Kategoria-arkisto: Tutkimus ja kehitys

KONEKURIIRI 7/2020 on ilmestynyt

Konekuriirin 30. vuosikerran syyskuun numero 7/2020 on ilmestynyt.

Lehdessä ovat mukana alkusyksyn keskeiset koneasiat, runsaasti ajankohtaisia teknologia- ja tapahtumauutisia sekä investointiartikkeleita mm. Outokummusta, Lieksasta, Seinäjoelta, Naantalista ja Petäjävedeltä. Konekuriiri on täyttä koneasiaa. Klikkaa ja lue. Siirry lehteen

Konekuriirin syyskuun numeron ilmoittajat:

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Akaa Steel Oy

Avertas Robotics Oy

Bystronic

Carl Zeiss Oy

Cenic Finland Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

Endor Oy

Evomax Oy

Fastems Oy Ab

Feedback Media Design GmbH

FMS-Service Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste Oy

Kestools Oy

Koneistamo Reini Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade

Maint Way Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prima Power Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Seco Tools Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy

Zenex Computing Oy

Digitaalinen kaksonen tulkitsee todellisuutta ja tehostaa toimintaa

Digitaalisia kaksosia ja niiden mahdollistamaa uutta palveluliiketoimintaa kehitetään LUT-yliopistossa. Tarkoitus on tukea teollisuusyritysten digitaalista murrosta ja kasvua.

LUT-yliopistossa kehitetään digitaalisia kaksosia teollisuusyritysten kasvun tueksi. Digitaalinen kaksonen (Digital Twin) tarkoittaa esimerkiksi tuotantokoneen virtuaalista kopiota. Tietokoneella tehty kopio voi mallintaa suuriakin kokonaisuuksia, kuten tehdassalia koneineen, tuotantoprosesseineen, järjestelmineen ja työntekijöineen.

Digitaalisen kaksosen kautta voidaan seurata reaaliajassa koneiden tehoja, lämpötiloja, rakenteiden jännitteitä ja vaikkapa kuluvien osien rasituksia. Kopioista saatu data on visualisoitu pitkälle viedyissä järjestelmissä yhdellä silmäyksellä ymmärrettäväksi. Datasta nähdään, miten tuotantoa voidaan tehostaa esimerkiksi puuttumalla koneiden käyttöasteisiin tai häiriötä ennakoiviin tilanteisiin.

”Digitaalinen kaksonen poikkeaa perinteisestä mallinnuksesta siinä, että sitä voidaan hyödyntää niin monessa tuotantoprosessin vaiheessa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi tuotekehityksessä, markkinoinnissa, kunnonvalvonnassa, perehdytyksessä ja käyttäjäkoulutuksessa”, LUT-yliopiston konetekniikan professori Aki Mikkola sanoo.

Digitaalisen kaksosen avulla voidaan myös suunnitella ja testata kustannustehokkaasti ja turvallisesti sellaista, mitä ei vielä ole olemassa, esimerkiksi tehtaan laajentamista. Mallinnuksista nähdään, miten tuotantolinjat, työntekijät, robotit ja trukit mahtuisivat toimimaan suunnitellussa tilassa, tai miten hajautunut hukkalämpö on tehokkaimmin siirrettävissä takaisin kiinteistön energiajärjestelmään.

Rauta ja ohjelmisto yhteen

Aki Mikkola ja LUT-yliopisto ovat mukana monitieteisessä Digibuzz-hankkeessa, jossa pyritään löytämään digitaalisten kaksosten ja mallinnuksen parhaimmat ratkaisut teollisuuden hyväksi. Hankkeessa tarkastellaan, millaiset digitaalisiin kaksosiin perustuvat uudet liiketoimintamallit ovat mahdollisia ja miten.

Yksi hankkeen yrityskumppaneista on teollisuudelle verkkosovellusratkaisuja tarjoava Process Genius Oy. Toimitusjohtaja Jani Akkila kertoo, että yrityksen tavoitteena on kehittää Digibuzz-hankkeessa oma digitaalisten kaksosten alusta, jonka pohjalta voidaan luoda, tuotteistaa ja globaalisti markkinoida uusia liiketoimintamalleja.”Esimerkiksi Rauten kanssa, joka myös on hankkeessa, voisimme luoda paketin, jossa valmistuslaitteiston mukana myydään myös sen digitaalinen kaksonen. Yhteistyöllä optimoitaisiin ja nostettaisiin molempien yritysten palvelutasoa”, Akkila sanoo.

LUTin erikoistutkijan Juhani Ukon mukaan myös valmistuskoneen pelkkien tehojen liisaaminen (leasing) tai huoltokokonaisuuksien myyminen voivat olla uudenlaisia teollisuuden palveluita.

”Tehtaan omistaja on aiemmin joutunut pohtimaan, milloin mitkäkin päivitykset ja huollot ovat oikeasti tarpeen. Mallinnuksesta nähdään, mihin osiin on tartuttava ja missä järjestyksessä, jotta tuotanto pysyy tehokkaana”, Ukko selventää.

Digitaalisella kaksosella voidaan siis edistää myös oman toiminnan autonomisuutta. Samalla säästetään energiaa, luontoa ja raaka-aineita. Digitaalisen kaksosen kautta, tuotantolinjan komponentteja reaaliaikaisesti seuraamalla, voidaan vaikuttaa jopa elintarvikkeen kilohintaan.

”Samalla päästään käsiksi tuotantoketjun hyödynjakomalliin eli kustannusten ja voiton jakautumiseen osapuolten kesken”, Ukko sanoo.

Yrityksiltä uusien digitaalisen mahdollisuuksien hyödyntäminen ei edellytä varsinaisesti uutta osaamista, sanoo Process Geniuksen Jani Akkila. ”Yritykseltä tarvitaan liiketoiminnan substanssiosaaja, joka tuntee tehtaansa ja laitteensa ja tietää parhaiten, minkä asioiden seuraamisesta digitaalisesti on eniten hyötyä”, Akkila kiteyttää.

TAMK tutkii koneenvalmistuspiirustusten korvaamista digitaalisella mallilla

Vaikka koneenrakennusteollisuus on muuttunut digitaalisemmaksi, ei laadunvarmistuksen rooli ole suinkaan pienentynyt. Yhtenä laadunvarmistuksen työkaluna käytetään koordinaatiomittakonetta, jolla tarkastetaan kappaleen yhdenmukaisuus suunniteltuun.

Koordinaatiomittauksessa PMI-tiedot eli kappaleen mitat, toleranssit sekä pinnan ominaisuuksien merkinnät on perinteisesti ohjelmoitu mittalaitteisiin valmistuspiirustuksissa olevien tietojen pohjalta. 

”Kehitämme ja testaamme nyt valmistusta, jossa valmistuspiirustuksista pyritään kokonaan eroon ja korvataan ne digitaalisella mallilla. Siinä PMI-data kulkee mukana suunnittelusta valmistuksen kautta aina laadunvarmistukseen ja mittaukseen saakka. Sen sijaan, että kappaleen PMI-tiedot joudutaan syöttämään erikseen koordinaattimittauskoneeseen, pystyy kone automaattisesti määrittelemään mittauksen suoraan digitaalisesta mallista saatavan PMI-datan avulla, selittää TAMKin ÄVE-osahanketta vetävä konetekniikan koulutuksen lehtori Lasse Hillman.

Älykästä teollista valmistamista

TAMKin hanke on osa laajempaa Älykäs valmistus ekosysteemissä -hanketta, jonka tavoitteena on tehdä koneenrakennusalasta entistä tehokkaampi älykkäiden valmistusprosessien ja yhteistyöverkostojen avulla. Mukana on omilla kehittämishankkeillaan niin suuryrityksiä kuin pk-yrityksiä ja tutkimus- ja koulutuslaitoksiakin.

”Meitä huolestutti alan tulevaisuus tilanteessa, jossa työvoima vähenee ja kiinnostus alaa kohtaan heikkenee. Samaan aikaan näimme mahdollisuuden uuden porakonetehtaamme suuren investoinnin yhteydessä laajentaa vaikuttavuutta koko toimialan kehittämiseen yhteistyössä muiden kanssa, kertoo Pasi Julkunen, Sandvik Mining and Rock Technologyn Head of Strategic Projects, lähtökohdista, joista syntyi Älykäs valmistus ekosysteemissä -hanke.

Tulokset käytäntöön yrityksissä

Valmistuspiirustusten korvaamista digitaalisella mallilla on jo ehditty TAMKin ÄVE-hankkeessa testata yhteistyössä Salon Konepajan ja Sandvikin kanssa.

”Yksi meitä kiinnostanut osa-alue tässä ekosysteemihankkeessa oli PMI-datan hyödyntäminen kappaleen valmistuksessa sekä mittaustekniikkaan liittyvä testaaminen, johon juuri TAMKin osahanke keskittyy”, kertoo Salon Konepajan kehityspäällikkö Harri Kuittinen.

”Haluamme varautua tulevaisuuteen ja olla valmiita, jos ja kun PMI-dataa sisältävät digitaaliset mallit yleistyvät. Meillä on useita asiakkaita ja meidän tulee kyetä kertomaan heille, missä tiedostomuodossa haluamme PMI-dataa sisältävät digitaaliset mallit, jotta koneemme voivat lukea niitä.”  Nyt käynnissä oleva TAMKin ÄVE-hanke kestää vuoden 2020 loppuun, ja jatkoa on jo suunnitteilla.

Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät 2020, Naantali

Naantalin kylpylä oli tapahtumapaikkana tammikuisille Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäiville. Tapahtuman organisoi Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden toimialaryhmä, ja vuosittain järjestettävään kokonaisuuteen kuuluvat seminaari, sen yhteydessä pidettävä näyttely sekä vierailut alan yrityksissä sekä verkottuminen.

Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät keräsi Naantaliin lähes sata alan ammattilaista.

Kokonaisuus on vuosien mittaan järjestetty eri paikkakunnilla Suomessa ja maan rajojen ulkopuolellakin, mm. vuosi sitten oltiin Tallinnassa. Varsin usein tapahtumapaikka on kokoonnuttu kuitenkin Naantalissa. Siellä oltiin koolla nytkin, tosin tapahtumaan liittyi myös vierailu Valmet Automotivella Uudessakaupungissa.

”Suomi sinnittelee, kohti parempaa”

Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät tarjoaa perinteisesti ajankohtaisasiaa tiiviissä paketissa. Tapahtuman alkuun kuultiin tuore katsaus taloustilanteesta, sen esitti Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Jukka Palokangas. Hänen ilahduttava viestinsä oli se, että maan taloudessa menee paremmin kuin yleismediaa seuraten luulisikaan. Teollisuudessa kasvu jatkuu ja tilauskannat näyttävät varsin hyviltä.

”Suomi sinnittelee, ja taloustilanne meillä on positiivisessa mielessä varsin poikkeuksellinen muuhun euroalueeseen verrattuna. Teknologiateollisuudessa erityisesti telakat vetävät, mutta myös muut toimialat”, Palokangas totesi.

Investointien osalta kuitenkin tekemistä riittää, ne laahaavat edelleen matalalla mm. Ruotsiin verraten, muistutti Palokangas.

Palokankaan mukaan parempaa kuuluu nyt maailmaltakin. Esimerkiksi autoteollisuudessa teknologiamuutoksen aiheuttama epävarmuus on aiheuttanut ostopatoutumaa, mikä jatkossa alkaa purkautua ja näkyä mm. hybridiautojen myynnissä, totesi Palokangas.

Ajankohtaisen katsauksen muoviteollisuuden tilanteesta esitti seminaarissa Muoviteollisuus ry:n Vesa Kärnä.

Ekonomisti Jukka Palokangas kertoi seminaarissa hyviä uutisia taloustilanteesta.

Ajankohtaisanalyysiä tiiviisti

Ammatillisia ajankohtaiskatsauksia kokopäivän seminaariin mahtui kymmenkunta.

Kai Syrjälä Kaidoc Oy:sta kertoi työvälinevalmistuksen vaiheista erityisesti ohjelmistokehityksen puolelta ja nykyhaasteista 2020-luvulle tultaessa, VTT:n Peter Ylenin teemana olivat liiketoimintamallien ja arvoketjujen ennakointi.

METSTA:n Jukka-Pekka Rapinojan aiheena oli malliperustainen tuotemäärittely 3D-suunnittelussa ja tuotannossa.

Miksi nykypäivänä tehdään yhä laajasti 2D-piirustuksia, vaikka suunnittelu on pitkälti 3D-mallinnusta, kysyi Rapinoja, ja keskittyi kokonaisuudessa mm. autoteollisuuden käyttämän ja myös Suomessakin alaa valtaavan MBD (Model Based Definition) -mallinnuksen esittelyyn. Se perustuu kokonaisuudessaan osan tai kokonpanon esittämiseen kokonaisuudessaan 3D-mallin avulla.

Kai Syrjälä, Kaidoc Oy, palkittiin vuoden työvälinevalmistajana henkilöpalkinnolla. Hän esiintyi myös seminaarissa.

Tuotekehityksen läpimenoaika lyhenee, tulkintavireet vähenevät ja havainnollisuus lisääntyy, luetteli Rapinoja MBD:n hyviä puolia.

Iltapäivän puolella seminaari jatkui ohjelmoinnin teemoin, Kari Kuutela Pathtracesta lähestyi 5-akselisen työstökeskuksen ohjelmoinnin haasteita ja ratkaisuja käytännössä testatuin kokemukseen pohjautuvin vinkein. Mitutoyon Harri Salmen teemana oli malliperustainen tuotemäärittely 3D-mittauksessa.

3D-tulostuksen teemat kiinnostavat jatkuvasti vahvasti ja osio kokonaisuudessa oli varattu ansaitusti myös tämän alueen asioille ja kuulumisille. Antti Seppälä EOS:ilta esitteli yrityksen materiaalikehitystä, mikä tapahtuu tunnetusti Suomen Turussa, missä perinteet ja osaamien juontuvat pitkälle, 1980-luvulle saakka. Vesa-Palojoki ABB Drivesilta kertoi yleisölle yrityscase-tyyppisesti 3D-tulostuksen osuudesta ABB:n tuotekehityksessä. 3D-metallitulostuksen mahdollisuuksia on talossa tutkittu eri projekteissa vuosituhannen alusta lähtien. Työ jatkuu, Muiden alueiden case-esityksiä kokonaisuudessa kuultiin iltapäivällä vielä kolme, ne liittyivät ruiskuvalusimulaatioon muotinvalmistuksessa (Matti Majala, Camteam Oy), työkalujen elinkaaripalveluihin (Totti Nurmela, Pdat Oy) ja servopuristimiin (Niko Kärkkäinen, Meconet Oy). Servopuristimen etuja ovat mm. valmistusnopeuden kasvu, energiatehokkuus ja laadunhallinta.

METSTA:n Jukka-Pekka Rapinojan aiheena oli malliperustainen tuotemäärittely 3D-suunnittelussa ja tuotannossa.

Huomionosoitukset ansioituneille

Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät ovat vuosittainen alan ajankohtaiskokoontuminen, ja sellaisena myös areena ansioituneiden palkitsemiselle. Vuoden työvälinevalmistajayrityksenä palkittiin Meconet Oy, ja työvälinevalmistajahenkilönä Kai Syrjälä, Kaidoc Oy. Elämäntyöpalkinto myönnettiin AKA Toolsin Jari Saaraselle, joka toimi myös neuvottelupäivin puheenjohtajana.

Muoviteollisuuden puolelta aloitettiin uutena perinteenä uuden ajan ruiskuvalajan palkitseminen. Palkinnon sai Orthex Group.

Metallin ja muovin työvälineihmisiä Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät kiinnostavat. Paikalla oli tälläkin kerralla jälleen satakunta ammattilaista.

Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäiviin kuuluu näyttelykokonaisuus.

Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden valmistajien toimialaryhmä

Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden valmistajien toimialaryhmä koordinoi alan yritysten teollisuus- ja talouspoliittista yhteistyötä. Toimialaryhmän tärkein tehtävä on omaa toimialaa koskevan teknisen ja taloudellisen tiedon hankkiminen, muokkaaminen ja levittäminen jäsenten keskuuteen. Suomalaiset työvälinevalmistajat tuottavat muotteja muoviteollisuudelle sekä erilaisia meistejä, puristintyökaluja, teriä ja kiinnittimiä metalliteollisuudelle sekä tekevät muottien huoltoa ja korjausta. Toimialaryhmä on perustettu vuonna 1975.

Kari Harju

Kirja Tampereen Rautakourista

Kun tuntee historiaa, nykypäivää on helpompi ymmärtää, sanotaan. Tampereen seudun alihankinnan historiaan liittyen on käynnissä kirjaprojekti. Se niputtaa teemoja siitä, miten tähän päivään on pajoilla päädytty.

Sulaa metallia kaadetaan muottiin, Tampella, 1950-1960. Kuvaaja: Veikko Kanninen. Vapriikin kuva-arkisto.

Tampereen seudun alihankintateollisuuden perinteet ovat pitkät, joten teema on toki mielenkiintoinen. Kirjan toteuttaa Kuvateksti Teemu Järventie Oy ja ytimessä on alueen alihankintatoimintojen, työtapojen ja yritysten kehitys.

”Valmetista tai Tampellasta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta tähän mennessä ei ole tehty opuksia heistä, jotka aikanaan lähtivät isoista yrityksistä, laittoivat oman pajan pystyyn ja alkoivat tehdä alihankintatöitä entisille työnantajilleen ja muille kookkaille päähankijoille. Tämä kirja täyttää nyt aukkoa”, sanoo Teemu Järventie.

Alan konkareista nuoriin osaajiin

Tampereen seudun rautakourat -kirjassa haastatellaan metallialan osaajia takavuosien sotakorvaustuotteita rakentaneista konkareista nuoriin nykypäivän moniosaajiin.

”Alan toimijoiden kokemusten kautta osoitetaan edelleen, miksi ala on ollut ja on yhä merkittävä koko Suomelle”, Järventie kertoo.

Kirja toteutetaan kahdessa osassa yhteistyössä projektiin osallistuvien yritysten kanssa.

Mukaan tulee yhteinen osuus, jossa kerrotaan metalliteollisuuden synnystä Suomessa sekä kehityksestä Tampereella.

”Tämän reilun sadan sivun yleisen tietopaketin oheen jokainen tamperelainen tai ympäristökuntien metalliyritys voi ostaa oman tarinansa. Kokonaisuus voidaan näin kohdistaa tietyn yrityksen näkökulmaan, jolloin kirja toimii mainiosti vaikkapa liikelahjana”, Järventie toteaa.

Tasokkaasti koviin kansiin

Tampereen alihankinnan historiaa niputtavan kovakantisen, ulkoasultaan tasokkaan teoksen toteuttavat Kuvateksti Teemu Järventien tallin ammattikirjoittajat ja -kuvittajat. Teknologiateollisuus ry avustaa hankkeessa tausta-aineistojen yms. muodossa tapauskohtaisesti. Kuvateksti Teemu Järventie Oy on aiemmin toteuttanut kirjaprojekteja eri alueille, useita myös metalliteollisuuteen.

Kari Harju

Osaamisen iloa, menoa ja meininkiä – Nuoret taitajat ratkottiin Joensuussa

Taitaja2019-tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Joensuussa tiistaista torstaihin 21.-23.5. Ammattitaitokilpailun SM-mitaleista kisattiin 43 eri ammattialalla, ja mukana olivat myös CNC-koneistuksen ja Levy ja hitsauksen finalistit.

Taitaja -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Joensuu Areenalla.

Taitaja on ammatillisen koulutuksen tapahtuma ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, sellaisiksi aikoville, heidän vanhemmilleen, koulutuksen asiantuntijoitakin kuin kaikille muillekin ammatillisesta koulutuksesta ja osaamisesta kiinnostuneille.

Ammatillisen koulutuksen ja osaamisen edistämiseksi syntynyt kokonaisuus on nyt suurin ammatillisen koulutuksen alan tapahtuma Suomessa.

”Taitaja on ammatillisen koulutuksen näyteikkuna ja kehittäjä. Kilpailu kannustaa nuoria näyttämään ja käyttämään osaamistaan ja on loistava tapa syventää ammattitaitoa ja vahvistaa itsetuntoa jo opintojen aikana. Oppilaitoksille ja opettajille Taitaja on tilaisuus päivittää tietoja ja taitoja, luoda uusia kontakteja yritysmaailmaan ja toisiin oppilaitoksiin. Kun opitaan muilta ja saadaan uutta intoa omaan työhön, opetuksen laatu pysyy hyvänä, totesi Skills Finland ry:n puheenjohtaja, opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

CNC-koneistuksen kilpailutehtävät tehtiin Hyundai-Kian konein, kahdella koneistuskeskuksessa ja kahdella sorvilla. Etualalla finalistit Joona Savolainen (oikealla) ja Miika Korhonen, CNC-koneistuksen kulta- ja hopeamitalit.

Kilpailu- ja yleisötapahtuma

Taitaja on paitsi mestaruuskilpailu, laaja yleisötapahtuma. Yleisö pääsee seuraamaan ammattiin opiskelevien nuorten SM-kilpailua ja voi samalla tutustua eri ura- ja koulutusvaihtoehtoihin. Vastaavasti yrityksille tarjoutuu mahdollisuus nuorten kykyjen joukossa omia tulevaisuuden tekijöitänsä. Nuoret puolestaan saavat tukea ammatinvalintaansa.

Hitsaustyöt käynnissä Levy ja hitsauksessa. Kuvassa Wiljami Niskakangas, lajin kultamitalisti, sekä finalisti Simo Piiparinen.

Nuorta menoa ja meininkiä tapahtumassa riittää kaikille. Ja sitä osaamisen iloa, mikä oli tällä kerralla tapahtuman teemakin. Muina teemoinaan tapahtuma korostaa yrittäjyyttä, kestävää kehitystä, työkykyä ja työhyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa, tärkeitä asioita tietty kaikki.

Taitaja -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Joensuu Areenalla, sen viereisessä jäähallissa, harjoitushallissa sekä niiden piha-alueilla.  21.–23.5.2018 pidetyssä tapahtumassa kilpailivat semifinaalien kautta tähän finaaliin päässeet nuoret ammattitaitokilpailun SM-mitaleista. Ammattialoja oli edustettuna nyt 43 ja niissä yli neljänsataa kilpailijaa. Osassa kilpailulajeista nähtiin myös kansainvälisiä kilpailijoita sekä lukio- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita.

Konepajatöiden puolelta kilpailulajeina olivat tutusti CNC-koneistus sekä Levy ja hitsaus, jotka mittasivat monipuolisesti alojen osaamista.

CNC-koneistuksen suoritus koostui moduuleista, joiden sisältöä olivat CNC-sorvaus, CNC-jyrsintä, CAD/CAM-2D- työstöratojen luonti sekä konepajamittaus ja piirustusten lukutaito. Levy ja hitsauksessa mitattiin mm. piirustusten lukutaitoa, materiaalintuntemusta ja käsittelyä, taivutus- ja leikkaamis- sekä tietenkin hitsaustaitoja.

Väkeä käytävien täydeltä. Taitaja on paitsi mestaruuskilpailu, yleisötapahtuma, mikä tarjoaa moninaisia näkymiä tämän päivän ammatillisen koulutukseen.

Taitaja2020 kisataan Jyväskylässä

Taitaja-kilpailun lisäksi tapahtumassa järjestettiin TaitajaPLUS -ammattitaitokilpailu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, kolme näytöslajia ja neljä ammattinäytöstä. Lisäksi yläkoululaiset osallistuivat kädentaitokilpailuun Taitaja9-finaalissa.

Eri alojen kultamitalistein joukosta valittiin jälleen myös Taitajien Taitaja, kilpailun juryn valitsema positiivinen kilpailija, joka on ylpeä omasta osaamisestaan sekä ammatistaan. Vuode 2019 Taitajien Taitaja on automaalauksessa kilpaillut Emilia Pääkkönen Riveriasta.

Yläkoululaisten Taitaja9-kilpailun voitti joukkue nimeltä Skootterit. Joukkueessa kilpailivat Topi Perttu, Juho Vuorio jaEetu Aho Isokyron yläkoulusta.

Taitaja2019 -tapahtuman kokonaisjärjestelyistä vastasi Riveria yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Taitaja-tapahtuman taustaorganisaationa toimii Skills Finland. Ensi vuonna Taitaja kisataan Jyväskylässä.

Tulokset:

CNC-koneistus:

Joona Savolainen, Savon ammattiopisto 79.50 pistettä, Gold; Miika Korhonen, Savon ammattiopisto, 77.50, Silver; Lauri Tenhunen, Gradia, 72.00, Bronze; Rasmus Kaatrasalo, Ylä-Savon ammattiopisto, 51.00, Jasperi Ristimäki, Gradia, 46.00.

Levy ja hitsaus

Wiljami Niskakangas, Koulutuskeskus Jedu, 70.34 pistettä, Gold; Pyry-Veikko Ikonen, Koulutuskeskus Salpaus, 69.16, Silver; Meiju Eskelinen, Savon ammattiopisto, 68.50, Bronze; Arttu Keski-Korpi, Koulutuskeskus Jedu,65.84; Henrik Hyväri, Oulun seudun ammattiopisto, 64.00; Simo Piiparinen, Savon ammattiopisto, 60.34; Teemu Jauhola, Ammattiopisto Lappia, 58.34; Veikko Hakala, Vamia, 47, 00.

Ja lastu lentää. Kameroiden ja screenien avulla katsojat pääsivät työsuoritusta lähelle.

Kari Harju