Kategoria-arkisto: Tutkimus ja kehitys

Tavoitteena pienempi hiilijalanjälki

Secolla on omien tuotteidensa elinkaarianalyyseja ja tuotantoprosessiensa kartoittamista varten käytössään vakiintuneita menetelmiä, joiden tarkoituksena on vähentää yhtiön ilmastovaikutusta. Yhtiön seuraava askel on tarjota apua myös asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentämiseen.
 
Kestävä kehitys on yksi Secon strategisista painopistealueista. Yhtiöllä onkin kunnianhimoisia tavoitteita ja pitkälle kehitettyjä suunnitelmia liittyen siihen, miten voisimme työskennellä ilmaston hyväksi YK:n maailmanlaajuisten tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö käyttää vakiintuneita laskentamenetelmiä oman tuotantonsa kasvihuonekaasupäästöjen raportoimiseen. Seuraavaa vaihetta varten Seco on kehittämässä järjestelmiä, joiden avulla asiakkaat voivat optimoida Seco-tuotteiden käytön ja vähentää siten niiden ilmastovaikutusta. ”Kun yritykset analysoivat ilmastovaikutustaan, analyysin pohjana ovat yleensä oman tuotannon ja tuotteiden perinteiset elinkaarianalyysit. 70 % työkalujemme ilmastovaikutuksista tapahtuu kuitenkin käyttäjävaiheessa. Voimme siis saavuttaa merkittävää hyötyä auttamalla asiakkaitamme optimoimaan työkalujemme käyttö”, sanoo Ted Forslund, Secon maailmanlaajuinen kestävyyskoordinaattori.

Pylväskaavio, joka osoittaa työstöprosessien hiilidioksidipäästöjen vähentämispotentiaalin. Malli sisältää koneen, työkalujen, jäähdytysnesteen ja sähkön kulutuksen omat hiilijalanjäljet.

Tuotantoprosessien simulointi

Seco ja sen tutkimus- ja kehitysosasto kehittävät tietomalleja, joiden avulla voidaan määrittää asiakkaan hiilijalanjälki työkaluja käytettäessä. Mallissa otetaan huomioon työkalun tai kääntöterän koko elinkaari, ja siihen sisältyy energiankulutus ja jäähdytysnesteen käyttö asiakkaan tuotantoprosesseissa. Se puolestaan auttaa asiakkaita optimoimaan prosessejaan ja vähentämään ilmastovaikutuksiaan.

”Tekemällä oikeat valinnat, käyttämällä oikeita lastuamisarvoja ja välttämällä alioptimointia yksittäisten osien tuotannossa asiakkaat voivat pienentää hiilijalanjälkeään vähintään 20 %. Tavoitteena on löytää optimaalinen tapa tuottaa osa muuttamalla eri parametreja”, sanoo FT Sören Hägglund, Secon tutkimus- ja kehitysosaston lastuamisarvojen asiantuntija.
Secon tutkimus- ja kehitysosasto on kehittänyt ohjelmiston, jolla voidaan simuloida erilaisia tuotantoprosesseja ja kokeilla erilaisia vaihtoehtoja tuotteiden valmistamiseen. Valittavissa ovat esimerkiksi tuotantomenetelmä, kone, strategia ja työkalu. ”On vaikkapa mahdollista tutkia, käytetäänkö koneen tai työkalun koko potentiaalia tietyn tuotantoprosessin aikana. Jos havaitaan, että näin ei tapahdu, kannattaa ehkä valita muita vaihtoehtoja, jotta hiilijalanjälkeä voidaan pienentää mahdollisimman paljon”, sanoo FT Daniel Johansson, Secon tutkimus- ja kehitysosaston senioriasiantuntija.
Suuri etu tässä on tietenkin se, että asiakkaat voivat helposti löytää keinoja hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Daniel Johanssonin mukaan monet asiakkaat ovat myös pyytäneet tätä. ”On olemassa valtava tarve siirtyä kestävään valmistukseen, mutta tämä ratkaisu ei välttämättä ole tullut mieleen monissa konepajateollisuuden yrityksissä”, hän sanoo. ”Ratkaisumme ainutlaatuisuus tulee esiin siinä, että omien tuotteidemme lisäksi voimme sisällyttää siihen myös asiakkaiden prosessit ja näin tarjota heille mahdollisuutta pienentää tuotantonsa hiilijalanjälkeä.
Ratkaisumme on kuin autoista tuttu Eco-painike.”

”Tulevaisuuden tekniikkaa”
Kestävän kehityksen lisäksi tekemämme työ tukee Secon tavoitetta pysyä digitaalisten ratkaisujen eturintamassa. ”Tutkimus- ja kehitysosastolla keskitymme luomaan tulevaisuuden tekniikkaa, jonka pohjalle voimme kehittää muita digitaalisia ratkaisuja. Ratkaisumme ei ole tällä hetkellä saatavilla laajaan käyttöön, mutta pitkällä tähtäimellä voisimme harkita rajapinnan tarjoamista ulkoiseen käyttöön”, Sören Hägglund toteaa.

Väitöstutkimus kuroo umpeen teollisuuden osaamistarpeiden ja koulutuksen välistä aukkoa lisäävässä valmistuksessa

Lisäävä valmistus eli 3D-tulostus kasvaa vauhdilla haastamaan perinteisiä teollisia valmistusmenetelmiä. LUT-yliopistossa valmistunut konetekniikan alan väitöstutkimus tarkastelee lisäävää valmistusta oppimisen näkökulmasta, ja auttaa vastaamaan teollisuuden kasvaviin osaamistarpeisiin.

Ari Pikkarainen

Lisäävä valmistus on joillakin aloilla saavuttanut jo niin kutsutun teollisen standardin aseman. Alaan liittyvä tutkimus ja koulutustarjonta on Suomessakin voimakkaassa kasvussa, sillä osaamisen puute jarruttaa vielä suomalaista yrityskenttää tarttumasta eri 3D-tulostuksen tarjoamiin tekniikoihin.

Ari Pikkaraisen LUT-yliopistossa valmistunut väitöstutkimus yhdistää lisäävän valmistuksen tekniikkaa ja pedagogiikkaa, ja tarjoaa työkaluja korkeakoulusektorille. LUT on yksi Suomen johtavista lisäävän valmistuksen tutkimus- ja koulutusyksiköistä, ja Pikkaraisen tutkimus ensimmäinen aihetta käsittelevä väitöskirja LUTissa.

”Osaamisen puute ja vaillinainen ymmärrys 3D-tulostuksen mahdollisuuksista ovat selkeä pullonkaula yritysten kasvulle tietyillä valmistavan teollisuuden sektoreilla. Yritysten edustajat puhuvat jo selvästä osaamisen puutteesta, sanoo Lapin ammattikorkeakoulun Kemin yksikössä konetekniikan lehtorina työskentelevä Pikkarainen.

Pikkarainen kertoo, että ohjaajansa professori Heidi Piilin kanssa he tunnistivat jo vuosia sitten kasvavan tarpeen kehittää lisäävän valmistuksen koulutusta.

”Opiskelin itse muutamia vuosia sitten työn ohessa opiskeltavaksi suunnitellussa LUT-yliopiston konetekniikan DI-ohjelmassa, ja innostuin samalla tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Väitöskirjani rakentui idealle, että valmistuvat amk- ja diplomi-insinöörit voisivat jatkossa viedä lisäävän valmistuksen osaamista mahdollisimman tehokkaasti yrityskentälle”, sanoo Pikkarainen.

Tekniikan alan ja lisäävän valmistuksen pedagogiikka on Pikkaraisen mukaan vielä varsin vähän tutkittu alue.

”Tekniikan ja sen oppimisen erityispiirteet tuntuvat olevan vielä tutkimuksellisesti melko alkutekijöissään, mistä hieman yllätyin. On kuitenkin selvää, että perinteiset menetelmät eivät täysin tue kovaa vauhtia kehittyvän tekniikan oppimista.” Pikkaraisen tutkimuksessa oppimisen ja sitä tukevan opetuksen metodit on viety opetussuunnitelmatasolle saakka. Luontevana sovelluskohteena hänellä itsellään toimii Lapin ammattikorkeakoulun konetekniikan koulutusohjelma, jossa lisäävää valmistusta on mahdollista opiskella jopa 47,5 opintopistettä kursseina, projekteina ja opinnäytetyönä.

”Tutkimuksessani kehitetyt työkalut soveltuvat koko korkeakoulusektorille, sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin”, päättää Pikkarainen.

Diplomi-insinööri Ari Pikkaraisen konetekniikan alaan kuuluva väitöskirja Development of learning methodology of additive manufacturing for mechanical engineering students in higher education tarkastettiin 7.7.2021 klo 12 LUT-yliopiston auditoriossa etäyhteyksin. Vastaväittäjänä toimii Program director DI Dr. Maximilian Lackner, FH Technikum Wien, Itävalta. Kustoksena toimii professori Heidi Piili LUT-yliopistosta. 

Teknologia 21:n startup-kilpailu

Teknologia 21 -tapahtuman startup-yrityksille suunnattu kilpailu on käynnistynyt. Kilpailu nostaa esiin uusia ja merkittäviä ratkaisuja teknologian alalla. Suomen Messusäätiö rahoittaa kilpailua 20 000 euron summalla. Kilpailuun voi lähettää ehdotuksia 31.8. saakka.

Teknologia 21 -tapahtuman startup-kilpailu hakee vuoden 2021 lupaavimpia ja potentiaalisimpia teknologia-alan kasvuyrityksiä. Palkinnon voi saada merkittävästä, luovasta ja kekseliäästä teknologia-alan ratkaisusta, joka voi olla esimerkiksi uusi kaupallinen tuote, menetelmä tai sovellus. Ratkaisu avaa parhaimmillaan myös uusia näkökulmia teknologia-alalle.  

Kilpailun järjestää Teknologia-tapahtuma yhteistyössä Finnish Business Angels Networkin (FiBAN) kanssa. FiBan on Euroopan suurimpia bisnesenkeliverkostoja, jossa on jäsenenä yli 670 sijoittajaa. 

Osallistumisohjeet löytyvät osoitteesta www.teknologia21.fi/startup. Kilpailuun voi lähettää ehdotuksia 31.8. saakka. Tämän jälkeen kilpailuraati valitsee ehdotuksista 5–7 parasta ideaa tai ratkaisua, jotka etenevät tapahtumassa järjestettävään pitchaus-kilpailuun. Raati tekee valintansa pitchaus-esitysten perusteella. Tulokset julkistetaan Teknologia 21 -tapahtuman iltajuhlassa Teknologia Partyssä 10.11. 

Startup-kilpailu järjestetään nyt toisen kerran. Edellisen, vuonna 2019 järjestetyn kilpailun voitti Skillgrower Oy, joka on kehittänyt kouluille oppimisen esteitä poistavan ja kaikilla päätelaitteilla toimivan matematiikan oppimisjärjestelmän. 

Teknologia 21 järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 9.–11.11.2021. Tapahtuman teema on Kestävän huomisen ratkaisut – Solutions for Sustainable Future.   

yritysrahoitus maaseudun pk-yritysten liiketoimintaan

Vireä elinkeinoelämä on avainasemassa, kun pohditaan keinoja maaseudun autioitumisen ehkäisemiseen. Maaseudun yritysrahoitus voi auttaa pienyrittäjää tai pk-yritystä luomaan kotiseudulleen uutta liiketoimintaa tai kehittämään jo olemassa olevaa bisnestä.

Maaseudun yritystukien näkökulmasta 95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua. Uuden kaupunki-maaseutuluokituksen perusteella Suomen yrityksistä noin 30 prosenttia sijaitsee maaseudulla. Maaseudun yritystuet tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille, aloittaville ja laajentaville, toimintansa kehittämiseen ja uudistamiseen.

Tukea uuden yrityksen alkutaipaleelle

Maaseudun yritystukia voi hakea, vaikka ei harjoittaisikaan maataloutta yritystoiminnan lisäksi.

Rahoitusta voi hakea, jos on mm. perustamassa yritystä maaseudulle tai kehittämässä siellä sijaitsevaa, jo toiminnassa olevaa yritystä.

Rahoitusta avoivat hakea luonnolliset henkilöt eli yksityiset elinkeinonharjoittajat eli toiminimiyrittäjät ovat luonnollisia henkilöitä, osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osuuskunta. Lisäksi yrityksen tulee olla pk-yritys eli työllistää alle 250 työntekijää alle 50 miljoonan euroa vuotuisella liikevaihdolla. Pk-yritykset voidaan jakaa edelleen tarkemmin mikroyrityksiin, pieniin yrityksiin ja keskisuuriin yrityksiin.

Tuen edellytyksiin kuuluu, että yrityksellä pitää olla riittävät ja realistiset edellytykset jatkuvaan kannattavaan liiketoimintaan ja yritystoiminnan on taattava pääasiallinen toimeentulo vähintään yrittäjälle itselleen tai vaihtoehtoisesti ainakin yhdelle työntekijälle.

Lisäksi perustamistuella on oltava aitoja vaikutuksia niin yritykseesi kuin sen toimialueeseen. Maaseudun yritystukien tarkoituksena on maaseudun elävöittäminen eli käytännössä elinkeinotoiminnan vireyttäminen ja uusien työmahdollisuuksien luominen. Tuen saaminen ei saa kuitenkaan vääristää kilpailua.

Myös liiketoiminnan uudistamiseen ja investointeihin

Huomioitava on, että perustamistukea voit saada myös olemassa olevan liiketoiminnan uudistamiseen, investointikartoitukseen ja investoinnin toteuttamiseen. Myös useamman yrityksen yhteisiä hankkeita voidaan rahoittaa

Lisäksi on olemassa koronaepidemiaan liittyviä väliaikaiset rahoitusvaihtoehdot. Hakuikkunat ovat näillä näkymin auki kesäkuun loppuun 2021 saakka. Yritystukea haetaan ELY-keskukselta tai paikalliselta Leader-toimintaryhmältä. http://www.elykeskus.fi

Toukokuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin toukokuun numero 5/2021 on ilmestynyt. Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!

Konepajojen ammattilehden toukokuun numerossa ovat mukana ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutuudet, uutiset ja tapahtumat. Investointiartikkeleita toukokuun numerossa tutun runsaasti, mm. Kuopiosta, Seinäjoelta, Punkaharjulta ja Pietarsaaresta. Lue Konekuriiri!

KK Ilmoittajat toukokuu 5 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Aliko Oy

AW Tools

Bystronic

Cenic Finland Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Dormann

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

J.K Kone Oy

JR-Machines Oy

Konelintu Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Yaskawa Finland Oy

Zenex Computing Oy

Tukea yrityksen kehittämiseen

Kun yrityksen liiketoiminnan uudistaminen tai kansainvälistyminen on mietinnässä, kannattaa muistaa, että yksi mahdollisuus edetä asioissa on kehittämisavustus. Avustusta on saatavissa pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin, kun yritys aloittaa toimintansa, haluaa panostaa merkittävästi uudistumiseen tai pyrkii kasvamaan. Erityispainopisteenä on yritysten kansainvälistyminen.

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää normaalina kehittämisavustuksena myös vuonna 2021, väliaikaisena valtiontukena sekä erityiskokonaisuutena pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa ennen 1.1.2020, tukea voidaan myöntää 30.6.2021 asti​​​​​​​.

​​​​​​​​​​​Myöntämisehtona on, että yrityksellä tulee olla halua kokonaisvaltaiseen ja merkittävään liiketoimintansa kehittämiseen. Yrityksellä saattaa olla tarve uudistaa liiketoimintaansa toimiakseen kannattavammin muuttuneilla markkinoilla tai parantaa kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä.

Kehittämisavustusta myönnetään pk-yrityksille, joilla on kannattavan toiminnan edellytykset ja riittävästi omia resursseja kilpailukykyä parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Yritys rahoittaa kehittämishankkeesta vähintään puolet itse.

Yrityksen kehittämisavustuksesta säädetään laissa valtionavustuksesta yrityksen kehittämiseksi ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi. Rahoitus on harkinnanvaraista valtionavustusta.

Kehittämisavustuksen kohteet

Kehittämisavustuksen avulla voi kehittää jo olemassa olevaa liiketoimintaa tai luoda yrityksen kannalta täysin uutta liiketoimintaa. Tähtäimessä voi olla myös vienti- ja kansainvälistymismahdollisuuksien parantaminen tai kasvun hakeminen uusia tuotteita, palveluita tai tuotantomenetelmiä kehittämällä. Yritys voi tavoitella uusia markkinoita tai kartoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yrityksen tulee laatia kehittämishanketta koskeva hankesuunnitelma, joka sisältää suunnitellut toimenpiteet aikatauluineen ja kustannuksineen sekä hankkeella tavoiteltavat tulokset. Laadintavaiheessa suunnitelmaa voi käydä läpi yhdessä ELY-keskuksen kanssa.

Kehittämistoimenpiteisiin liittyviä palkka-, konsultointi-, matka-, messuosallistumis- ja vastaavia menoja voidaan tukea enintään 50 %:lla avustuksen perusteena olevista menoista. Hankkeeseen sisältyviä investointeja voidaan tukea yrityksen koosta ja sijainnista riippuen 10–35 %:lla avustuksen perusteena olevista menoista.

Yleiset ja erityiset valintaperusteet

Yrityksen kehittämisavustus osarahoitetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto -ohjelmasta. Tämän johdosta yrityksen kehittämisavustuksella tuettavien hankkeiden tulee täyttää rakennerahasto-ohjelman tavoitteet ja kriteerit. Keskeisimpinä perusteina tarkasteltaessa soveltuvuutta rakennerahasto-ohjelmaan ovat ohjelman valintaperusteet.

Ohjelman valintaperusteet jakautuvat yleisiin ja erityisiin valintaperusteisiin. Yleiset valintaperusteet ovat EU:n ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia.

Erityiset valintaperusteet ovat rakennerahasto-ohjelmassa todetun erityistavoitteen mukaisia. Kaikkien rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden tulee vaikuttaa kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Myös rakennerahasto-ohjelman horisontaaliset periaatteet, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys, on otettu huomioon erityisissä valintaperusteissa. Erityisiä valintaperusteita käytetään hankkeiden valintaan liittyvässä hankkeiden pisteytyksessä.

Hakeminen

Yrityksen kehittämisavustusta koskevia hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Kehittämisavustusta on haettava ennen hankkeen aloittamista. Avustus maksetaan erillisestä hakemuksesta hankkeen edistymisen mukaan. Maksua haetaan jälkikäteen 1-2 kertaa hankkeen koko ja kesto huomioiden.

Kannattaa ottaa yhteyttä ELY-keskuksen asiantuntijaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ennen hakemuksen jättämistä. ELY-keskuksen asiantuntijalta on mahdollista saada neuvoja hankesuunnitelmasi valmisteluun. Samalla saa lisätietoja kehittämisavustuksen myöntämisperusteista, tarkemmista alueellisista rahoituslinjauksista ja hyväksyttävistä menoista. ely-keskus.fi

Kansallinen EU-rahoitusneuvontapalvelu

Business Finlandiin on avattu uusi kansallinen EU-rahoitusneuvontapalvelu. Palvelu kokoaa yhteen tietoa Euroopan unionin avustuksista, lainoista, takauksista, pääomasijoituksista, tuista ja julkisista hankinnoista, sekä ohjaa ja neuvoo niiden käytössä.

EU-rahoitusta voivat hyödyntää yritykset, tutkimuslaitokset, kunnat, rahoituslaitokset ja muut tahot. Uusi työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama ja Business Finlandin toteuttama palvelu tarjoaa ajankohtaista tietoa ja hankekohtaista ohjausta sekä järjestää EU-rahoitukseen liittyviä tapahtumia.

EU-rahoitusneuvontapalvelun verkkosivuston sisältö tuotetaan yhteistyössä rahoitusohjelmien ja -välineiden suomalaisten vastuutahojen kanssa ja palvelu toimii verkostomaisesti EU-rahoituksesta vastaavien tahojen kanssa.

Business Finlandissa toimii jo ennestään EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien yhteystoimisto, joka tarjoaa kaikille avointa, maksutonta neuvontaa ja sparrausta Horisentti Eurooppa-ohjelmasta.  

”Uusi, laajasti EU-rahoitusta suomalaisille avaava palvelu täydentää hyvin jo pitkään toiminutta tutkimus- ja innovaatiorahoitusta koskevaa neuvontapalveluamme. On tärkeää, että Suomessa osataan hyödyntää kaikki EU:n rahoituslähteet täysimääräisesti emmekä jää kilpailijamaistamme jälkeen”, sanoo eurooppalaisen innovaatioyhteistyön johtaja Elina Holmberg Business Finlandista. eurahoitusneuvonta.fi

Huhtikuun Konekuriiri 4/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin huhtikuu numero 4/2021 on ilmestynyt.

Lue Konekuriiri, aina täyttä koneasiaa! Metallin ammattilaisten ehdoton ajankohtaisjulkaisu, mukana kiinnostavimmat ajankohtaiset kone- ja laiteuutiset, uutuudet ja alan kuulumiset. Investointiartikkeleita mukana tällä kertaa mm. Kuopiosta, Kalajoelta, Tampereelta, Nivalasta ja Sievistä.

KK Ilmoittajat huhtikuu 4 2021:

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Avertas Robotics

Auto-Kulmala Oy

AW Tools

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy

Evomax Oy

Fastems Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Maaliskuun Konekuriiri 3/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin maaliskuun numero 3/2021 on ilmestynyt.

Aina täyttä koneasiaa! Konepaja-ammattilaisten maaliskuun ajankohtaispaketissa ovat mukana alkukevään kiinnostavimmat kone- ja laiteuutiset sekä tuoreimmat alan kuulumiset. Ajat paranevat ja tuotantoa kehitetään nyt kovaa vauhtia, investointiartikkeleita on lehdessä mm. Outokummusta, Tuusulasta, Lempäälästä, Eurajoelta ja Pirkkalasta. Lue!

KK:n Ilmoittajat maaliskuu 3 2021:

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

AW Tools

Bystronic

Cenic Finland

Coastone Oy

Creamaster Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Lehmann

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredse Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Järvileasing Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Suomen Terätuonti Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

Autoteollisuuden muutos tuo uusia mahdollisuuksia työvälinevalmistajille

Työväline ja Muoviteollisuuden alkuvuoden tapahtumiin kuuluvat neuvottelupäivät, ja tällä kertaa tapahtuma pidettiin, kuinkas muuten, webinaarimuodossa tammikuun lopulla. Ajankohtaisasioita niputtanut tapahtuma luotasi mm. sähköautojen ja sähköautojen akkutuotannon muutoksia ja mahdollisuuksia työkalunvalmistajille.

Toimialaryhmän puheenjohtajan Kai Syrjälän mukaan tapahtuman oli koottu aiemmasta poikkeavia uusia näkökulmia, ja Suomessa erityisesti Valmet Automotiven siirtojen myötä hyvin ajankohtainen sähköauto- ja sähköautojen akkuteema on niistä yksi.

”Kyseessä on uusi ja potentiaalinen bisnes, mihin meillä Suomessa on osaamista ja mahdollisuuksia. Sellaisena se tuo uusia mahdollisuuksia myös työvälinevalmistuksen alueelle”, Syrjälä tiivisti.

Myönteistä taloudesta

Tapahtuman alkuun esiteltiin talouden tunnelmia ja näkymiä. Teknologiateollisuuden ekonomisti Jukka Palokangas kiteytti ajankohtaisen suhdannekatsauksen teemoja, ja lupaaviltahan teollisuuden näkymät näyttävät.

Iso asia on, että Euroopan alueella teollisuus ei romahtanut viime vuonna ja kääntyi vuoden lopulla nousuun. Sikäli kehitys poikkeaa isosti toistakymmentä vuotta sitten tapahtuneesta ja edelleen hyvin muisteissa olevasta finanssikriisistä.

Osana Eurooppaa Suomen teollisuuden kehitys viime kriisivuonna kuitenkin kohtuullista.

”Pudotus teknologiateollisuuden alueella on jäänyt jopa hämmästyttävän pieneksi”, totesi Palokangas.  Haasteetkin silti ovat tutut, ja isosti ne liittyvät investointeihin tässä maassa. Kaulaa kilpailijamaihin riittää, ja sen kaulan kuromisessa on tekemistä, totesi Palokangas.

Jukka Palokangas

Muoviteollisuuden katsauksen esitti toimitusjohtaja Vesa Kärhä. Alueella vuosi oli vaiherikas, kokonaistuotanto laski viime vuonna lähes kuusi prosenttia, mutta toisaalta lääkehuollon tarvikkeiden valmistajille mitattiin saman verran kasvua. Ruiskuvalupuolella viime vuosi toi vaihteluja, kotoilu ja uuden turvallisuusjärjestelyt, testaus ja nyt viime aikoina vallinnut lumitalvi ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia, joihin on vastattu.

Jatkoa Kärhöä kuvasi arvoitukselliseksi, terveyspuolen laitteiden kysyntä tasaantuu, mutta rästiprojekteja voi olla edessä paljonkin. Yksi hyvin potentiaalinen sektori alueella on liikenteen sähköistys, sanoi Kärhä.

Omassa osiossaan asiakkuuden hallinnan vaateita koronatilanteeseen liittyen tiivisti Meconetin asiakkuus- ja myyntijohtaja Markku Kuismin. Meconetilla se on mm. merkinnyt eneneviä yhteyksiä verkon kautta, myös omia palveluja, verkkonäkymisen kehitystä ja uutiskirjetoimintoja on kehitetty. Teams-palaverit jäänevät osin elämään mm. ensi vaiheen asiakaskontaktoinnissa myös kriisin jälkeen, totesi Kuismin.

Ilmiöitä ja mahdollisuuksia

Alkuvuoden ajankohtaisseminaarissa esillä on ollut kerta kerralta uusia mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen. Aika lailla ne painottuivat webtapahtuman luonteeseenkin liittyen digipuolelle. VTT:n Senior Scientist Markku Mikkola toi cybernäkökulmaa tulevaisuuden tehtaan arvoketjuihin. Teemana oli mm. digitalisoinnin turvallisuus ja verkkohyökkäykset teollisuuslaitoksiin. Näihin ilmiöihin on muutoksessa varauduttava, ja näitä asioita vie eteenpäin juuri mm. Euroopan laajuinen projekti, jossa VTT on mukana. Projektiin osallistuu 28 partneria Euroopasta ja myös Kanadasta.

Markku Mikkola

Aalto-yliopiston Professori Jari Juhanko teki yleiskatsauksen datan mahdollisuuksiin ja sen hyödyntämiseen liiketoimintaverkostoissa. Alustoja ja mahdollisuuksia on paljon, yksi viesti alustoihin liittyen oli huomio eri toimintatapojen yhteensopivuuteen muiden toimijoiden kanssa.

Santtu Kuparinen Hasco Nordicilta esitteli tapahtuman seuraajille muotinvalmistajille tarkoitettu Hasco-onlineportaalia, minkä kautta on mahdollista tilata muotinosia verkosta. Ideana on suoraviivaistaa suunnittelu ja hankintaprosesseja valmisosien ja verkon esittely- ja tilausmahdollisuuksien kautta.

Sähköautot ja akut

Sähköautot tulevat ja tiedossa on, että niiden tuotanto muuttaa autoihin liittyvien komponenttien tuotantoa ja vaikuttaa sitä kautta myös työkalunvalmistukseen.

Mielenkiintoisessa katsauksessaan Uddeholmin Product Manager Berne Högman tiivisti esitykseensä sähköautovalmistuksen vaikutuksia työkaluntekijöille materiaalipuolella.

Muutos on kokonaisvaltainen ja se koskee autoissa komponentteja rungoista akkuihin ja moottoreihin. Yksi yhteinen nimittäjä on materiaalien kestävyys, jatkossa yhä enemmän osia tehdään AHSS/UHSS -teräksistä, ja kehittyneempien työkaluterästen tarve kasvaa niin kylmä- kun kuumamuotoilussa. Auton komponentit ovat usein myös aiempaa kookkaampia, usein ohuempiakin, jotka tuovat uusia vaatimuksia myös materiaaleille.

Myös vaihdevoimat tuovat uusia vaatimuksia teräksille. Muovisosien osalta kulutuskestävyyden vaatimukset kasvavat.

Ilkka Heikkilä

Toinen alueen esitelmä kuultiin liittyen sähköautojen akkutuotannon erikoisvaatimuksiin työkalunvalmistukseen liittyen, Valmet Automotiven Sourcing Manager Ilkka Heikkilä esiintyi. Vaatimustasolla ehdoton edellytys työkalunvalmistajille on ISO 9001, ja toinen autoteollisuuden yleinen koko tuotantoketjun laadunhallintajärjestelmä IATF 16949, mikä sisältää monenlaisia vaatimuksia mm. laatuun, sen kehitykseen, tuotannon ja materiaalienhallintaan.

Toimittajille keskeinen on PPAP (Production Part Approval Process) ja sen myös työkalunvalmistajia määrittelevät erityisvaatimukset mm. tarkkuuteen, sen mittauksiin ja raportointiin liittyen. Työtä alan järjestelmien ylösajo vaatii, mutta pelästyä ei pidä, kannusti Kai Syrjälä esityksen jälkeen. Työtä motivoivat sarjatuotannon mahdollisuudet.

Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden valmistajien toimialaryhmä

Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden valmistajien toimialaryhmän organisoima ajankohtaistapahtuma on perinteisesti suosittu kokonaisuus, ja keräsi webmuodossakin jälleen kokoon kymmeniä osallistujia. Suomalaiset työvälinevalmistajat tuottavat muotteja muoviteollisuudelle sekä meistejä, puristintyökaluja, teriä ja kiinnittimiä metalliteollisuudelle sekä tekevät muottien huoltoa ja korjausta. Toimialaryhmä on perustettu vuonna 1975.

Kari Harju

« Vanhemmat artikkelit