Kategoria-arkisto: Tutkimus ja kehitys

Konepaja käyntiin – Metallin messupaketti Tampereella

Konepaja

Metalliteollisuuden ammattimessut Konepaja, Nordic Welding Expo sekä 3D & New Materials -messut järjestetään tiistaista torstaihin 29. marraskuuta − 1. joulukuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Tampereen edellisestä alan tapahtumakokonaisuudesta on neljä vuotta. Odotusarvot ovat korkealla.

”Ennakkotunnelmat ovat hyvät, ja siitä kertoo osaltaan näytteilleasettajien määräkin, kokonaisuudessa esittäytyy lähes 300 näytteilleasettajatahoa. Esillä olevien koneiden määrässä mennään laskelmiemme mukaan ainakin 170 yksikössä. Molemmat luvut ylittävät neljän vuoden takaiset vastaavat lukemat”, kertoo tapahtuman projektipäällikkö Sami Siurola Tampereen Messut -konsernista.

Livenä paikan päällä

Tampereen Konepaja-messujen sisältöä ovat metalliteollisuuden koneet ja laitteet, Nordic Welding Expo on Pohjoismaiden suurin hitsauksen, liittämisen ja leikkaamisen messutapahtuma.

Teemoinaan Konepaja ja Nordic Welding Expo alleviivaavat termejä kehittyneimmät koneet, moderni konepaja ja rohkeat investoinnit.

Näyttelyn lisäksi tapahtumakokoisuuteen kuuluu puheenvuoroja, esityksiä ja näytöksiä, seminaareja sekä työpajoja. Näkymiä on luvassa alan teollisuuden ajankohtaisteemoihin, rahoitusratkaisuihin sekä kestävään sijoittamiseen.

Nykypäivän teknisissä tapahtumissa kävijä arvostaa sitä, että koneet ja laitteet esitellään livenä. Sen ajatuksen ympärille rakentuu Konepajakin.
”Koneet, laitteet ja työkalut sekä niihin liittyvät palvelut ovat aidosti esillä. Messut ovat tilaisuus paitsi ihmisten kohdata toisiaan, myös nähdä uudet koneet, robotiikka ja laserit todellisessa toiminnassa”, Siurola sanoo.

3D & New Materials on Tampereen tapahtumassa oma kokonaisuutensa ja mukana on 29 näytteilleasettajaa.

”3D-tulostus on viime vuosina tehnyt tuloaan muiden perinteisten tuotantomuotojen rinnalle. Tapahtumassa voi kokea, miten tuotantotavan ominaisuuksia hyödynnetään sekä mihin kaikkeen 3D-tulostaminen taipuu, myös erilaisilla älykkäillä materiaalivalinnoilla.”

Maksuton rekisteröityneille

Tampereen tapahtumakokonaisuus on rekisteröityneille maksuton. Järjestelyissä Tampereen Messujen yhteistyökumppaneina toimivat Teknologiateollisuus ry ja Teknisen Kaupan Liitto ry sekä Nordic Welding Expon Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys.

3D & New Materials -tapahtuman kumppaneita ovat 3DStep Oy, EOS Finland Oy, Etteplan Oyj, PLM Group Finland Oy ja Koneteknologiakeskus Turku Oy.

Konepajan, Nordic Welding Expon sekä 3D & New Materialsin kanssa keskiviikkona 30. marraskuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen D-hallissa järjestetään Uusi Hallituspaikka-tapahtuma. Maksullinen tapahtuma on suunnattu yrityksille ja hallitusosaajille ja sen teemana on tänä vuonna tulevaisuuden hallitustyöskentely. Kari Harju

Konekuriiri 9/2022 marraskuu

Konekuriirin uusi numero – 9/2022 marraskuu on ilmestynyt. Uutta teknologiaa, tuoreita uutisia, messuasiaa – EuroBLECH-katsaus Hannoverista, Tampereen Konepajan ennakkotunnelmia. Kiintoisia investointijuttuja mm. Tikkakoskelta, Suolahdesta, Sievistä, Närpiöstä, Joensuun seudulta, Turusta, ja tietysti paljon muuta!

Marraskuun numeron 9/2022 ilmoittajat:

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

Bystronic

Cenic Finland Oy

Cron-Tek Oy

Duuri Oy

Endor Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Fredse Oy

Heidenhain Skandinavia Oy

HSK-Products Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

JR-Machines Oy

Kopal Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Machinery Oy

Maintway Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

MM Konemyynti Oy

MTC Flextek Oy

NCT-Service Oy

Pathtrace Oy

Pivatic Oy

Pohjanmaan Expo Oy

Prodmac Oy

Pöytyan Koneistuspalvelu Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tampereen Messut Oy

Tamspark

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Lokakuun Konekuriiri 8/2022!

Luonnikasta lokakuuta! Konekuriirin lokakuun numero 8/2022 on nyt luettavissa. Metallin kone- ja laitemarkkinoiden ajankohtaisimmat uutiset ja keskeiset tapahtumat – Teknologiaa, messuasiaa: AMB- ja Alihankinta-katsaukset, EuroBLECH-ennakoita. Kiintoisia investointijuttuja ja tietysti vaikka mitä muuta!

Lokakuun numeron 8/2022 ilmoittajat:

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

Bystronic

Cron-Tek Oy

Duuri Oy

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

HSK-Products Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Lehmann

Lehtolan Kone

Maanterä Oy

MTC Flextek Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Pivatic Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Suomen Terätuonti Oy

Tekupit Oy

Trutec

Trutekniikka Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Risukeittimen valmistuksen ilmastopäästöt selvitettiin

Varustelekan Särmä -risukeitin on HT Laserin valmistama retkeilytuote. HT Laser selvitti ruostumattomasta teräksestä valmistetun risukeittimen ilmastopäästöt. Tietoja tullaan hyödyntämään Varustelekan verkkokaupassa osana asiakkaille tarjottavaa tuoteinformaatiota.

Armeijan ylijäämätuotteita sekä retkeily- ja ulkoilutarvikkeita myyvä Varusteleka oli kiinnostunut valmistuttamiensa risukeittimien tuotekohtaisista ilmastopäästöistä osana oman tuotantoketjunsa hiilijalanjäljen selvitystä.

”Arvostamme HT Laserin intoa ryhtyä ilmastotoimiin ja selvittää tuotteen päästöt. Laskennan yhteydessä syntyi myös konkreettisia ideoita pakkausmuovin vähentämiseksi ja päästöjen kutistamiseksi, mikä on tietysti laskennan pohjimmainen tavoite”, kertoo Varustelekan vastuuttomuuskoordinaattori Minja Orava.

Kahden ja puolen kilon ilmastopäästöt

Varustelekan Särmä -risukeittimen ilmastopäästöt selvitettiin osana DIMECC InDEx-tutkimushanketta, jota rahoitti Business Finland. Projektissa tutkittiin HT Laserin asiakkaiden tarpeita liittyen tuotetason ilmastopäästötietoihin ja datan jakamista yritysten välillä.

Risukeittimen tuotekohtainen päästölaskenta tehtiin kansainvälisen GHG-protokollan mukaan. Sen tuotti hiilijalanjäljen hallinnan ja kompensoinnin asiantuntija Green Carbon Finland.

Laskenta osoitti, että risukeittimen tuotekohtaiset päästöt ovat yhteensä 2,49 kg hiilidioksidiekvivalenttia.*

Ylivoimaisesti merkittävin päästölähde on tuotteeseen käytetty ruostumaton teräs, josta muodostuu noin 90 % tuotteen päästöistä. HT Laserilla tapahtuvan tuotannon osuus tuotteen ilmastopäästöistä on 8 %. Loput 2 % päästöistä syntyvät raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetuksista.

Särmä -risukeittimen ilmastopäästöjen jakautuminen. Lähde: Green Carbon Finland

Ympäristötyötä yhdessä

”Tuloksiin ei sisältynyt varsinaisia yllätyksiä, sillä raaka-aineiden suuri osuus päästöistä oli meillä tiedossa. Seuraamme mielenkiinnolla eri teräsvalmistajien edistyksellistä ilmastotyötä”, kertoo HT Laserin laadusta ja ympäristöstä vastaava johtoryhmän jäsen Sanna Teiskonen.

”Laskenta kiinnitti huomiomme siihen, että teollisessa tuotannossa käytettävät kaasut ja niiden valmistus voivat olla merkittävä hiilipäästöjen lähde, joskus jopa sähköenergiaa suurempi. Tätä olisi mielenkiintoista tutkia lisää.”

Materiaalitehokkuus on avain tuotteiden ilmastopäästöjen minimointiin. ”Suurin ilmastohyöty saadaan materiaalitehokkaalla suunnittelulla ja valmistuksella. HT Laserin T&K-tiimi on jo vuosien ajan kehittänyt käytännön tapoja tuottaa kestäviä, entistä keveämpiä teräsrakenteita”, Teiskonen jatkaa.

Varustelekalle on tärkeää, että tietoa jaetaan avoimesti niin kumppaneille kuin asiakkaille, ja siksi yhdessä tekemistä arvostettiin.

”Mitä enemmän yritykset jakavat tietoa tuotantoketjujensa päästöistä, sitä parempi kokonaiskuva syntyy kunkin toimijan vaikutuksista sekä parantamisen paikoista. Siirtymää kohti vähäpäästöistä liiketoimintaa ei ole mahdollista tehdä yksin. Yhteistyö mahdollistaa myös oppien jakamisen, sillä niitäkin matkan varrella tulee koko ajan väistämättä vastaan,” Varustelekan Minja Orava summaa.

Varustelekan ja päästöasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä tehty pilotti tuotti HT Laserille tärkeää tietoa asiakasyritysten ilmastotavoitteista ja niihin liittyvistä tarpeista, tuotekohtaisen päästölaskennan käytännön toteuttamisesta sekä ilmastodatan keräämisestä ja jakamisesta arvoketjussa.

”Messutunnelmaa kaikille aisteille” – Alihankinta 2022-messut käynnistyvät Tampereella

Alihankinta ja AlihankintaHEAT järjestetään 27.–29. syyskuuta 2022. Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen sijoittuva tapahtuma tarjoaa jälleen näin poikkeusaikojen jälkeen messutunnelmaa kaikille aisteille ajankohtaisella otteella, toteaa Tampereen Messut -konsernin PR- ja kumppanuusjohtaja, Alihankinnan projektipäällikkö Tanja Järvensivu. Tuhat näytteilleasettajaa on mukana, teemana tapahtumalla on teollisuuden vetovoima, tarpeet ja tekijät.

 Alihankinta ja AlihankintaHEAT 2022 -tapahtuma rakentuu ajankohtaisten teemojen, merkittävien kohtaamisten ja uusimpien ratkaisujen ympärille. Kokonaisuutta odotetaan poikkeusvuosien jälkeen tietenkin erityisellä innolla.

 ”Pandemia-aika muutti monia käytäntöjä, mutta ihmisten tarve kohdata toisiaan kasvotusten ei ole kadonnut. Tämän johdosta messuille ja tapahtumille on edelleen vahva tilaus, mistä myös loppuunmyyty Alihankinta on hyvä osoitus. Ehdottomasti aidot kasvokkaiset kohtaamiset, joissa saa hyödyntää kaikkia aisteja. Tuhat yritystä on paikalla, koska heillä on ikävä asiakkaitaan ja kumppaneitaan, sitä yhdessäoloa, jonka livetapahtumat mahdollistavat. Tärkeintä on, että ihmiset eivät unohtuisi kotiin, vaan lähtevät liikkeelle, tulevat tapaamaan toisiaan ja luomaan uusia kontakteja”, Tanja Järvensivu toteaa.

Teollisuuden vetovoima, tarpeet ja tekijät

Näytteilleasettajien osalta tupa on Tampereella täynnä, tuotteitaan ja palveluitaan esittelee tuhat näytteilleasettajaa.

Teema kokonaisuudessa on teollisuuden vetovoima, tarpeet ja tekijät.

”Teema on osunut tähän hetkeen kyllä hyvin”, Tanja Järvensivu toteaa.

”Ohjelmassa puhuttavat alan tämänhetkiset haasteet ja tulevaisuuden näkymät, tekijäpula ja nykyajan osaamisvaatimukset, alan vetovoimaisuuden varmistaminen ja mielikuvien päivittäminen moderneista konepajoista sekä uudenlainen yhteistyö eri yritysten ja koulutusta tarjoavien tahojen välillä. Toki keskusteluissa nousevat vahvasti esille myös pandemian jälkeiset uudet haasteet, kuten Ukrainan sodan vaikutukset, heikentyvä talous, energian ja raaka-aineiden hintojen nousu, tuotannon pullonkaulat ja saatavuusongelmat sekä kyberuhat ja ilmastokriisi. Mutta ehdottomasti myös positiiviset asiat ovat tapetilla, sillä eli kysyntää riittää, tilauskannat ovat korkealla ja töitä on tarjolla, kunhan tekijöitä vain löytyy.”

Ohjelmassa keskitytään tiistaina 27.9. teemaan ”Teollisuuden vetovoima, tarpeet ja tekijät”. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY palkitsee avajaispäivänä Vuoden alihankkijan ja Vuoden päähankkijan. Keskiviikkona 28.9. ohjelmakokonaisuus rakentuu otsikolla ”Teollisuuden tulevaisuus ja ajankohtaiset haasteet”, jonka alla pureudutaan muun muassa Ukrainan kriisin vaikutuksiin, alan hankintavaikeuksiin, kyberturvallisuuteen ja varautumiseen sekä teollisuuden tulevaisuuden muutoksiin. Torstaina 29.9. on luvassa ”Tulevaisuuden tekijöiden torstai”, jolloin sisällössä korostetaan teollisuuden vetovoimaa, nuoria ja opiskelijoita kiinnostavia kokonaisuuksia sekä oppilaitosten, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön tärkeyttä.

Kumppaniyrityksenä Wärtsilä Finland Oy

Alihankinta 2022 -kumppaniyrityksenä toimii Wärtsilä Finland Oy. Wärtsilä on kansainvälisesti johtava innovatiivisen teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Vuonna 2021 Wärtsilän liikevaihto oli 4,8 miljardia euroa.

Alihankinta on viime vuosien tapaan saanut kolme teollisuuden arvostettua asiantuntijaa teemakummiksi. Tapahtuman kumppaniyritys Wärtsilän teemakummi on tuotannosta, tuotantolaitoksista ja hankinnasta vastaava johtaja sekä Sustainable Technology Hub -hankkeen vetäjä Vesa Riihimäki. Toisena teemakummina nähdään Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen. Kolmas teemakummi on Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy:n ​toimitusjohtaja ja uuden Konepajakoulun vetäjä Peer Haataja.

Tampereen Messut -konserni järjestää tapahtuman yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n, Kumiteollisuus ry:n, LOGY ry:n ja Muoviteollisuus ry:n kanssa. Tapahtuma on toteutettu Tampereella vuodesta 1988 lähtien.

Kari Harju

Syyskuun Konekuriiri – Nyt!

Syyskauden avaus! Konekuriirin syyskuun numero 7/2022 on ilmestynyt. Syksyn ensimmäisessä numerossa metallin konemarkkinoiden ajankohtaisimmat, kiintoisimmat koneet ja laitteet sekä tuoreet uutiset. Uutta teknologiaa, ajankohtaisuutisia ja ennakkoasiaa tämän syksyn kiitettävän runsaista messutapahtumista. Investointiartikkeleja mm. Tampereelta, Forssasta, Porvoosta ja Oulusta.

Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!

Syyskuun numeron 7/2022 ilmoittajat:

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Annapalon Konepaja

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Cenic Finland Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Duuri Oy

Endor Oy

EuroBLECH

FMS-Service Oy

Fredko Oy

FredSe Oy

HSK-Products Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

JK.Kone Oy

JR Machines Oy

Kestools Oy

Krister Lindh Oy

KSJ-Service Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

LSK-Machine Oy

Maanterä Oy

Mack-Brooks – EuroBlech

Maketek Oy

MM-Konemyynti Oy

MTC Flextek Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Sandvik Coromant

STC-Trading Oy

Protopaja

Tampereen Messut Oy

Tamspark Oy

Tekupit Oy

Trutekniikka Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zeiss

Zenex Computing Oy

Meriliikenteen päästöjä ja vedenalaista melua voidaan vähentää merkittävästi potkuriratkaisuja ja runkomuotoa kehittämällä

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) tavoitteena on puolittaa alan kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2008 tasoon nähden vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi esillä ovat päästöttömästi tuotettujen polttoaineiden innovaatiot. Polttoaineiden lisäksi on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota myös potkurin ja rungon hyötysuhdetta nostaviin innovaatioihin. Laivan potkurin ja rungon muotoilun ja teknisten ominaisuuksien kehittämisellä voidaan säästää energiaa käyttövoimasta riippumatta ja saavuttaa entistä parempi hyötysuhde. Tuoreessa kehityshankkeessa kehitetään tulevaisuuden ratkaisuja päästöttömään meriliikenteeseen.

Nykyisissä ratkaisuissa laivan propulsiohyötysuhde, eli se kuinka paljon potkurille menevästä tehosta saadaan käytettyä laivaa liikuttavaksi tehoksi, on yleensä noin 70 % luokkaa. Tätä suhdetta on mahdollista nostaa merkittävästi kehittämällä entistä energiatehokkaampia ratkaisuja. Tämänkaltaisen hyötysuhteen parantaminen on lisäksi riippumatonta siitä, mitä polttoainetta käytetään, sillä potkurin hyötysuhteen nostaminen vähentää aina polttoaineen kulutusta.

Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi vedenalaisen melun vaikutus meriympäristölle on tunnistettu ongelma, ja sen vähentäminen on nousemassa yhä tärkeämmäksi ympäristöteemaksi meriliikenteessä. VTT tarttuu yrityskumppaneiden kanssa haasteeseen ja alkaa kehittää uudenlaisia mallinnusmenetelmiä vedenalaisen melun sekä potkurin kavitaatioilmiöiden tutkimukseen. Kehitettävät uudet menetelmät auttavat ymmärtämään melun lähteet paremmin ja vähentämään vedenalaista melua.

”Tutkimusyhteistyön päätavoitteena on parantaa laivojen propulsiohyötysuhdetta merkittävästi, jopa 20 %, kehittämällä uudenlaisia potkuriratkaisuja. Hyötysuhteen parannus johtaa suoraan laivan energiatarpeen vähenemiseen. Samassa yhteydessä etsimme keinoja vedenalaisen melun vähentämiseen”, kertoo hanketta vetävä tutkija Ilkka Perälä VTT:ltä.

Yhteistyö edistää vihreää siirtymää ja tukee tulevaisuuden vientinäkymiä

Business Finland on myöntänyt 1.2 M€ tutkimusrahoituksen VTT:n koordinoimalle UltraPropulsor Co-Innovation hankkeelle, jossa kehitetään tulevaisuuden ratkaisuja päästöttömään meriliikenteeseen. Koko hankkeen suuruus on noin 4.5 M€ sisältäen yritysten omat panostukset. VTT tuo hankkeeseen vahvaa hydrodynamiikan ja materiaalitutkimuksen osaamista, jonka avulla minimoidaan laivan liikennöinnin energiankulutusta ja mahdollistetaan uusien vähäpäästöisten tuotteiden ja konseptien kehitys.

Yrityksistä hankkeessa ovat mukana ABB, Foreship, ATA Gears ja Composite Solutions and Innovations. VTT toimii hankkeessa tutkimuspartnerina tukien yritysten omia kehityshankkeita. Yritys- ja tutkimuskonsortio tuo yhteen osaamista laivatekniikan eri osa-alueilta.

Hankkeen tavoitteet liittyvät suoraan EU:n ja kansainvälisen merenkulkujärjestön tavoitteisiin vähentää meriliikenteen kasvihuonepäästöjä sekä muuta ympäristökuormitusta, kuten vedenalaista melua.

Tutkimuksen pääteemat ovat hydrodynaaminen tutkimus, jolla voidaan osoittaa ratkaisujen toimivuus laskennallisesti ja kokeellisesti, sekä materiaalitutkimus, jossa kehitetään uusia menetelmiä potkurimateriaalien kestävyyden todentamiseksi. Materiaalitutkimusosion tavoitteena on tulevaisuuden potkurimateriaalin tekno-ekonominen optimointi. Keskeisiä kriteerejä tulevat olemaan elinkaarikustannusten ohella potkurin valmistettavuus, lujuusominaisuudet, erityisesti väsymiskestävyys, ja korroosionkestävyys käyttöolosuhteissa.

Hankkeen julkisen tutkimuksen osuus hyödyttää koko Suomen meriteollisuutta viemällä tutkimusta merkittävästi eteenpäin tärkeillä vihreään siirtymään liittyvillä meritekniikan osa-alueilla. Viimeisimpään tutkimustietoon perustuvat uudet tuotteet ja ratkaisut takaavat meriteollisuudelle hyvät vientinäkymät tulevaisuudessakin.

Kehittyneet teräkset vähentävät riippuvuutta fossiilista polttoaineista

Ajoneuvojen painon keventäminen ja energiatehokkuuden parantaminen vähentää riippuvuutta fossiilista polttoaineista ja helpottaa siirtymää esimerkiksi sähköautoihin. Niiden kolariturvallisuus ei kuitenkaan saa painon säästön myötä heikentyä. Kehittyneiden terästen ominaisuuksien optimointi on väitöskirjatutkija Olli Ojan mukaan tärkeää sekä muovattavuuden että rakenteellisen kestävyyden kannalta.

Diplomi-insinööri Olli Oja esittää väitöstutkimuksessaan lujien kylmämuovattavien terästen koostumus- ja lämpökäsittely-yhdistelmiä, joiden avulla terästen mikrorakenne ja muovattavuusominaisuudet voidaan tasapainottaa eri käyttötarkoituksiin.

Korrelaatio teräksen mekaanisten ominaisuuksien ja mikrorakenteen välillä osoittaa, että pienilläkin rakenteellisilla muutoksilla voidaan saada aikaan merkittäviä vaikutuksia muovattavuuteen.

”Ajoneuvojen korien massaa on mahdollista pienentää lujempia teräksiä käyttämällä, jolloin sama tai entistä parempi suojauskyky saavutetaan ohuemmalla teräksen paksuudella kuin aiemmin. Muovattavuuden optimoinnilla voidaan myös edesauttaa hankalasti valmistettavien korin osien valmistusta, joka antaa lisävapauksia terästen käyttäjille”, Oja toteaa.

Muovattavuus, jota käsiteltiin tutkimuksessa teräksen mikrorakenteen paikallisten ominaisuuksien näkökulmasta, on seurausta lujien ja pehmeiden faasien välisestä vuorovaikutuksesta sekä siitä, minkälaisessa raemuodossa ne esiintyvät. Tasapaino merkitsee esimerkiksi sitä, että teräksellä on samanaikaisesti korkea lujuus ja hyvä venymäkyky.

Lupaavia tuloksia kehittyneiden lujien terästen näkökulmasta

Työssä yhdistettiin nykyaikaisella tavalla terästen mikrorakenne ja mekaaniset ominaisuudet. Tulosten perusteella voitiin laatia muovattavuuskartta, joka osoittaa havainnollisesti muovattavuustyypin yhteyden mikrorakenteeseen.

Työn johtopäätöksenä todetaan, että raemuoto, jossa jäännösausteniitti esiintyy suhteellisen ohuina säleinä bainiittisen ferriitin yhteydessä, on mekaanisen stabiiliuden näkökulmasta edullinen työstökarkevuuden eli niin kutsutun TRIP-ilmiön aikaansaamiseksi.

Tulokset osoittivat, että verrattain korkea tasavenymä oli mahdollista saavuttaa myös ilman jäännösausteniittia. Tasavenymän nosto ei tässä tapauksessa tulkittu olevan seurausta TRIP-ilmiöstä vaan mikrorakenteen sisältämästä hienorakeisesta ferriittistä. Tämä havainto on oleellinen, kun tutkimusta jatketaan interkriittisesti hehkutettujen autoteollisuuden terästen parissa.

”Tulokset olivat lupaavia kehittyneiden lujien terästen näkökulmasta, ja niillä on käyttöä terästen teollista valmistusta sekä esimerkiksi autojen turvakorin osia ajatellen”, Oja paljastaa.

Autoteollisuuden energiatehokkuusvaatimuksiin vastaaminen sopii hyvin yhteen hiilidioksidivapaaseen terästuotantoon tähtäävien tavoitteiden kanssa. Tutkimus ja kehitys tällä alueella auttaa säilyttämään erikoisterästen valmistusta kotimaassa ja antaa suuntaviivoja tulevaisuuden kehitystarpeisiin.

Olli Oja on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta Nivalasta. Tällä hetkellä hän asuu Hämeenlinnassa ja työskentelee tuotekehitysinsinöörinä SSAB Europen Hämeenlinnan terästehtaalla.

Diplomi-insinööri Olli Ojan materiaalitekniikan alaan kuuluvat väitöskirja Correlation between the Microstructure and Mechanical Properties of Intercritically Annealed Advanced High-Strength Steels tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa 12.8.2022 Hervannan kampuksella. Vastaväittäjinä toimivat professori Esa Vuorinen Luulajan teknillisestä yliopistosta ja professori Jari Larkiola Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pasi Peura tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.

Yhteistyötä akkukennojen tuotannossa

Levytyökone- ja teollisuuslaservalmistaja Trumpf ja sähköakkujen akkukennojen valmistaja Cellforce Group ovat solmineet sopimuksen strategisesta kumppanuudesta.

Trumpf-laserjärjestelmiä tullaan jatkossa käyttämään Cellforcella suurtehoisten litium-ionikennojen valmistukseen

Cellforce Group GmbH on Porsche AG:n ja Customshells Holding GmbH:n yhteisyritys.

Trumpf toimittaa jo nyt laserjärjestelmiä Cellforcelle korkean suorituskyvyn akkukennojen tuotantoa varten, joita käytetään koelaitoksessa.

Reutlingenin lähellä rakenteilla olevan uuden suurtehoisten litium-ionikennojen tuotantolaitoksen on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2024, ja sen alkukapasiteetti on vähintään 100 MWh vuodessa. Se vastaa yritysten mukaan noin 1 000 ajoneuvon korkean suorituskyvyn akkukennoja.

Laserjärjestelmät ovat keskeisiä työkaluja akkukennojen valmistuksessa. Trumpf tekee yhteistyötä useiden suurten akkukennovalmistajien kanssa. Viime vuonna yritys ilmoittaa myyneensä yli tuhat laseria käytettäväksi no. sähköajoneuvojen tuotannossa. Akkukennojen tuotannon laserit palvelevat muissa prosessiketjun sovelluksissa, kuten akku- tai sähkömoottorituotannossa.

Konecranes, Danfoss ja Fastems kehittivät älytehdasmallin

DIMECCin johtamassa InDEx-ohjelmassa otettiin askelia kohti uusia älykkäitä ratkaisuja rakentamalla älytehtaan prototyyppi, jossa testattiin datanjakamista ja yhteisiä rajapintoja. Kokeilussa kolme teollisuusyritystä, Konecranes, Danfoss ja Fastems integroivat toimintojaan samaan alustaan.

Älykkäiden tehdastuotantoratkaisujen edellytyksenä on, että koneilla on yhteys yrityksen järjestelmiin ja samassa tehdasympäristössä olevien koneiden kanssa. Perusvaatimus datan ja informaation jakamiselle koneiden välillä on yhteinen ja helposti käyttöönotettava rajapinta tiedonsiirrolle.

Konecranes rakensi älytehtaan prototyypin, jossa ohjausjärjestelmä oli hajautettu eri puolille tehdasta. Eri IoT-laitteet välittivät tietoa nosturille ja saamansa tiedon perusteella nosturi pystyi suorittamaan materiaalin siirtotehtäviä automaattisesti tarpeen mukaan. Fastemsin ja Danfossin laitteiden tuottaman datan siirrossa ja käsittelyssä hyödynnettiin eurooppalaista IDS-alustaa (International Data Spaces), jonka yhteysorganisaatio Suomessa on VTT. Älytehdas oli samalla laajin IDS-alustan testi Suomessa ja Euroopassa.

Älytehdasmallin toteuttaminen on osoittautunut hyödylliseksi.

”Älykkäillä tehdassoluilla ja älykkäillä nostureilla on suuri potentiaali lisätä tuottavuutta jatkossa”, Konecranesin tutkimusinsinööri Juhani Kerovuori sanoo.

Mallilla pysyttiin lähestymään myös muutosta, jossa tehtaat siirtyvät hierarkkisista ohjausmalleista hajautetumpiin malleihin, joissa pilvipohjainen analytiikka ja optimointi ovat suuremmassa roolissa.

Älytehtaan kehittämiseen osallistuivat teollisuusyritysten lisäksi myös tutkimuslaitokset VTT, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. Se toteutettiin DIMECCin johtamassa InDEx-ohjelmassa, (Industrial Data Excellence), joka keskittyy digitalisoimaan Suomen teollisuutta ja rakentamaan datayhteisöä sekä yhteistä data-alustaa. Ohjelmaan osallistuvat Konecranes, Danfoss, Elekmerk, Fastems, HT Laser, PrimaPower, Raute, SSAB ja TietoEVRY. Akateemisia kumppaneita ovat Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja VTT. InDEx-ohjelman rahoittavat Business Finland ja ohjelmaan osallistuvat yritykset yhdessä. Se on Finnish Advanced Manufacturing Networkin (FAMN) kehityshanke.

« Vanhemmat artikkelit