Kategoria-arkisto: Levytyökoneet

T&T Alanen otti leikkaustyöt omaa haltuun – Kotimainen plasma uudella voimanlähteellä

Kun itse tekee, määrää pidemmälle myös omat aikataulunsa. Eurajokilainen konepaja T&T Alanen lisäisi tehoa ja ujuvuutta tuotantoonsa siirtämällä levyleikkaustyöt verkostostaan oman katon alle. Uusi plasma aloitti perheyrityksen käytössä joulukuussa.

T&T Alanen on Eurajoen Köykässä toimiva alihankintakonepaja. Yritys palvelee asiakkaitaan levytöissä, hitsauksessa, osavalmistuksissa ja tekee myös kokoonpanoja itse.

Oman tuotannon tukena yritys toimii verkostoituneena lähialueen yritysten kanssa. Verkostostaan yritys hankkii mm. pintakäsittelypalvelut.

Alasen iso asiakasryhmä ovat erityisesti kuljetinketjujen ja kuljettimien valmistajat, joiden komponenttitoimittajana Alanen on operoinut koko toimintansa ajan. Asiakkaina on useita ketju- ja kuljetinvalmistuksen keskeisiä suomalaistoimijoita.

Alasen uudessa plasmassa on mukana Ceboran uudistunut hienosädelaitteisto. Vasemmalla Tero Alanen.

Kasvun merkeissä

Alan toimijana T&T Alasen tausta ulottuu 1980-luvun puoleenväliin saakka.

Yritystoiminnan aloitti Tero Alanen yhdessä yhtiökumppaninsa kanssa. Kun muutaman vuoden päästä Taina Alanen osti yhtiökumppanin ulos, vaihtui alussa käytössä ollut nimi Meta Ay vuonna 1987 Meta T&T Alanen Ay:ksi ja sitten lähes parin vuosikymmenen päästä yhtiömuutoksen myötä vuonna 2004 T&T Alanen Oy:ksi.

Viime vuodet yrityksessä on tehty sukupolvenvaihdosta, joka myötä nuoremman sukupolven edustaja Jouni Alanen toimii nykyisin vetovastuussa toimitusjohtajana.

Sukupolvenvaihdos saatiin kokonaisuudessaan päätökseen viime vuonna.

T&T Alanen toimii Eurajoella noin tuhannen neliömetrin tiloissa kymmenen henkilön työpanoksella. Viime vuodet ovat tuoneet yritykselle vakaata kasvua poikkeuksellinen viime vuosikin huomioiden.

”Laatu, osaaminen ja toimitusvarmuus ovat toimintamme ytimessä, ne kantavat. Lisäksi juuri pitkäaikaiset asiakassuhteet kuljetinketjujen ja kuljettimien valmistajiin ovat yrityksen toiminnan perinteinen tukijalka, ja muu alihankintatoiminta on sille hyvä kumppani”, Jouni Alanen sanoo.

Levyleikkaustyöt oman katon alle. T&T Alaselle plasmainvestointi tuo lisätehoja toimintoihin ja varmistaa osaltaan toimituksien sujuvuutta.

Investoinnein eteenpäin

Kasvu on yritystoiminoille aina tärkeää, ja Alasen osalla sitä ja yleistä toiminnan tehokkuutta varmistavat osaltaan tuoreet investoinnit.

T&T Alasen konekantaan kuuluu kalustoa levytöihin, hitsaustöissä avustaa hitsausrobotti ja lisäksi yritys myös koneistaa tuotteitaan tarvittaessa. Tälle koneistuksen alueen manuaalikoneiden rinnalle yritys hankki hiljattain CNC-jyrsinkoneen, joka tehostaa mm. tuotteisiin tehtyjen palkkirei’ityksien tekoa.

Samaan suuntaan tuotannon tehostamisessa vie yrityksen uusin panostus, kun Alanen hankki viime vuoden lopulla plasmaleikkauskoneen. Sen myötä yritys astui eteenpäin jälleen yhden ison askeleen, sillä sen myötä myös vahvempien materiaalien leikkaustyöt siirtyivät yrityksen oman katon alle.

”Olemme aiemmin ostaneet leikkaustyöt verkostostamme, joka on toiminut hyvin, mutta aiheuttanut toisinaan haasteita palvelujen ruuhkautuessa. Nyt kun teemme leikkaukset itse, emme näiltä osin ole enää ketjujen toimiajoista samalla lailla riippuvaisia”, kertoo Jouni Alanen.

Perheyritys. Alan toimijana T&T Alasen tausta ulottuu 1980-luvun puoleenväliin saakka. Sukupolvenvaihdos yrityksessä saatiin päätökseen viime vuonna. Leikettä tarkastelevat Tero Alanen ja Jouni Alanen.

Tukeva kone uudella voimanlähteellä

Alasen uusi plasma on Isojoen Laitevalmisteen kehittämä, valmistama ja toimittama Fincut SD 16/32 HQC  1600×3200 mm:n työalueella.

”Fincut on helppokäyttöinen joka kohteen plasma, millä voidaan käsitellä eri materiaaleja muovipintaisista aina 40 mm:n vahvuuksiin saakka. Kone on varustettu lineaarijohtein ja välyksettömin kuulamutterein, mikä yhdessä koneistetun rungon kanssa mahdollistaa mittatarkat leikkuut”, kertoo Esa Hernesharju Isojoen Laitevalmisteelta.

Kiintoisana piirteenä Fincutit tunnetaan markkinoilla koneena, joissa on ainoana mukana mahdollisuus vesi- ja imupöydän samanaikaiseen käyttöön leikkaustyön aikana.

Uutuutena Alasen koneessa on mukana myös Ceboran kokonaan uudistunut hienosädelaitteisto.

”Uusien HQC -mikroprosessoriohjattujen 180A ja 300A -virtalähteiden myötä pienten reikien ja reunan suoruus on parantunut edelleen. Myös WSC -optio on jo lunastanut paikkansa leikattaessa RST ja ALU-materiaaleja käyttäen typpeä ja puhdasta vesijohtovettä. Niin saadaan hiiletön pinta ja erinomainen pinnanlaatu ohuista paksuihin asti. Uusi kosketusnäytöllinen kaasukonsoli nopeuttaa ja helpottaa parametrointia”, Hernesharju kertoo.

T&T Alaselle plasmainvestointi tuo tehoja toimintoihin ja varmistaa osaltaan toimituksien sujuvuutta.

”Kone on tehokas ja notkea kaveri särmäyspuristimellemme tehokkaasti täällä omissa tiloissamme. Koneen kotimainen valmistaja puolestaan lähellä on tae huollon ja käyttötuen toimivuudesta. Tuosta Isojoelta Eurajoelle ei todellakaan ole pitkä matka”, Jouni Alanen sanoo.

Metallintyöstökonekaupan vuosi oli haastava, mutta valo näkyy jo – ”Nyt kannattaa investoida”

Poikkeuksellinen 2020 heijastui viime vuonna metallintyöstökonekauppaan selkeästi. Tänä vuonna tilanteen odotetaan melkoisesti paranevan. Seuraavassa Teknisen Kaupan liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja, Cron-Tek Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvinen luotaa viime vuotta ja tiivistää tämän hetken tunnelmia. Nousu on edessä, kannattaa investoida, Järvinen toteaa.

Vuosi 2020 oli metallintyöstökonekaupan markkinan osalta Petri Järvisen mukaan vaikea, kuten pääosin muissakin investointituotteissa. Alku oli lupaava, mutta pandemia sotki suunnitelmat. Vuoden loppua kohden tunnelmat kuitenkin paranivat jo selvästi.

”Ennakko-odotukset lupailivat konemarkkinoille alkuvuodesta lievää kasvua edellisvuoteen verrattuna, mutta sitten maaliskuussa K-virus rysäytti koko markkinan hetkeksi täysin jumiin”, Järvinen kertoo.

Sen jälkeen kevättä edettiin sekavissa tunnelmissa. Suomessa teknologiateollisuudella oli yhä hyvä tilauskanta päällä ja konepajoissa töitä. Se poiki myös konetilauksia, mutta samanaikaisesti Euroopassa rajusti jylläävä K-virus loi synkän ja epätietoisuuden mustan pilven lähitulevaisuuteen.
”Kesälomien aikana ja niiltä palattaessa niin ihmisten tunnelmat kuin myös konekaupan odotukset olivat jälleen positiivisia. Syyskuulta alkaen K-virus puski kuitenkin taas rajusti päälle ja pysäytti koneinvestoinnit hetkeksi melkein kokonaan. Sitten taas valkeni.

”Lokakuussa tautitilanteeseen oli taas sopeuduttu, töitä puskettiin lähes normaalisti ja lukuisissa yrityksessä katsottiin jo vuoteen 2021 ”taudin jälkeiseen” elämään. Konekyselyiden määrät kasvoivat merkittävästi ja samalla päästiin tekemään myös konekauppaakin paremmin. Vuosi lopeteltiin taas positiivisimmissa tunnelmissa rokotustietojen luvatessa tilanteen normalisointia kesään mennessä”, Petri Järvinen kuvaa erikoista viime vuotta.

”Hyvillä fiiliksillä tästä eteenpäin”

Vuosi oli mikä oli, mutta olennaista on, että nyt tammikuullakin edetään myönteisissä tunnelmissa. Konekaupan osalta ollaan edelleen menossa parempaan suuntaan, sillä yleinen optimismi valon siintäessä putken päässä on kasvanut rokotusten jo alettua.

”Vuoden ensimmäisellä viikolla tehtiin jo konekauppoja, joten tästä on hyvä jatkaa positiivisella fiiliksellä eteenpäin.”

Petri Järvisen mukaan Suomen konepajateollisuus tarvitsee nyt yhä edelleen rajusti investointeja, jotta kilpailukykyä saadaan tässä maassa nostettua ja kirittyä kiinni muita Euroopan maita.

”Se edellinen vain Suomea koskettanut kahdeksan vuoden mittainen vuodet 2009-2016 kestänyt investointilama on edelleen kuromatta umpeen. Muissa Euroopan maissa työstökoneinvestoinnit rysähtivät vain vuonna 2009, jonka jälkeen ne nousivat jyrkästi ylöspäin jo 2010 alkaen. Meillä sen sijaan tekemistä tässä suhteessa riittää.

”Ilolla edelliseen on kuitenkin todettava, että toki Suomessa on joukko erittäin hyvin menestyviä pk-konepajoja, joilla menestyksen takana on pääsääntöisesti yhteinen nimittäjä: jatkuvat investoinnit sekä uusiin tuotantolaitteisiin, menetelmiin että henkilökunnan osaamiseen.

Nyt kannattaa laittaa vauhtia koneinvestointeihin, jotta kalusto on kunnossa nousun alkaessa, sanoo Petri Järvinen.

Viime vuosien aikana valtaosa näistä yrityksistä on pystynyt sitkeällä ja päämäärätietoisella työllä kasvattamaan suoran viennin, mikä edelleen osoittaa, että investointien ja yritystoiminnan kehittämisen kautta on mahdollista menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa.”

”Viime vuosina edelläkävijöiden investoinnit automaatioon yhdessä moniakselikoneiden kanssa ovat kasvaneet ilahduttavasti viime vuosien aikana. Myös aiheeseen liittyvien tiedonkeruusoftien myynti on kasvanut ja se tulee edelleen voimistumaan, sillä nyt halutaan faktaa tuotantokoneista, ei vain mutua”, Järvinen sanoo.

”On aika toimia”

Vuodelle 2021 Petri Järvisellä on selkeä viesti: on investointien aika.

”Investointipäätöksillä alkaa itse asiassa nyt jo olemaan kiire, että uusi kalusto saadaan toimitettua ja ajettua tuotantokuntoon ennen nousun alkua. Ennusteet ja odotukset viittaavat mukavaan kasvuun tämän ja ensi vuoden aikana ja näin uusista investoinneista saataisiin suurin hyöty ulosmitattua nopealla aikajänteellä. Ja tokihan myös koneinvestoinneille voimassa oleva tuplapoisto kannattaa hyödyntää”, Järvinen kannustaa.

”Kiinassa ovat työstökoneinvestoinnit kasvaneet syksyn mittaan voimakkaasti, joka taas on pidentänyt useiden konetyyppien toimitusaikoja. Saksan teollisuuden suhdannenäkymä pomppasi marraskuussa jo huippusuhdanteen puolelle (IFO). Tämä lupailee vahvoja mahdollisuuksia Suomen viennin kasvamiselle tämän vuoden aikana Saksaan.”

Kari Harju

Pieni on toisinaan paras

Oikea kone kuhunkin tarpeeseen: Kun on paljon pieniä kappaleita taivutettavana, järkevää on hankkia niiden kokoluokkaan sopiva kone. Kun Suomen Levy Oy hankki kompaktikokoisen särmäyspuristimen kookkaamman kaveriksi, saivat hommat lisää vauhtia ja työergonomia parani suuresti.

Visuvedellä toimiva levytyöpaja Suomen Levy valmistaa osia mm. useille eri metalliteollisuuden alueille. Yritys on alalla uusi toimija, isompaan vauhtiin toiminnoissaan vuoden 2019 kesällä perustettu yritys pääsi viime vuoden keväällä.

Suomen Levy on alkuaan viiden lähialueen yrityksen yhteisesti perustama kokonaisuus, nyt sen omistaa kolme yritystä, Visu-Kaluste, Suomenselän Jauhemaalaus sekä JAK-Metalli.

”Yhdistävä tekijä on levykappaleiden tarve. Pääasiassa teemme töitä omistajayritysten tarpeisiin, mutta toki teemme alihankintahommia myös muille tahoille. Toimitamme leikkeitä särmättynä, hitsattuna ja maalattuna sekä kokoonpanoja metalliteollisuuden eri sektoreille”, kertoo tuotantopäällikkö Timo Tulijoki.

Kompakti särmäyspuristin on näppärä työasema pienten kappaleiden käsittelyyn. Taivutustöissä Elmeri Hakkarainen.

Tilat kuntoon ja koneet paikalle

Kymmenen henkilön työpanoksella toimivan Suomen Levyn tuotanto käynnistyi noin puolitoista vuotta sitten työntekijärekrytoinnein, tilojen kunnostuksella ja ensimmäisten koneiden hankinnalla.

Tilat muokattiin Visuvesi Oy:n vanhaan saharakennukseen, joka nyt tarjoaa mukavasti avaraa, valoisaa ja toki nykyaikaista tuotantotilaa levytöille.

Heti alkuun hankittiin myös ensimmäinen kone, ja laserista aloitettiin. Hankintaprosessin seurauksena Visuvedellä leikkaa nyt kuuden kilowatin Bystronic-kuitulaser, nopea juhta, joka muutaman ajan kuluttua varustettiin nostolaitteiden sijaan koneen yhteydessä toimivalla levynkäsittelylaitteistolla kokonaistuottavuutta tehostamaan. Sen kaveriksi saapui varsin särmäyspuristin, 20 mm:iin terästä taivuttava 200 Nm:n Xpert Pro kolmen metrin taivutusleveydellä. Näillä koneilla tuotanto lähti hyvin sujumaan, mutta sujuvuuden kehittämiseksi yrityksessäjatkettiin perusinvestointeja edelleen.

”Teemme varsin paljon pienten kappaleiden taivutuksia, ja niiden tekeminen isolla koneella ei tuntunut kovin viisaalta puuhalta. Tutkimme asioita eteenpäin ja hankimme sopivamman koneen näitä töitä varten. Se asennettiin lokakuussa, ja täydessä työssähän se tuossa jo on, Tulijoki sanoo.

Xpert 80 on ollut mukana Suomen Levytyön toiminnossa lokakuusta lähtien. Lattialla kompakti kone mahtuu kolmen neliömetrin tilaan.

Ergonominen mobiilipaketti

Suomen Levyn kone on uudempi ja samalla kookkaampi malli muutama vuosi sitten ensiesittelynsä saaneesta Bystronicin Xpert- sarjasta.

Kaikenlaisiin teollisiin taivutusympäristöihin soveltuva Xpert 80:n etuna on sarjan pienemmän mallin Xpert 40:n tapaan mobiilius, 1500 mm:n taivutusleveydellä varustettu kone voidaan tarvittaessa siirtää hyvin helpoin operaatioin pajalla toiseen paikkaan tuotantotilanteiden muuttuessa. Kone on kompakti, mutta suorituskykyä riittää, tyyppinimen mukaisesti puristusvoimaa koneesta löytyy 80 tonnia.

”Sillä taivuttaa kappaleita vahvuuksiltaan 10 mm saakka. Pääasiassa työt ovat ohuempia, parin millimetrin vahvuudet ovat meillä tyypillisiä”, kertoo Timo Tulijoki.

Pajan lattialla kone mahtuu kolmen neliömetrin tilaan, ja sen erikoisetu on ergonomia.

Koneella voidaan työskennellä istualtaan, ja edustan työtason korkeus on säädettävissä taivuttajan mukaan. Sen myötä kone on työasema, joka puitteiltaan sopii kookkaampia särmäyspuristimia paremmin pienten kappaleiden käsittelyyn.

Työaseman tunnelmaa korostavat edelleen vaikkapa koneen sivustoille sijoitetut luukulliset lokerikot tilat taivutustyöhön tarvittaville terille ja tarvikkeille. Koneen käyttöä muutoin helpottaa toki kookkaampien koneiden tapaan mm. terien automaattinen puristuskiinnitysjärjestelmä.

Samat terät käyvät pitkälti molempiin saman valmistajan särmäreihin.

Särmäysohjelmien osalta tilanne on samanlainen. Ne tehdään talossa jatkossa etäohjelmointina.

”Tämän vuoksi oli järkevää hankkia samanmerkkinen kone aiemman rinnalle. Se tuo käytännön notkeutta töihin”, toteaa Timo Tulijoki.

Siitä se lähtee. Elmeri Hakkarainen varmistaa mitat, Timo Tulijoki seuraa tilannetta.

Myönteisesti uuteen vuoteen

Timo Tulijoen mukaan uudesta kompaktisärmäristä saadut kokemukset Visuvedellä ovat myönteisiä.

”Koneen toimitus sujui notkeasti ja muutamien pienten alkusäätämisten jälkeen se saatiin nopeasti tuottavaan toimintaan.  Kone on järkevä laite kokoluokassaan ja nopeuttaa särmäystöitämme muutenkin. Nopea kuitulaser vaatii sujuvuutta myös särmäyksiltä, kyllä siinä parikin konetta on paikallaan”, Timo Tulijoki sanoo.

Visuvedellä matkataan muutenkin vuoden alkua myönteisissä tunnelmissa. Uuden yrityksen alku käynnistys viime keväänä sattui poikkeusvuoteen, mutta töitä talossa on ollut koko ajan hyvin. Se luo vahvaa näkymää myös jatkoon.

Kari Harju

Tammikuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt.

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt. Konepajojen koneiden, laitteiden ja palvelujen erikois- ja ajankohtaisjulkaisun tämän vuoden ensimmäisen numeron sisältö on jälleen täyttä asiaa! Lehdestä löytyvät ajankohtaisimmat konemarkkinat sekä uutuus- ja uutisasiaa tutun runsaasti eri tahoilta. Investointiartikkeleita on mukana mm. Salosta, Kalajoelta, Eurajoelta ja Visuvedeltä. Tammikuun numero aloittaa lehden 31. vuosikerran. Klikkaa ja lue.

KK Ilmoittajat tammikuu 1 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Avertas Robotics Oy

Botnia Print

Bystronic

Cenic Finland

CLE Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Oy

Endor Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Melnory Ou

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

AMOB -putkentaivutus- ja päänmuovauskoneet Vossille

Älykkääseen tuotantoon erikoistunut Vossi Group Oy jatkaa asemiensa vahvistamista yhtenä putkentyöstämisen keskeisimmistä teknologia- ja elinkaaripalvelutoimittajista Suomessa ja Baltiassa. Putkentaivutuskoneita aina Ø 420 mm halkaisijaan asti valmistavan AMOBin edustus on siirtynyt Vossille.

Portugalilaisvalmistajan CNC-putkentaivutuskoneita on laajasti käytössä Suomessa ja tuotevalikoimassa on myös putkenpäänmuovauskoneita, rullataivutuskoneita sekä rullamuovauslinjoja. Perheyritysten yhteistyö on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Kolme konetta on jo yhteistyössä toimitettuna sekä kolme konetta on tulossa asiakkaille.

Noin 140 työntekijää sekä 20 000 m² tuotantotilat Portugalin Portossa. Mittavat raaka-ainevarastot sekä runsas määrä puolivalmiita koneiden runkoja varastossa mahdollistavat nopeat toimitusajat ja kilpailukykyiset hinnat.

Vakiintunut asiakaskunta Suomessa

Vuonna 1960 perustettu AMOB on yksi maailman johtavista putkentaivutuskonetaloista. 60-vuotisjuhlaansa viettävä perheyritys on historiansa aikana valmistanut yli 12 tuhatta konetta viidellä eri mantereella. Yrityksen vahvuuksia on, että se valmistaa koneet, työkalut ja ohjelmistot hyvin pitkälle alusta loppuun itse. Sillä on mittavat raaka-ainevarastot sekä paljon puolivalmiita koneiden runkoja varastossa, mitkä mahdollistavat nopeat toimitusajat ja kilpailukykyiset hinnat.

Työkaluvalmistus ja ohjelmisto-osaaminen itsellä

Ensimmäinen Vossin toimittama AMOB CE 90 CNC-putkentaivutuskone KKR Steel Oy:lle Joensuuhun. Kuvassa toimitusjohtaja Juha Riikonen.

Portugalin Portossa valmistajalla on n. 140 työntekijää sekä 20 000 m² tuotantotilat. Merkittävä asia on, että yritys suunnittelee, valmistaa ja testaa taivutustyökalut täysin itse. Yrityksellä on vaikuttava koneistamo, jossa se pystyy isoilla jyrsinkoneillaan koneistamaan kaikkein järeimmätkin konerungot sekä nopeilla 5-akselikeskuksilla mm. taivutustyökalut. Myös 3D-mittauslaitteistot ja -tilat ovat modernit.

Laaja tuotepaletti

Vossin jo ennestään vahvaan putken- ja profiilintaivutus- sekä päänmuovauskonepalettiin uusi edustus tuo erityisesti lisää kilpailukykyisiä malleja järeään kokoluokkaan.

AMOBilla on myös laaja mallisto rullataivutuskoneita, joita löytyy paljon suoraan varastosta sekä 1000 kpl vuosivolyymikapasiteetti. Lisäksi se valmistaa myös rullamuovauslinjoja. Vossi on kouluttanut huoltoteknikkonsa yrityksen koneisiin ja tarjoaa niihin täydet elinkaaripalvelut esim. käyttäjäkoulutukset, ennakoivat huollot sekä vara- ja kulutusosat.www.vossi.fi/amob

Uusi toimitusjohtaja ja päivitetty strategia Pivatic Oy:lle

Syksyn 2020 aikana Pivaticin strategia on päivitetty ja yhtiö hakee tulevina vuosina merkittävää kasvua Covid-19-epidemian jälkeen. Konkreettisena askeleena tässä strategiassa Jan Tapanainen on nimitetty Pivatic Oy: n toimitusjohtajaksi.

Pivaticin edellinen toimitusjohtaja Tomas Johansson keskittyy jatkossa rooliinsa Pivaticin sisaryhtiö Ursviken Technology AB:n toimitusjohtajana. Jan Tapanaisella on yli 17 vuoden kansainvälinen kokemus ohutlevytyöstökoneista ja -järjestelmistä. Viimeisen viiden vuoden ajan hän on toiminut johtavissa asemissa sopimusvalmistus- ja omia tuotteita valmistamissa teollisissa yrityksissä.

Pivaticin uudistetun strategian mukaisesti yhtiö kehittää uusia, innovatiivisia ratkaisuja valituille liiketoimintasegmenteille tarjotakseen asiakkailleen sijoitetun pääoman nopean tuoton. Pivatic varmistaa ensiluokkaisen asiakastyytyväisyyden vahvalla projektinhallinnalla ja tuotteiden elinkaaren aikaisilla palveluilla. Uudistetussa strategiassa yhtiö lisää panostuksiaan henkilöstön kehittämiseen tukeakseen seuraavien vuosien kasvua sekä keskittyy parantamaan projektien tehokasta valmistusta, kokoonpanoa ja toimituksia.

”Olen erittäin mielissäni päästessäni mukaan Pivaticin korkean teknologian ratkaisuiden pariin. Pivaticin henkilöstöllä on pitkä kokemus automatisoiduista ohutlevykomponenttien tuotantojärjestelmistä. Meiltä löytyy huippuosaamista teräskelojen ja levyarkkien käsittelyssä, lävistys- ja puristinlinjoissa sekä erityisesti mainiten myös työkalujen suunnittelussa, jolla usein saavutetaan merkittävä lisähyöty prosessissa. Nämä yhdistettynä erittäin monipuolisiin taivutusmenetelmiin ja automaatioon sekä jämäkkään projektinhallintaan takaavat yrityksen menestymisen ja kasvun jatkossakin”, toteaa Jan Tapanainen.  

Suomalainen raskas levytyö on selvinnyt haasteista ennenkin – muuntautumiskyky ja osaaminen valtteina jatkossakin

Poikkeusolojen vapauttamat resurssit ovat alan yrityksille mahdollisuus uudistua, kun on aikaa ja energiaa käytössä esimerkiksi uuden tekniikan sisään ajamiseen. Suomalaisen raskaan levytyön kilpailukyky perustuu tulevaisuudessakin muuntautumiskykyyn, projektiosaamiseen ja tekniseen kyvykkyyteen. Nyt tukea kaipaavat erityisesti nuoret yritykset.

Machineryn mukaan kriisissä saattaa piillä kasvun siemen. Nyt kun toimitukset ovat hankaloituneet, asennustyöt ja käyttöönotot viivästyneet ja yleinen joustavuus kaventunut, moni on kiirehtinyt uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa. Yritykset ovat heränneet pohtimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja aiempien rutiinien tilalle, mistä voi pitkällä aikavälillä seurata paljon hyvää.

On niitäkin, joiden liiketoiminta on kasvanut poikkeusolojen aikana. Yhä useampi pääsee todennäköisesti nauttimaan kasvusta, kunhan olot taas normalisoituvat – erityisesti ne, jotka ovat panostaneet uudistumiseen.

Ostajien muuttuvat vaatimukset tuovat haasteita pienille alihankintayrityksille

Suurin muutos alalla on ollut alihankintaketjujen kehittyminen ja niiden vastuun kasvaminen. Nykytilanne on hankaloittanut erityisesti nuorten ja uusien yritysten toimintaa, sillä niiden on vaikea päästä sisään alihankintaketjuihin.

Yhä useammin ostajina toimivat suuret yritykset haluavat alihankkijoiltaan valmiimpia tuotteita ja isompia kokonaisuuksia, joita pienillä yrityksillä ei usein ole valmiuksia toteuttaa. Ratkaisu haasteeseen voisi löytyä esimerkiksi verkostoitumisesta ja tiiviimmästä yhteistyötä pienten yritysten välillä.

Erityisesti suuret yritykset kehittävät alihankintaketjujaan yhä enemmän häiriönkestäviksi. Suomalaiset yritykset tulevat todennäköisesti sisällyttämään alihankinaketjuihinsa yhä enemmän kotimaisia alihankkijoita ulkomaisten rinnalle. Ulkomaisista alihankkijoista riippuvainen yritys joutuu herkästi ongelmiin, kun globaali poikkeustilanne iskee, kuten koronapandemian myötä olemme saaneet huomata.

Suomalainen levytyö on omaksunut uudet teknologiat ja tekniikat nopeasti

Teknologinen kehitys on jättänyt jälkensä myös konepajatoimintaan. Suunnittelu ja valmistus ovat täysin eri tasolla kuin aikaisemmilla vuosikymmenillä. Vahvuutemme on varmasti ollut, että olemme pystyneet nopeasti muuntautumaan ja lähteneet uusiin teknologioihin nopeasti mukaan.

Teknologioiden nopea omaksuminen ei kuitenkaan yksin riitä yhä kansainvälistyvillä markkinoilla erottautumiseksi: sama teknologia voidaan ostaa mistä tahansa maailmankolkasta. Sen sijaan erottautumistekijöiksi nousevat yhä enemmän suomalainen projektinhallintaosaaminen, alan kattava asiantuntemus ja tekninen taso.

Suomesta löytyykin hyviä esimerkkejä yrityksistä ja toteutuksista, jotka ovat kansainvälisesti noteerattuja ja alansa huippua. Jatkossa mekin joudumme kuitenkin tekemään yhä enemmän myyntityötä, vientimyyjistä kysytään yhä enemmän sinnikkyyttä ja taitoa.

Turun Meyer-telakan tilaus jäi mieleen muuntautumiskyvystä

Vuonna 2019 valmistunut Turun Meyer-telakan mittava uudistusprojekti on Machineryn mukaan erinomainen esimerkki siitä, kuinka suurikin laiva voi kääntyä kohtalaisen nopeasti. Asiakkaan tavoitteena oli merkittävillä investoinneilla tuplata telakan tuotanto entiseen verrattuna. Suuri kapasiteetin lisäys vaati myös tavaravirtojen uudistamista.

Suurten investointien myötä telakalle ajettiin lyhyessä ajassa sisään uutta teknologiaa ja tekniikkaa. Juuri tuon suuren muutoksen näkeminen tosielämässä teki projektista todella palkitsevan myös Machineryn asiantuntijoille.

Telakan leikkaushalli uudistettiin ja sinne tuotiin muun muassa automaatiota, jollaista ei Suomessa aiemmin ole ollut käytössä. Kyseessä oli merkittävä teknologinen murros telakka-alalla, ja uutta tekniikkaa otettiin käyttöön laajalla skaalalla. Uudistetun leikkaushallin ja uudenlaisen automaation sisäänajon myötä telakan toiminnasta tuli helpompaa ja sujuvampaa, ja raportointi selkeytyi.

Machinery oli mukana esikäsittely- ja laivanosien valmistuksen levyhallin suunnittelussa ja siten uuden valmistuslinjan ideoinnissa ja valmistuksessa. Projektissa olivat mukana myös kotimainen Pemamek ja Microstep.

Tässä projektissa tärkeä motivaattori oli myös saada teollisuudenala pysymään Suomessa. Muitakin vaihtoehtoja oli harkittu, ja siksi oli erityisen hienoa nähdä, että telakka lopulta säilyi Suomen Turussa.

Levykonetiimi. Kuvassa vasemmalta Petri Halme, Sami Vornanen ja Kalle Louhimo.

Levytyön asiantuntija tuntee materiaalit ja valmistusmenetelmät

Levytyö vaatii monipuolista asiantuntemusta. Materiaalit ja vaihtoehtoiset valmistusmenetelmät täytyy tuntea syvällisesti. Useista eri valmistustavoista on pystyttävä valitsemaan aina käsillä olevaan projektiin kustannustehokkain ja sopivin.

Erityisen kriittisessä roolissa konetoimittajan asiantuntemus on silloin, kun vastaan tulee haasteita. Machineryn asiantuntijoilla on pitkä kokemus alalta ja syvällistä asiantuntemusta, joiden avulla ratkaisu haasteeseen kuin haasteeseen löytyy varmasti. Myös laaja päämiesverkosto ja tiivis yhteistyö päämiesten kanssa ovat etu silloin, kun tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja.

Konekaupan ytimessä ovat tietenkin itse koneet. Machinerylla on runsaasti edustuksia, jotka jakautuvat kahteen pääsektoriin: lastuaviin koneisiin ja levyntyöstökoneisiin. Levytyöstökoneissa edustamme useita eurooppalaisia valmistajia, kuten Davin mankeleita, Microstepin plasma-, laser-ja polttoleikkauskoneita sekä Safanin särmäyspuristimia ja leikkureita. Espanjalaisen Gekan muotorautaleikkureita yritys on toimittanut lähes jokaiseen levytyötä tekevään konepajaan.

Uusi teholuokka ByStar Fibereihin

Levykonevalmistaja Bystronic on lisännyt uuden teholuokan kuitulaserleikkauskoneidensa ByStar Fiber -sarjaan. ByStarit ovat saatavilla nyt myös 15 kW tehoin.

Bystronicin ByStar Fiber- sarja on kehitetty nopeaan ja tarkkaan leikkaukseen pienin kappalekustannuksin. Koneen ovat aiemmin olleet saatavilla enimmillään 12 kW:n teholuokassa. Uusi laajennus, 15 kilowatin laserteholuokka, tuo nopeutta leikkaustöihin. Valmistajan mukaan 15 kW:n kone leikkaa 3‒15 millimetrin rakenneterästä keskimäärin 50 prosenttia nopeammin kuin esimerkiksi 10 kilowatin tehoinen kone.

Lisäksi materiaaleissa päästään suurempiin vahvuuksiin. 15 kilowatin laserteho mahdollistaa Bystronicin mukaan teräksen ja alumiinin leikkaamisen jopa 50 millimetriin saakka.

Joustavaan, monipuoliseen tuotantoon

ByStar Fiber-koneet on suunniteltu niin joustavaan suurien sarjojen kuin yllättävien tilaustenkin hoitamiseen. Materiaalit kuitulaserille voivat olla alumiineja, seosmateriaaleja tai teräksiä, ja koneen leikkauspää mahdollistaa sekä tekokkaan ohuiden että paksujenkin levyjenkin leikkaamisen.

Nopeutta tuotannossa lisäävät sutjakkaat pikaliikkeet. Mm. paikoitusnopeus simultaanisesti on koneissa max. 170 m/min.

Sama leikkauspää mahdollistaa monien eri levyvahvuuksien käsittelyn.

Bystronic-ohjelmaa ByVision Cutting käytetään 21,5-tuumaiselta kosketusnäytöltä. Lisäominaisuuksia on runsaasti, mm. erilaatuisten levyjen siistit leikkausreunat voidaan varmistaa lisävarusteena toimittavalla BeamShaperilla aina 30 millimetriin saakka.

Koneen tuottavuutta, käyttöastetta ja prosessiturvallisuutta on mahdollista lisätä edelleen automaatioratkaisuin, jotka soveltuvat hyvin myös miehittämättömään tuotantoon.

ByStar Fiber on saatavilla neljässä kokoluokassa, mallit ovat 315, 4020, 6225, 8025 ja levykoot käsittelyyn 3000×1500 mm, 4000×2000 mm, 6200×2500 mm ja 8000×2500 mm. Bystronic esitteli uuden 15 kW:n teholuokan EuroBlech Digital Innovation Summit -virtuaalitapahtuman yhteydessä.

Virtaa uudelle vuosikymmenelle

Metallin työkalujen, koneiden ja laitteiden toimittaja Maanterä Oy on ensi vuonna 80-vuotias. Tasavuosien alla yrityksen toimitusjohtaja vaihtui syksyllä. Ilkka Eriksson vie yritystä uudelle vuosikymmenelle perustaa kunnioittaen. Osaaminen, vahva tuotepaletti ja ratkaisukeskeisyyden edelleen kehittäminen ovat siinä tärkeitä määreitä.

Työkalujen toimittajana Maanterä kuuluu Suomen perinteisimpiin. Alan toimintaa talossa on 1940-luvun alkupuolelta saakka, ja nykyisin Maanterä on yksi Suomen suurimpia toimittajia tällä sektorilla.

Tarjontaan kuuluvat lastuavat työkalut laajasti porauksesta jyrsintään, sorvaukseen, avarrukseen ja kierteitykseen saakka, sekä mm. kiinnittimet.

Muutaman vuoden ajan palettiin ovat kuuluneet lisäksi harjauksen, hoonauksen ja hionnan tarvikkeet. Muutama vuosi sitten mukaan tulivat myös koneet ja laitteet. Tuolloin talo osti aiemman konetalo Maxtecin toiminnot. Niistä syntyi taloon uusi laaja tuotantokoneet-osasto.

Harjaus- ja hiomatarvikkeet kuuluvat talon uudempaan tuoteohjelmaan. Kuvassa mm. BRM:n tarjontaa.

Vahvalla pohjalla

Maanterän toimintakenttä on kasvanut viime vuosina, ja uudet tuotesektorit ovat tuoneet mukanaan laajentumista myös henkilökunnan määrään. Nyt talo työllistää parisenkymmentä teknisen kaupan ammattilaista.

Toimitilat sijaitsevat Vantaalla ja palveluverkosto on maanlaajuinen. Kuuluminen laajaan ruotsalaiseen eri teollisuuden aloja palvelevaan Indutrade Groupiin on yksi vahvuustekijä.

Syksyllä aloittanut uusi toimitusjohtaja Ilkka Eriksson saakin johdettavakseen perustaltaan varsin vahvan yrityksen.

”Viime vuodet ovat sujuneet Maanterällä keskimäärin hyvissä merkeissä. Yritys on kasvanut toimintojensa, mutta myös yritysostojen kautta. Asiakkaiden suuntaan se on merkinnyt palvelun kokonaisvaltaistumista ja sen kautta mahdollisuutta monipuolisiin ratkaisuihin ja palveluun yhdeltä taholta”, sanoo Ilkka Eriksson.

”Oma työni liittyy nyt tämän perustan edelleen jalostamiseen. Asioiden laajamittaisesta muuttamisesta ei ole kyse, mutta kehittämisestä sitäkin enemmän. Uusia ideoita sekä nykymaailman toimintatapojen ja mahdollisuuksien yhdessä oivaltamista tänä päivänä tietenkin vaaditaan.”

Maanterän tuoteohjelmaan kuuluu laajasti tuotemerkkejä eri alueille.

Henkilökuntaa kuunnellen

Ilkka Erikssonin kokemus teknisen kaupan eri toiminnoista on pitkä. Työt ovat olleet nuoresta lähtien varsinkin autokaupan ja korjaamotoiminnan alueella monissa tehtävissä. Kun Eriksson kouluttautui tuotantotalouden diplomi-insinööriksi, uraan on kuulunut johtotehtäviä. Viime vuodet hän toiminut erilaisiin autokorjaamon laitteisiin ja huoltoon keskittyneen Tecalemit Oy:n toimitusjohtajana.

Nyt työt toivat siis metallin työkalu-, kone ja laitekauppaan.

”Ala on uusi, lyhyttä omakohtaista käytännön kokemusta lukuun ottamatta, mutta teknisen kaupan toiminnoista on kysymys. Aika ja talon osaajat avittavat uuteen ympäristöön, ja toivon, että pystyn tuomaan mukanani tähän tehtävään myös uusia tuulia noin muualta tulevan ulkopuolisen silmin.”

”Siirtymää helpottaa toki se, että Tecalemit kuului aiemmin yhteiseen konserniin Maanterän kanssa. Siinä mielessä konsernin toimintatavat ja odotusarvo ovat tuttuja”, sanoo Eriksson.

Uudessa tehtävässään Eriksson pyrkii tuomaan esille päämäärätietoisuutta sekä suunnitelmallisuutta ja sanoo olevansa liikkeellä ennen kaikkea yhteistyön arvoja korostaen, uutta ympäristöään asiakkaineen tarkasti kuunnellen sekä alan trendejä analysoiden.

”Tässä talossa alan osaaminen on erittäin vahvaa. Jatkon peruseväät on ammennettava sieltä. Kun perusta on kunnossa, uudet avauksetkin ovat mahdollisia”, toteaa Eriksson.

Vahvalla paletilla

Maanterän tuoteohjelma on laaja ja siihen kuuluu melkoisesti tuotemerkkejä eri alueille.

Noin kuuden miljoona euron liikevaihdolla viime vuodet toiminut yritys satsaa kansainvälisiin laatuvalmistajiin, ja asiakkaita palvellaan yksilöllisin ja projektikohtaisin ottein. Työkalupuolelta palettiin kuuluvat vaikkapa Ingersollin jyrsin- tai Hornin sorvaustyökalut, Alliedin (Amec) porat, uudemmilta tuotesektoreilta hiomatarvikkeiden osalta tuoteohjelmassa ovat mm. VSM ja Weiler, sahoissa Cosen ja varastojärjestelmissä Remmert.

Uusi tuotesektori on myös Dormatec, jonka työympäristön oheislaitteet kuuluvat palettiin.

”Jatkossa myös tuotepaletin kehitys toki jatkuu. Tuoteohjelma toimii, mutta optimointia tarvitaan jatkossakin.

”Yrityksen kasvu edelleen on jatkossa tavoitteena, mutta hallittuna sellaisena. Asiantunteva palvelu, tänä päivänä tärkeän ratkaisukeskeisyyden edelleen kehittäminen, monipuolisuus ja myös tuoteohjelman jalostaminen ovat siinä tärkeitä tekijöitä”, sanoo Ilkka Eriksson.

Ilkka Eriksson on Maanterä Oy:n uusi toimitusjohtaja. Alan osaaminen, vahva tuotepaletti ja ratkaisukeskeisyyden edelleen kehittäminen ovat hänen mukaansa yrityksen jatkon tärkeitä määreitä.

Kari Harju

VAK uudistaa tuotantoaan Vahdossa – automaatiolinja maalattujen peltimateriaalien käsittelyyn

Perävaunu- ja päällirakennevalmistaja VAK Oy uudistaa tuotantomenetelmiään Vahdon tehtaallaan Turun lähellä. Uusi ovituotannon Prima Power-automaatiolinja on osa laajempaa projektia, jossa yritys vaihtaa perävaunutuotannossaan ovien lasikuitumateriaalit sinkittyyn peltiin.

VAK on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä perävaunu- ja päällirakennevalmistajista. Tuoteohjelmaan kuuluvat mm. kuljetuskorit, vaihtokuormatilat, puoli- ja täysperävaunut, keskiakseliperävaunut ja vaihtolavaperävaunut.

Lisäksi tehdään V-Slider-kytkentäratkaisuja, dollyja sekä tasonosto- ja koukkulaitteita, kaikki raskaaseen ammattikäyttöön räätälöityjä tuotteita.

Tuotantoperinteitä VAK Oy:llä on 1970-luvulta saakka. Lassi Virtanen perusti Vahdolle Virtasen Autokori Oy:n. Nimi vaihtui VAK Oy:ksi 1980-luvulla yrityksen kehitettyä oman koukkuvaihtolavalaitteen ja juomanjakelukorin. Sen myötä Vahdolla aloitettiin sarjatuotanto ja myös nopea kasvu.

Uusi tuotantolinja lisää maalattujen ovipeltien valmistuksen automaatioastetta ja lisää valmistuskapasiteettia.

Kuljetusratkaisuja Pohjolan teille

VAK Oy:lle menneet vuosikymmenet ovat olleet nopean kehityksen aikaa.

Nykymallisto on monipuolinen, mutta erityisesti yritys panostaa tänä päivänä lämpötilasäädeltyihin kuljetuskalustoratkaisuihin. VAK on yli 50 prosentin markkinaosuudellaan eristettyjen kuormatilojen ja perävaunujen valmistuksen markkinajohtaja Suomessa.

Myös toinen sektori on vahvassa vauhdissa, yritys on markkinoiden ykkönen myös erikoispitkien HCT-yhdistelmien suunnittelussa ja valmistuksessa. Suomenkin teillä erikoispitkät perävaunut ovat nopeasti lisääntyneet viime vuosina lainsäädännön muutosten myötä. VAK on sektorin suomalaisvalmistuksen pioneereja, ensimmäinen HCT-perävaunu valmistui Vahdolla vuonna 2015. Viime vuonna niiden tuotanto käynnistyi täydellä kapasiteetilla.

Suomen markkinoiden lisäksi VAK on aktiivinen mm. Ruotsin ja Norjan markkinoilla. Viennin länsinaapuriin yritys aloitti jo 1990-luvun alkupuolella, Norja sen sijaan on uudempi alue, vientiä sinne suuntaan on ollut muutaman vuoden ajan. Omat tytäryhtiöt toimivat tätä nykyä kummassakin päävientimaassa.

VAK paitsi valmistaa, myös huoltaa tuotteensa oman huoltoverkoston kautta. Vahdolla sijaitsevan tehtaan lisäksi yrityksellä on koko maan kattavat VAK-huoltopisteet kahdeksalla paikkakunnalla. Konserni työllistää nyt liki 550 henkilöä.

Linjan ohjaus ja tuotannon seuranta sujuvat yhdestä pisteestä. Linjaa testaavat Severi Laaksonen ja Jari Raitanen.

Lasikuitupinnoista peltimateriaaleihin

VAK uudistaa parhaillaan voimakkaasti tuotantoaan erityisesti perävaunutuotteidensa ovi- ja seinämateriaalien osalta. Aktiivinen yritys hakee lisäkasvua vientimarkkinoilta ja varautuu siihen menetelmiin, uusiin laitteisiin ja tuotteisiin investoimalla.

Seinäelementtien valmistuksessa yritys investoi kesällä 2020 elementtitehtaan täydelliseen uudistamiseen, jonka yhteydessä tehtaan vanha lasikuitulaminointi- ja liimalinjasto purettiin ja vaihdettiin uuteen 60-metriseen liimaus- ja puristuslinjaan. Toinen keskeinen kokonaisuus laajemmassa investointiohjelmassa oli panostus ohutlevyn käsittelyn uuteen automaatiolinjaan, minkä myötä yritys tekee pintamateriaalin osalta tuotannossaan ison muutoksen, eli vaihtaa perävaunuissa käytettyjen ovien päällimateriaalin lasikuidusta maalipintaisiin sinkittyihin pelteihin.

”Materiaalimuutoksen myötä tuotekirjo laajenee ja muotoilun mahdollisuudet monipuolistuvat. Samalla saamme nostettua tuotannon automaatioastetta ja sitä kautta myös kapasiteettia ja tuottavuutta merkittävästi. Aluksi linjan tuotannossa keskitytään ovituotannon tarpeisiin, mutta jatkossa sillä valmistetaan sen lisäksi myös muita soveltuvia osia”, kertoo VAK:n päällirakenne-projektin projektipäällikkö Erno-Petteri Saikkonen.

Menetelmä materiaalin mukaan

Ratkaisu materiaalin mukaan. Lävistyskone-kulmaleikkuriyhdistelmä sopii ovien tuotantoon hyvin, sanovat VAK Oy:n Erno-Petteri Saikkonen ja Prima Powerin Ilkka Hunnakko.

Ohutlevylinjakokonaisuuteen kuuluvat Prima Powerin 4,3×1,5 metrin levymateriaalille soveltuva lävistys-/kulmaleikkuukoneyhdistelmä Shear Genius 1540, sekä siihen liitetyt lastauslaite, 180 asteen kääntöpöytä sekä pinontalaite.

Linjalta tuotteet jatkavat taivutukseen JK-Koneen toimittamalle taivutuskoneelle ja edelleen jatkokäsittelyyn ovielementtien valmistukseen.

Ohutlevyn leikkaukseen on tunnetusti monia menetelmiä. VAK:n ovituotannon osalta lävistys/kulmaleikkaus oli se niistä sopivin.

”Materiaali on maalipintainen, joka puolustaa vahvasti kulmaleikkausmenetelmän käyttöä esimerkiksi laserleikkaukseen verraten. Lisäksi ovien peltipinnoissa on runsaasti pitkiä suoria leikkuita, ja niiden tekemiseenhän kulmaleikkuri on juuri oikea ja myös edullisin menetelmä. Myös muotoilutyökalujen käyttö mahdollistuu”, Erno-Petteri Saikkonen toteaa.

Kalustoa pihalla. VAK Oy on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä perävaunu- ja päällirakennevalmistajista. Lämpötilasäädellyt, eristerakenteiset kuljetuskalustoratkaisut ovat yrityksen painopistealuetta.

”Lisäetuja tuovat kääntöpöytä ja läpiajomahdollisuus, myös ne haluttiin kokonaisuuteen ilman muuta. Kokonaisuus mahdollistaa optimin ovipeltituotannon.”

”Shear Genius on servokone, eli taloudellisuus on myös yksi aspekti kokonaisuudessa”, toteaa Ilkka Hunnakko Prima Powerilta.

Sopivimman menetelmän lisäksi toimittajien kotimaalla oli merkitystä.

” Konevalinnassa painotimme kotimaista valmistusta. Sekä ohutlevyn käsittelyn automaatiolinja että linjan yhteydessä toimiva taivutuskone ovat kotimaista tuotantoa. Myös uusi liimalinja on suomalaista valmistetta”

”Lisäksi nopea toimitusaika oli keskeistä. Linjan toimitusaika oli todella lyhyt, se saatiin tänne neljässä kuukaudessa. Sitä arvostimme kovasti. Yhteistyö on muutenkin sujunut hyvin ja vaiheet valmistuneet suunnitellusti. Koeajot ovat käynnissä, tuotanto linjalla alkaa nyt talven mittaan. Ovi- ja päällirakennetuotannon kehittämisprojekti jatkuu seuraavaksi ovien kokoonpanolinjan osalta”, Erno-Petteri Saikkonen sanoo.

Kari Harju

« Vanhemmat artikkelit