Kategoria-arkisto: Tutkimus ja kehitys

Tammikuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt.

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt. Konepajojen koneiden, laitteiden ja palvelujen erikois- ja ajankohtaisjulkaisun tämän vuoden ensimmäisen numeron sisältö on jälleen täyttä asiaa! Lehdestä löytyvät ajankohtaisimmat konemarkkinat sekä uutuus- ja uutisasiaa tutun runsaasti eri tahoilta. Investointiartikkeleita on mukana mm. Salosta, Kalajoelta, Eurajoelta ja Visuvedeltä. Tammikuun numero aloittaa lehden 31. vuosikerran. Klikkaa ja lue.

KK Ilmoittajat tammikuu 1 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Avertas Robotics Oy

Botnia Print

Bystronic

Cenic Finland

CLE Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Oy

Endor Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Melnory Ou

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

Teollisuusinvestointien odotetaan piristyvän merkittävästi

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin 9 prosenttia edellisvuoteen nähden. Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2021 olisi noin 7,5 miljardia euroa.

Vuonna 2020 teollisuuden investoinnit vähenivät arviolta runsaan prosentin verran, eli kuitenkin koronakriisista huolimatta vähän.

Jatkon investointisuunnitelmien toteutumiseen liittyy EK:n mukaan kuluvana vuonna kuitenkin poikkeuksellista epävarmuutta. ”Mikäli koronaviruspandemiaa ei saada kuriin ja yhteiskunnan tiukkoja rajoitustoimia joudutaan jatkamaan vielä pitkälle tätä vuotta, investointisuunnitelmat voivat yrityksissä viivästyä”, kertoo EK:n asiantuntija Terhi Heikkonen.

Kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan tänä vuonna 4,6 miljardia euroa, joka on vajaat 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Myös tutkimus- ja tuotekehitysmenojen ja energiateollisuuden investointien odotetaan olevan kuluvana vuonna kohtalaisen korkealla tasolla. Teollisuuden investointiasteen ennakoidaan nousevan tänä vuonna noin 21 prosenttiin.

Käyttötarkoituksen mukaan tarkasteltuna noin 50 prosenttia kuluvalle vuodelle suunnitelluista investoinneista on korvausinvestointeja ja vain noin 24 prosenttia tuotantokapasiteetin laajennusinvestointeja.

Syksyllä 2020 tehtyyn tiedusteluun vastasi noin 220 yritystä, jotka työllistivät Suomessa noin 122 000 työntekijää. Tiedustelun luvut on korotettu vastaamaan kansantalouden tilinpidon mukaisia investointeja.

Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat marraskuussa 9,2 prosenttia vuodentakaisesta

Teollisuuden uusien tilauksien kymmenen kuukautta jatkunut lasku päättyi marraskuussa, kertoo Tilastokeskuksen julkaisema Teollisuuden tilaukset -indeksi. Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 marraskuussa 9,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Teollisuuden uusien tilausten vuosimuutos. Lähde: Tilastokeskus

Yritykset saivat marraskuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kemianteollisuuden ja metalliteollisuuden päätoimialoilla. Kemianteollisuudessa tilaukset kasvoivat edellisestä vuodesta 44,2 prosenttia ja metalliteollisuudessa 7,1 prosenttia. Paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla tilaukset laskivat 8,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Tammi-marraskuun aikana tilaukset laskivat 11,0 prosenttia edellisvuodesta. Tilastoa tulkittaessa on Tilastokeskuksen mukaan muistettava, että voimakkaat heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypillisiä. Arvoltaan suuriakaan uusia tilauksia ei jaeta pidemmälle ajanjaksolle, vaan ne kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan.

Teollisuuden uusien tilausten muutos toimialoittain Lähde: Tilastokeskus

Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilausten arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotannon on tarkoitettu tapahtuvan Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla. Tilasto perustuu harkinnanvaraiseen otokseen, jonka perushavaintoyksikkönä on yritys tai toimialayksikkö. Otokseen kuuluu kuukausittain 400 – 450 yritystä tai näiden toimialayksikköä.

Eurooppalainen tutkimus- ja innovaatioyhteistyö kiinnostaa enenevästi pk-yrityksiä

Horisontti 2020 -ohjelma EU:n miljardien investointi tutkimukseen ja innovointiin (T&I) Euroopassa päättyi vuodenvaihteessa. Sen seuraajana käynnistyy EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma, Horisontti Eurooppa, tämän vuoden alkupuolella. Ohjelmakauden päättyessä Business Finlandissa toimiva EU:n puiteohjelmien yhteystoimisto teki tilastokatsauksen suomalaisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden osallistumisesta Horisontti 2020-ohjelmaan. Tulos on osin karu, mutta valonpilkahduksiakin löytyy, pk-yritysten osallistuminen on kasvanut kaikilla mittareilla mitattuna.

Ohjelmasta on myönnetty vuodesta 2014 lähtien 58,4 mrd. euroa. Tästä Suomeen on onnistuttu saamaan kaikkiaan 1,32 mrd. euroa.

”Tätä voidaan kokonaisuutena pitää onnistumisena. Suomeen on saatu kotiutettua EU:sta mittava summa uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen, innovaatioiden kehittämiseen ja skaalaamiseen sekä yritysten liiketoimintapotentiaalin kasvattamiseen. Olemme tavoittaneet Tutkimus- ja innovaationeuvoston Suomelle asettaman tavoitteen”, sanoo eurooppalaisen innovaatioyhteistyön johtaja Elina Holmberg Business Finlandista. Tällä kokonaissaannolla Suomi on kuitenkin vasta sijalla 13 kaikkien maiden vertailussa. Esimerkiksi Kreikka on pärjännyt rahoituskisassa Suomea paremmin.

Suurten yritysten aktiivisuudessa petrattavaa

Ohjelman toiminta perustuu kaikille avoimiin rahoitushakuihin. Kilpailu EU-tasolla on erittäin kovaa, ja vain vajaat 16 % kaikista hakemuksista hyväksytään. Suomalaiset tutkijat, yritykset, julkiset organisaatiot ja muut toimijat lähettävät aktiivisti hakemuksia, mutta menestyvät hieman EU:n keskiarvoa heikommin – suomalaisten keskimääräinen onnistumisprosentti on 14,6.

”Suurten yritystemme osalta on valitettavasti todettava, että suhteessa länsi-eurooppalaisiin kilpailijoihinsa ne ovat passiivisia ja varsin vähän mukana EU:n mahdollistamissa ja rahoittamissa kansainvälisissä verkostoissa. Tilastot puhuvat karua kieltään: suomalaiset suuryritykset saavat vain murto-osan siitä rahoituksesta, mitä esimerkiksi suuryritykset Ruotsista tai Itävallasta saavat”, Holmberg toteaa.

Pk-yritysten osallistuminen on kasvanut

Ohjelmasta on myönnetty Suomeen rahoitusta kaikkiaan 764 organisaatiolle, joista 423 on ollut pk-yrityksiä. EU:lla on ollut käynnissä tutkimuksen puiteohjelmia jo vuodesta 1984, mutta vasta tämä sarjassaan kahdeksas ohjelma on sisältänyt myös innovaatioiden rahoittamista ja siten avannut parempia mahdollisuuksia yrityksille.

Verrattuna Horisontti 2020 -ohjelman edeltäjään EU:n 7. puiteohjelmaan erityisesti pk-yritysten osallistuminen on kasvanut kaikilla mittareilla: saadun rahoituksen määrä on kolminkertaistunut, osallistuvien yritysten lukumäärä kasvanut puolella ja suhteellinen osuus koko Suomen rahoitussaannosta on lähes tuplaantunut.

”Huomattavaa on, että noin puolet suomalaisille pk-yrityksille tulleesta EU-rahoituksesta on peräisin kansainvälisenä yhteistyönä toteutetuista konsortioprojekteista eikä vain yksittäiselle yritykselle räätälöidyistä instrumenteista. Yksittäisten yritysten hankkeiden määrä ei voi kovin paljon kasvattaa, joten jos Suomeen tulevan rahoituksen määrää halutaan lisätä, on katse suunnattava yhteishankkeisiin”, Holmberg toteaa. 

Yliopistot ja tutkimusorganisaatiot kärjessä

Eniten Horisontti 2020 -rahoitusta saaneiden suomalaisorganisaatioiden TOP 10 -listalla on seitsemän yliopistoa (Helsingin yliopisto, Aalto, Tampere, Oulu, Itä-Suomi, Jyväskylä ja Turku). Kaikkiaan yliopistot ovat aktiivisin ja suurin osallistujajoukko niin lähetettyjen hakemusten, hyväksyttyjen projektien, osallistumisten tai kotiutetun rahoituksen määrällä mitattuna: yliopistojen yhteenlaskettu osuus on 40 % (517 milj. e) koko Suomen saamasta Horisontti 2020 -rahoituksesta.

Yksittäisistä organisaatioista VTT on Suomen ehdoton ykkönen. Se on jo tähän mennessä saanut kaikkiaan 18 % Suomen kokonaissaannosta eli 238 milj. euroa. Lisäksi se on kunnostautunut erityisesti kansainvälisen yhteistyön osaajana, sillä kaikki VTT:n saama rahoitus on tullut yhteistyöprojekteille.

Horisontti 2020 -ohjelmakausi päättyi vuoden vaihteessa, ja sen seuraajana käynnistyy EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma, Horisontti Eurooppa, ensi vuoden alkupuolella. Siitä ja muista EU-palveluista suomalaisille tiedotetaan entistä tehokkaammin, kun Business Finlandissa avataan ensi vuonna yhtenäinen EU-rahoitusneuvontapalvelu. Sen tehtävä on välittää tietoa EU:n eri ohjelmien rahoitusmahdollisuuksista nykyistä laajemmin ja tehokkaammin.

Joulukuun Konekuriiri 10/2020 on ilmestynyt

Konekuriirin joulukuun numero 10/2020 on ilmestynyt.

Ajankohtaisia teknologia- ja tapahtuma- sekä uutisartikkeleita on mukana tutun runsaasti eri tahoilta, investointiartikkeleita mm. Vantaalta, Kaustiselta ja Vahdosta. Konekuriiri on täyttä koneasiaa. Käynnissä on lehden 30. vuosikerta. Klikkaa ja lue.

KK Ilmoittajat joulukuu 10 2020

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Avertas Robotics

Bystronic

CLE Finland Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Oy

Endor Oy

Oy Fastems Ab

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste

JK-Savings Oy

JR-Machines Oy

Konelintu Oy

Krister Lindh Oy

KSJ-Service Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Machinery Oy

Maint Way Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Melnory Ou

MM-Konemyynti Oy

MansnerOy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Seco Tools Oy

Tampereen Messut Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy

Zenex Computing Oy

Vuoden 2020 teräsrakennepalkinto

Kiinan Fuzhoussa sijaitseva suomalaisten suunnittelema kulttuurikeskus on voittanut Teräsrakenneyhdistyksen myöntämän vuoden 2020 teräsrakennepalkinnon.

DCIM100MEDIADJI_0552.JPG

PES-arkkitehtien rakenneteknisenä asiantuntijana keskuksen suunnittelukilpailussa toimi Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n senior advisor ja rakenneasiantuntija Matti Haaramo, joka on pitkään toiminut kohteen pääsuunnittelijan arkkitehti Pekka Salmisen ”rakenteellisena oikeana kätenä” muun muassa isoissa ooppera- ja kulttuurikeskushankkeissa Kiinassa. Salminen ja Haaramo pokkasivat palkinnon yhdessä Teräsrakennepäivien lopputilaisuudessa 24.11.2020.

Fuzhou sijaitsee Kiinan merellä Taiwanin ja Manner-Kiinan välisestä salmesta lähtevän Minjiang-joen rannalla, ja näyttävän kulttuurikeskuksen muotokielessä on viittauksia sekä perinteisten kiinalaisalusten purjeisiin että Fuzhoun nimikkokukan jasmiinin terälehtiin.

Teräsrakenneyhdistyksen sääntöjen mukaan palkittavassa kohteessa tulee hyödyntää taitavasti teräksen ominaisuuksia, teknisiä innovaatioita sekä nykytekniikkaa, ja kohteen tulee täyttää hyvän arkkitehtuurin vaatimukset. Palkintolautakunnan mukaan Fuzhoun kulttuurikeskus täyttää oivallisesti kaikki nämä vaatimukset. Runsaasti eri toimintoja sisältävä kokonaisuus yhdistää miljoonakaupunginosan ja hyödyntää taitavasti ja kliseisiin sortumatta kiinalaisille niin tärkeää symboliikkaa. Palkintolautakunta kehui erityisesti keskuksen Galleriakadun eri kulmissa suhteessa toisiinsa sijaitsevia teräspilareita, parametrista mallinnusta ja kompleksisen muodon järkevää rakenteellista toteutusta. Teräs, betoni, lasi ja paikallinen keramiikka yhdistyvät kohteessa luontevasti toisiinsa.

Salminen mainitsi kiitospuheessaan, että keskus on osoitus suomalaisesta palvelu- ja kulttuuriviennistä ja että Teräsrakennepalkinto edistää osaltaan suomalaisen suunnittelun vientiä maailmalle ja on samalla hieno tunnustus 25 vuoden yhteistyöstä Haaramon kanssa.

”Kyseessä on todella laaja, noin 153 000 m2:n kokonaisuus, joka on ehkä maailman suurimpia kulttuurikeskuksia, Haaramo sanoo. – Se on myös näyttävän näköinen, sillä yhtenä lähtökohtana suunnittelussa olivat alueen merenkulun perinteet. Kohde kiinnostaa kovasti kansainvälistä suunnittelijayhteisöä ja sai vuoden 2018 avajaisten yhteydessä kattavasti paikallistakin näkyvyyttä. Terästä on erityisesti aulan isoissa ja korkeissa lasiseinissä, jotka antavat muotoa rakennukselle. Seinät koostuvat teräspilareista, lasiruuduista ja keraamisista sauvoista, jotka on tuettu 1,8 metrin välein. Ne ovat muodoltaan soikeahkoja, ja niiden tehtävänä on myös varjostaa etelänsuuntaista aulaa. Sisäpuolella on pyöreät, halkaisijaltaan noin 0,5 metrin pilarit, joilla saatiin aulaan rauhallisen yksinkertainen, kevyen oloinen ilme ilman risteileviä teräsrakenteita.”

Haaramo on ollut voittamassa teräsrakennepalkintoa aikaisemminkin: hän oli mukana suunnittelemassa Vantaan Tiedekeskus Heurekaa, joka sai palkinnon vuonna 1989. Fuzhoun kulttuurikeskus taas on voittanut myös Kiinan vastaavan teräsrakennepalkinnon ja on ehdolla SAFAn vuoden 2020 suomalaisen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaukseen.

Marraskuun Konekuriiri 9/2020 on ilmestynyt

Konekuriirin 30.vuosikerran marraskuun numero 9/2020 on ilmestynyt.

Lehdessä on investointiartikkeleita mm. Ähtäristä, Siilinjärveltä, Helsingistä ja Karvialta, sekä ajankohtaisia teknologia- ja tapahtumauutisia eri tahoilta. Tutun konetalon 40-vuotisesta taipaleesta on oma artikkelinsa. Konekuriiri on täyttä koneasiaa. Klikkaa ja lue.

KK Ilmoittajat marraskuu 9 2020

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Auto-Kulmala Oy

Avertas Robotics Oy

Bystronic

CLE Finland Oy www.cle.fi

Creamaster

Cron-Tek Oy

Endor Oy

E.P. Mig ja Kone Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Oy Grönblom Ab

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Mansner Oy

MM-Konemyynti Oy

MTC Flextek Oy

P.Aro Oy

Pathtrace Oy

Prima Power Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Rukan Metalli Oy

Seco Tools Oy

Suomen TeKo Oy

Suomen Terätuonti Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy

Worldwide Laserservice Oy

Konekuriiri 8/2020 LOKAKUU on ilmestynyt

Konekuriirin lokakuun numero 8/2020 on ilmestynyt.

Konekuriiri 8/2020 niputtaa lokakuun kiintoisimmat teknologia-, ajankohtais- ja tapahtumauutiset. Investointiartikkeleita on mukana esimerkiksi Parkanosta, Helsingistä, Lahdesta ja Kankaanpäästä. Konekuriiri on täyttä koneasiaa. Käynnissä on lehden 30. vuosikerta. Siirry lehteen

Lokakuun ilmoittajat:

Ahmotuote

Airwell Oy

Ama-Prom Finland

Avertas Robotics Oy

Bystronic

CLE Finland Oy

CoastOne Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

Duroc Machine Tool Oy

Endor Oy

DMG Mori

Fastems Oy Ab

FMS-Service Oy

Fredko Group

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade

Maanterä Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pohjanmaan Expo

Prima Power Oy

PSL Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Seco Tools Oy

Suomen TeKo Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy

Zenex Computing Oy

KONEKURIIRI 7/2020 on ilmestynyt

Konekuriirin 30. vuosikerran syyskuun numero 7/2020 on ilmestynyt.

Lehdessä ovat mukana alkusyksyn keskeiset koneasiat, runsaasti ajankohtaisia teknologia- ja tapahtumauutisia sekä investointiartikkeleita mm. Outokummusta, Lieksasta, Seinäjoelta, Naantalista ja Petäjävedeltä. Konekuriiri on täyttä koneasiaa. Klikkaa ja lue. Siirry lehteen

Konekuriirin syyskuun numeron ilmoittajat:

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Akaa Steel Oy

Avertas Robotics Oy

Bystronic

Carl Zeiss Oy

Cenic Finland Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

Endor Oy

Evomax Oy

Fastems Oy Ab

Feedback Media Design GmbH

FMS-Service Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste Oy

Kestools Oy

Koneistamo Reini Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade

Maint Way Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prima Power Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Seco Tools Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy

Zenex Computing Oy

Digitaalinen kaksonen tulkitsee todellisuutta ja tehostaa toimintaa

Digitaalisia kaksosia ja niiden mahdollistamaa uutta palveluliiketoimintaa kehitetään LUT-yliopistossa. Tarkoitus on tukea teollisuusyritysten digitaalista murrosta ja kasvua.

LUT-yliopistossa kehitetään digitaalisia kaksosia teollisuusyritysten kasvun tueksi. Digitaalinen kaksonen (Digital Twin) tarkoittaa esimerkiksi tuotantokoneen virtuaalista kopiota. Tietokoneella tehty kopio voi mallintaa suuriakin kokonaisuuksia, kuten tehdassalia koneineen, tuotantoprosesseineen, järjestelmineen ja työntekijöineen.

Digitaalisen kaksosen kautta voidaan seurata reaaliajassa koneiden tehoja, lämpötiloja, rakenteiden jännitteitä ja vaikkapa kuluvien osien rasituksia. Kopioista saatu data on visualisoitu pitkälle viedyissä järjestelmissä yhdellä silmäyksellä ymmärrettäväksi. Datasta nähdään, miten tuotantoa voidaan tehostaa esimerkiksi puuttumalla koneiden käyttöasteisiin tai häiriötä ennakoiviin tilanteisiin.

”Digitaalinen kaksonen poikkeaa perinteisestä mallinnuksesta siinä, että sitä voidaan hyödyntää niin monessa tuotantoprosessin vaiheessa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi tuotekehityksessä, markkinoinnissa, kunnonvalvonnassa, perehdytyksessä ja käyttäjäkoulutuksessa”, LUT-yliopiston konetekniikan professori Aki Mikkola sanoo.

Digitaalisen kaksosen avulla voidaan myös suunnitella ja testata kustannustehokkaasti ja turvallisesti sellaista, mitä ei vielä ole olemassa, esimerkiksi tehtaan laajentamista. Mallinnuksista nähdään, miten tuotantolinjat, työntekijät, robotit ja trukit mahtuisivat toimimaan suunnitellussa tilassa, tai miten hajautunut hukkalämpö on tehokkaimmin siirrettävissä takaisin kiinteistön energiajärjestelmään.

Rauta ja ohjelmisto yhteen

Aki Mikkola ja LUT-yliopisto ovat mukana monitieteisessä Digibuzz-hankkeessa, jossa pyritään löytämään digitaalisten kaksosten ja mallinnuksen parhaimmat ratkaisut teollisuuden hyväksi. Hankkeessa tarkastellaan, millaiset digitaalisiin kaksosiin perustuvat uudet liiketoimintamallit ovat mahdollisia ja miten.

Yksi hankkeen yrityskumppaneista on teollisuudelle verkkosovellusratkaisuja tarjoava Process Genius Oy. Toimitusjohtaja Jani Akkila kertoo, että yrityksen tavoitteena on kehittää Digibuzz-hankkeessa oma digitaalisten kaksosten alusta, jonka pohjalta voidaan luoda, tuotteistaa ja globaalisti markkinoida uusia liiketoimintamalleja.”Esimerkiksi Rauten kanssa, joka myös on hankkeessa, voisimme luoda paketin, jossa valmistuslaitteiston mukana myydään myös sen digitaalinen kaksonen. Yhteistyöllä optimoitaisiin ja nostettaisiin molempien yritysten palvelutasoa”, Akkila sanoo.

LUTin erikoistutkijan Juhani Ukon mukaan myös valmistuskoneen pelkkien tehojen liisaaminen (leasing) tai huoltokokonaisuuksien myyminen voivat olla uudenlaisia teollisuuden palveluita.

”Tehtaan omistaja on aiemmin joutunut pohtimaan, milloin mitkäkin päivitykset ja huollot ovat oikeasti tarpeen. Mallinnuksesta nähdään, mihin osiin on tartuttava ja missä järjestyksessä, jotta tuotanto pysyy tehokkaana”, Ukko selventää.

Digitaalisella kaksosella voidaan siis edistää myös oman toiminnan autonomisuutta. Samalla säästetään energiaa, luontoa ja raaka-aineita. Digitaalisen kaksosen kautta, tuotantolinjan komponentteja reaaliaikaisesti seuraamalla, voidaan vaikuttaa jopa elintarvikkeen kilohintaan.

”Samalla päästään käsiksi tuotantoketjun hyödynjakomalliin eli kustannusten ja voiton jakautumiseen osapuolten kesken”, Ukko sanoo.

Yrityksiltä uusien digitaalisen mahdollisuuksien hyödyntäminen ei edellytä varsinaisesti uutta osaamista, sanoo Process Geniuksen Jani Akkila. ”Yritykseltä tarvitaan liiketoiminnan substanssiosaaja, joka tuntee tehtaansa ja laitteensa ja tietää parhaiten, minkä asioiden seuraamisesta digitaalisesti on eniten hyötyä”, Akkila kiteyttää.

« Vanhemmat artikkelit