Kategoria-arkisto: Automaatio ja robotiikka

DMG Mori Digital Event – Vuoden avaus verkossa, uusia konemalleja esittelyssä

DMG Morin perinteinen toimintavuoden aloitus Open House järjestettiin helmikuun alussa verkossa Digital Event-teemalla. Tapahtuma tarjosi 2.–4.2.2021 katsauksen talon kehitystrendeihin digitaalisesti ja interaktiivisesti. Kolme koneuutuutta esiteltiin.

DMG Morin alkuvuoteen on vuosia sijoittunut tuttu Open House Pfrontenissa.

Tänä vuonna tapahtuman korvasi Digital Event, joka tarjosi osallistujille live-esityksiä sekä asiantuntijakeskusteluja, trendejä ja näkymiä viimeaikaiseen kehitykseen. Yksi päivä esiteltiin uusinta teknologista kehitystä uusien konemallien esittelyjen myötä, muut päivät keskittyivät automaatioon ja digitalisointiin.

Tapahtuman tunnuksena oli ”tapaa asiantuntijasi”, ja sen puitteissa osallistujilla oli mahdollisuus yksityiskohtaisiin verkkokeskusteluihin yhteyshenkilöidensä kanssa. Digital Showroomissa DMG MORI esitteli yli 25 koneyksikköä, monet niistä automatisoituina valmistusratkaisuina.

CLX 450 TC-sorvimalli lanseerattiin tapahtumassa. CompactMASTER-kääntö-/jyrsinkaralla varustettu B-akseli korvaa perinteisen työkalutornin.

CLX 450 TC aloittaa sarjan

Digital Eventin avasivat DMG Mori Company Limitedin pääjohtaja Masahiko Mori ja DMG Mori Aktiengesellschaftin johtokunnan puheenjohtaja Christian Thönes ja yleisesittelyjen jälkeen tapahtuman kärjessä olivat uusien konemallien maailmanensi-illat. Niitä oli nyt kolme.

Ensimmäinen uutuuksista oli CLX 450 TC-koneistuskeskus, kuudelta sivulta koneistuksen mahdollsta uutuusmalli, minkä myötä DMG Mori aloittaa uuden konesarjan. Sen keskeinen elementti on compactMASTER-sorvaus -/jyrsintäkaralla varustettu B-akseli, mikä vähentää mm. tarvetta työkalunvaihtoihin. Pää- ja vastakaralle tarvitaan vain yksi työkalu kummallekin ja vaativa koneistus mahdollistuu vakiotyökaluilla.

Uusi malli vastaa valmistajan mukaan teollisuuden kasvaviin tuotantovaatimuksiin myös pienemmillä sarjoilla ja tuo joustavuutta koneistukseen. Asetusajat lyhenevät ja tuotannon nopeus kasvaa. Koneessa on mukana myös automaattinen työkalunvaihtaja.

M1 on DMG Morin uusi economy-malli 600 kg painaville työkappaleille.

Uusi kompaktikeskus M1

Toinen esitelty kone oli kolmiakselinen pystykarainen uutuuskoneistuskeskus M1. Kuuden neliömetrin lattia-alaan sopiva ja 550 × 550 × 510 mm:n työalueella ja 850 × 650 mm:n pöydällä varustettu kone on DMG Morin uusi economy-malli 600 kg painaville työkappaleille.

Kyseessä on uusi linja DMG Morin laajaan 45 tuotelinjan palettiin, joka pajan yleiskone monipuolisin ominaisuuksin, mutta taloudelliseen hintaluokkaan. Korkea staattinen ja dynaaminen jäykkyys, värinänvaimennus ja korkea lämpövakaus ovat varsin ainutlaatuisia ominaisuuksia luokassaan. Kyseessä on tarkka ja vahva paketti vaikeampiinkin jyrsintäolosuhteisiin ja pitkäaikaiseen käyttöön. M1 oli esillä loppusyksyllä Suomessakin DMG Morin Open Housessa Pirkkalassa.

DMF 300|8 -uutuusmallin 3 000 mm:n pituinen pöytä tarjoaa joustavuutta pitkien työkappaleiden koneistukseen koko pöydän mitalta tai pöytä voidaan jakaa myös kahteen erilliseen työtilaan.

DMF 300|8 pitkille kappaleille

Kolmantena uutuutena DMG Morin Digital Eventissä oli esillä pitkien kappaleiden koneistukseen tarkoitettu DMF 300|8-koneistuskeskus. Koneen 3 000 mm:n pituinen pöytä tarjoaa joustavuutta pitkien työkappaleiden koneistukseen koko pöydän mitalta tai pöytä voidaan jakaa myös kahteen erilliseen työtilaan, jolloin toisella puolella koneistettaessa voidaan toisella puolella tehdä asetustöitä.

Kone on kookas laajennus valmistajan DMF 200|8:n rinnalle. Konekonsepti on DMF 200|8:n kaltainen, pitkä kannakepalkki mahdollistaa tasaisen jyrsinnän koko työtilassa, ja työkalun vaihto tapahtuu työpöydän takana prosessiturvallisesti – työkalun pituus on max. 400 mm. Koneeseen on saatavilla oleva jyrsintä-sorvaus-optio. Integroitu jäähdytyskonsepti takaa korkean pitkän aikavälin lämpötarkkuuden.

Ohjelmistotuotteita digitalisaatioon

Teollisuuden digitalisointi jatkaa tunnetusti etenemistään, ja se muuntaa myös työstökonemaailmaa ja niiden valmistusta. DMG Morin mukaan sen tavoitteena on mahdollistaa asiakkailleen kokonaisvaltainen ja kokonaisvaltainen prosessiketjun digitalisointi. DMG Mori on laajentanut osaamistaan ytimestään eli korkean teknologian koneista digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin, tarjonnan kirjoon kuuluu monenlaista alkaen tuotantokoneiden älykkyydestä ja datapohjaisiin järjestelmiin liitettävyydestä työn valmistelua, tuotannon suunnittelua sekä huoltoa ja korjausta varten aina yritysten verkkojen esteettömään integrointiin ja hajautettuihin arvonluontijärjestelmiin. Mahdollisuudet olivat esillä myös Digital Eventissä, talon asiantuntijat seuraavat käyttäjiä konsultoinnista uusien liiketoimintamallien kumppanuuteen perustuvaan käyttöönottoon.

Helmikuun alun avasivat DMG Morin pääjohtaja Masahiko Mori ja DMG Mori Aktiengesellschaftin johtokunnan puheenjohtaja Christian Thönes. Keskellä markkinointijohtaja Irene Bader.

Uusia automaatioratkaisuja esittelyssä

Toinen yleinen kehitystrendi on automaation lisääntyminen. DMG Morin mukaan automatisoidut valmistusprosessit tekevät paljon muutakin kuin vähentävät työvoimakustannuksia, ne lisäävät tehokkuutta, laatua ja joustavuutta jopa paikallisen tuotannon avulla. DMG Mori voi tarjota lähes jokaisen CNC-koneen valikoimassaan automatisoituna valmistusratkaisuna. DMG MORI:n automaatioportfolion viimeisimpään kehitykseen kuuluu ensinnäkin palettijärjestelmä PH Wheel. DMG Mori on laajentanut automatisoitujen ohjattujen ajoneuvojen (AGV) aluetta TH-AGV:n avulla. Automaattikuljetusjärjestelmä mahdollistaa jopa 16 muotin autonomisen siirron vastaaviin koneisiin. DMG Morin Digital Event järjestettiin 2-4. helmikuuta.

Kari Harju

Yhteistyöroboteilla tehoa tuotantoon

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy on solminut yhteistyösopimuksen tanskalaisen Universal Robots A/S:n kanssa. Vuonna 2005 perustettu Universal Robots on yksi maailman tunnetuimpia yhteistyörobottien eli cobottien valmistajia.

Universal Robots työllistää yli 700 henkilöä ja vuoden 2019 liikevaihto oli 248M US$.

2018 lanseerattu uusin UR-tuotesukupolvi käsittää yhteistyörobotit, joiden hyötykuorma on 3, 5, 10 tai 16 kg ja ulottuvuus mallista riippuen 500-1300mm.

Uuden mallisarjan merkittävimpiä uusia ominaisuuksia on sen edistyksellinen voimantunnistus, jota hyödyntäen yhteistyörobotilla voidaan tunnistaa kontakti tai ohjelmoida voima ja sille suunta, eli käytännössä painaa tai vetää, jolloin erillisiä voimasensoreita ei tarvita, kuten vanhemman sukupolven malleissa.

Uusi tuotesukupolvi käsittää yhteistyörobotit, joiden hyötykuorma on 3, 5, 10 tai 16 kg ja ulottuvuus mallista riippuen 500-1300mm.

Turvallista työskentelyä

Yhteistyörobotteja käskytetään ensisijaisesti kosketusnäytölliseltä tabletilta ja ohjelmointi tapahtuu yksinkertaisimmillaan kädestä pitäen ohjaamalla, jolloin aikaisempaa kokemusta robottien ohjelmoinnista ei käytännössä vaadita. Parhaimmillaan aika paketin avaamisesta ensimmäisen yksinkertaisen poimintaohjelman suorittamiseen on alle tunti.

Sisäiset turvamekanismit sallivat UR:n yhteistyörobottien käytön ympäristössä, jossa työskentelee myös ihmisiä jolloin, vallitsevan riskianalyysin puitteissa, erillisiä turvalaitteita ja -rajoja ei välttämättä tarvita. Yhteistyörobotille voidaan asettaa alueita koko sen toiminta-avaruudessa, joissa se ei saa liikkua ollenkaan tai liike on sallittu ainoastaan alennetulla nopeudella ja voimalla. Vastaavasti näitä alueita voidaan valvoa ja aktivoida ulkoisilla sensoreilla.

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy:n näyttelyhallissa Muuramessa on pysyvästi esillä ja koeajettavissa UR10e (10kg/1300mm). Kevyemmän UR5E:n (5kg/850mm) esittely käy asiakkaan luona. (5kg/850mm). Tarttujat ja muut lisälaitteet, koulutukset, huollot ja varaosapalvelut on saatavissa samalta taholta. Kilpailukykyinen hinta ja alhaiset käyttökustannukset mahdollistavat nopean takaisinmaksuajan myös pienemmille yrityksille.

Helmikuun Konekuriiri 2/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin helmikuun numero 2/2021 on ilmestynyt.

Metallin kone- ja uutispaketin tämän vuoden toisessa numerossa on ajankohtaista asiaa kiinnostavista koneuutuuksista ja alan kuulumisia tutun runsaasti. Investointiartikkeleita on tälle kertaa mukana mm. Kokkolasta, Sievistä, Reisjärveltä ja Köyliöstä. Konekuriiri on täyttä koneasiaa! Linkistä lukemaan!

Lue Lehti

KK Ilmoittajat helmikuu 2 2021

Airwell Oy

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

Elektroway Oy

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy Tekninen kauppa

Zenex Computing Oy

SSV-Tanks tehostaa koontia

Kotimainen säiliövalmistaja SSV-Tanks Oy investoi PEMA- koontilinjaan. Investoinnin myötä yrityksen tavoitteena on parantaa erityisesti tuottavuutta ja lopputuotteiden laatua.

”Investointi koontiasemaan mahdollistaa meille tehokkaamman ja nopeamman tuotannon. Jo ensimmäisten mitattujen tulosten perusteella tuotannon läpimenoaika on puolittunut: jos se oli ennen kahdeksan tuntia, niin nyt aikaa menee noin neljä tuntia. Nopeuden lisäksi suuri parannus entiseen on laadussa: lopputuotteeseen ei jää asennuksen jäljiltä ylimääräisiä jälkiä, kiitos uuden ja kattavan hitsausautomaatioratkaisun”, kertoo Onni Kinnunen, SSV-Tanks Oy:n toimitusjohtaja.

SSV-Tanks Oy:n toimitusjohtaja Onni Kinnunen ja Pemamekin Suomen aluemyyntipäällikkö Samuel Karjalainen.

Koontilinjan käyttöönotto on vapauttanut myös yrityksen nosturikapasiteetin muuhun käyttöön: aiemmin nosturia tarvittiin koko koonti- ja hitsausprosessin ajan, kun nyt sitä tarvitaan pelkästään työkappaletta koontilinjalle nostettaessa.

SSV-Tanks Oy on palvellut asiakkaita kansainvälisesti jo vuosikymmenten ajan ja luottanut pitkään mm. PEMA-rullastoihin. Vuonna 1965 perustetun SSV-Tanks Oy:n ydinosaamiseen kuuluu lieriömäisten, teräsvaippaisten kappaleiden suunnittelu, valmistaminen ja asentaminen. Investoinnin hitsausautomaatioon Onni Kinnunen näkee tärkeänä erityisesti tulevaisuuden kilpailukyvyn maksimoinnissa: ”Koontilinja on jo lyhyessä ajassa osoittautunut tehokkaaksi ratkaisuksi koontiin ja toimii erinomaisesti. Tulevien kuukausien aikana tehostunut tuotanto tulee tarjoamaan meille lisäkapasiteettia ja sitä myötä mahdollisuuden ottaa vastaan yhä enemmän lisää asiakastilauksia, laadusta tinkimättä.”

Tammikuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt.

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt. Konepajojen koneiden, laitteiden ja palvelujen erikois- ja ajankohtaisjulkaisun tämän vuoden ensimmäisen numeron sisältö on jälleen täyttä asiaa! Lehdestä löytyvät ajankohtaisimmat konemarkkinat sekä uutuus- ja uutisasiaa tutun runsaasti eri tahoilta. Investointiartikkeleita on mukana mm. Salosta, Kalajoelta, Eurajoelta ja Visuvedeltä. Tammikuun numero aloittaa lehden 31. vuosikerran. Klikkaa ja lue.

KK Ilmoittajat tammikuu 1 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Avertas Robotics Oy

Botnia Print

Bystronic

Cenic Finland

CLE Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Oy

Endor Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Melnory Ou

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

Robottihitsaussoluja yhteistyönä

Esab Group ja Yaskawa ilmoittavat yhteistyöstään valmiiden kevyiden robottihitsausjärjestelmien kehityksen ja markkinoinnin alueella. Yritykset allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jolla kehitetään ja markkinoidaan uusi hitsaussolutuote robottihitsauksen tarpeisiin.

Yaskawa suunnittelee ja rakentaa uudet ns. XCellerator-järjestelmät ja niiden markkinointi tapahtuu Esabin kanavien kautta.

Yritysten mukaan valmiit kompaktit hitsaussolut ovat nopea tie kohti hitsauksen automaatiota. Helposti asennettavat ja käyttöönotettavat valmiit robottihitsaussolut tarjoavat tehokkaan askeleen hitsaustoimintojen automatisointiin ja sitä kautta tuottavuuden lisäämiseen mm. pienille ja keskisuurille teollisille valmistajille.

Yhteistyö yhdistää yritysten kokemuksen erikoisalueiltaan. Yaskawa on globaali taajuusmuuttajakäyttöjen, servokäyttöjen, koneohjainten ja teollisuusrobottien valmistaja ja sen tuotteita käytetään mm. koneenrakennuksessa, kaivosteollisuudessa, työstökoneissa, autoteollisuudessa, pakkauksissa ja puolijohteissa. Motoman-teollisuusrobottien toimittajana Yaskawa on myös yksi maailman suurimmista robottien valmistajista. Esabin keskeisiä tuotteita ovat hitsaus- ja leikkauslaitteet sekä hitsauslisäaineet.

Siirrettävä robotti tuo joustavuutta tuotantoon

Tuotantokoneen robotisointi on hyvä keino valmistuksen tehokkuuden lisäämiseen. Välttämättä robotin ei tarvitse olla lattiaan pultattu ja häkkiin teljetty. Tuotannon joustava automatisointi mahdollistuu myös siirrettävän ratkaisun avulla.

Avertas Roboticsin esittelemä uutuus soveltuu sarjatuotantoon, pienajoille sekä yksittäiskappaleillekin. Samalla se on vaihtoehto kiinteille robottiasemille.

”Kiinteä robottiasema on tehokas ratkaisu, kun materiaali- ja aihiovirrat ovat optimoitavissa. Usein sarjakoot ovat kuitenkin sellaisia, ettei robotille riitä koko ajaksi töitä. Ja onhan se muukin konekanta silloin sidottuna. Siirrettävä robotti tuo tähän ratkaisun, eli yksinkertainen on älykästä. Sen myötä voidaan aamulla tehdä komponentteja, jotka iltapäivällä kokoonpannaan kätevästi samalla robotilla”, kiteyttää Avertas Roboticsin myyntijohtaja Henri Kuivala.

Joustava ratkaisu

Kuivalan mukaan siirrettävän robotin etu on joustavuus. Yhdellä ja samalla robotilla voidaan kätevästi automatisoida tuotteen monta eri työvaihetta. Siirrettävä robotti on parhaimmillaan mm. konepalvelussa, särmäyksessä ja kokoonpanossa.

”Sama robotti soveltuu niin koneistukseen, sorvaukseen, leikkaukseen, särmäykseen, muovipuristeiden valmistukseen, hitsaukseen, hiontaan, niittaukseen, kokoonpanoon ja esimerkiksi pakkaukseen. Usein koneita halutaan käyttää myös käsin, jolloin siirrettävä robotti viedään pois tieltä ja laitetaan muihin tehtäviin. Työkaluvaihto robotissa voidaan automatisoida, tai työkalu vaihdetaan käsin siirron yhteydessä. Siirrettävä robotti tarvitsee vain sähköä ja usein myös paineilmaa.”

Siirrettävä robottialusta, kapea malli särmäyspuristimella.

Asennus valmiisiin kiinnityspisteisiin

Robotin asennus eri koneille tapahtuu ennalta asennettuihin kiinnityspisteisiin. Siirrettävälle robotille asennetaan koneiden yhteyteen paikoitusholkit lattiaan, joten se on aina tarkasti paikoitettuna, eikä ohjelmia tarvitse korjata.

Ohjelmat robotti valitsee automaattisesti lukemalla lattiaan upotetun RFID-tunnisteen. Liityntä tuotantokoneisiin, kuten särmäyspuristimiin, muovipuristuskoneisiin, sorveihin tai koneistuskeskuksiin tapahtuu suoraan Euromap-liitännällä tai vaihtoehtoisesti rinnalleohjauksella.

”Modernit turvaskannerit voidaan ohjelmoida etukäteen erilaisiin työkohteisiin. Kiinteitä aitoja ei näin tarvita. Turva-alueet ratkaisussa on jaettu siten että robotti voi normaalisti työskennellä täydellä nopeudella. Lähestyttäessä robottia, siirtyy se automaattisesti käyttämään turvanopeutta ja tultaessa liian lähelle robotti pysähtyy”, kertoo Kuivala.

Avertas Robotics on Turussa toimiva robotti-integraattori, joka tekee yhteistyötä useiden robottitoimittajien kanssa. Avertas Robotics on Kuka-robottien System Partner ja se toimii Fanuc, ABB-, MIR ja Universal Robots -robottien edustajana Suomessa. Ohjelmassa ovat sekä uudet että käytetyt robotit.

Prosessien muokkaaminen vie tehokkaampaan tuotantoon

Ajankohtaista asiaa virtuaalisesti: Fastemsin marraskuun alussa järjestetty virtuaaliseminaari keskittyi uusiin mahdollisuuksiin tuotannon tehostamisessa sen prosesseja kehittämällä automatisoinnin kautta. Fastemsin tuotantojärjestelmän MMS:n (Manufacturing Management Software) sovellutukset olivat yksi yhdistävä teema.

Englanniksi järjestetty kokonaisuus Productivity Beyond Machine Tending keskittyi tehokkuuden ja laadun kehittämiseen prosesseja tarkastelemalla, koska juuri niiden kautta tehokkuus muovautuu. Valmistus on paljon muutakin kuin koneet ja niiden käyttäjät, se on myös materiaalivirtoja ja tietovirtoja ja valmistusprosesseja niiden hallintaa ja optimointia tämän päivän keinoin. Tähän päivän mittaan tarjoiltiin ideoita ja mahdollisuuksia

”Entä jos tuotannossa tehtäisiin vain oikeita asioista oikeaan aikaan, ja koko ajan”, tiivisti päivän teemaa avauksessaan Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman.

Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman avasi tapahtuman.

Työkaluhallinta kuntoon automaation avulla

Eri prosessien kehittämiseksi työkaluhallinnan haasteet ovat yksi keskeinen teema. Työstökoneiden ominaisuuksien kasvaessa ja laajojen tuotevalikoimien myötä heikko leikkaustyökalujen hallinta on yksi keskeisiä nykytuotannon pullonkauloja.

Kun työkalunhallintaa kehitetään, sen edut ovat monet. Kustannukset ja konestopit vähenevät, käyttötunnit lisääntyvät ja joustavuus sekä tehokkuus kasvavat. Seminaarissa Fastemsin Sami Pohjalainen kävi läpi MMS-pohjaisen työkalunhallintakäytäntöjen etuja ja niiden käyttöönottomahdollisuuksia neljässä vaiheessa alkaen ennakoivasta työkalunhallinnan softaratkaisuista latausvirheiden eliminointiin, keskitettyyn varastointiin ja aina laajoihin työkalupalvelun Tool Service Cell- automaatioratkaisuihin saakka. Koneen käyttöasteessa työkalunhallintaratkaisujen kautta on mahdollista päästä jopa 95 prosentin tasoille, totesi Pohjalainen.

Työkaluhallinnan tehostamisen teemoihin keskittyi myös Volker Schwegler TDM Systemiltä.

Hän esitteli TDM Shop Floor Manager-ohjelmistoa ja integraatiota sen ja Fastemsin MMS:n välillä työkalusyklien kehittämisessä ja tiedonhallinnassa. Integraatiossa TDM toimii tietokantana työkaluihin liittyvien tietojen, kuten yksittäisten työkalujen, työkalukokoonpanojen ja NC-ohjelmaan liittyvien työkaluluetteloiden hallintaan ja mahdollistaa siten tuotannon tehokkaan valmistelun ja läpiviemiseen yhdessä mm. työkalumakasiinin hallinnasta ja datasiirroista huolehtivan MMS:n kanssa.

Kysymys-vastaus osuudet olivat esitysten jälkeen. Fastemsin Janne Kivisen (oikealla) aiheena olivat MMS:n WCO-toiminnot. Vasemmalla Mikko Tuomaala.

Suunnittelua ja optimointia eri sovellutuksissa

MMS mahdollistaa tuotannon tehostamisen suunnittelun ja optimoinnin kautta hyvin erityyppisissä ratkaisuissa.

Näitä esiteltiin useampia, Janne Kivisen teemana olivat MMS:n ns. WCO- eli Work Cell Operations -toiminnot tuotannon suunnittelun ja hallinnan automatisointiin tuotantokoneissa ja/tai tuotantosoluissa.

Work Cell Operations- järjestelmien kautta voidaan hallita tuotantoa stand alone-koneista ja tuotantokokonaisuuksista kookkaiden FMS-järjestelmiä hyödyntävien tehtaiden hallintaan saakka. Käytännönläheisessä kokonaisuudessa teemaa lähestyttiin eri kokoisten yritysten case-esimerkkien kautta. Hyötyjä WCO voi tuoda hyvinkin eri tyyppisiin ja kokoisiin yrityksiin, totesi Kivinen. Parinkymmenen henkilön konepajan osalta ytimessä voivat olla mm. koneiden tehtävälistojen hallinnan, koneiden statusseurannan tai aikataulutusten automatisoinnilla saavutettavat edut tuotannon tehostamiseen, keskikokoisilla yrityksillä juuri työkalunhallinnan kehittäminen ja kookkailla vaikkapa stand alone- tyyppisten koneiden integrointi toimintaan FMS-järjestelmien kanssa, totesi Kivinen.

Teemu-Pekka Ahonen puolestaan esitteli Fastemsin MMS-ohjattujen robottisolujen etuja periteisiin kiinteisiin ratkaksuihin verraten. Seurauksena on aivan uudenlainen joustava tuotanto, videolla esiteltiin MMS-kytketyn RoboCell ONEn toimintaa ja osoitettiin, kuinka MMS: n automaattinen aikataulutus toimii dynaamisissa tilanteissa, kuinka uusia osien tuotantoon tuotanto sujuu yksikertaisesti ja kuinka järjestelmä auttaa valmistautumaan tulevaan tuotantoon.

Teemu-Pekka Ahonen esitteli ja demosi MMS -ohjattujen robottisolujen etuja.

Work Cell Operations- järjestelmien kautta voidaan hallita tuotantoa stand alone-koneista ja tuotantokokonaisuuksista kookkaiden FMS-järjestelmiä hyödyntävien tehtaiden hallintaan saakka. Käytännönläheisessä kokonaisuudessa teemaa lähestyttiin eri kokoisten yritysten case-esimerkkien kautta. Hyötyjä WCO voi tuoda hyvinkin eri tyyppisiin ja kokoisiin yrityksiin, totesi Kivinen. Parinkymmenen henkilön konepajan osalta ytimessä voivat olla mm. koneiden tehtävälistojen hallinnan, koneiden statusseurannan tai aikataulutusten automatisoinnilla saavutettavat edut tuotannon tehostamiseen, keskikokoisilla yrityksillä juuri työkalunhallinnan kehittäminen ja kookkailla vaikkapa stand alone- tyyppisten koneiden integrointi toimintaan FMS-järjestelmien kanssa, totesi Kivinen.

Ilkka Saarimaa Fastemsilta esitteli päivän lopuksi automaattista valmistusta 5-akselisilla jyrsinkoneilla Fastemsin konttityyppisin palettiautomaatioratkaisuin varustettuna. Näitäkin ratkaisuja esiteltiin esimerkkien kautta, kaksi asiakasta olivat tehostaneet ja joustavoittaneet tuotantoaan mm. asetusaikoja minimoimalla merkittävästi sovellutusten kautta. Saarimaa esitteli myös yhden tuoteuutuuden tähän segmenttiin. Paletinvaihtajan tapaan toimiva DMC-APC (Double Mast Crane – Automatic Pallet Changer) on uusi ratkaisu työstökoneen ja Fastemin palettiautomaation välillä ja se mahdollistaa mm. nopean ja suoran lataamisen työstökoneen tai kokonaisuudessa toimivan muun laitteen pöydälle.

Tuhtia tietoa, virtuaalista yhteydenpitoa

Fastemsin verkkokokonaisuus tarjosi tapahtuman osallistujille paketin tiellä prosessien tehostamiseen automaatiomahdollisuuksien myötä, ja kuten tapahtuman isäntänäkin toiminut Mikko Tuomaala totesi, yleinen asiakkaiden kontaktointi ja yhteydenpito olivat tapahtuman tärkeitä motivaattoreita.

Vaihtoehtoisten yhteydenpitokanavien merkitys korostuu näinä erikoisaikoina.

Vuorovaikutusta lisäsivät mahdollisuus kysymysten esittämiseen kirjallisesti verkon kautta seminaariesitysten aikana, ja tätä mahdollisuutta myös käytettiin laajasti. Vastaukset tulivat omissa vastausosuuksissa esitysten lopussa. Tietoa ratkaisuista ja mahdollisuuksista oli tarjolla tapahtuman aikana myös verkon infopakettien kautta.

Kari Harju

Grob G150 -uutuusmallisarja

Grob on esitellyt uutuusmallisarjan G150. Grobin G150-mallin (X=450/Y=670/Z=665 mm) vaakakaraisen 5-akselikeskuksen kehittämisessä on painotettu erityisesti avaruudellista tarkkuutta erinomaisten pinta-, ja muoto- ja paikoitustoleranssien saavuttamiseksi monimutkaisten ja korkeimpien laatustandardien komponenttien koneistuksessa.

Parannus saavutetaan Grobin kalibrointikonseptilla, innovatiivisella jäähdytyskonseptilla kaikille asiaankuuluville komponenteille sekä korkeadynaamisella akseleiden konfiguraatiovakaudella. G150 on suunnattu erityisesti tarkkuuskomponenttien, lääketieteellisenteknologian, työkalujen ja muottien, yleiskonepajojen sekä ilmailuteollisuuden valmistustarpeisiin.

Uusi GROB G150 (X=450/Y=670/Z=665 mm) on lisäys valmistajan vaakakaraisten 5-akselikeskuksien sarjan pienimpään päähän. Uutuudessa on kiinnitetty erityistä huomiota korkean avaruudellisen tarkkuuden sekä maksimaalisen dynaamisuuden saavuttamiseen.

Tarkkuus ja luotettavuus

Tarkkuudessa ja prosessiluotettavuudessa oli Grobin mukaan pääpaino G150:n kehittämisessä. Staattista tarkkuutta on parannettu entisestään innovatiivisella asetusmenetelmällä, mikä nostaa konseptin uudelle mekaanisen perustarkkuuden tasolle. Lämpöstabiilisuus saavutetaan kaikkien merkityksellisten komponenttien aktiivisella jäähdytyksellä.

Dynaaminen tarkkuus on erittäin tärkeää 5-akselin samanaikaisessa liikkeessä. Sekä nopeutta että tarkkuutta parannettiin integroimalla käyttösimulaatio kehitysprosessiin alusta alkaen.

Grob G150 liikkeet ovat X=450/Y=670/Z=665 mm ja pikaliikenopeudet 50/40/60 m/min. Lastusta lastuun aika työkalunvaihdossa on 2,6 s ja koneen omaan työkalumakasiiniin on saatavissa 117 työkalua ilman lisämakasiinia.

Lämmittelysykli on nyt yksilöllisesti sovitettu todelliseen tilanteeseen. Kone havaitsee geometriaparametrien perusteella, milloin tuotanto voidaan aloittaa ja milloin lämmittelysykli voidaan lopettaa itsenäisesti. Jos uudelleenkalibrointi on tarpeen, kalibrointiohjelmisto havaitsee tämän ja ilmoittaa siitä käyttäjälle. Yhdessä palettivarastojärjestelmän kanssa kalibrointi voidaan käynnistää jopa täysin automaattisesti.

GROB tarjoaa monipuolisia automaatioratkaisuja miehittämättömään tuotantoon. Robottiautomaatiota kappaleiden ja palettienvaihtamiseen sekä erilaisia palettivarastojärjestelmiä. Lisäksi soluihin voidaan yhdistää esim. 3D-mittausta, puhdistusta, jäysteenpoistoa.

Joustavuutta ja tuottavuutta

Tärkeä perusta G-sarjalle on yhdistelmä ergonomiaa, mikä sopii työpajaan sekä automaatiosovellutuksiin. Kone sopii niin yksittäiskappalevalmistukseen kuin sarjatuotantoon. Yhdessä palettivarastojärjestelmän tai robottiautomaation kanssa konetta voidaan käyttää prototyyppeihin varhaisessa vuorossa ja sitten esimerkiksi sarjatuotantoon yöllä. Robottiautomaatiolla voidaan vaihtaa joko kappaleita tai paletteja sekä yhdistää mm. 3D-mittaus-, jäysteenpoisto- ja pesuprosessit soluun.

Uusia lisiä modulaariseen järjestelmään ovat mm. HSK E40 -karavaihtoehto, jossa on jopa 42 000 1/min, sekä kompakti Ø 450 mm pöytä, jossa on keskikiinnitys (vaihtoehtoisesti 320×320 mm, HSK-100 tai Erowa Power Chuck paletti- ja 0-pistekiinnitysjärjestelmät). Maksimi kappalekoko on Ø 580 x480 mm, joten se soveltuu uusille sovellusalueille, kuten lääketieteellisiin teknologioihin, joissa on pienemmät osat ja pienemmät työkalut.

Nivalalaisella Pro Estorella on käytössä GROB G550T -mallin vaakakarainen 5-akselikeskus vapaasorvauksella yhdistettynä PSS-R13 älykkääseen palettimakasiiniin.

Kuten G350-, G550- ja G750-mallien vaakakaraisissa 5-akselikeskuksissa, G150:ssa on ainutlaatuinen akselikonsepti. Vaakakara varmistaa keskeytymättömän tuotannon ja pöydän täysi ylösalaisin kääntyminen (A=-185/+45 °) mahdollistaa tehokkaan lastunpoiston, optimaaliset työstöradat sekä työkalu-ulottuvuudet. Karan puolelta saavutetaan erinomainen jyrsinnän ohjaus sekä työkalujen vähäinen kuluminen. Siksi Z-akselin johteet ovat lähempänä koneistettavaa kappaletta kuin perinteisissä vastaavan kokoluokan konekonseptissa. Grobin Z-akselin tunnelikonsepti mahdollistaa myös täysimittaisten työkalujen käyttämisen maksimi kappalekoolla. ja siten vahvan metallien lastuamistehon Z-akselin asennosta riippumatta.  Suomessa Grobin 5-akselikeskuksia edustaa Vossi Group Oy, joka tarjoaa koneisiin varaosa-, huolto- sekä muut elinkaaripalvelut. www.vossi.fi/g150

VAK uudistaa tuotantoaan Vahdossa – automaatiolinja maalattujen peltimateriaalien käsittelyyn

Perävaunu- ja päällirakennevalmistaja VAK Oy uudistaa tuotantomenetelmiään Vahdon tehtaallaan Turun lähellä. Uusi ovituotannon Prima Power-automaatiolinja on osa laajempaa projektia, jossa yritys vaihtaa perävaunutuotannossaan ovien lasikuitumateriaalit sinkittyyn peltiin.

VAK on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä perävaunu- ja päällirakennevalmistajista. Tuoteohjelmaan kuuluvat mm. kuljetuskorit, vaihtokuormatilat, puoli- ja täysperävaunut, keskiakseliperävaunut ja vaihtolavaperävaunut.

Lisäksi tehdään V-Slider-kytkentäratkaisuja, dollyja sekä tasonosto- ja koukkulaitteita, kaikki raskaaseen ammattikäyttöön räätälöityjä tuotteita.

Tuotantoperinteitä VAK Oy:llä on 1970-luvulta saakka. Lassi Virtanen perusti Vahdolle Virtasen Autokori Oy:n. Nimi vaihtui VAK Oy:ksi 1980-luvulla yrityksen kehitettyä oman koukkuvaihtolavalaitteen ja juomanjakelukorin. Sen myötä Vahdolla aloitettiin sarjatuotanto ja myös nopea kasvu.

Uusi tuotantolinja lisää maalattujen ovipeltien valmistuksen automaatioastetta ja lisää valmistuskapasiteettia.

Kuljetusratkaisuja Pohjolan teille

VAK Oy:lle menneet vuosikymmenet ovat olleet nopean kehityksen aikaa.

Nykymallisto on monipuolinen, mutta erityisesti yritys panostaa tänä päivänä lämpötilasäädeltyihin kuljetuskalustoratkaisuihin. VAK on yli 50 prosentin markkinaosuudellaan eristettyjen kuormatilojen ja perävaunujen valmistuksen markkinajohtaja Suomessa.

Myös toinen sektori on vahvassa vauhdissa, yritys on markkinoiden ykkönen myös erikoispitkien HCT-yhdistelmien suunnittelussa ja valmistuksessa. Suomenkin teillä erikoispitkät perävaunut ovat nopeasti lisääntyneet viime vuosina lainsäädännön muutosten myötä. VAK on sektorin suomalaisvalmistuksen pioneereja, ensimmäinen HCT-perävaunu valmistui Vahdolla vuonna 2015. Viime vuonna niiden tuotanto käynnistyi täydellä kapasiteetilla.

Suomen markkinoiden lisäksi VAK on aktiivinen mm. Ruotsin ja Norjan markkinoilla. Viennin länsinaapuriin yritys aloitti jo 1990-luvun alkupuolella, Norja sen sijaan on uudempi alue, vientiä sinne suuntaan on ollut muutaman vuoden ajan. Omat tytäryhtiöt toimivat tätä nykyä kummassakin päävientimaassa.

VAK paitsi valmistaa, myös huoltaa tuotteensa oman huoltoverkoston kautta. Vahdolla sijaitsevan tehtaan lisäksi yrityksellä on koko maan kattavat VAK-huoltopisteet kahdeksalla paikkakunnalla. Konserni työllistää nyt liki 550 henkilöä.

Linjan ohjaus ja tuotannon seuranta sujuvat yhdestä pisteestä. Linjaa testaavat Severi Laaksonen ja Jari Raitanen.

Lasikuitupinnoista peltimateriaaleihin

VAK uudistaa parhaillaan voimakkaasti tuotantoaan erityisesti perävaunutuotteidensa ovi- ja seinämateriaalien osalta. Aktiivinen yritys hakee lisäkasvua vientimarkkinoilta ja varautuu siihen menetelmiin, uusiin laitteisiin ja tuotteisiin investoimalla.

Seinäelementtien valmistuksessa yritys investoi kesällä 2020 elementtitehtaan täydelliseen uudistamiseen, jonka yhteydessä tehtaan vanha lasikuitulaminointi- ja liimalinjasto purettiin ja vaihdettiin uuteen 60-metriseen liimaus- ja puristuslinjaan. Toinen keskeinen kokonaisuus laajemmassa investointiohjelmassa oli panostus ohutlevyn käsittelyn uuteen automaatiolinjaan, minkä myötä yritys tekee pintamateriaalin osalta tuotannossaan ison muutoksen, eli vaihtaa perävaunuissa käytettyjen ovien päällimateriaalin lasikuidusta maalipintaisiin sinkittyihin pelteihin.

”Materiaalimuutoksen myötä tuotekirjo laajenee ja muotoilun mahdollisuudet monipuolistuvat. Samalla saamme nostettua tuotannon automaatioastetta ja sitä kautta myös kapasiteettia ja tuottavuutta merkittävästi. Aluksi linjan tuotannossa keskitytään ovituotannon tarpeisiin, mutta jatkossa sillä valmistetaan sen lisäksi myös muita soveltuvia osia”, kertoo VAK:n päällirakenne-projektin projektipäällikkö Erno-Petteri Saikkonen.

Menetelmä materiaalin mukaan

Ratkaisu materiaalin mukaan. Lävistyskone-kulmaleikkuriyhdistelmä sopii ovien tuotantoon hyvin, sanovat VAK Oy:n Erno-Petteri Saikkonen ja Prima Powerin Ilkka Hunnakko.

Ohutlevylinjakokonaisuuteen kuuluvat Prima Powerin 4,3×1,5 metrin levymateriaalille soveltuva lävistys-/kulmaleikkuukoneyhdistelmä Shear Genius 1540, sekä siihen liitetyt lastauslaite, 180 asteen kääntöpöytä sekä pinontalaite.

Linjalta tuotteet jatkavat taivutukseen JK-Koneen toimittamalle taivutuskoneelle ja edelleen jatkokäsittelyyn ovielementtien valmistukseen.

Ohutlevyn leikkaukseen on tunnetusti monia menetelmiä. VAK:n ovituotannon osalta lävistys/kulmaleikkaus oli se niistä sopivin.

”Materiaali on maalipintainen, joka puolustaa vahvasti kulmaleikkausmenetelmän käyttöä esimerkiksi laserleikkaukseen verraten. Lisäksi ovien peltipinnoissa on runsaasti pitkiä suoria leikkuita, ja niiden tekemiseenhän kulmaleikkuri on juuri oikea ja myös edullisin menetelmä. Myös muotoilutyökalujen käyttö mahdollistuu”, Erno-Petteri Saikkonen toteaa.

Kalustoa pihalla. VAK Oy on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä perävaunu- ja päällirakennevalmistajista. Lämpötilasäädellyt, eristerakenteiset kuljetuskalustoratkaisut ovat yrityksen painopistealuetta.

”Lisäetuja tuovat kääntöpöytä ja läpiajomahdollisuus, myös ne haluttiin kokonaisuuteen ilman muuta. Kokonaisuus mahdollistaa optimin ovipeltituotannon.”

”Shear Genius on servokone, eli taloudellisuus on myös yksi aspekti kokonaisuudessa”, toteaa Ilkka Hunnakko Prima Powerilta.

Sopivimman menetelmän lisäksi toimittajien kotimaalla oli merkitystä.

” Konevalinnassa painotimme kotimaista valmistusta. Sekä ohutlevyn käsittelyn automaatiolinja että linjan yhteydessä toimiva taivutuskone ovat kotimaista tuotantoa. Myös uusi liimalinja on suomalaista valmistetta”

”Lisäksi nopea toimitusaika oli keskeistä. Linjan toimitusaika oli todella lyhyt, se saatiin tänne neljässä kuukaudessa. Sitä arvostimme kovasti. Yhteistyö on muutenkin sujunut hyvin ja vaiheet valmistuneet suunnitellusti. Koeajot ovat käynnissä, tuotanto linjalla alkaa nyt talven mittaan. Ovi- ja päällirakennetuotannon kehittämisprojekti jatkuu seuraavaksi ovien kokoonpanolinjan osalta”, Erno-Petteri Saikkonen sanoo.

Kari Harju

« Vanhemmat artikkelit