Kategoria-arkisto: Koneistus ja alihankinta

Tasowheel yhdistää tytäryhtiönsä

Voimansiirtoratkaisuja ja paperiteollisuuden laadunohjausjärjestelmiä valmistava Tasowheel-konserni yhdistää tytäryhtiönsä. Tasowheel Gears, Tasowheel Tikka ja Tasowheel Systems ovat jatkossa Tasowheel Oy.

Yrityksen mukaan ketään 135 työntekijästä ei irtisanota, sillä Tampereella ja Tikkakoskella toimiva Tasowheel ei ilmoituksensa mukaan hae tytäryhtiöidensä yhdistämisellä kustannussäästöjä, vaan läpileikkaavaa synergiaa ja moottoria tulevien vuosien kasvulle.

”Usein tällaiset yritysjärjestelyt johtavat siihen, että yksi työntekijä tekee jatkossa kahden työt. Me taas haluamme, että työntekijöillämme olisi aiempaa vähemmän eri vastuualueita, jotta jokainen saisi keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja sen kehittämiseen. Olemme havainneet, että tämä näkyy lähes poikkeuksetta parempana työhyvinvointina, mikä on puolestaan meille kilpailuetu”, toimitusjohtaja Jarmo Kuikka pohtii.

”Arvostan sitä, että yhdistymistä on mietitty pitkään ja huolella, ja ennen kaikkea henkilöstö edellä. Toimintojen yhdistäminen auttaa tasoittamaan ruuhkahuippuja ja valjastamaan konekapasiteettiamme tehokkaammin. Lisäksi oma työnkuvani saa jatkossa entistä selkeämmät raamit”, valmistuksen tekninen asiantuntija Lauri Mäkelä tiivistää henkilöstön tunnot.

Toimintojen yhdistäminen tasoittamaa ruuhkahuippuja ja valjastaa konekapasiteettia tehokkaasti. Lisäksi oma työnkuvani saa jatkossa entistä selkeämmät raamit, toteaa Lauri Mäkelä.

”Työnantajaan on voitava luottaa”

Koronapandemia ja sota Ukrainassa ovat aiheuttaneet valmistavalle teollisuudelle komponenttipulaa, pitkiä toimitusaikoja ja merkittävää kustannusten nousua. Vuonna 1979 perustettu perheyritys Tasowheel uskoo, että sijoitukset tulevaisuuteen kantavat yli vaikeidenkin aikojen. Viime vuosien harppaukset tuotannon automatisoinnissa ovat luoneet tuotantotehokkuutta, joka tasapainottaa globaalien kriisien aiheuttamia hinnannostopaineita.

”Investoimme sekä henkilöstöömme että uusiin koneisiin, jotta työntekijöillämme olisi vankka perusta suunnitella elämäänsä”, Jarmo Kuikka kertoo.

Tikkakoskella syksyllä valmistunut tehdaslaajennus, Fastpap-yritysostot ja investoinnit uusiin työstökoneisiin, mm. 5-akseliseen ja ECM-teknologiaan, ja entistä suurempi panos henkilöstön koulutukseen ovat ilmentymiä yrityksen vankkumattomasta uskosta tulevaisuuteen.

Osaamisen arvostus sitouttaa työntekijöitä

Tasowheelin tuotanto edellyttää ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Yrityksen mukaan paras tapa sitouttaa työntekijöitä on tarjota viihtyisän työympäristön ja henkilöstöetujen lisäksi monipuolisesti polkuja omien taitojen kehittämiseen.

”Kouluttamalla työntekijöitämme itse vastaamme työvoimapulaan ja kehitämme samalla koko alan osaamistasoa”, Jarmo Kuikka avaa. Esimerkiksi koneistajista on Suomessa tällä hetkellä huutava pula.

Tasowheel ilmoittaa haluavansa pitää kiinni osaajista osoittamalla, että heidän työtään arvostetaan. Yrityksen mukaan yhdistyminen auttaa tuomaan eri yksiköiden erikoisosaamisen ja tietotaidon asiakkaiden ja koko konsernin työntekijöiden ulottuville.

Olen päässyt kehittämään omaa osaamistani motivaationi ja kiinnostuksenkohteideni pohjalta. Homma toimii hyvin molempiin suuntiin: voin itse ehdottaa mielenkiintoisia koulutuksia tai kursseja, ja saan työnantajalta hyviä vinkkejä koulutusmahdollisuuksista. Tiivis yhteistyö laitevalmistajien kanssa on myös tarjonnut paljon sellaista tietoa, mitä en varmasti olisi muuta kautta saanut”, Lauri Mäkelä kertoo.

Tasowheel Oy  Voimansiirtoon ja tarkkuusmekaniikkaan erikoistunut kansainvälisillä markkinoilla toimiva teknologiakonserniPerustettu vuonna 1979 Toimipaikat Tampere ja TikkakoskiLiikevaihto noin 24 M€ ja Henkilöstömäärä noin 135.

Ohjelmointikoulutus ELY:n TäsmäKoulutusprojektina

Jukka Honkanen on Dr. Johannes Heidenhain GmbH:n sertifioima ohjelmistokouluttaja, joka toimii yhteistyössä mm. ELY-keskuksen kanssa projekteissa, joissa yrityksellä on tarvetta kehittää henkilöstön osaamista tai osaamistarpeet tai vaatimustasot ovat muuttuneet. Koneinvestoinneissa työntekijä usein tarvitsee ammatillisia lisävalmiuksia ja tukea muutosprosessissa. Räätälöidyllä TäsmäKoulutuksella kehitetään ja laajennetaan ammattitaitoa ja työn hallintaan tarvittavaa uutta osaamista. Koulutusjaksot voidaan yhdistää laajempaan kehittämisohjelmaan tai yksittäisen tuotantokoneen käyttöönottoon.

Heidenhain-ohjelmointikoulutus

Lännen Tractors uudisti konekantaansa ja sen myötä oli ajankohtaista myös henkilökunnan koulutus. TOS WHN 130 MC -avarruskone Heidenhain TNC 640 -ohjauksella korvasi jo vuodesta -88 palvelleen vanhan Toshiba-koneen. Koneistajat olivat ennen toimineet Fanuc-ohjelmointikielellä ja siirtyminen täysin eri logiikalla toimivaan Heidenhainiin edellytti ammattitaidon kehittämistä ja uuden oppimista.

Pasi Seppä, Lännen Tractors Oy (vas) ja oikealla Jukka Honkanen, Edufix Oy.

Edufixin Jukka Honkasen kahden viikon lähikoulutuksessa keskityttiin koneen käyttöön, uuteen teknologiaan ja ohjelmointiin. Työstökappaleena käytettiin traktorin keskirunkoa, johon oli tasopintoja ja koneistettava reiät oikeisiin paikkoihin oikean kokoisina.

Koneistaja 24 vuoden jälkeen uutta oppimassa

Koneistajan työ on mielenkiintoista, kohtuullisen hyvin palkattua ja osaavalle on aina töitä.

24 vuotta alalla olleelle koneistajalle uuden TOS-avarruskoneen hallinta ja ohjelmointi oli uutta asiaa.

”Jukka opettaa nopeasti ja hyvin mutta aina ei ehdi oppia sisäistämään. Pelkäsin, että montako tuntia menee, ennen kuin Jukalta hermo menee mutta ei mennyt, siitä iso plussa”, kertoo 24 vuotta koneistajana toiminut oppilas.

”Kahden viikon jälkeen pitäisi osata itse tehdä, ajatus hieman kauhistuttaa. Meillä on vuorovaikutteinen työyhteisö ja kavereilta tulee tiukkaa palautetta, jos koneistuksessa on virheitä. Onneksi Jukan helpdesk on nopeasti puhelimen päässä ja syksyllä on toinen kahden viikon koulutusjakso”, koneistaja jatkaa.

Uuden TOS WHN 130 MC avarruskoneen käyttö edellytti koneistajilta uutta osaamista ja ammattitaitoa.

Käyttökouluttaja pitkällä kokemuksella

Jukka Honkasella on vuosien kokemus sekä tuetusta että suorasta koulutuksessa. Konsultointi ja koulutus ratkaisee tuotannollisia ongelmia ja räätälöidyt konekohtaiset ohjelmoinnit lisäävät työstötehoa. Projekti alkaa asiakkaan koulutusesityksestä, jonka Jukka toimittaa ELY:lle oman työvoimakoulutustarjouksensa ja koulutussuunnitelmansa mukana. Jukka on kouluttanut useilla erikokoisilla konepajoilla ja metallialan yrityksillä ympäri Suomen. Koulutusjaksojen kesto vaihtelee esim. 2 x 5 pv, 4 x 4 pv asiakkaan tarpeen mukaan.

Täsmäkoulutuksessa Jukka Honkanen opettaa koneistajille koneen peruskäyttöä ja toimintaa vikatilanteissa.

”Koulutuksen toteutumisen edellytyksenä on min. 10 pv. Kaikki koulutukset on tehty asiakkaan tarpeisiin, asiakkaan koneilla ja kappaleilla. Tämä on ehdottomasti paras tapa. Näin oppilaat saavat parhaan mahdollisen opin ja jopa valmiit ohjelmat tietyille kappaleille”, kertoo kouluttaja Jukka Honkanen kokemuksistaan.

”Koulutuksen yhteydessä usein ”tuunaan” koneen parempaan iskuun, eli puhutaan suoraan työstökoneen optimoinnista. Jos koulutuksia tehdään luokassa opettamalla, on sen anti hyvin ohut verrattuna suoraan koneilla tehtäviin koulutuksiin”, Honkanen jatkaa.

Aarporan käyttö ja ohjelmointikoulutus

Koulutukselle on paljon kysyntää ja siksi Jukka suunnittelee järjestävänsä pienryhmäkoulutusta käyttäen hyväksi Heidenhain-ohjelmointiasemia. Tulossa on mm. aarporan käyttö ja ohjelmointikoulutus sekä Heidenhain TNC640 koulutus “STEP1”. Koulutuksesta on hyötyä sekä kokeneille että aloitteleville Heidenhain-ohjelmoijille ja siinä keskitytään aarporalla tehtävien kappaleiden ohjelmointiin, kappaleiden kääntöön, nollapisteiden hallintaan yms.

Kari Raivonen siirtää viestikapulaa eteenpäin – Kokemusta konekaupasta neljän vuosikymmenen mitalta

Kari Raivonen on tuttu mies konekaupan areenoilta viime vuosikymmeniltä. Nyt pitkän, yli neljänkymmen vuoden mittaisen uran ja samalla mittavan alan tietopankin omaavaa konkaria odottavat eläkepäivät, mutta työn jatkajakin on kirkkaana tiedossa.

Niinhän se on, että kotona se monen asian perusta valetaan.

Näin on asia Kari Raivosenkin, 64, kohdalla. Isän sorvilla kotona tuli usein harrasteltua, ja se sinkautti jämsänkoskelaisen pojan ennen pitkää alan oppiin, ensin asentaja-koneistajalinjalle ammattikouluun, sitten Jyväskylään Rautpohjan Valmetin konepajakouluun ja edelleen Tekuun, josta hän valmistui koneteknikoksi 1980-luvun alussa.

Armeijan jälkeen alkoivat varsinaiset alan työt.

”Lindbergin Ismo haki konemyyjää ja tulin valituksi, se olikin sitten minulle varsinainen alan korkeakoulu pitkällä oppimäärällä, varsinaista koulutusta kun konemyyjän töihin ei ollut silloin eikä muuten ole vieläkään. Ismo vaati paljon, siellä tulivat alan opit ja totuudet tutuiksi”, Raivonen sanoo.

Insinööritoimisto Ismo Lindberg ja Machinery

Lindbergillä Raivonen teki konekauppaa kaikkiaan vajaan parikymmentä vuotta. Työt alkoivat työstökonemyyjänä ja tie vei edelleen myyntipäälliköksi, sitten myyntijohtajaksi.

Vuodet 1996-2000 Raivonen oli Lindbergillä toimitusjohtaja.

Käytettyjä koneita myytiin, vuosien myötä yhä enemmän uusiakin. Lindbergillä tehtiin noina vuosina kovasti töitä mm. taiwanilaisten koneiden lanseeraamiseksi Suomen markkinoille.

Mies pitkältä linjalta. Kari Raivosen ura konekaupassa kattaa yli neljä vuosikymmentä. Jatkossa aikaa on aiempaa enemmän mm. eräharrastuksille.

Tämän vuosituhannen alussa Raivosen ura jatkui Machinerylle, missä Raivonen on tehnyt aluemyyntipäällikkönä eläkepäiviin saakka.

”Niin lastuavaa kuin levypuolen koneitakin myyvällä Machineryllä vastuualueeni ovat olleet pääasiassa lastuavat työstökoneet. Vaihtelevaa työtä, haastavaa myös. Antoisaa ja mukavaa aikaa tämä on ollut”, kiitos siitä asiakkaani joiden kanssa olen saanut toimia nämä vuodet, sanoo Raivonen.

Muutoksen vuosikymmenet

Kun ura on reilun 40 vuoden mittainen, muutosta ehtii tapahtua paljon niin teknologiassa ja kuin myyntityön tekemisen muodoissakin.

”Alkuun koneet olivat tietenkin manuaalikoneita, sitten tulivat NC-koneet ja sen jälkeen tässä on tullut nähtyä CNC-koneiden nopea kehitys. Nyt korostuu automatisointi, sen muodot monipuolistuvat jatkuvasti.”

Nopea kehitys on vaatinut konemyyjältä perustiedon hallinnan lisäksi uuden omaksumiskykyä. Uudet mahdollisuudet on pitänyt viestiä asiakkaalle.

”Samalla koneteknologian kehitys on kehittänyt ammattia. Tänä päivänä konemyyjät ovat oman kapean sektorinsa erikoisosaajia. Kukaan ei voi enää aiempien vuosien tapaan hallita alan koko kenttää, erikoistuminen on välttämätöntä”, Raivonen sanoo.

Notkeampi maailma

Työtapoja ajateltaessa suurimmat muutokset on Raivosen mukaan vuosien myötä tuonut ilman muuta tietotekniikka.

”Ennen asiakaskontaktointi hoitui joko henkilökohtaisin visiitein tai lankapuhelimella, mikä liikkuvassa työssä oli välillä todella hankalaa. Sähköposti ja matkapuhelimet ovat mullistaneet yhteydenpidon mahdollisuudet. Maailma on tässä mielessä aiempaa notkeampi ja nopeampi, se helpottaa tätä työtä niin asiakkaiden kuin päämiestenkin suuntaan. Tietenkin monien kanavien kokonaishallinta kuitenkin myös lisää työtä, ajan käytön resurssointia tarvitaan toisella lailla kuin aiemmin”, Raivonen sanoo.

Koska nykyisin asiakkaat hakevat internetistä tietoa itse, on konemyyjän rooli muuttunut perustiedon välittäjästä tietoa jatkojalostavaan suuntaan.

”Tänä päivänä on tyypillistä, että investointia harkitseva asiakas selvittää ennakkoon asioita ja ottaa sen jälkeen yhteyttä konetoimittajaan. Tässä kohtaa konemyyjän rooli on ohjata prosessia asiantuntemuksellaan ja yhteyksillään eteenpäin. Joskus lopputulema voi sitten olla aika lailla erilainenkin kuin mistä lähdettiin liikkeelle”, toteaa Raivonen.

Geeniä, halua ja aktiivisuutta

Muutosta on monenlaista, silti pysyviäkin asioita konekaupan alalla on. Ne liittyvät Raivosen mukaan mm. tehokkaan konemyyjän sosiaalisiin ominaisuuksiin.

”Luja tietämys teknologiaan tietenkin tarvitaan, mutta onhan myyjän työ paljon muutakin. Ihmisten kanssa pitää tulla toimeen, kuunnella heitä, kannustaa ja kehittää, ja osata vastata heidän tuotantonsa tarpeisiin oikealla tavalla eikä jättää missään kohden yksin, jos huolia ilmaantuu. Asiakkaiden eteen tätä työtä tehdään, se asia on tietenkin koko homman ydin vuodesta toiseen.”

”Ja ihmisten kanssa toimeen tulemiseen vaaditaan luontaisia ominaisuuksia, geenejä ja halua tähän työhön.”

”Sama koskee aktiivisuutta. Asiakkaiden yhteydenottoa ei kannata jäädä odottamaan, vaan asiakasta pitää itse lähestyä ja hoitaa yhteyksiä. Se on perustotuus, minkä opin jo aikanaan näitä hommia Lindbergillä aloittaessani, ja se mikä pitää kutinsa alan töissä edelleen ajasta riippumatta, yhteydenpidon muodot ja mahdollisuudet toki muuttuvat”, Raivonen sanoo.

Jatkuvuuden asialla. Herkko Raivonen jatkaa konemyynnin perinteitä Raivosen perheessä

”Raivonen vaihtuu, tieto siirtyy”

Uusia konemyynnin ammattilaisia tarvitaan, jotta teollisuuden rattaat pyörisivät jatkossakin.  Kuten monella taholla muuallakin, pula uusista osaavista ammattilaisista huolettaa.

Nuorta väkeä tarvitaan, mutta tulijoita on perin harvakseltaan. Tämän kysymyksen suhteen

Kari Raivonen itse on onnekkaassa asemassa sikäli, että hänen töilleen on tiedossa jatkaja ikään kuin omasta takaa, Raivosen perheen nuoremman polven edustaja Herkko Raivonen kuuluu Machineryn myyntitiimiin.

Koneinsinööri Herkko Raivonen, 30, teki muutama vuosi sitten opinnäytetyönsä Machinerylle ja nyt 1,5v kuulunut talon vakinaiseen myyntihenkilöstöön osaamisalueena lastuavat työstökoneet.

”Jatkuvuus on tärkeä asia. Haluan osaltani huolehtia siitä, että vaikka mies vaihtuu nyt nuorempaan, vuosien mittaan kertynyt tieto siirtyy ja yhteydet säilyvät. Olen mielissäni siitä, että tähän on mahdollisuus.”

”Olemme Herkon kanssa viimeisen vuoden kiertäneet asiakkailla ja siirtäneet viestikapulaa eteenpäin. Asiakkaat ovat tästä myös selvästi pitäneet. Olen tarvittaessa tukena jatkossakin”, Raivonen sanoo.

Lisäaikaa harrastuksille

Kun eläkepäivät alkavat virallisesti helmikuun alusta, jää Kari Raivoselle itselleen lähitulevaisuudessa nyt aikaa hieman enemmän niin perheelle kuin harrastuksillekin. Moottoripyöräily, matkailuautoreissut, sekä monenlaiset eräharrastukset ovat aina olleet sydäntä lähellä.

”Niiden asioiden parissa viihtyy hyvin. Eräharrastusten osalta myös erätuotteiden jatkojalostuksen kehitysteemat ovat mielessä, aikaa kun on enemmän”, summaa Kari Raivonen.

Kari Harju

Pfrontenin Open House tammi-helmikuun vaiheessa

DMG Mori järjestää eteläisen Saksan tehtaallaan Pfrontenissa tammi-helmikuussa Open Housen. Pfrontenin Open House on DMG Morin perinteinen toimintavuoden avaava tapahtuma.

Tapahtuman ajankohta on 30.1.-11.2 ja sen aikana DMG Mori esittelee tehtaan 3 800 m²:n alueella runsaasti uutta tarjontaansa. Ennakkotietojen mukaan seitsemän maailman ensilanseerausta on luvassa.

Uutta sorvi- ja koneistuskeskustarjontaa

Lanseerauksiin sorvauksen alueella kuuluu mm. CTX 350, joka on kehitetty yhdistämään aiempien CLX- ja CTX-alpha -sarjojen ominaisuuksia samaan pakettiin. Tässä kohden se tarkoittaa valmistajan mukaan kustannustehokasta hintatasoa, mutta samaan aikaan vahvoja yleissorvauksen ominaisuuksia. CTX 350 on samalla sekä CLX 350:n että CTX alpha 500:n seuraaja.

T1 ja T2 laajentavat pystymallisen M1-koneistuskeskuksen kompaktikonseptia sorvien puolelle.

Pfrontenissa lanseerataan DMG Morin mukaan markkinoille myös uudet lähtötason T1 ja T2 -yleissorvit. Sorvit laajentavat pystymallisen M1-koneistuskeskuksen konseptia sorvien puolelle. Molemmissa malleissa varustukseen kuuluvat mm. tehokas pääkara, lineaarimittasauvat X-akselilla ja Siemens-ohjausjärjestelmä sekä IoTconnector integroitavaksi digitalisoituun valmistukseen.

M1-koneistuskeskuksen rinnalle lanseerataan tapahtumassa kolmiakselinen M2, kookkaampi sisarmalli.

Useita automaatioratkaisuja

Myös 5-akselisen koneistukseen on uutta esittelyssä: uusi DMU 40 esitellään. DMG Morin mukaan mallin suunnittelua on siivittänyt erityisesti kookkaamman kolmannen sukupolven DMU 50:n 10 000 yksikön myynti, mikä kertoo vahvaa kieltä kompaktien ja houkuttelevasti hinnoiteltujen 5-akseliseen samanaikaisen koneistuksen yleiskoneita kohtaan tunnetusta kiinnostuksesta markkinoilla.

DMF 300|11 on kookas uutuus liikkuvapylväiseen DMF-konemallistoon.

Uudella DMU 50-konseptiin pohjaavalla DMU 40:llä DMG MORI vastaa nimenomaisesti kompaktiluokan monipuolisten valmistusratkaisujen kysyntään.

Myös uusi monoBLOCK-koneiden sukupolvi on esittelyssä, ja samoin DMF 300|11. Aiemmat DMF 200|8 ja DMF 300|8 ovat uudistaneet DMG Morin liikkuvapylväisten koneiden tarjontaa ja nyt Pfrontenissa esitellään uusi DMF 300|11.

Pfrontenin tapahtumassa erilaiset automaatioratkaisut ovat tärkeässä osassa. Esillä on kaikkiaan 28 konetta, niistä 14 toimii osana itsenäistä valmistusratkaisua. Yksi kohokohdista on valmistajan mukaan myös CTS (Central Tool Storage), keskitetty työkalumakasiini, joka mahdollistaa automaattisen työkalun toimituksen shuttle-tyyppisesti.

Innovatiivista 5-akselikapasiteettia FMS-ympäristöön- Toinen GROB G350a Salon Metalelektrolle

Salon Metalelektro kehittää FMS-tuotantoympäristöjään. Yrityksen toisen FMS-linjan uudistamisen täydensi joulukuussa toisen GROB G350a -koneistuskeskuksen asennus vuosi sitten toimessaan aloittaneen saman tyyppisen koneen rinnalle. Konekaksikko mahdollistaa uudentyyppiset tuotteet ja lisää yrityksen kapasiteettia 5-akselisessa koneistuksessa.

Salon Metalelektro on metallin sopimusvalmistaja ja samalla myös varhainen tuotannon automatisoija. Ensiaskeleensa tuotannon automatisointiin 1970-luvulle juurensa ulottava, vuonna 1990 yrityskauppojen jälkeen Salon Metalelektroksi muuntunut yritys teki jo 1990-luvulla.

Samalla vuosikymmenellä yrityksen päätoimintasuunnaksi muodostui mekaniikka- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistus.

Omintakeisia piirteitä koneissa ovat pöytäratkaisu sekä Z-akselin liike tunneliin rungon sisään. Kuvassa työtilan alaosassa näkyvä lastunpoisto rungon läpi toteutettiin Salon Metalelektrolle räätälöitynä.

Siinä yritys on vahva toimija, yritys palvelee kookkaita kansainvälisesti toimivia yrityksiä. Kasvun ja kilpailukyvyn mahdollistajana automaatio on ollut keskeinen tekijä.

Kehittyvää automaatiota

Ensimmäinen Fastemsin FMS-linja aloitti toimintansa Salossa vuosituhannen lopulla, ja vuosien mittaan automaatiota talon tuotannossa on kehitetty eteenpäin.

Vuonna 2005 käynnistyi toinen 11 koneen FMS-linja.

Ensiksi mainittua linjaa on viime vuosina uudistettu vaiheittain, kahdeksan vaakakaraista sekä yksi viisiakselinen koneistuskeskus on hankittu linjalle muutaman vuoden aikana. Investointikokokoisuudella tuolloin haettiin lisäjoustavuutta suurten erien ohella myös pienempien erien valmistukseen.

Samalla uudistettiin FMS-linjaa. WCO eli Work Cell Operations on osa Fastemsin MMS-järjestelmää, mikä mahdollistaa älykkään tuotannon suunnittelun, ohjauksen ja valvonnan.

Vuosi sitten linjaa modernisoitiin eteenpäin, nyt 5-akselisen koneistuksen suunnassa vaakakaraisella 5-akselisella GROB-teknologialla. Joulukuussa ensimmäisen koneen rinnalle hankittiin toinen samanlainen. Myös FMS-linjan ohjelmistopuolta kehitettiin edelleen hankkimalla 5-akselisten koneiden ohjelmointiin Hypermill-ohjelmisto.

Investoinnit viimeistelivät tämän kokoluokaltaan Suomessa varsin ainutlaatuisen FMS-linjan uudistamisen.

”Uusien 5-akselisten koneiden hankinta liittyy tuotepalettimme laajenemiseen. Koneet mahdollistavat jatkossa uudet näille koneille soveltuvat asiakastuotteet ja jalostaa kapasiteettiamme muutenkin eteenpäin vaativassa 5-akselisessa koneistuksessa. Kehitimme samassa yhteydessä täällä melkoisesti 5-akselisten koneiden ohjelmointipuolta”, kertoo Salon Metalelektron tehtaanjohtaja Petri Pitkänen.

”Kiintoisa rakenne, sopiva koko”

Suomessa Vossi Groupin palettiin kuuluva GROBin tuotteita ovat vaakakaraiset 5-akseliset koneistuskeskukset ja automaatiojärjestelmät.

Koneiden rakenteen osalta Mindelheimissa päämajaansa pitävä saksalaisvalmistaja tunnetaan muutamista ainutlaatuisista ratkaisuistaan.

Uutta teknologiaa Salon Metalelektrolle. Ohjauksella Arttu Mäenpää.

Kaksi kiintoisaa tuotannossa omintakeista rakenteellista ominaisuutta kolmeen lineaariakselisiin ja kahteen pyöritysakseliin liikkeidensä osalta perustuvissa koneissa ovat ylösalaisin kääntyvä pöytä sekä Z-akselin liike tunneliin rungon sisään.

Ylösalaisin kääntyvä pöytä parantaa merkittävästi lastunpoistoa ja mahdollistaa sorvaavalla pöydällä varustetuissa malleissa (T-malleissa) vapaasorvauksen portaattomasti missä tahansa astekulmassa.

Tunnelin sisään tapahtuvan Z-liikkeen etuihin kuuluvat poikkeuksellisen lyhyiden (suuremmat lastuamisnopeudet värinättömyyden ansiosta) ja pitkien työkalujen käyttömahdollisuus myös suuremmilla työkappaleilla.

Koneita tehdään eri kokoluokkiin, palettikoot ovat 320×320 mm, 400x400mm (Salon Metalelektron koneet), 630x630mm, 800x800mm.

Salon Metalelektrolla uusien 5-akselisten ns. a-mallin koneiden valintaa taustoittivat koneiden ominaisuudet, kuten pöytäratkaisu, sekä myös sopiva kokoluokka.

”Tilamme ovat rajoitetut ja siksi etsinnässä oli palettikokoluokaltaan 400 mm:n vaakakarainen 5-akselinen kone, ja niitähän markkinoilla on huomattavasti vähemmän kuin luokkaa kookkaampia koneita. Tämä kone soveltui meille kooltaan, ja kun kokonaisuuteen lisättiin juuri koneiden monipuolinen suorituskyky, paketti kävi meille hyvinkin kiinnostavaksi.”

Ensimmäinen GROB G350a saapui yrityksen käyttöön vuosi sitten, toinen joulukuussa. Koneet on sijoitettu FMS-linjalle rinnakkain.

”Yksi ratkaisun avain oli se, että konevalmistaja ilmoitti valmiutensa meille tärkeään räätälöintiin. Tehtaallamme on käytössä keskitetty nestelastujärjestelmä, mihin myös uudet koneet muokattiin liitännöiltään ja varustukseltaan yhteensopiviksi”, Pitkänen kertoo.

Tulostus kehittyvä liiketoiminta-alue

Salon Metalelektrolla työ tuottavuuden ja tuotannon joustavuuden eteen jatkuu, kertoo Petri Pitkänen. Työtilanne on erittäin hyvä.

Tehokkaita juhtia. Yksi kriteeri koneiden valintaan oli sopiva 400mm:n palettikokoluokka.

”Viime kirjasimme peräti 20 prosentin liikevaihdon kasvun ja tälle vuodelle odotamme saman suuntaista kehitystä. Uusia projekteja on paljon, ja myös sen myötä uusi teknologia sekä kapasiteetin lisäykset ovat tervetulleita”, Pitkänen sanoo.

Paitsi koneistuksen puolella, mielenkiintoisia aikoja myös tulostuksenkin sektorilla. Metallin ja komposiittien 3D-tulostus on Salon Metalelektrolle ja sen sisaryritys Sorv-Elektrolle vahvaa liiketoimintaa. Asiasta kertoo omaa kieltään se, että yrityksessä tulostettiin viime vuonna 40 000 osaa, suurin osa tulostettavia osia suunnittelevalle kansainväliselle asiakkaalle. Yrityksellä on käytössään SLM280 2.0 TWIN 700W 3D-metallitulostin ja useita Markforged-komposiittitulostimia. Yritys on mukana myös FAME-ekosysteemissä, mikä kehittää suomalaista AM-osaamista ja alan kansainvälistymistä.

Kari Harju

Salon Metalelektro Oy

Suunnittelu, mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistus, 3D-tulostus.

Henkilöstä noin 60, liikevaihto on noin 9,8 miljoonaa euroa (2022).

Salon Metalelektro on osa SME Elektro-Group konsernia, johon kuuluu myös Sorv-Elektro Oy.

GROB G350a

5-akselinen vaakakarainen koneistuskeskus

X/Y/Z-liikkeet 600/855/750mm

Kara: HSK-A-63

Karakierrokset 16 000 1/min

Makasiini: 50 työkalua

Konekaupan vuosi vaihtui myönteisissä merkeissä – ”Maltillisen rohkeita tunnelmia alkuvuoteen”

Uusi konekaupan vuosi on alkanut. Viime vuosi konekaupassa mentiin myönteisissä tunnelmissa, ja vaikka haasteita on, odotukset myös alkuvuodelle ovat varsin rohkaisevat. Positiivisin mielin eteenpäin, kaikkina aikoina on tärkeää investoida ja kehittää tuottavuutta, kannustaa Cron-Tekin toimitusjohtaja, Teknisen kaupan liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja Petri Järvinen.

Viime vuosi konekaupassa oli Petri Järvinen mukaan hyvä, olosuhteista huolimatta.

”Alkuvuosi lähti hyvin liikkeelle, mikä oli odotettuakin, sillä teknologiateollisuuden tilauskannat olivat jo valmiiksi ennätykselliset ja kauppa kävi edelleen mukavasti. Helmikuun loppu Venäjän hyökkäyssodan takia muutti kaiken myös konekaupan osalta pariksi kuukaudeksi. Asiakkaat keskittyivät materiaalien sekä komponenttien hankintaan ja epätietoisuus valtasi koko Eurooppaa. Töitä oli konepajoilla edelleen hyvin, mutta ei raaka-aineita riittävästi niiden valmistamiseksi”, Järvinen summaa.

Tilanne alkoi osin helpottaa huhtikuun aikana uusien toimituskanavien kautta.

”Myös konekauppa virkistyi uudestaan ja investointivauhti kiihtyi kesää kohti. Poikkeuksellisesti myös alkukesän aikana konekauppa kävi hyvin, osaltaan syynä oli alkukevään siirtyneet investoinnit. Konepajateollisuuden tilauskannat sekä tuotantokapasiteetin käyttöasteet olivat edelleen hyvällä tasolla ja uusia kauppoja tehtiin rapealla vauhdilla, joten perusasiat koneinvestoinneille olivat konepajateollisuudessa kohdallaan.”

”Kesäloman jälkeinen aika alkoi konekaupassa perinteiseen tapaan hiljakseen. Syyskuun aikana konekauppa virkistyi mukavasti ja Alihankintamessujen aikana konepajojen yleisfiilis oli jo erittäin positiivinen. Syksyn aikana tilanne pysyi valtaosalla konepajoja hyvänä, osalla jopa ennätyksellisellä tasolla, jolloin koneinvestoinnit jatkuivat erinomaisen hienosti.”

Viime vuosi oli konekaupassa hyvä ja loppuvuoden kruunasi Tampereen Konepaja-tapahtuma, kertoo Petri Järvinen. Konepajassa hän itsekin oli työn touhussa, kuten kuva kertoo. Nyt myös alkuvuosi näyttäisi konekaupan suhteen varsin myönteiseltä.

Loppuvuoden kruununa Peri Järvisen mukaan konekaupan alalla toimi marras-/joulukuun vaihteen Konepaja 22 -messut, joka oli jälleen menestys.

”Panostukset messuille palkittiin ja konekauppoja solmittiin jo messujen aikana poikkeuksellisen paljon. Messuilla tavattiin nykyisiä ja uusia asiakkaita positiivisessa hengessä. Uusia konekyselyitä tuli hienosti ja konekauppojen määrä jatkui hienona joulukuun ajan”, Järvinen sanoo.

Positiivisissa merkeissä eteenpäin

Tähän vuoteen ala suuntaa varovaisen myönteisissä tunnelmissa

”Konekaupan osalta odotukset ovat alkuvuodelle maltillisen rohkeat. Uusia konekyselyitä tulee yhä tasaiseen tahtiin, sillä yllättävän suurella osalla alihankkijoista tilauskirjat ovat jo syksylle asti täyttymässä ja tuotantokapasiteetti on edelleen hyvällä tasolla käytössä. Energiasektorin sekä vihreän siirtymän investoinnit ja puolustusvälineteollisuuden kasvanut kysyntä takaavat työllisyyttä pitkäksi aikaa teknologiateollisuudessa. Tätä lisäävät myös kulkuneuvojen sähköistyminen ja latausinfran rakentaminen. Raaka-aineiden korkeiksi kohonneet hinnat edistävät investointeja tehokkaampiin vähemmän energiaa ja raaka-aineita käyttäviin tuotantoprosesseihin.”

Silti haasteitakin toki on.

”Ukrainan sodan haasteet ja suorat vaikutukset koskevat materiaalien ja komponenttien saatavuutta ja varsinkin niiden hintojen rajua nousua.  Haaste konepajoilla on myös sähkön/energian hinta. Laihana lohtuna on, että muissakin Euroopan maissa sähkön/energian hinta on noussut, joten sen osalta puntit ovat lähes tasan, kun kilpaillaan eurooppalaisia vastaan. Korkean inflaation kautta kaikki hinnat nousevat edelleen ja koko kustannuspuoli jokaisella yrityksellä on mennyt uuteen asentoon. Siedettävän kannattavuuden ylläpitämiseksi myyntihintoja on pakko korjata ylöspäin. Aika näyttää miten se vaikuttaa tilaussaantiin”, Järvinen sanoo.

Jatkohaasteen Suomelle aiheuttaa Saksan tuleva talouskyykkäys ja sen kesto.

” Toivottavasti tällä kertaa se vaikuttaisi Suomen talouteen normaalia vähemmän. Kilpailukykymme kannalta on edelleen tärkeää investoida ja kehittää tuottavuutta. Onneksi automaatiosovellukset ovat jo pitkään olleet konepajoissa itsestäänselvyys, jolloin tuottavuutta on koko ajan parannettu. Haasteita on aina ollut ja tulee olemaan, mutta on niistä aiemminkin selvitty, eli positiivisella asenteella ja jatkuvalla työn teolla kohti uusia menestyksiä. Tuottavaa kuluvaa vuotta kaikille!”, toivottaa Petri Järvinen.

Kari Harju

Konekuriiri 1/2023 tammikuu

Tammikuun konepaketti! Konekuriirin tämän vuoden ensimmäinen numero – 1/2023 – on ilmestynyt. Tiivis nippu uutta teknologiaa, alan ajankohtaiskuulumisia, juhlavuoden tunnelmia Seinäjoelta, konkarinäkökulmaa Jämsänkoskelta sekä investointiuutisia mm. Maalahdesta, Kauhajoelta ja Salosta. Ja tietysti paljon muuta. Lue tammikuun Konekuriiri!

Tammikuun numeron 1/2023 ilmoittajat:

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Cenic Finland Oy

Contos Oy

Cron-Tek Oy

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredse Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

PSL Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutekniikka Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Nimetech vahvistaa mahdollisuuksiaan vaativassa koneistuksessa – huippuvarusteltu vaakakarainen tuotantoon Maalahdessa

Oy Nimetech Ab jatkaa tuotantonsa kehittämistä Maalahdessa. Huippuvarusteltu vaakakarainen uuden sukupolven Mazak HCN-8800 -koneistuskeskus tuo uusia mahdollisuuksia yrityksen kookkaaseen kappaletuotantoon FMS-ympäristössä. Linjoja yrityksellä on käytössä kolme.

Viimeiset pari vuotta ovat olleet monissa metalliyrityksissä kiireistä aikaa. Näin on asia myös Nimetechissä.

”Jo toinen ennätysvuosi putkeen on takana. Vuonna 2021 saavutimme koronavuoden jälkeen 8,5 miljoonan euron tason ja viime vuonna ennätyksellisen 10,5 miljoonan tason”, kertoo Nimetechin perustaja ja toimitusjohtaja Niklas Sandqvist.

”Kasvu tulee ennen kaikkea keskeisten päämiesten tilausten kasvusta. Ensi vuodelle olemme budjetoineet 12 miljoonaa. Kriisejä maailmalla riittää ja tulevaisuudesta kovin pitkälle on vaikea sanoa, mutta kohti kesää menemme hyvissä merkeissä. Tilauskanta on hyvin vahva”, Sandqvist sanoo.

Kone edustaa mallisarjansa uusinta sukupolvea ja on varustettu mm. viimeisimmällä Smooth-teknologialla.

FMS-järjestelmät ytimessä

Nimetech on Maalahdessa Vaasan naapurissa toimiva systeemitoimittaja, minkä keskeistä toimenkuvaa ovat raskas sorvaus, jyrsinnät, kokoonpanot ja testaukset. Yritys tekee vaativaa tuotantoa, palvellen mm kookkaita kansainvälisesti toimivia suomalaisyrityksiä ja vientiin menee

30% tuotannosta.

Nimetech toimii Maalahdella 4200 neliömetrin tiloissa. Tuotantoteknologia kattaa useita robotisoituja monitoimisorveja, pystykaraisia koneistuskeskuksia ja sorvauskalustoa useisiin eri kokoluokkiin. Käytössä on lisäksi kookas 5-akselinen jyrsinkone 1600/1600- ja 2500/2000 mm:n paletein.

Keskeisin ydin tuotannossa ovat jo vuosia olleet kuitenkin vaakakaraisten koneistuskeskusten ympärille toteutetut FMS-linjat. Yritys on varhainen automatisoija, ensimmäinen FMS-linja rakennettiin Maalahteen jo vuonna 2006, sinne yritys siirsi toimintansa vuonna 2004.

Vahvistus konekantaan. Carl-Fredrik Långback koneistaa uudella Mazak HCN-8800:lla.

Linjalla toimii kaksi vaakakaraista Okuma-koneistuskeskusta. Palettikoko on 630×630 mm ja palettien lukumäärä 36. Latausasemia on kaksi. Toinen FMS-linja, kolmikoneinen Okuma/Mazak-koneiden linja on palettikooltaan 500, 630 ja 800 mm, on vuodelta 2010.

Viimeksi pari vuotta sitten kasvuyritys investoi jälleen uuteen FMS-linjaan, mikä lisäsi linjojen määrän Maalahdessa kolmeen.

Linjaan kuului alkuun kaksi vaakakaraista Mazak HCN-6800 -koneistuskeskusta sekä saman valmistajan Palletech-järjestelmä 630×630 mm:n paletein.

Kun kysyntä on parin viime vuoden mittaan kasvanut, Nimetech hankki viime vuoden lopulla käyttöönsä uutta vaakakaraista konekantaa, uuden sukupolven Mazak HCN-8800 -koneistuskeskuksen, mikä samalla muokkasi yrityksen FMS-kokonaisuuksien kokoonpanoa.

Yksi muutaman vuoden käytössä ollut HCN-6800 siirrettiin kakkoslinjalta kolmoselle, minkä myötä linja laajeni kolmikoneiseksi ja samassa yhteydessä laajennettiin vastaavasti myös sen yhteydessä toimivaa Palletech-järjestelmää.

Uusi HCN-8800 tuli HCN-6800:n tilalle osaksi kakkoslinjaa.

Nimetechin kolmatta FMS-linjaa laajennettiin investoinnin yhteydessä. Samalla kasvoi myös sen yhteydessä toimiva Mazak Palletech -järjestelmä.

”Kone tuli todellakin tarpeeseen, töitä sille on runsaasti. Aloitamme koneen myötä uusien tuotteiden valmistuksen. Ensimmäinen valmistettava uusi tuote tällä uudella koneella on kookas ja muodoiltaan vaativa runkolaakerin satula. Lisäksi pari muuta aiemmin muilla koneilla ajettua tuotetta siirretään jatkossa tehtäväksi tällä uudella koneella”, Sandqvist sanoo.

”Jos nykynäkymät pitävät ja ennusteet realisoituvat, kone on täystyöllistetty jo nyt pitkäksi aikaa eteenpäin.”

Kone huippuominaisuuksin

Uusi kone on nyt yrityksen toinen Mazak HCN-8800, ensimmäinen on vuodelta 2012. Palettikoko 800x800mm mahdollistaa kookkaiden ja monimuotoisten kappaleiden tehokkaan valmistuksen.

Kone edustaa mallisarjansa uusinta sukupolvea ja on varustettu mm. Smooth-teknologialla.

Kolme vaakakaraista Mazak HCN-6800 koneistuskeskusta toimii nyt Nimetechin FMS 3-linjalla.

Yksi kiintoisa uuden sukupolven vakiopiirre on työkalun automaattinen tunnistus- ja saattojärjestelmä, joka nopeuttaa merkittävästi reservityökalujen käyttöönottoa.

Mazakin HCN-sarja mahdollistaa koneisiin hyvin pitkälle yksilöidyn kokoonpanon ja optiomahdollisuuksia on runsaasti. Nimetechin kone on pitkälle varustettu, tuotantoa tehostavat optioina mm. suurvääntökara, neljäs akseli, 160-paikkainen työkalunvaihtaja, 70 barin korkeapainejärjestelmä ja Renishawn mitta-anturit.

Kone asennettiin Maalahdessa käyttöön marras-joulukuun vaihteessa. Uusien tuotteiden valmistus käynnistyy jatkossa vaiheittain.

Niklas Sandqvistin mukaan konekannan uusi täydennys on yritykselle etappi eteenpäin kokonaisvaltaisena systeemitoimittajana. Uudet laajennukset yrityksen tuotantomahdollisuuksiin ovat harkinnassa.

Nimetech Oy

Metallin sopimusvalmistaja, Maalahti

Perustettu 1993

Liikevaihto oli 8,5 miljoonaa euroa (2021)

Henkilökunnan määrä: 36

Kari Harju

Tampereen seudun Rautakourat niputtaa alihankinnan historiaa

Historian tunteminen antaa eväitä nykypäivän ymmärtämiseen. Tampereen seudun Rautakourat -kirja kokoaa yhteen alihankinnan historiaa ja yritystarinoita siitä, miten tähän päivään onkaan tultu.

Tampereen seudulla alihankintateollisuuden perinteet ovat pitkät, joten yritystarinoita seudulla riittää. Kirjan toteuttaa Kuvateksti Teemu Järventie Oy.

”Valmetista tai Tampellasta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta tähän mennessä ei ole tehty opuksia heistä, jotka aikanaan lähtivät isoista yrityksistä, laittoivat oman pajan pystyyn ja alkoivat tehdä alihankintatöitä entisille työnantajilleen ja muille päähankijoille. Tämä kirja täyttää aukkoa”, taustoittaa Teemu Järventie.

Omakohtaisia tarinoita

Tampereen seudun rautakourat -kirja käy läpi alueen metalliteollisuuden vaiheita ruukkiajoista lähtien nykypäivään saakka.

”Kirja toteutetaan kahdessa osassa yhteistyössä projektiin osallistuvien yritysten kanssa. Metalliteollisuuden synnystä sekä tamperelaiskehityksestä kertovan historiaosuuden lisäksi voivat alan yritykset liittää mukaan oman tarinansa ja ne tarinat tehdään asiakkaan ehdoilla ja asiakkaan näköisiksi.”

”Äänessä on metallialan osaajia takavuosien sotakorvaustuotteita rakentaneista konkareista nuoriin nykypäivän moniammattilaisiin”, sanoo Järventie.

Tampereen seudun rautakourat -kirja käy läpi alueen alihankintateollisuuden vaiheita ruukkiajoista lähtien nykypäivän toimintoihin saakka, kertoo Teemu Järventie.

Ammattikirjoittajien tekstiä

Tampereen seudun rautakourat teoksen toteuttavat Kuvateksti Teemu Järventien tallin ammattikirjoittajat ja -kuvittajat.  Toteutustyö on ollut käynnissä nyt muutaman vuoden.

”Välillä korona laittoi kapuloita rattaisiin, mutta nyt neuvottelut yritysten kanssa taas etenevät. Pitkällä jo ollaan, mukavasti yrityksiä on mukana”, sanoo Järventie.

Kuvateksti Teemu Järventie Oy on aiemmin toteuttanut kirjaprojekteja teollisuuden eri alueille, useita myös metalliteollisuuteen.

Pajatunnelma korkealla Tampereella – Konepaja, Nordic Welding Expo, 3D & New Materials osa 3

Metalliteollisuuden ammattimessut Konepaja ja hitsausalan Nordic Welding Expo palasivat tapahtumakentälle neljän vuoden tauon jälkeen 30.11. – 1.12. Tapahtumakokonaisuuden täydensi 3D-tulostamisen ja uusien materiaalien 3D & New Materials. Tässä messukatsauksen osa 3, ensimmäinen osa on julkaistu Konekuriirin uutissivulla 12.12.2022, toinen 22.12.2022.

Insinööritoimisto Ismo Lindbergin osastolla esillä oli mm. Ajankohtaista ja talon päämerkkeihin kuuluvan Nakamura-Tomen konetarjontaa. Kuvan NTY3-150 on japanilaisvalmistajan uuden malliston kolmirevolverinen ja kolmella Y-akselilla varustettu monitoimisorvi. Se tekee jatkossa töitä Escomaticilla.
JFY-kuitulaserleikkauskoneet ovat Suomessa uusi alan merkki ja niiden maahantuoja on pitkän huolto- ja kunnossapitotaustan omaava ja nyt myös levytyökoneiden mahantuonnin myynti- ja edustustöihin aloittanut NCT-Service. Konepajamessuilla uusista kuvioista ja valmistajan tarjonnasta olivat kertomassa Teemu Bruun ja Markus Rauhala.
OK-Vise esitteli tuotteitaan Konepaja-messuilla A-hallissa ja esimerkiksi talon uutuus eli sähköinen automaattisen kiinnitykseen tarkoitettu Elva-kiinnitysjärjestelmä oli osastolla tukevasti teemana. Uusi sähköinen menetelmä on tehokas ja valmistajan mukaan myös hydrauliikkaa yksinkertaisempi toteuttaa.
Suojaa ääneltä, turvallisuutta tulitöihin. PRP tunnetaan teollisuudessa sopimusvalmistajana ja julkisivurakentajana. Yrityksen ProCab-työtilat soveltuvat niin äänieristetyksi työtilaksi, konesuojaksi tai tulityötilaksikin. Marko Lammi kertoi tuotteista.
Kätevä koko. ProtoMAX-pienoisvesileikkuri on leikkuualaltaan pieni, 304 mm x 304 mm, mutta monipuolinen se on, leikata voi leikata lähes mitä tahansa materiaalia, kuten vesileikkausteknologian etuihin kuuluu. Kone oli mukana ACG Nyströmin osastolla, Jukka Nättinen esitteli.
Pathtracen osasto on Alihankinta-messuilla tuttu näkyvällä paikalla A-hallin sisääntulossa, nyt Konepajassa Kari Kuutela ja Pauli Manninen pitivät standia keskemmällä A-hallissa. NC-ohjelmat ovat Pathtracen toiminnan ytimessä ja toimintaa takana jo yli 30 vuotta. Yritys tuo maahan ja toimittaa mm. CAM-ohjelmisto Edgecamia ja simulointiohjelmisto Vericutia.
Airpron Sami Uusi-Erkkilä kiinnitti huomiota teollisuuden paineilmavuotoihin ja sen kustannuksiin ja esillä oli laitekantaa vuotomittauksiin. Monissa kohteissa 20 % paineilmavuodot suhteessa tuotetun paineilman määrään ovat hyvinkin tyypillisiä. Se tarkoittaa valtaisia turhia sähkökustannuksia, totesi Uusi-Erkkilä.
Cenic Finland piti osastoaan E-hallissa. Cenic Finland Oy on konepaja-automaatioalan ohjelmistoihin, koulutukseen ja NC-ohjelmointiin erikoistunut yritys ja edustaa mm. GibbsCAM- ohjelmistoja. GibbsCAM 2023 on vasta ilmestynyt, uutuutena mukana Sandvik Coromantin PrimeTurning -strategioiden toteutus.
Vuodesta 1978 toimineen eli yli 35 perinteet omaavan M. Koskela Oy:n erikoisalaa ovat työstökoneiden huoltopalvelut niin koneiden vuosihuolloista aina vaativiin koneiden modernisointeihin asti. Lisäksi ohjelmassa ovat uudet sekä käytetyt metallintyöstökoneet. Messuilla oltiin E-hallissa.
Machinery on muuttanut Tampereen seudun toimintonsa hiljattain uusiin tiloihin Pirkkalaan ja piti samanaikaisesti messujen kanssa myös Avoimet ovet -tapahtumaa uudessa toimispisteessä. Konepajassa oli mukana mm. Hyundai-Wian ja SafanDarleyn koneita, kuvassa lähinnä sähköservotoiminen E-Brake 130-3100 Ultra NS särmäyspuristin.
Duroc Machine Toolin osastoa Konepajassa. Kahdeksantuumaisella istukalla ja 65-81 mm:n tankokapasiteetilla, 230 mm sorvaushalkaisijalla ja saman kokoisella sorvauspituudella varustettu Doosan Puma TT 2100SYYB-sorvi oli mukana osastolla tuotantosolukokonaisuudeksi muokattuna.

Konepaja, Nordic Welding Expo ja 3D & New Materials seuraavan kerran 19.–21. maaliskuuta 2024.

Kari Harju

« Vanhemmat artikkelit