Kategoria-arkisto: Koneistus ja alihankinta

KONEKURIIRI 7/2020 on ilmestynyt

Konekuriirin 30. vuosikerran syyskuun numero 7/2020 on ilmestynyt.

Lehdessä ovat mukana alkusyksyn keskeiset koneasiat, runsaasti ajankohtaisia teknologia- ja tapahtumauutisia sekä investointiartikkeleita mm. Outokummusta, Lieksasta, Seinäjoelta, Naantalista ja Petäjävedeltä. Konekuriiri on täyttä koneasiaa. Klikkaa ja lue. Siirry lehteen

Konekuriirin syyskuun numeron ilmoittajat:

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Akaa Steel Oy

Avertas Robotics Oy

Bystronic

Carl Zeiss Oy

Cenic Finland Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

Endor Oy

Evomax Oy

Fastems Oy Ab

Feedback Media Design GmbH

FMS-Service Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste Oy

Kestools Oy

Koneistamo Reini Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade

Maint Way Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prima Power Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Seco Tools Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy

Zenex Computing Oy

Okun Koneistuspalvelu lisäsi kapasiteettia

Okun Koneistuspalvelu oy sai keväällä päätökseen viimeisimmän investointiohjelmansa, mikä vahvistaa yrityksen kapasiteettia ja lisää automaatiota. Pitkäjänteinen, suhdanteiden yli ulottuva kehitystyö asiakastarpeen mukaan on yrityksen toiminnan ydintä, kertoo toimitusjohtaja Päivi Kettunen.

Okun Koneistuspalvelu on Outokummussa toimiva hienomekaniikan koneistamo, minkä tuotantoperinteet ulottuvat 1970-luvun lopulle saakka. Yritys on alkuvuosistaan saakka keskittynyt hienomekaniikan koneistuksen asiakaspalveluun.

Okun asiakaskuntaan kuuluu kansainvälisesti toimivia yrityksiä eri toimialueille niin koti- kuin ulkomaillakin.

”Yritys valmistaa tuotteitaan koneenrakennus- ja työkaluteollisuudesta energia- ja ilmailuteollisuuteen, isoja asiakkaita on mm. aseteollisuudessa ja paperiteollisuudessa”, Päivi Kettunen kertoo.

Yhtiöllä on toistakymmentä suoraa vientimaata, ja lisäksi asiakkaiden kautta enin osa tuotteista matkaa maailmalle.  Yrityksen tuotanto tapahtuu kahdessa tehtaassa Outokummussa, ja noin 4,8 miljoonan euron liikevaihdolla toimiva perheyritys työllistää nyt noin 40 henkilöä.

Pitkän linjan hienomekaniikkatalo. Perheyritystä luotsaavat yrittäjäpariskunta Päivi Kettunen ja Jarmo Eklund.

Kehitystyötä määrätietoisesti

Okun Koneistuspalvelu on vuosien mittaan omaksunut määrätietoisen linjan toimintansa jatkuvaan kehittämiseen ja muokkaamiseen.

Se seikka näkyy mm. talon teknologiainvestoinneissa viime vuosina. Yritys on toteuttanut muutaman lähivuoden aikana kaksikin mittavaa investointikokonaisuutta, vuosina 2017-2018 yritys satsasi työstökoneinvestointeihin 1,5 miljoonaa euroa. Tuolloin uudistettiin mm. koneistuksen kalustoa ja mittauslaitekantaa.

Viime vuonna alkaneessa ja tänä keväänä päätökseen saadussa noin 1,7 miljoonan euron investointikoneisuudessa keskiössä oli uusi sorvauskalusto sekä sen myötä tuotannon automaation lisääminen. Tämän paketin investointeja ovat mm. 2-karainen moniakselisorvi sekä kaksi pitkäsorvia, niistä toinen uutena, toinen vähän käytettynä.

Okun Koneistuspalvelu investoi lisäkapasiteettiin ja automaatioon. Palettiautomaatiolla varustettu Mazak Integrex i-200 ST on yksi investointikokonaisuuden yksiköistä. Koneistamassa Antti Soininen.

Lisäksi kokonaisuuteen kuului portaalirobottisolulla varustettu 5-akselinen sorvauskeskus.

Investoinneilla yritys vahvistaa kapasiteettiaan ja toimitusvarmuutta pitkän ajan kehitysohjelmansa mukaisesti.

”Investointipäätöksiä emme tee vaihtelevien tai vallitsevien suhdanteiden mukaan, vaan pitkäjänteisesti asiakaslähtöisesti ja asiakastarpeisiin pohjautuen. Olemme laajentaneet asiakastoimialoja ja vahvistaneet vientitoimintojamme. Tuotannon tehokkuuden osalta keskeinen suunta on toki automaatio, ja sen rooli tuotannossa tulee jatkossa yhä vain vahvistumaan. Automaatio lisää kilpailukykyä, lisää laatua ja toimitusvarmuutta. Ne ovat kaikki keskeisiä tekijöitä globaalissa kilpailussa menestymiselle”, Päivi Kettunen tiivistää.

Tsugami HS38MH-5AX -pitkäsorvausautomaatti on Suomessa ensimmäinen kaltaisensa.

Automatisoitua teknologiaa

Oku työstää teräksiä, titaania, kovametalleja, nikkeliä, alumiinia, messinkiä, muoveja sekä myös mm. erikoislujia materiaaleja ilmailun tarpeisiin. Menetelmiä ovat moniakselisorvaukset, pitkäsorvaukset, koneistuskeskustyöt, hionnat, lankasahaukset, kipinäporaus, uppokipinöinti, tasoläppäys, hoonaus, mikropuhallus ja kiillotus sekä ultraäänipesut.

Lisäksi mittauskalusto on monipuolinen.

Tyypillinen tuotekoko on 0,1-10 kg, eräkoko 1- 40 000 kappaletta.

”Käytössä kahdella tehtaallamme on tarkkuustöissä kaikkiaan yli 50 työstökonetta, monet automatisoituina, ja tätä suuntausta uudet investoinnit vahvistavat edelleen”, toteaa myyntijohtaja Jarmo Eklund.

Uudet investoinnit keskittyvät Mazakin ja Tsugamin teknologiaan. Konetoimittajat ovat Wihuri sekä Cron-Tek.

Tankosyöttölaitteella varustettu Mazakin Hyper Quadrex 150MSY on 2-karainen CNC-sorvi kahdella Y-akselirevolverilla ja pyörivillä työkaluilla ja C-akselilla varustettuna. Okun jo ennestäänkin usean yksikön Mazak Integrex-konekaartia täydentää puolestaan  portaalirobottisolulla varustettu 5-akselinen monitoimisorvi Integrex i-200 ST alarevolverilla ja vastakaralla.

Mazakin Hyper Quadrex 150MSY on 2-karainen CNC-sorvi kahdella Y-akselirevolverilla ja pyörivillä työkaluilla ja C-akselilla. Tankosyöttölaite automatisoi toimintoja.

Tsugamin kone kokonaisuudessa on meillä Suomessa ensimmäinen HS38MH-5AX -pitkäsorvausautomaatti tankosyöttölaitteella, vastakaralla sekä pyörivillä työkaluilla varustettuna.

Kyseessä on tehokas, myös miehittämättömän koneistuksen mahdollistava pienosien sarjatuotantokone aina 38 mm:n tangonhalkaisijoille saakka. Lisäksi talon aiemman Tsugami-kaluston täydennykseksi vielä 11-akselinen malli BO38TE.

Uusiin aikoihin

Tänä vuonna maailmalla on eletty erikoisia aikoja, ja siitä olemme saaneet osamme täällä Suomessakin tänä vuonna. Teollisuudessa vaikeat ajat jatkuvat.

Okun Koneistuspalvelun katse on kuitenkin pääasiassa jo kauempana edessäpäin.

”Tilanne on uudenlainen, varmasti haastava ja ensisijainen toive tai tavoite on toki se, että pysyisimme kaikki terveinä. Muutoin tässä tilanteessa on tärkeää nähdä nykyhetken yli ja rakentaa valmiutta toisenlaisiin aikoihin. On mahdollista, että tämän nykytilanteen jälkeen talouden kehityksen vauhti kääntyy varsin kiivaaksi”, kertoo Päivi Kettunen.

Okun Koneistuspalvelun tuotanto tapahtuu kahdessa tehtaassa Outokummun keskustan lähellä. Okun keskeisiä asiakkaita on esimerkiksi ilmailun alueella sekä ase- ja paperiteollisuudessa.

Yleisesti Okun Koneistuspalvelun jatkon terminologiaan kuuluu hallittua kasvua.

”Painopisteenämme on niin nyt kuin jatkossakin enemmän asiakaslähtöinen toiminta, kilpailukyvyn vahvistaminen investointien kautta sekä toisaalta vahva satsaus henkilöstön osaamiseen ja sen kehittämiseen. Myös uusia asiakastoimialoja etsimme aktiivisesti. Esimerkiksi medical-tuotealueelta voi jatkossa löytyä kasvun mahdollisuuksia”, Päivi Kettunen sanoo.

Okun Koneistuspalvelu

Perheyritys, perustettu 1978,

Perustaja nykyisen toimitusjohtaja Päivi Kettusen isä Eero Kettunen

Hienomekaniikan ja tarkkuustyöstön erikoiskoneistamo

Toimipaikka Outokumpu, missä kaksi tehdasta

Henkilöstöä noin 40 henkilöä

Liikevaihto noin 4,8 miljoonaa euroa

Kari Harju

Alihankinta-messut ensi vuoteen

Alihankinta-messut ja AlihankintaHEAT-tapahtumat siirtyvät ensi vuoteen.

Alihankinta-messut siirrettiin jo aiemmin syyskuulta joulukuulle 8.–10.12.2020, mutta nyt tapahtumakokonaisuus siirtyy järjestettäväksi 21.–23.9.2021. Nyt joulukuussa järjestetään Alihankinnan virtuaalinen Datasta bisnestä -kokonaisuus. Tampereen Messut Oy tiedotti asiasta 3.9. Myös Suomen Kädentaidot -messut siirtyvät Tampereella ensi vuoteen.

”Olemme keskustelleet laajasti asiakkaiden, messutoimikuntien ja eri sidosryhmien kanssa elokuun aikana. Yhteenvetojen pohjalta yrityksemme johto ja hallitus päättivät siirtää Alihankinta- ja Suomen Kädentaidot -messut ensi vuoteen” toteaa toimitusjohtaja Hannu Vähätalo Tampereen Messut -konsernista.

”Kyseessä on merkittävimmät tapahtumamme, minkä vuoksi siirtopäätöstä pohdittiin harkiten. Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että tapahtumia voidaan järjestää terveysturvallisesti myös tulevaisuudessa. Nykyisiä viranomaisten ohjeistuksia olisimme pystyneet noudattamaan isoissa tiloissamme, mutta tällä hetkellä tapahtumien onnistunutta järjestämistä rajoittavat turvallisuuskysymysten lisäksi epätietoisuus mahdollisista uusista rajoituksista ja koronapandemian laajenemisesta, yritysten laajat matkustuskiellot ja etätyösuositukset, maiden väliset matkustusrajoitukset sekä ihmisten pelkotilat. Siirtopäätös on tämän vuoksi oikea ratkaisu.”

”Tilanne aiheuttaa meille isoja haasteita, mutta konsernimme vakaan talouden ansiosta tulemme selviämään tästä vuodesta eli asiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan messujen tulevaisuuden takia”.

Datasta bisnestä joulukuussa

”Olemme kuunnelleet asiakkaitamme ja kumppaneitamme herkällä korvalla sekä seuranneet tiiviisti pandemian kehittymistä. Alihankinnan yli 30-vuotiseen historiaan on mahtunut ennenkin haastavia aikoja niin teollisuuden kuin talouden näkökulmista, mutta messut ovat tuolloinkin tarjonneet tärkeän paikan kohdata. Nyt nämä kohtaamiset ovat muodostuneet riskeiksi, mutta vain hetkellisesti. Lämmin kiitos asiakkaillemme kaikesta tuesta ja uskosta tapahtumien tulevaisuuteen”, sanoo Alihankinta-messujen vetäjä, viestintäjohtaja Tanja Järvensivu Tampereen Messut -konsernista.
”On tullut selväksi, että virtuaaliset tapaamiset ja pakotettu digiloikka arjessa ovat tuoneet paljon hyvää työelämään pysyvästi, mutta ne eivät silti poista tarvetta aidoilta kasvokkaisilta kohtaamisilta. Luotamme siihen, että ensi vuonna saamme jälleen toteutettua odotusten mukaisen teollisuuden ykköstapahtuman. Joulukuussa kohtaamme Alihankinnan virtuaalitapahtumassa, josta kerromme lisää syyskuun aikana. Teemana säilyy Datasta bisnestä, sanoo Alihankinta-messujen vetäjä”, viestintäjohtaja Tanja Järvensivu kertoo.


Messujen näytteilleasettajille lähetetään tarkemmat ohjeistukset messujen siirrosta sähköpostitse ja lisätietoa on saatavilla myös tapahtumien nettisivuilla: www.kadentaidot.fi, www.alihankinta.fi.

Tikli Group Oy laajenee yritysostolla

Tikli Group Oy on ostanut Sastamalan Mouhijärvellä pitkään toimineen, alumiinin jatkojalostukseen erikoistuneen Honpumet Oy:n koko osakekannan. Yhtiö siirtyi Tikli Groupin omistukseen 11.8. allekirjoitetulla kauppasopimuksella.

Molempien yhtiöiden operatiivinen toiminta säilyy ennallaan. Henkilökunta jatkaa vanhoina työntekijöinä yhtiön palveluksessa. Kaupalla ei ole käytännön vaikutusta toimituksiin tai yhteyshenkilöihin.

”Yrityskaupoilla saamme roimasti lisää osaamista molemmin puolin: synergiaedut ovat merkittävät.”, kertoo Tikli Groupin toimitusjohtaja Pasi Arvola.

Yritysjärjestely tukee Tikli Groupin strategista kasvua, laajentaa palveluvalikoimaa sekä vahvistaa molempien yhtiöiden markkina-asemaa.

Vahva toimija alalle

Yhtiöt tekivät viime vuonna liikevaihtoa yhteensä 15,4 miljoonaa euroa, ja konsernin yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noin sata.

”Voimme nyt tarjota asiakkaillemme entistä kilpailukykyisempiä ja laajempia kokonaisratkaisuja. Uskomme, että yritysjärjestely lisää kapasiteettia ja luo uusia mahdollisuuksia myös molemmilla seuduilla olemassa oleviin alumiiniklustereihin”, Tikli Groupin hallituksen puheenjohtaja ja myyntipäällikkö Timo Mastokangas sanoo.

”Toimintaa on tarkoitus viedä eteenpäin yhteistuumin. Pystymme hyödyntämään toistemme vahvuuksia”, toteaa Heimo Honkala.

Yhtiön myynnin taustalla oli tarve löytää yritystoiminnalle jatkuvuutta pääomistajien eläkeiän lähestyessä.

Honpumet on merkittävä toimija alumiiniprofiilien CNC-koneistuksessa. Yhtiön monipuolinen osaaminen, vankka kokemus ja moderni konekanta vastaavat tehokkaasti erilaisten kappaleiden valmistushaasteisiin. Honpumet tunnetaan luotettavana ja arvostettuna yhteistyökumppanina alumiiniprofiileiden puristuslaitoksille ja koneistettuja alumiiniosia toiminnassaan hyödyntäville yrityksille. ”Tulemme myös jatkossa määrätietoisesti kehittämään niin Honpumetin toimintaa kuin Vimpelissä toimivaa Tikliä. Teollisena omistajana meille on tärkeää, että toimintaa kehitetään ja kasvatetaan molemmilla paikkakunnilla tasapuolisesti”, Pasi Arvola sanoo

Ahmotuote pysyy iskussa – vaativien koneistusten erikoistalo panostaa osaamiseen ja teknologiaan

Ahmotuote Oy on Iisalmessa toimiva voimansiirron komponenttien ja koneenosien valmistuksen erikoistalo. Vahva osaaminen ja moderni teknologia ovat helmikuussa 35 vuotta täyttävän yrityksen tekemisen ydintä. Yritys on investoinut mittavasti viime vuosina järeän koneistuksen, mittauksen ja viimeistelyn toimintoihin.

Kärkiväliltään nelimetrinen, pyörintähalkaisijaltaan on 1050 mm:n 5-akselinen Multus B750 kuuluu Ahmotuote Oy:n tuotannon ydinkoneisiin. Koneistamassa Riku Mähönen.

Ahmotuote Oy on perustettu 1985. Yritys on kasvanut 35 vuoden aikana tunnetuksi koneenrakennuskomponenttien valmistajaksi.

Perheyrityksen perusti Pertti Taskinen, vuosia alan töitä Partekin Iisalmen tehtaalla tehnyt ammattilainen. Omalle yritykselle alkusysäys tuli, kun Partek aikoi lopettaa Iisalmen tehtaan ja sen myötä olisi pitänyt muuttaa pois Iisalmesta kotiseudulta.

”Tuumasin, että täytyyhän sitä myös Iisalmessa edelleen töitä pystyä tekemään. Ostin tilat ja laitteet, noin kymmenen alan konetta, eräältä konkurssin tehneeltä paikalliselta yritykseltä. Niin alkoi yrittäjän elämä, joka on kantanut tässä hyvän tovin”, toteaa Pertti Taskinen.

Yrityksen nimeksi rekisteröitiin Ahmotuote Iisalmen Ahmon kylän mukaan. Paikallista otetta on mukana toiminnassa siis nimestä lähtien.

Hybrid-mittakone mahdollistaa kookkaiden kappaleiden mittaukset. Oikealla Pertti Taskinen, etualalla Kimmo Taskinen.

Vaativan tuotannon moniosaaja

Ahmotuotteen painopiste oli alkuun korjaustoiminnassa ja varaosavalmistuksessa.

Pian tuotanto kuitenkin laajeni markkinoiden kysynnän ja kokemuksen mukaan erityisesti hammastuksia vaativien teollisuuden komponenttien ja koneenosien valmistukseen, nykyisen tuotannon perustaan.

Tänä päivänä toiminnan ytimeen kuuluvat pitkälle jalostettujen kappaleiden valmistus eri teollisuudenaloille ympäri Suomea. Asiakkaina ovat hyvin monenlaiset koneenrakentajat, kuten metsä-, kaivos- ja paperikone sekä monenlaiset prosessilaitteiden ja teollisuusvaihteiden valmistajat.

”Yrityksen tuotteita ovat hiotut ja jyrsityt hammaspyörät, uraholkit, hammasakselit ja -tangot, sisähammaskehät, kierukkapyörät ja -ruuvit, laipat ja akselit sekä erilaiset muut koneenosat. Omaan suunnitteluun perustuvia tuotteita on liikevaihdosta noin kymmenen prosenttia ”, kertoo Kimmo Taskinen, perheyrityksen nuoremman polven edustaja ja toimitusjohtaja.

Yritys on toiminut nykyisissä, useasti laajennetuissa toimitiloissaan vuodesta 1990 lähtien. Yleisnäkymää vuonna 2007 laajennuksena valmistuneeseen koneistushalliin.

DI Kimmo Taskinen on toiminut yrityksessä pitkään. Vetovastuun vaihdosta yrityksen johdossa sovittiin viime vuoden alussa. Pertti Taskinen jatkaa hallituksen puheenjohtajana.

”Kokonaisvaltainen lähestymiskulma ja kokonaistoimitukset ovat toimintamme perusidea. Suurin osa asiakkaistamme on kotimaisia kookkaita kone- ja laitevalmistajia. Heidän kauttaan tuotteistamme päätyy valtaosa, n.90%, vientiin eri puolille maailmaa”, Kimmo Taskinen toteaa.

Ahmotuote valmistaa teollisuuden komponentteja ja koneenosia eri teollisuudenaloille. Akselityyppisiä kappaleita tehdään järeisiin kokoluokkiin.

Vahvasti teknologiaan nojaten

Ahmotuote on vuosien mittaan toiminut vakaasti markkinoiden liikkeiden mukana. Liikevaihtoa yritys on tehnyt viime vuodet neljän miljoonan euron tasolla, vuonna 2019 se oli noin 4,3 miljoonaa euroa.

Nykyiset, useasti laajennetut omat toimitilat Iisalmessa ovat kooltaan 4000 neliömetriä. Henkilöstöä yritys työllistää nyt 33 henkilöä.

”Meillä on monipuolinen asiakaskunta, ja useita asiakkaitamme olemme saaneet palvella pitkään, jopa vuosikymmeniä. Tämä tuo toimintaan vakautta. Toki uusia asiakkaitakin mukaan tulee matkan varrelta”, Kimmo Taskinen sanoo.

Ahmotuote Oy toimii alueella, missä ammattitaidon merkitys korostuu. Se tarkoittaa

niin menetelmä- kuin materiaaliosaamistakin.

”Henkilökunnan osaaminen on vahvaa ja sitä osaamista kehitämme jatkuvasti myös eteenpäin. Meille keskeisessä hammastuksessa menetelmiämme ovat mm. vierintäjyrsintä, ja –pisto, hammashionta sekä vetoavennus.”

”Materiaaliosaaminen on aina ollut keskeinen panostusalue. Meillä on erittäin laaja materiaali varasto, joka mahdollistaa osaltaan joustavat ja nopeat toimitukset. Meillä on myös erittäin monipuolinen palveluiden tuottajaverkosto, johon sisältyy mm. lämpö- ja pintakäsittelyt”, sanoo Kimmo Taskinen.

Monipuoliseen tuotantoon vaaditaan myös monentyyppisiä konekantaa. Kärkisorvilla Usko Juntunen.

Monipuolinen teknologia

Tehokas tekeminen vaatii monipuolista teknologiaa. Hammastusten teossa tarvitaan monenlaista kalustoa, erilaisten alan koneiden määrä lasketaan useissa kymmenissä: CNC-sorveja, koneistuskeskuksia, hammastuksen erikoiskoneita.

Viime vuosien kookkaimman panostuksen teknologiaansa yritys teki nelisen vuotta sitten, kun yritys hankki samanaikaisesti yrityksen ydinkoneiksi kaksi yksikköä Okuma-teknologiaa, Multus B750:n ja Multus U 4000-koneet.

Viisi akseliset monitoimikoneet on tarkoitettu järeän tuotannon tarpeisiin, joilta luontuvat sekä jyrsinnät että sorvaukset.

Multus B750:ssä kärkiväli on nelimetrinen, pyörintähalkaisijaa on 1050 mm ja tukilaakerin maksimi koko 700 mm. Multus U 4000-koneessa puolestaan kärkiväli on kaksi metriä. Vastakara ja alarevolveri tukevat osaltaan monipuolista tuotantoa.

Viimeiset investoinnit yrityksessä koskevat myös mm. mittaustoimintojen kehittämistä. Käytössä on mittaushuone nykyaikaisella kalustolla. Se mahdollistaa kookkaiden kappaleiden 3D-mittaukset ja yrityksen toiminnalle keskeisten hammaspyörien mittaamisen.

Aivan tuore investointi talossa on satsaus viimeistelyn alueen teknologiaan. Gleason-Pfauterin P600/800 G on hammaspyörähiomakone joka soveltuu vaativien hampaiden hiontaan.

”Investoinnit ovat kilpailukyvylle aivan keskeisiä. Monipuolinen konekanta mahdollistaa kookkaat, yhä vaativammat kappaleet, ja ylipäänsä, toiminnan kehittämisen. Ilman sitä ei pärjää”, Kimmo Taskinen toteaa.

Tuotteita yhdellä silmäyksellä. Ahmotuotteen erikoisaluetta ovat vaativat hammastukset.

Resursseja koulutukseen

Ahmotuote on ollut monessa mukana suomalaisessa teknologia-alan tuotantotoiminnassa. Eteenpäinkin matkataan luottavaisin mielin.

”Suhdanteet toki vaihtelevat, mutta näkymät jatkoon ovat edelleen vakaat.  Huolta kannamme osaavan henkilöstö riittävyydestä lähivuosina. Keskeinen asia on se, kuinka paljon ammatilliseen koulutukseen tässä maassa panostetaan. Vaikka osaavan väen tarve teknologiateollisuudessa on jatkuva – suorastaan huutava, viime vuosina koulutuksesta on hävinnyt koko ajan resursseja. Koulutuksen rahoitukseen olisi pikaisesti panostettava enemmän. Perusopetus pitää saada paremmalle tasolle”, Pertti Taskinen sanoo.

Ahmotuote Oy viettää 35-vuotisen taipaleen täyttymistä työn merkeissä. Messuilla yrityksen tapaa jälleen mm. Alihankinnassa Tampereella.

Kari Harju

Aurea Group vauhdittaa tuotantoa kankaanpäässä

Aurea Group kehittää toimintojaan Pöytyällä ja Kankaanpäässä. Uusi konepajaryhmä on muokannut viime kuukaudet toimintojaan, kehittänyt tilojaan ja investoinut konekantaansa. Kehitystyö jatkuu yhä, mutta nyt alkuvuonna päästään myös tuotannossa jo toden teolla asiaan, toteaa toimitusjohtaja Antti Sätilä.

Aurea Group muotoutui viime kesänä, kun Pöytyän Koneistuspalvelu eli PKP-Machining Oy kumppaneineen osti keväällä konkurssiin päätyneen Kankaanpää Worksin.

”PKP-Machiningin puitteissa olimme pohtineet jo jonkin aikaa toimintojemme laajentamista kokonaisvaltaisen asiakaspalvelun suuntaan. Kun Kankaanpää Worksin toiminta loppui, ostimme yrityksen, koska sen tilat ja konekapasiteetti soveltuivat hyvin toimintojemme kehittämiseen. Pöytyä ja Kankaanpää sijaitsevat maantieteellisestikin suhteellisen lähellä toisiaan”, kertoo PKP Machining Oy:n toimitusjohtaja Antti Sätilä.

Kankaanpää Worksin aiempiin tiloihin syntyi uusi yritys, Aurea Steel, joka muodostaa nyt Aurea Groupin yhdessä pääomistajansa, Pöytyällä jatkavan PKP-Machiningin kanssa.

Saksalainen Burkhardt+Weber MC 120 -koneistuskeskus mahdollistaa kookkaiden kappaleiden, myös pienempien komponenttien tuotannon ja vaikkapa valujen sarjatyöt. Koneen X/Y/Z-liikkeet ovat 2000/1800/1800 mm. Pöydän kantavuus on 5700 kg. Etualalla Antti Sätilä (oikealla) ja Klas Blomqvist.

”Toki satsaus on erittäin iso ja haasteita yksikön kokoluokan kanssa riittää”, Sätilä kertoo.

Satsaus oli toki merkittävä Kankaanpäälle myös paikallisesti. Aurea Steelin syntyminen merkitsee konepajatoiminnan jatkumista Kankaanpää Worksin tiloissa, tosin täysin uudessa kokoonpanossa.

Laajemmat kokonaisuudet

Pöytyällä toimiva PKP Machiningin toimintojen ydin on järeässä koneistuksessa, yritys on erikoistunut keskiraskaiden ja raskaiden kappaleiden koneistuksiin. Yritys palvelee toiminnoillaan mm. meri- ja offshore-teollisuutta, sellu- ja paperiteollisuutta, sekä energia ja konepajateollisuutta.

Groupin Kankaanpään yksikön eli Aurea Steelin tuotantoperinteet juontuvat Rauma-Repolan toimintoihin 1960-luvulle, Hollmingin omistamana Kankaanpää Worksina yritys toimi yli kahden vuosikymmenen ajan ja tunnettiin niin ikään mm. vahvana meriteollisuuden alueen palvelijana.

”Kankaanpään yksikkö Aurea Steel vahvistaa uudessa kokonaisuudessa erityisesti levy- ja hitsauspuolen toimintoja.  PKP Machining on investoinut runsaasti raskaaseen koneistukseen, Kankaanpää tuo levy- ja hitsauskapasiteetteineen lisää mahdollisuuksia aiempaa laajempien ja monipuolisempien kokonaisuuksien valmistuksessa”, Sätilä kertoo.

”Toimimme toisiamme täydentävässä kokonaisuudessa, ja erikoisosaamistamme ovat osavalmistuksen levy- ja hitsaustyöt, koneistus, lämpö- ja pintakäsittely sekä kokoonpanot.”

Groupin kotimarkkinat Pohjoismaiden alueella. Esimerkiksi Norja on jatkuvasti hyvin mielenkiintoinen suunta, sinne suuntaanhan PKP-Machining on kehittänyt aiemminkin projekteja.

Työt käynnissä. Kookkaita kappaleita käsiteltiin tuotantotiloissa joulukuussa.

Toden teolla tuotantoon

Aurea-ryhmän toimintoja Kankaanpäässä on käynnistelty viime syksyn mittaan, ja se on tarkoittanut mm. kunnossapitotöitä niin tilojen kuin konekannankin osalta sekä kokonaisorganisaatioon hiontaa.

Nopeampi vaihde Kankaanpään tuotannossa käynnistyy Antti Sätilän mukaan nyt talven ja alkukevään aikana. Tilauksia Kankaanpäähän on useita, muutama huomattavan iso.

Kun Kankaanpää Worksin henkilökunta oli yli 140 henkilöä, on Aurea Steelissä töissä Kankaanpäässä nyt kuusitoista henkilöä.

”Satsaamme monipuoliseen ja tiiviiseen ydintekemiseen. Nyt jo lähiaikoina toiminnan käynnistyessä henkilöstömäärä kuitenkin kohoaa ainakin kymmenellä. Erityisesti lisää hitsareita tarvitaan”, Antti Sätilä sanoo.

Kankaanpään yksikkö Aurea Steel vahvistaa uudessa kokonaisuudessa ryhmän levy- ja hitsauspuolen toimintoja. Paikalla on vahvaa konekantaa myös koneistukseen.

Tilat Kankaanpäässä ovat kooltaan yli 13 000 neliömetriä. Kaikkiaan Aurea-ryhmän käytössä on Pöytyän ja Kankaanpään tilat yhteenlaskettuina lähes 17 000 neliömetriä.  

Konekanta ryhmän yksiköissä on järeää, Pöytyän konekannan ytimessä on kahdeksanmetrinen karusellisorvi Bost. Sen myötä koneistamaan 120 tonnin kappaleet, materiaalit ovat ruostumatonta ja haponkestävää terästä, kuparia, alumiinia sekä kulutuksenkestäviä teräksiä. Lisäksi mm. avarruskoneita on useita.

Kankaanpään yksikön konekantaa ovat kuuluu kattaus järeää särmäys-, leikkaus- ja hitsauskalustoa, ja myös kookasta kalustoa koneistukseen, avainkoneina kaksi aarporaa ja 4,3-metrinen karusellisorvi.

Myös uusia koneinvestointeja Kankaanpäähän on jo tehty. Saksalainen täysmodernisoitu, erikoisvarusteltu Burkhardt+Weber MC 120 -vaakakeskus kehittää eteenpäin Kankaanpään tuotantomahdollisuuksia. Koneessa on erillinen makasiini yli metrin kokoisille Wohlhaupter-avartimille. Konetta on kyseisellä varustuksella rakennettu vain pari kappaletta koko maailman markkinoille.

Burkhardt+Weber MC 120:ssa on erillinen makasiini yli metrin kokoisille Wohlhaupter-avartimille.

Kehityksen ajatuksia

Jatkossa Aurea Groupissa nähdään kehitystä monella rintamalla.

”Tähtäämme kasvuun, ja toimintojen uusi laajuus ja monipuolisuus ovat sen mahdollistajia. Tiekartta on olemassa asioiden kehittämiseen. Nyt on näytön paikka.”

Groupin tuotanto on nyt kokonaisuudessaan sertifioitu, koneiden ja laitteiden osalta yritys noudattaa kahden vuoden päähän ulottuvaa investointisuunnitelmaa.

”Suunnitellut kone- ja laitesatsaukset ovat mittavia, tulemme satsaamaan jatkossa tänne mm. hitsaukseen ja levypuolen automaatioon.”

”Mahdollisuutena on kehittää tänne Kankaanpäähän verkostotyyppistä yritystoimintaa osaksi omaa prosessiketjuamme mm. maalauksessa ja palvelemaan myös muita alueen yrityksiä. Eräänlainen alan yrityskokonaisuus tänne Kankaanpäähän on tavoitteena”, sanoo Antti Sätilä.

Kari Harju

Oplatek vahvistaa koneistustoimintojaan – Teollisuustekniikan komponentteja viilleä akselilla

Vaativan optiikan ja kuituoptiikan erikoistalo Oplatek Group Oy tehostaa koneistuksen toimintojaan.Talon koneistusosaston toiminnot täydentyivät syksyllä uuden Mikron Mill E 500 -koneistuskeskuksen myötä. Investointi tuo komponenttituotantoon viisiakselisen koneistuksen mahdollisuudet.

Leppävirralla toimiva Oplatek on Pohjoismaiden johtaviin kuuluva kuituoptiikan sekä optomekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiö.

Yritys suunnittelee ja toimittaa optisia ja kuituoptisia komponentteja mm. laservalmistajille sekä mittalaitteiden ja analysaattorien valmistajille mm. metsä- ja prosessiteollisuuden mittaustarpeisiin. Yksi erikoisalue ovat lasikomponentit ja ohutkalvopinnoitukset lentokenttävalaistukseen. Yrityksen tuotteita on nähtävissä mm. kiitoratojen valaistusjärjestelmissä maailman eri puolilla.

Viisiakselinen Mikron Mill E 500 U tehostaa koneistustoimintoja Oplatekilla. Koneistamassa Janne Immonen.

Tuotannossaan yritys käsittelee monipuolisesti lasia. Yksi osa lasin käsittelyä on valokuidunvalmistus, huomionarvoisesti Oplatek on lähes ainoa yritys Suomessa, joka tekee valokuitua teollisuusmittakaavassa.

Sylinterimäisten ja pyöreiden linssien, sekä prismojen ja vastaavien tuotteiden valmistuksen lisäksi osa Oplatekin toimintaa on koneistus. Yrityksen koneistusosastolla tehdään osia, jotka yhdessä lasiosien kanssa muodostavat kokoonpanon jälkeen valmiit tuotteet.

Koneistamalla tehdään osia, jotka yhdessä lasiosien kanssa muodostavat kokoonpanon jälkeen valmiit tuotteet. Kappaleet ovat monimuotoisia ja kokoluokat vaihtelevat, kertovat Veli-Matti Uimonen ja Jukka Repo.

Kasvun merkeissä

Oplatekin tausta juontuu 1970-luvulle Martti Kutvosen ja Pentti Latopellon perustamaan espoolaiseen lasioptiikan valmistajaan nimeltä Opla Oy. Siitä muodostui 1980-luvulla kaksi yritystä. Niistä toinen, josta muodostui teollisuusoptiikan valmistaja Oplatek Oy, siirsi toimintonsa omistajansa synnyinseuduille Keski-Savon Leppävirralle.

Se palveli alkuvuodet mm. kasvavaa suomalaista elektroniikkateollisuutta, mutta laajensi kansainvälisille markkinoille jo 1990-luvun mittaan.

Vuonna 2008 yrityksessä toteutettiin omistusjärjestelyjä ja lanseerattiin toimintamalli, mikä toi yrityksen strategiaan voimakkaan kehityksen ja kansainvälisen kasvun.

Oplatek tekee viiden ja puolen miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistää useita kertoja laajennetuissa tiloissaan noin 60 henkilöä. Yrityksen tuotteista päätyy asiakkaiden kautta kansainvälisille markkinoille yli 90 prosenttia, suoraa vientiä on 40 prosenttia. 

Kasvua on odotettavissa jatkossakin, yritys toimii sektorilla, missä mm. laser- ja informaatioteknologian kehityksen myötä markkinoiden laajenemiselle maailmalla ei näköpiirissä taida juuri olla rajoitteita.

”Viime vuodet ovat kuluneet kasvun merkeissä, mutta vaihteluakin toki on asiakkaiden liikkeiden mukaan. Tällä alalla mm. uusien tuotteiden kehityskaaret ovat pitkät, mikä tuo syklivaihtelua tilauskantoihin. Yrityksen kasvun tavoitteet ovat kuitenkin globaaleilla kentillä ja näkymät lupaavat”, kertoo tuotantopäällikkö Veli-Matti Uimonen.

Oplatek on lähes ainoa yritys Suomessa, joka tekee valokuitua teollisuusmittakaavassa. Kuvassa toinen yrityksen vetotorneista.

Valokuitua Leppävirralta

Oplatekin nykykasvu käynnistyi vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen lopulla, mutta perusta tuotannolle luotiin itse asiassa jo yrityksen alkumetreillä.

Tuolloin käyttöön hankittiin kuidunvetolaitteisto. Nyt käytössä on kaksi laitekokonaisuutta tarkoitukseen.

Prosessissa lasitankoaihiota sulatetaan, mikä mahdollistaa sen venyttämisen vetämällä alaspäin tornityyppisessä kokonaisuudessa. Näin saadaan erittäin ohutta, paksuudeltaan 0,05 – 1 mm:n optista kuitua, jonka mittatarkkuutta seurataan mikronin tarkkuudella. Järjestelmän loppupäässä kuitu rullataan kelalle.

Lasitankoaihion kasvatusprosessin aikana kokonaisuuteen lisätty kaasu muodostaa kuumentuessaan valokuidun varsinaisen ytimen. Ydintä suojaa kuori, kuorta pinnoite.

Tuottamastaan kvartsivalokuidusta yritys valmistaa ja kokoonpanee prosesseissaan komponentteja mittalaite- ja laservalmistajien tarpeisiin. Valokuitutuotannon ja alueen komponenttien lisäksi Oplatek muovaa lasia teollisuusoptiikan tarkoituksiin monin eri muodoin. Tätä varten käytössä on myös monipuolisia alan laitteistoja.

Kokoonpano on tarkkuustyötä, ja kokoonpantavat kappaleet usein hyvin pieniä. Kuvassa Helena Paulus.

Uuden ajan alku

Koneistuspuoli on ollut mukana Oplatekin toiminnoissa varhaisista vaiheista lähtien.

Nykykonekanta on monipuolinen, CNC-sorveja ja koneistuskeskuksia on käytössä useita.

Osaston mahdollisuuksiin yritys toteutti uuden hyppäyksen eteenpäin jälleen viime vuonna, kun uuden koneistuskeskuksen myötä yritys siirtyi tuotannossaan viisiakselisen koneistuksen maailmaan.

”Teemme haastavia, monimuotoisia koneistettavia kappaleita, joiden valmistuksessa viisiakselisen koneistuskeskuksen edut ovat selkeät”, sanoo Veli-Matti Uimonen.

”Sarjat ovat myös usein pieniä, eli tuotanto vaihtelee runsaasti, samoin kokoluokat. Näiden kappaleiden osalta viisiakselisuus on etu mm. monipuolisuutensa ja joustavuutensa osalta. Viisiakselisella koneella voidaan käsitellä kappaleet joustavasti alusta loppuun yhdessä yksikössä sitä välillä irrottamatta. Iso etuhan viisiakselisuus on, niin tuotannon nopeuden kuin työtarkkuuden varmistuksenkin osalta.”

Oplatekilla on kolmen viime vuoden ajan ollut käynnissä noin 2,5 miljoonan euron investointikokonaisuus, jossa yrityksen teknologiaa kehitetään laajassa ohjelmassa vahvojen kasvutavoitteiden mahdollistamiseksi. Uusi koneistuskeskus on osa tätä investointikokonaisuutta.

Valinta kohdistui GF:n malliston Mikron-uutuuteen Mill E 500 U. Tamsparkin kautta hankittu kone on samalla Suomessa ensimmäinen kaltaisensa.

Moninaista lasinkäsittelyä. Kuvassa Antti Laitinen.

Ratkaisu palettiautomaatiolla

Mikron MILL E 500 U on valmistajan E-sarjan 5-akselinen ja rakenteeltaan C-mallinen koneistuskeskus, markkinoilla Mikronin HEM U-mallin seuraaja.

Koneen kääntöpöytä liikkuu -120 ° + 60° ja pöydällä voidaan käsitellä maksimissaan 300 kg työkappaleita halkaisijaltaan 500 mm:n pöydällä.

Mill E 500 U on varustettu seitsemänpaikkaisella palettimakasiinilla.

Liikkeet ovat X500, Y450, Z400 mm, kara 20 000 kierroksen HSK A63. Työkalumakasiinissa on 60 paikkaa. Ohjaus koneessa on Heidenhain iTNC 530 HSCI FS.

”Pitkä CAM-kokemus helpotti siirtymistä 5-akselisuuteen, ja aiempi Heidenhain-kokemus oli puolestaan yksi kriteeri konemerkin valintaan. Tämän koneen kokoluokka oli tarpeisiimme sopiva ja siinä oli valmius automaatioon. Toteutus onnistui Mikronin palettiratkaisun myötä tarpeisiimme ja tiloihimme sopivasti”, kertoo koneistusosaston vastaava Jukka Repo.

Oplatekin Mill E 500 U on varustettu seitsemänpaikkaisella palettimakasiinilla. Se mahdollistaa osaltaan sujuvan usein vaihtelevan tuotannon. Vakiomittalaite toimitettiin koneeseen integroituna.

Uusi tyhjiöhöyrystyslaite asennettiin yrityksen käyttöön osana investointikokonaisuutta loppuvuodesta

”Uusi 5-akselikone on tuotannollemme iso kehitysaskel, ja osaavan henkilökunnan myötä olemme saaneet uuden teknologian edut nopeasti käyttöön”, Veli-Matti Uimonen sanoo.

Oplatekin asiakkaiden suuntaan uusi keskus tuo Veli-Matti Uimosen mukaan uusia mahdollisuuksia.

”Koneen käyttöönotto tuo osaltaan lisää tuotannon nopeutta ja tarkkuutta. Kone tehostaa tuotantoa niin kappaleilla, joita olemme tehneet aiemmin omissa tiloissamme useammalla koneyksiköllä. Lisäksi olemme voineet lisätä sellaisten kappaleiden valmistusta, jotka aikaisemmin eivät olleet mahdollisia. Kaikkien näiden vaikutus on koneistustoimintoihimme myönteinen”, Veli-Matti Uimonen sanoo.

Oplatekin investointiohjelma jatkuu edelleen. Koneistuskeskusinvestoinnin lisäksi konekapasiteettia on yrityksessä uusittu mm. lasin hionnan ja kiillotuksen sekä komponenttien lasi- tai metalliosien pinnoitustoimintoihin liittyen. Esimerkiksi uusi tyhjöhöyrystyslaite asennettiin yrityksen käyttöön loppuvuodesta

Oplatek Group Oy

Perustettu 1984

Kuituoptiikan ja optomekaniikan tuotteet

Liikevaihto noin 5 miljoonaa euroa (2018)

Oplatek työllistää noin 60 henkilöä

Toimipaikka Leppävirta

Teollisuusoptiikan komponentteja

Kari Harju

JR-Tools kasvaa ja investoi

Metalliteollisuuden lastuavia erikoistyökaluja Jyväskylän Tikkakoskella valmistava JR-Tools Oy kasvaa ja investoi. Tänä vuonna yrityksen tilauskanta on ollut ennätyksellisellä tasolla ja myös liikevaihdon odotetaan kasvavan liki 20 prosentilla. Kasvun myötä JR-Tools on vahvistanut konekantaansa ja panostaa aiempaa enemmän myös viestintään.  

JR-Tools on kasvun tiellä. Veli-Matti Uusitalo kuvassa vasemmalla, oikealla Pari Rönn.

JR-Tools on ollut vahvassa kasvussa viimeisten vuosien ajan. Kasvua on ollut niin lastuavien erikoistyökalujen valmistuksessa, huollossa kuin jälleenmyynnissäkin.

 Loppukeväästä yrityksen tilauskanta oli jo ennätyksellisellä tasolla, ja liikevaihdon arvioidaan kasvavan tänä vuonna lähes 20 prosentilla.

“Kasvun taustalla ovat vuosien kova työ, investoinnit ja palvelutason parantaminen. Toki myös yleisellä talouskehityksellä ja asiakkaiden työtilanteella on oma vaikutuksensa”, sanoo JR-Toolsin toimitusjohtaja Pasi Rönn.

“Asiakaskuntamme on kasvanut, ja uusien asiakkaiden joukossa on useita isoja asiakkaita, mikä näkyy luonnollisesti myyntiluvuissa”, toteaa JR-Toolsin myyntijohtaja Veli-Matti Uusitalo.

Gemini NGM vahvistaa etenkin uusien työkalujen tuotantoa.

Investointeja ja rekrytointeja

Myynnin kasvun myötä myös koneinvestoinnit ovat tulleet ajankohtaiseksi. JR-Tools hankki keväällä uuden integroidulla Fanuc-robotilla varustetun CNC-työkaluhiomakoneen. Uusi Schneeberger Gemini NGM vahvistaa etenkin uusien työkalujen tuotantoa.

“Uusi investointi mahdollistaa miehittämättömät ajot ja parantaa siten myös toimitusvarmuutta”, Rönn kertoo. 

Yrityksen kasvu näkyy myös rekrytoinneissa. Tällä hetkellä JR-Tools työllistää 16 henkilöä, joista kolme on aloittanut työt viimeisen vuoden aikana. Uusilla rekrytoinneilla on haettu vahvistusta tuotannon lisäksi myös yrityksen asiakaspalveluun ja viestintään.

“Uusi myyntikoordinaattorin tehtävä luotiin, jotta asiakaspalveluun saataisiin lisäkäsiä yhteydenottojen määrän kasvaessa. Tavoitteena on myös tehdä viestintää aiempaa aktiivisemmin yrityksen ja sen palvelujen tunnettuuden lisäämiseksi”, Rönn sanoo.

Uusitalo nostaa esimerkkinä esiin JR-Toolsin tarjoamat PVD-pinnoituspalvelut. “Olemme Suomen ainoa lastuavien erikoistyökalujen valmistaja, joka pystyy myös pinnoittamaan työkalut omassa talossa”, hän toteaa. 

Finnpelti kehittää laserleikkauksen toimintojaan

Finnpelti Oy:n laserleikkaustoiminnot kehittyvät uuden investoinnin myötä. Uusi Mitsubishi -tasolaser mahdollistaa aiempaa vahvempien materiaalien laserleikkauksen ja täydentää osaltaan yrityksen leikkausmahdollisuuksia yhdessä niin ikään hiljattain hankitun vesileikkauskoneen kanssa. Laserissa on mukana valmistajan oma resonaattoriteknologia.

Mitsubishin eX-sarjan CO2-laser on Finnpelti Oy:n tuore investointi talon leikkauskapasiteettiin. Leikkaustöissä tuotantopäällikkö Sami Karimäki.

Sastamalalainen Finnpelti Oy on vuodesta 1999 toiminut yritys, minkä omia tuotteita ovat kattoprofiilit, peltikattotuotteet ja myös esimerkiksi varastojärjestelmien vetotasot. Lisäksi yritys tekee alihankintatöinä laserleikkaus- ja jauhemaalaustöitä, särmäystä, hitsausta ja kokoonpanoa. Parisen vuotta sitten yritys laajensi toimintansa myös koneistukseen, kun se osti toimintansa lopettaneen NH-Koneistuksen koneet, jotka siirrettiin kaupan myötä Finnpelti Oy:n laajennushalliin Sastamalan Heinoontielle.

Samalla Finnpelti Oy:n palvelukseen siirtyivät myös kaksi koneen käyttäjää. Koneistuspuolen kruunuksi yritys hankki vielä myös yhden uuden koneistuskeskuksen.

”Kokonaispalvelun kehittämisestä on kysymys. Tuotteet monimutkaistuvat ja koneistuksille on kasvavaa tarvetta. Samaan aikaan nopeuden merkitys korostuu. Halusimme vastata kehitykseen ja tarjota paletistamme koko tuotantoketjun myös koneistusten osalta”, Karimäki sanoo.

”Koneistuspuolen toiminnot ovat lähtenee hyvin liikkeelle. Kysyntää tälle kapasiteetille on runsaasti” Karimäki sanoo.

Koneen resonaattori on Mitsubishin oma. Suunnitellussa on kiinnitetty erityishuomiota taloudellisuuteen ja huollon helppouteen.

Laserinvestointi

Kokonaispalvelun laajentamisesta on kyse myös yrityksen uusimmissa tämän vuoden investoinneissa.

”Asiakkaillamme on tarvetta yhä vahvempien materiaalien levykäsittelyyn. Tähän seikkaan vastataksemme investoimme hiljattain vesileikkauskoneeseen, jolla päästään sujuvasti jopa useiden kymmenien millimetrien materiaalivahvuuksiin”, Karimäki kertoo.

”Koska vesileikkaus on suorituskykyinen, mutta hidas menetelmä, hankimme myös uuden laserleikkauskoneen, joka mahdollistaa tarvittaessa nopeat leikkaustoimet ja niin ikään varsin vahvojen materiaalien leikkaamisen. Koneella voidaan leikata teräsmateriaaleja aina 25 mm:iin saakka.”

Finnpelti Oy:n uusi CO2-tasolaser on konevalmistaja Mitsubishin mallistoa ja sen toimitti niin ikään Sastamalassa toimiva konetalo ja Mitsubishi-laserien Suomen edustaja Airwell.

Koneen valintaan vaikuttivat Seppo Karimäen mukaan sopivassa suhteessa niin lähellä toimiva tuttu kone-edustaja kuin valmistajan teknologiakin.

”Kun punnitsimme valintaa kuitulaserin ja CO2-laserin välillä kallistuimme viimeksi mainittuun, ja  syynä siihen oli ensinnäkin leikkauslaatu. Arvioimme, että CO2-laser tekee valmiiksi laatuisaa leikkausjälkeä, joten laskimme, että vältymme sen myötä satsauksilta jälkikäsittelyyn. Tämä arvio onkin pitänyt hyvin paikkansa”, sanoo Karimäki.

”Toinen seikka oli tämän koneen tekniset ratkaisut resonaattoripuolella. Ne ovat eduksi niin taloudellisessa mielessä kuin huollonkin suhteen”, sanoo Karimäki.

Talon tuotteita. Finnpelti Oy:n nykykonekanta mahdollistaa monenlaisen valmistuksen niin levypuolella kuin koneistuksessakin, toteaa Seppo Karimäki.

Oma resonaattoriteknologia

Mitsubishi käyttää koneissaan omaa Cross Flow eli ristivirtaus CO2-resonaattoriteknologiaa, mikä poikkeaa perinteisestä alueen teknologiasta. Mainittuja etuja ovat käytön edullisuus ja huollon helppous.
”Cross Flow -resonaattoriin ladataan pieni annos kaasua noin kahden päivän välein. Kaasu kiertää hitaasti suljetussa tilassa elektrodilevyjen välistä ladaten tilan läpi kulkevaa lasersädettä”, kertoo Airwellin toimitusjohtaja Antti Palomäki.

Finnpelti Oy:n tuoreisiin investointeihin Sastamalassa kuuluu myös uusi vesileikkauskone.

Resonaattorissa on ainoastaan kaksi peiliä, toinen täysin- ja toinen puoliheijastava. Lasersäde liikkuu peilien välillä ja suljettu kaasukierto lataa siihen energiaa. Kun säde sisältää halutun määrän energiaa se läpäisee puoliheijastavan peilin ja matkaa leikkauspäälle.

”Cross Flow -resonaattorissa ei tarvita laserputkia tai taittopeilejä, eikä erillisiä turboja kaasun virtauksen kiihdyttämiseen. Näin sen käytössä ei tarvita kalliita putkien ja peilien puhdistus- ja suuntaushuoltoja tai turbon vaihtoja. Myös huoltovälit ovat perinteisiä vaihtoehtoja pidempiä”, Palomäki kertoo.


”Kun tämä teknologia yhdistyy korkealaatuiseen leikkausjälkeen, on koossa mielestämme tehokas paketti vahvojen materiaalien laserleikkaukseen. Hyödyt korostuvat erityisesti yli 8 mm:n ruostumattomia materiaaleja leikatessa usein vaihtelevassa tuotannossa”, sanoo Karimäki.

Finnpelti Oy:n Mitsubishin eX -koneen resonaattoriteho on 6 kW, ja pöytäkoko 1500×3000 mm. Vaihtopöytä tuo osaltaan joustavuutta käsittelyyn.

”Uusi kone lisää mahdollistaa aiempaa vahvemmat materiaalit ja onhan uusi kone huomattavasti nopeampi aikaisempaan 2kW:n koneeseemme verrattuna. Jo pitkään käytössäämme ollut aiempi laserleikkauskone kuitenkin jatkaa edelleen tuotantokäytössämme niin ikään. Järjestely tuo varmuutta erikoistilanteiden varalle ja lisää osaltaan tuotantovolyymia”, sanoo Seppo Karimäki.

Kari Harju

Konepaja Litzen investoi järeään koneistuskapasiteettiin

Konepaja Litzen vahvistaa koneistuskapasiteettiaan. Uusi koneistuskeskus vahvistaa kapasiteettia kookkaiden kappaleiden käsittelyssä. Kesällä hankittu keskus on samalla konevalmistajan Akira Seikin kookkain kone, ja Suomessa ensimmäinen kaltaisensa.

Halikossa toimivan Konepaja Litzen on taustansa 1980-luvun alkuun ulottava yritys, jonka keskeistä toimialaa on alumiinin käsittely, usein levytyppisistä aihioista. Lisäksi yritys käsittelee erilaisia muovimateriaaleja, sekä teräksiä.

Yrityksen koneistustöiden perusta on Salon seudun elektroniikkateollisuudessa, mutta nykyisin pääasiakkaat ovat pääosin kuitenkin muilla sektoreilla. Yritys toimittaa tuotteitaan esimerkiksi logistiikan automaatiojärjestelmien valmistukseen sekä koneenrakennukseen.

Konepaja Litzen käsittelee alumiinia, muoveja sekä terästä. Käytännön toimintoja luotsaavat toimitusjohtaja Aleksi Litzen (vasemmalla) ja tuotantopäällikkö Miika Pohjola.

Viime vuodet vahvasti kasvanut yritys työllistää nyt Halikossa Salon naapurissa 12 henkilöä.

Mittavalla konekannalla

Käytännön töihin Halikkoon vuosien mittaan rakentunut asiallinen konekanta.

”Koneistustöitä olemme tehneet 1990-luvun alkupuolelta, vuonna 1991 hankittiin ensimmäinen työstökeskus. Sen jälkeen konekanta on uudistunut ja kasvanut, nyt konekantaamme kuuluu kymmenkunta koneistuskeskusta ja toki runsaasti muuta alan kalustoa”, kertoo toimitusjohtaja Aleksi Litzen.

Hän jatkaa isänsä Kari Litzenin perustamaa perheyritystä yhdessä yrityksessä tuotannossa toimivan veljensä Jyri Litzenin kanssa.

”Alumiini materiaalina vaatii koneilta tiettyjä ominaisuuksia. Koska työkappaleiden koot vaihtelevat runsaasti, olemme hankkineet kalustoa eri kokoluokkiin. Laaja konekanta tuo myös tuotantoon joustavuutta ja nopeutta, ja samaa tekee laaja materiaalivarastomme”, Litzen toteaa.

Tällä vuosikymmenellä on koneistuskeskushankintoja yrityksessä tehty aiemmin vuosina 2014 ja 2017, ja koko on ollut kasvamaan päin.

”Asiakkaidemme töiden koot kasvavat, ja se vaatii tiettyjä ratkaisuja myös koneiden suhteen. Samaan aikaan sarjakoot kasvavat, mikä kokonaisuutena on tuonut meille suotuisaa kehitystä myös yrityksen kasvun myötä. Toki usein tyypilliset sarjakokomme lasketaan kymmenissä, mutta nykyisin yhä enemmän sadoissa”, Litzen kertoo.

Uudessa Akira-Seikissä on Mitsubishin ohjaus, yritykselle perustaltaan tuttu myös muista yhteyksistä. Koneistamassa Jyri Litzen.

Mitoiltaan sopiva koneistuskeskus

Yrityksen uusin investointi jatkaa osaltaan käsittelykapasiteetinkehitystä kookkaampaan asuuntaan. Yritys hankki keväällä käyttöönsä Vossin kautta Akira Seikin pystykaraisen koneistuskeskuksen V10XP:n, mikä samalla on valmistajansa työalueeltaan kookkain kone ja myös ensimmäinen Suomessa.

Akselien liikkeet koneessa ovat X:n suunnassa 2600 mm, Y 1030 ja Z 815 mm.

Pöytäkoko on 2750×950 mm ja sen kantavuus jopa 4500 kg.

Kuten tiedossa on, tuotantokoneiden hankinnassa pitää ottaa huomioon toki monenlaisia suorituskykyyn, kustannustasoon ja huollon toimintoihin liittyviä asioita. Yhdessä mielessä Akira Seikin hankinta Halikkoon oli kuitenkin perin helppo.

”Tämä kone oli ainoa tämän kokoluokan kone, mikä sopi korkeudeltaan tiloihimme, joten ratkaisu oli sikäli notkea. Akira Seikin kone on rakenteeltaan hieman koneiden yleislinjasta poikkeava, se on ulkoisilta mitoiltaan matalla, joten se sopii myös tänne meille. Muutama senttimetri taisi jäädä vielä käyttämättäkin koneen ja sisäkaton väliltä”, Aleksi Litzen hymyilee.

”Koneen siirtämiseen täytyi hieman pariovea kyllä pikaisesti suurentaa. Myös yksi tukipalkki jouduttiin sen yläpuolelta katkaisemaan. Koska kone saapui pikaisessa aikataulussa, myös koneen alle tulevan lattiaperustan kanssa tuli hieman kiire. Valmiiksi se kuitenkin saatiin ennen koneen saapumista.”

Koneistustilaa kookkaille kappaleille. X/Y/Z-akseliliikkeet koneessa ovat 2600/1030/815 mm, pöytäkoko 2750×950 mm.

Suorituskykyä kookkaille kappaleille

Vaikka uuden koneen ulkoiset dimensiot olivat poikkeuksellisenkin tärkeitä, toiveet täyttyivät Litzenin ja tuotantopäällikkö Miika Pohjolan mukaan myös muissa suhteissa.

”Käsittelyn kokoluokka oli keskeinen, ja onhan tämä niin rakenteeltaan kuin ominaisuuksiltaan jämerä kone. Kaikilla kolmella akseleilla ovat esijännitetyt kuularuuvit ja johdejärjestelmä mahdollistaa raskaan kuormituksen. Läpijäähdytetyn kartioltaan BT40-karan max. 12 000 kierrosta minuutissa riittää hyvin alumiinin käsittelyyn. Lastunpoistossa auttavat työalueen huuhtelujärjestelmät ja kaksi Y-suunnan ruuvikuljetinta”, tuotantopäällikkö toteaa.

Työkalujen määrä koneen vaihtajassa on 36, mikä edistää osaltaan yrityksen usein vaihtuvaa tuotantoa. Koneessa on Mitsubishin nopea ohjaus, mikä on perustaltaan tuttu yritykselle myös aiemmista yhteyksistä. Ohjelmat yritys tekee Surfcamilla.

Uusi Akira Seiki on Halikossa vahvassa tuotantokäytössä.

”Töitä on mukavasti ja tilauksia pitkälle ensi vuoteen. Myös tämän uuden koneen tarjoamalle kookkaalle kapasiteetille on vahvasti kysyntää”, Aleksi Litzen toteaa.

Kari Harju

« Vanhemmat artikkelit