäimessä”, Jarkko Herranen sanoo.
”Koneet ja materiaalivarasto vaativat kunnolla tilaa. Idea on pysyä lähiseudulla Helsingin ydinalueella. Täällä ovat asiakkaamme ja tästä kehien välistä ovat nopeat yhteydet ympäristöön”, Herranen sanoo.
Kari Harju
Vuosi on vaihtunut ja uutta vuotta edetään jo kovaa vauhtia. Viime vuosi oli teknologiateollisuuden ja myös alan konekaupan kannalta erittäin hyvä, ja saman suuntaista tunnelmaa on ennakoitavissa alkaneellekin vuodelle, kiteyttää vuoden alun tunnelmia Teknisen Kaupan Liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja, Cron-Tek Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvinen. Haasteitakin silti näköpiiriin mahtuu.
Petri Järvisen mukaan vuosi 2021 oli metallintyöstökoneiden myynnissä ennätyksellisen hyvä, kasvua edellisvuoteen tuli reilusti yli 100 % ja se oli vuoden 2008 jälkeen paras vuosi konekaupassa. Investoinnit jakaantuivat melko tasaisesti sekä lastuaviin- että levykoneisiin ja niihin liittyviin automaatioratkaisuihin.
”Teknologiateollisuuden tilanne oli koko vuoden hyvä, jollei jopa loistavan hyvä. Konekaupan kasvu v.2021 ei ollut yllätys, mainitsinhan siitä jo vuosi sitten tässä samassa julkaisussa, jolloin savumerkit olivat nähtävissä. Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta on ollut ennätystasolla taaten korkean toiminnan tason pitkällä ajanjaksolla ja uusien tilauksien saanti on kasvanut tasaisesti varmistaen toiminnan jatkuvuuden ja kasvun. Nämä yhdessä ovat pitäneet tuotantokapasiteetin käyttöasteen ylärajoillaan, mikä on aina suoraan johtanut myös työstökoneinvestointeihin.”
”Piristynyt markkinatilanne kiihdytti edellä mainitun kapasiteetin noston lisäksi korvausinvestointeja konemyynnissä. Vanhaa konekantaa päivitettiin ja edelleenkin päivitetään uusilla ja pääsääntöisesti pari pykälää edistyneimmillä koneilla ilahduttavalla vauhdilla”, Petri Järvinen kertoo.
Haasteina komponenttipula ja logistiikan ongelmat
Vaikka pandemia-aika jatkui viime vuonna, alan yritysten työtilanne on hyvä ja se on heijastunut myönteisellä tavalla myös investointeihin.
”Suomalaisten konepajayritysten toimitusvarmuus koronapandemian aikana on ollut maailman huipputasolla ja jollei jopa paras! Tämä on huomioitu ja se on lisännyt myös kansainvälisten suuryritysten mielenkiintoa investoida Suomeen ja lisätä hankintoja Suomesta, jolla taas on luonnollisesti ollut positiivinen vaikutus koneinvestointeihin.”
Tunnettuja haasteitakin toki on, huomauttaa Järvinen.
”Komponenttipulasta on puhuttu paljon ja se on valitettava tosiasia vaikuttaen myös uuskonemyyntiin koneiden pitkittyneiden toimitusaikojen takia. Sirupula on aiheuttanut historiallisen ainutkertaisen haasteen työstökoneiden valmistajille koskien pulaa CNC-ohjauksista. Tämän uskotaan jatkuvan tämän vuoden ajan”, Järvinen sanoo.
Puolijohteiden valmistusta päätettiin nostaa globaalisti jo viime vuoden puolella, mutta tehtaiden ja tuotannon ylös ajo täyteen tehoon kestänee Järvisen mukaan parisen vuotta. Muiden peruskomponenttiviivästyksien odotetaan hiljalleen paranevan kesään mennessä.
”Logistiikan haasteet ovat realismia ja niiden odotetaan jatkuvan pitkään. Jo viime vuoden puolella useassa eri mediassa todettiin tämä tosiasia laivarahtihintojen 5-8-kertaisista nousuista sekä laivarahtien saatavuusongelmista. Nämä vaikuttavat suoraan koneiden hintoihin ja vielä erityisen paljon, jos kone tuodaan Aasiasta Suomeen.”
Selityksiä asialle on toki monia, mutta laivarahdin hinta Aasiasta Pohjois-Eurooppaan on kallistunut viime aikoina kaikkein eniten.
”Esimerkkinä on merikontin spot-hinnan vertailu syyskuun 10.päivä 2021 vs. 2019: Kiinasta Pohjois-Euroopan satamaan +886 % ja Kiinasta USA:n itärannikolle +345 % (lähde Clarksons Research). Logistiikan hintojen ei ennusteta palaavan aiempaan hintatasoon mm. kustannuksia kohottavien kiristyvien ympäristövaatimusten takia”, Järvinen sanoo.
Positiivista pöhinää
Haasteista huolimatta tätä vuotta aloitellaan myönteisissä merkeissä.
”Näkymät konekaupalle ovat nyt vuodenvaihteessa edelleen hyvät perustuen Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden edelleen ennätykselliseen tilauskantaan. Koko vuoden odotukset ovat positiiviset, alan tavoitteena on viime vuoden toisto uuskonemyynnissä, jolloin yritysten investointialijäämää saadaan jälleen hiljalleen kurottua umpeen kilpailijamaihimme nähden. Nämä investoinnit uuteen teknologiaan ovat yksi tärkeä elementti Suomen kilpailukyvyn nostamisessa.”
”Tänä vuonna Tampereella järjestettävät Konepaja 2022 -messut keräävät jälleen kaikki alan toimijat saman katon alle, sekä näytteilleasettajat että konepajateollisuuden ammattilaiset. Jatketaan alan positiivista pöhinää, niin eihän siitä lopputuloksena seuraa kuin priimaa”, sanoo Järvinen.
Monipuolisia ominaisuuksia ja automaatiota
Koneinvestoinneissa panostetaan nyt erityisesti monipuolisuuteen ja automaatioon.
”Suomessa investoinnit tehdään järkevästi ja ne jakautuvat pääosin kahteen ryhmään: omien tuotteiden valmistamiseen ja alihankinta-/sopimusvalmistajakoneistukseen kohdistuen useille erityyppisille tuotteille.”
”Omien tuotteiden valmistaminen tarjoaa mahdollisuuden spesifioida kone juuri omaan tarpeeseensa, joka hieman helpottaa investointiprosessin kulkua. Alihankinta-/sopimusvalmistaja puolestaan joutuu analysoimaan useita parametreja ennen investointipäätöstään, joista yksi on tulevaisuuden arvioinnin epätietoisuus. Tämä on varsinkin sorveissa johtanut siihen, että nykyajan perussorvi alihankkijalla on varustettu valmiiksi moninaisiin töihin soveltuvaksi C-akselilla, pyörivillä työkaluilla sekä Y-akselilla ja tankosorvit vastakaralla.”
”Myös automaatio on Suomessa lisääntynyt ilahduttavasti, jolloin koneista saadaan ulosmitattua enemmän tuottavuutta lisäten yritysten kilpailukykyä haasteellisessa kansainvälisessä kilpailukentässä”, Petri Järvinen toteaa.
Kari Harju
Yamazaki Mazak-organisaatioiden ja pohjoismaisten maahantuojien yhteistyö tiivistyy. Ruotsin Värnamossa on aloittanut toimintansa Mazakin laserteknologiakeskus (Nordic Laser Technology Center), mikä on toimintoineen ja palveluineen jatkossa myös suomalaisasiakkaiden käytössä.
Mazakin maahantuojana Ruotsissa ja Norjassa toimii Ravema, Tanskassa Mazakilla toimii oma myyntiorganisaatio, mikä vastaa myynnistä myös Baltian alueella.
Suomessa Mazakit myy, kouluttaa ja huoltaa tutusti Wihuri.
Pohjoismaiset toimijat ovat tehneet yhteistyötä keskenään aiemminkin, mutta nyt kyseessä on askel jatkotiivistämisen suuntaan erityisesti laserteknologian osalta. Uusi Raveman tiloihin Ruotsin Värnamoon Göteborgin lähelle joulukuulla avattu Nordic Laser Technology Center (NLTC) tuo uusia mahdollisuuksia myös Suomen Mazak-asiakkaiden suuntaan.
Teknologista tukea ja kookas show room
Uusi yhteistyökuvio ei muuta aiempia tekemisen tapoja, mutta lisää hartioita varsinkin tukitoimintoihin.
”Maahantuojat Pohjoismaissa jatkavat työtään myös tästä eteenpäin aiempaan malliin, mutta uusi laserkeskus vahvistaa edelleen esimerkiksi tekniseen tukeen, huolto- ja koulutustoimintoihin liittyviä asioita. Yhteistyö vahvistuu jatkossa myös työkalupuolella. Odotamme innolla tulevaisuutta ja yhteisiä toimintamuotoja”, sanoo Raveman Mazak-liiketoiminnan johtaja Alexander Olander.
”Pohjoismaisten huolto- ja koulutustoimintojen vahvistuminen ja resurssien yhteiskäyttö ovat hyviä asioita ja vahvistaa kaikkien osapuolten palvelukapasiteettia ja -tarjontaa. Olemmekin jo päässeet hyödyntämään tätä mahdollisuutta konkreettisesti yhteisten käyttökoulutusten myötä. Täällä Värnamossa on kookas ja näyttävä show room, mikä tarjoaa mahdollisuuksia laserkoneisiin tutustumiseen ja esimerkiksi koeleikkauksiin myös suomalaisasiakkaille. Esillä on aina kattavasti ajankohtaisia konemalleja niin laserleikkauskoneiden kuin toki myös lastuavan puolen koneidenkin osalta”, toteaa Wihurin työstökoneliiketoiminnan johtaja Jani Pulkkinen. Suomalaisiakin asiakkaita ajatellen NLTC-keskus sijaitsee hyvien ja sujuvien liikenneyhteyksien päässä joko Göteborgin tai Kööpenhaminan lentokentiltä.
Ajankohtaista Mazak-kalustoa esillä kattavasti
Pohjoismaisen laserteknologiakeskuksen avausta Värnamoon suunniteltiin ensi kerran jo parisen vuotta sitten. Pandemia tuli kuitenkin väliin, ja avajaiset siirtyivät.
Viimein joulukuussa 2021 NLTC-laserteknologiakeskus virallisesti lanseerattiin Raveman vuosittaisen teknologianäyttelyn osana. Kävijälle tapahtuma tarjosi vahvan kattauksen niin Raveman työkalutarjontaan kuin Mazakin ajankohtaisiin uutuuksiin.
Teemaan liittyvistä lasereista esillä oli Mazakin tarjonnan lippulaiva, uuden eli kolmannen sukupolven OPTIPLEX FIBER 3015 III 10 kW monipuolisilla varusteilla. Kone esiteltiin Mazakin omalla QUICK CELL -automaatiojärjestelmällä varustettuna.
Myös lastuavan puolen Mazakeja oli esittelyssä runsaasti. Sellaisia olivat esimerkiksi vaakakarainen koneistuskeskus HCN-5000, 5-akseliset koneistuskeskukset VARIAXIS C-600 ja CV5-500 sekä useita viime syksyn Milanon EMO-näyttelyn ajankohtaismalleja.
Esimerkiksi INTEGREX i -sarjan tilalle tulleen INTEGREX i-H -monitoimisorvisarjan uusi täydennys eli INTEGREX i-250H ST oli mukana tapahtumassa.
Lisäksi esillä oli esimerkiksi uudella MAZATROL SMOOTHEZ-ohjauksella varustettu QTE-300MSY SG, joka on helppokäyttöinen ja edullinen sorvauskeskus pyörivillä työkaluilla, Y-akselilla ja vastakaralla. Samoin ensiesittelyssä pohjoismaissa oli VCE-600, tuore lähtötason pystykarainen koneistuskeskus varustettuna kookkaalla Y-akselilla.
Suomessa työkalu- ja mittakonemarkkinoilla toimiva Ravema esitteli tapahtumassa koneiden ja palveluiden lisäksi talon ajankohtaista työkalu- ja laitetarjontaa. Mukana oli myös runsas määrä alan yhteistyökumppaneita erityisesti automaation ja ohjelmistojen osalta. Tapahtuma Värnamossa oli kolmipäiväinen ja se keräsi paikalle runsaasti asiakkaita varsinkin Ruotsista ja vierailipa paikalla useampi suomalainenkin konepajaihminen.
Kari Harju
Ovako muokkaa valmistustoimintojaan Imatralla. Teräksenvalmistajan lopputuoteyksikön sahalinjan teknologia uusittiin hiljattain räätälöitynä ratkaisuna tiukassa aikataulussa poikkeusajan haasteiden keskellä. Projekti nosti sahauksen tehokkuutta ja tuo kapasiteettia sekä tarkkuutta yksikön sahaustoimintoihin.
Suomessa Ovakon teräksiä valmistetaan Imatran tehtaalla. Erikoistuotteita ja räätälöityjä ratkaisuja esimerkiksi laakeri-, ajoneuvo- ja konepajateollisuuteen toimittava yritys on tuotteineen läsnä Suomen ja Ruotsin markkinoilla ja myös laajemmin Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Tuotannon päämateriaalina on kierrätysromu.
”Kun raaka-aineet tulevat kierrätyksen kautta on myös tuotanto ekologista. Tuotteiden hiilijalanjälki on huomattavasti alan keskiarvoa pienempi”, tiivistää lopputuoteyksikön tuotantopäällikkö Heikki Mansikka Ovakon Imatran tehtaalta.
Monipuolisen ja värikkään historian omaava Imatran terästehdas on nykyisin erikoisterästen toimittajan Sanyo Special Steelin tytäryhtiö ja sitä kautta osa Nippon Steel Corporationia, joka on yksi maailman suurimmista teräsyhtiöistä.
Lisäkapasiteettia käsittelyyn
Teräksentuotanto Imatralla tapahtuu eri vaiheissa. Prosessissa teräsosaston sekä hieno- ja karkeavalssaamon jälkeen tuote siirtyy lopputuoteyksiköön, missä terästangot jatkojalostetaan haluttuun muotoon.
Laitteita osastolta löytyy lämpökäsittelyyn, oikaisuun, sahaukseen, sorvaukseen sekä tarkastuksiin. Lisäksi osastolla tehdään niputukset, josta tuotteet lähtevät asiakkaille.
Sahaukset lopputuoteyksikössä tapahtuvat kookkaalla, kokonaispituudeltaan useamman kymmenen metrin sahalinjalla. Hiljattain yrityksessä linjan sahat uusittiin sutjakasti sujuneessa vaihtoprosessissa.
”Aiemmat sahat olivat palvelleet linjalla pitkään. Uusi sahausteknologia on tarkempaa ja tehokkaampaa, se mahdollistaa mm. uusien terämateriaalien käytön”, hankinnoista vastaava projekti-insinööri Jari Vesala kertoo.
Yritys etsi vaihtoehtoja ja tarttui ratkaisuun taholta, joka oli talossa luotettavana tunnettu. Sen myötä Ovakon Imatran terästehtaan sahauslinjalla toimii nyt viime kesänä asennettuna kookkaat Cosen SH-8030L -tyypin suurtuotantovannesahat 300×865 mm:n maksimikapasiteetilla ja 11,2 kW:n tehoin. Sahan toimitti valmistajan suomalaisedustaja Maanterä.
”Meidät tunnetaan teollisuudessa varsinkin työkalu-, terä- ja hiomatuotteiden toimittajana. Monipuoliset tuotannon koneet ja oheislaitteet kuuluvat kuitenkin myös nykyagendaan”, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Eriksson Maanterältä
”Meille Maanterä on pitkäaikainen terätoimittaja. Tässä kohdin he pystyivät tarjoamaan myös sahojen osalta meille täsmäratkaisun, mikä vastasi pakettina tarpeisiimme. Cosenin asenne ratkaisi myös, tehtaalta käytiin mm. meillä neuvotteluvaiheessa henkilökohtaisesti vierailulla esittelemässä valmistajaa ja sen tuotantoa”, kertoo Vesala.
”Mekaniikan lisäksi yksi olennainen asia meille on paketin ohjelmistopuoli. Ratkaisu tarjoaa mm. kehittyneet prosessin seurantamahdollisuudet.”
Loppu hyvin, kaikki hyvin
Kuten tiedetään, viime aikojen pandemia on siirtänyt konetoimituksissa yhteydenpitoa
verkkoon. Tässäkin projektissa monet asiat tehtiin etänä, koesahauksista lähtien.
Sahojen toimituksen osalta keskeinen seikka oli aikataulutus, toimituksen ja asennuksen tuli soveltua tehtaan kesän neliviikkoiseen huoltokatkokseen.
”Jos logistiikkakokonaisuus olisi myöhästynyt, asennus olisi siirtynyt ainakin puolta vuotta myöhemmäksi uuteen katkokseen saakka. Muuten asennuksia ei olisi kyennyt kovassa tuotantovauhdissa mitenkään hoitamaan”, Vesala kertoo.
Toimituksen kulun seuranta maailman merillä ja satamissa oli aikataulun myötä osin hermostuttavaa puuhaa.
”Huolinta-asioissa riittää näinä aikoina haasteita. Luovia ratkaisuja vaadittiin, mutta aikataulu saatiin pitämään, se tietenkin on keskeisin asia”, kertoo Maanterällä prosessia hoitanut tekninen myyntipäällikkö Tero Kaivonen.
Saha saapui perille aikataulussa Ovakon tuotantotauon aikana ja asennukset tehtiin taiwanilaistehtaalle pidettyjen etäyhteyksien tukemana. Tuotannossa sahat ovat olleet nyt muutaman kuukauden ajan.
”Tuotanto alkoi uudistetulla linjalla ajatellusti, toki pieniä viilauksia on kokonaisuuteen myöhemmin tehty ja tehdään edelleenkin. Myönteistä on, että uuden teknologian myötä tuotannon keskeinen pullonkaula poistui. Se on tärkeää, linjan suorituskyvyn parantuminen tehostaa koko laitoksen toimintaa. Tuottavuuden kehittäminen yksikössä jatkuu”, sanoo Heikki Mansikka.
Ovako Imatra Oy Ab– teräsvalmistaja, tuotteina pyörö-, neliö- ja lattaterästangot ja asiakkaina laakeri-, ajoneuvo- ja konepajateollisuus. Materiaalina on kierrätysromu. Noin 550 työntekijää, omistaja Sanyo Special Steel.
Oy Maanterä Ab – Metalliteollisuudessa käytettäviä työkaluja, teriä, hiomatuotteita ja myös erilaisia tuotantokoneita maahantuova ja myyvä yritys. Oy Maanterä Ab on perustettu vuonna 1941 ja kuuluu tänä päivänä ruotsalaiseen Indutrade Ab -konserniin.
Cosen –Taiwanilainen sahavalmistaja, jonka tuotanto-ohjelmaan kuuluvat vanne- ja pyörösahat manuaalisista automatisoituihin linjastoihin. Cosen Europen pääpaikka ja konevarasto sijaitsevat Hollannissa, Suomen edustaja Oy Maanterä Ab.
Kari Harju
KONEKURIIRI 