Kategoria-arkisto: Ainetta lisäävä valmistus

Väitöstutkimus kuroo umpeen teollisuuden osaamistarpeiden ja koulutuksen välistä aukkoa lisäävässä valmistuksessa

Lisäävä valmistus eli 3D-tulostus kasvaa vauhdilla haastamaan perinteisiä teollisia valmistusmenetelmiä. LUT-yliopistossa valmistunut konetekniikan alan väitöstutkimus tarkastelee lisäävää valmistusta oppimisen näkökulmasta, ja auttaa vastaamaan teollisuuden kasvaviin osaamistarpeisiin.

Ari Pikkarainen

Lisäävä valmistus on joillakin aloilla saavuttanut jo niin kutsutun teollisen standardin aseman. Alaan liittyvä tutkimus ja koulutustarjonta on Suomessakin voimakkaassa kasvussa, sillä osaamisen puute jarruttaa vielä suomalaista yrityskenttää tarttumasta eri 3D-tulostuksen tarjoamiin tekniikoihin.

Ari Pikkaraisen LUT-yliopistossa valmistunut väitöstutkimus yhdistää lisäävän valmistuksen tekniikkaa ja pedagogiikkaa, ja tarjoaa työkaluja korkeakoulusektorille. LUT on yksi Suomen johtavista lisäävän valmistuksen tutkimus- ja koulutusyksiköistä, ja Pikkaraisen tutkimus ensimmäinen aihetta käsittelevä väitöskirja LUTissa.

”Osaamisen puute ja vaillinainen ymmärrys 3D-tulostuksen mahdollisuuksista ovat selkeä pullonkaula yritysten kasvulle tietyillä valmistavan teollisuuden sektoreilla. Yritysten edustajat puhuvat jo selvästä osaamisen puutteesta, sanoo Lapin ammattikorkeakoulun Kemin yksikössä konetekniikan lehtorina työskentelevä Pikkarainen.

Pikkarainen kertoo, että ohjaajansa professori Heidi Piilin kanssa he tunnistivat jo vuosia sitten kasvavan tarpeen kehittää lisäävän valmistuksen koulutusta.

”Opiskelin itse muutamia vuosia sitten työn ohessa opiskeltavaksi suunnitellussa LUT-yliopiston konetekniikan DI-ohjelmassa, ja innostuin samalla tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Väitöskirjani rakentui idealle, että valmistuvat amk- ja diplomi-insinöörit voisivat jatkossa viedä lisäävän valmistuksen osaamista mahdollisimman tehokkaasti yrityskentälle”, sanoo Pikkarainen.

Tekniikan alan ja lisäävän valmistuksen pedagogiikka on Pikkaraisen mukaan vielä varsin vähän tutkittu alue.

”Tekniikan ja sen oppimisen erityispiirteet tuntuvat olevan vielä tutkimuksellisesti melko alkutekijöissään, mistä hieman yllätyin. On kuitenkin selvää, että perinteiset menetelmät eivät täysin tue kovaa vauhtia kehittyvän tekniikan oppimista.” Pikkaraisen tutkimuksessa oppimisen ja sitä tukevan opetuksen metodit on viety opetussuunnitelmatasolle saakka. Luontevana sovelluskohteena hänellä itsellään toimii Lapin ammattikorkeakoulun konetekniikan koulutusohjelma, jossa lisäävää valmistusta on mahdollista opiskella jopa 47,5 opintopistettä kursseina, projekteina ja opinnäytetyönä.

”Tutkimuksessani kehitetyt työkalut soveltuvat koko korkeakoulusektorille, sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin”, päättää Pikkarainen.

Diplomi-insinööri Ari Pikkaraisen konetekniikan alaan kuuluva väitöskirja Development of learning methodology of additive manufacturing for mechanical engineering students in higher education tarkastettiin 7.7.2021 klo 12 LUT-yliopiston auditoriossa etäyhteyksin. Vastaväittäjänä toimii Program director DI Dr. Maximilian Lackner, FH Technikum Wien, Itävalta. Kustoksena toimii professori Heidi Piili LUT-yliopistosta. 

Nopeaa 3D-tulostusta metrin työalueella

Tehokkaasti sovellettuna 3D-tulostimilla tekee monenlaisia asioita. Esimerkiksi prototyyppien valmistus on tuttu sovellusalue. Kun Framery hankki kookkaan 3D-tulostimen, protojen valmistus sai nopeutta ja rahaakin säästyy aiempaan verrattuna.

Frameryn yritystarinaa ovat monet seuranneet mielenkiinnolla viime vuosina.

Nuorten insinöörien omakohtaista kokemuksista avokonttorin hälinässä syntynyt, tehokkaasti tuotteistettu idea konttoreihin sijoitettavista äänieristetyistä työtiloista ja samalla työrauhan tyyssijoista on rauhoittanut perin monen toimistoammattilaisen työelämää viime vuosina.

Yritys aloitti vuonna 2010 ja vuonna 2019 ylitettiin 100 miljoonan liikevaihto.

Työtila on kooltaan 1000x500x500 mm. Alustalla pakkauskehitysprojektiin liittyvä kappale.

Konttorit tyhjentänyt koronavuosi hidasti hieman yrityksen kasvua, mutta jatkolta odotetaan taas paljon. Tekemistä vuosien mittaan tällä useaan kertaan niin meillä kuin muuallakin palkitulla yrityksellä riittää.

Myös tuotepaletti on viime aikoina laajentunut. Uusi tuote Framery One keskittyy mm. datayhteyskapasiteetin kasvattamiseen ja työtilojen yhteysmahdollisuuksien kasvattamiseen.

Samalla uusi tuote on merkittävä siirtymä materiaalipuolella. Aiemmat tuotteet Framery O, Framery Q ja Framery 2Q ovat koottu puumoduuleista. Uusi tuote Framery One tehdään metallimoduuleista.

BigRep STUDIO G2 vahvistaa Frameryn protovalmistusta. Iso mutta nopea, toteaa Teemu Niskanen.

Tulostusta omaan haltuun

Framery työllistää Tampereen Sarankulmassa 330 henkilöä 15 eri maassa ja pääkonttori sijaitsee Tampereen Sarankulmassa. 90 prosenttia työntekijöistä työskentelee Tampereella. Siellä tapahtuvat myös yrityksen suunnittelutoimet parinkymmenen henkilön voimin, ja Sarankulmassa tehdään myös tuotteiden kokoonpanot. Tuotekomponettien valmistuksen hoitaa alihankkijaverkosto.

Tuotteiden ja komponenttien suunnitteluun kuuluu tietenkin runsaasti testaamista ja prototyyppien valmistusta. Prototyyppien tuotannossa Framery on jo pitkään hyödyntänyt muovimateriaalien 3D-tulostuksen mahdollisuuksia. Tarvittavat prototyypit yritys on hankkinut alihankinnasta ja lisäksi tarkoitukseen yrityksellä on ollut omassa käytössään pöytätyyppiset filamentti ja SLA-tulostimet.

Framery toimii Aamulehden aiemmissa tiloissa Tampereen Sarankulmassa. Näyttelytilasta ovat näkymät kokoonpanoon.

Koska protoja tarvitaan paljon ja tulostustarve kasvaa, yritys on pyrkinyt viime aikoina laajentamaan tulostuksen mahdollisuuksiaan eteenpäin.

”Syynä ovat varsinkin kustannukset. Muualla teettäminen maksaa”, sanoo Frameryn 3D-tulostimista vastaava tuotekehitysinsinööri Teemu Niskanen.

Asian edistämiseksi yrityksessä käynnistyi alkuvuodesta projekti, mikä kasvatti talon omaa tulostuspotentiaalia. Framerylla tulostaa aiempien pöytätulostimien lisäksi Vossin kautta uusi filamenttikone, BigRep STUDIO G2.

Kookkaita tulosteita taloudellisesti

BigRep on vuonna 2014 aloittanut saksalaisvalmistaja, joka tekee muovitulostimia teollisiin tarpeisiin ja aina kokoluokkaan 1x1x1 m³ asti. BigRep-tulostimet ovat isoilla kasvatustilavuuksilla, ja hankinnassa myös Framerylla se oli yksi ratkaisevista tekijöistä.

”Toki vakaa valmistaja ja maahantuoja olivat tärkeitä seikkoja, mutta koko oli tässä iso tekijä. Koneen 1000x500x500 mm:n tulostusalue mahdollistaa isojen kappaleiden tulostamisen, juuri sellaisten, jotka aiemmin on hankittu alihankintaverkostosta”, kertoo Niskanen.

Frameryn työtilat tunnetaan toimistojen ääniongelmien ratkojina. Teollisuustiloissa ne toki toimivat samalla tavoin.

”Samalla kone on nopea. Laitteessa on mm. kaksi suutinta, mikä lisää tulostusnopeutta ja mahdollistaa vaikkapa kahden materiaalin käytön tulostettaessa. Tulostusnopeutta lisää jatkossa myös koneeseen tilaamamme 1 mm:n suutin, vakiona tässä suutin on 0,6 -mm:n kokoluokkaa”, Niskanen sanoo.

Materiaalina Framerylla on tulostettu PLA:ta. Aika näyttää jatkon, kirjo on materiaalien suhteen koneelle runsas.

BigRep on ollut Framerylla käytössä vasta hetken, mutta käytännön etuja yritys on havainnut pienelläkin aikavälillä. Jatkossa Teemu Niskanen ennakoi koneen olevan varsin monessa mukana.

”Eihän tämä nyt kaikkiin prototöihin sovi, mutta tiettyihin tehtäviin tämä on pätevä laite. Ja säästöjäkin olemme jo saaneet syntymään. Olemme tehneet koneella yhden projektin ja laskimme, että jo sen puitteissa säästimme tuhat euroa verrattuna siihen, että kappaleet olisi tilattu alihankinnasta”, Niskanen sanoo.

Teemu Niskasen mukaan koneella tehtäneen Framerylla prototyyppien lisäksi jatkossa esimerkiksi jigejä.

Kari Harju

AM Cube Chironin tuotevalikoimaan

Koneistus- ja sorvauskeskusten valmistaja Chiron Group laajentaa tuotepalettiaan. AM Cube Valmistajan uutuus ainetta lisäävän valmistuksen tuotesektorille.

Kookkaiden, vaativien komponenttien valmistukseen suunniteltu AM Cube on Chironin ensimmäinen tuote AM-alueelle.

LMD-menetelmään perustuva uutuus on tarkoitettu komponenttien pinnoittamiseen ja korjaamiseen sekä verkkomaisten kappaleiden tulostamiseen ja sen myötä Group ilmoittaa vahvistavansa koneistuksen ja automaation ydinosaamistaan uudella tuotealueella kokonaisvaltaisen tuotetarjonnan periaatteiden mukaan.

LMD-menetelmään perustuva uutuus on tarkoitettu komponenttien pinnoittamiseen ja korjaamiseen sekä verkkomaisten kappaleiden tulostamiseen

LMD (Laser Metal Deposition) on DED-suorakerrotusmenetelmään perustuva lisäävän valmistuksen prosessi, jossa materiaaleja yhdistetään ja sijoitetaan sulattamalla kohdistettua lämpöenergiaa käyttäen.

”AM-osasto on uusi startup-yritys omassa liiketoimintaryhmässämme”, kertoo Axel Boi, Chiron Groupin AM-johtaja. ”3D-metallitulostiuutuus on suunniteltu ja suurempien komponenttien käsittelyyn ja tätä teknologiaa voidaan käyttää konepaja-, työkaluvalmistus-, energiantuotanto- ja ilmailualalla. Nämä ovat kaikki tärkeitä asiakassektoreita konsernin toiminnassa”.

Uutta kehitystyötä

AM Cuben toiminta perustuu työstökoneiden koordinaattijärjestelmään, ohjelmointi tapahtuu DIN ISO -koodilla tai CAD/CAM-ohjelmistotyökalulla.

Useimmista LMD-tulostimista poiketen AM Cuben tulsotuspää voidaan vaihtaa tulostus-/pinnoitusprosessin aikana. Siten Cubea voidaan käyttää eri prosesseihin: esimerkiksi yhtä tulostuspäätä voidaan käyttää korkean pinnanlaadun saavuttamiseen ja toista vaikkapa tehokkaaseen täyttöön. Päänvaihto koneessa on automaattitoiminto. Tulostuspäitä AM Cubessa on kolme.

Tulostuspää voidaan vaihtaa tulostus-/pinnoitusprosessin aikana.

AM Cubessa voidaan käyttää sekä lankaa että jauhetta eri tuotantovaiheissa yhdessä valmistusprosessissa. Molemmilla prosesseilla on omat sovelluksensa: vaikka jauheella pinnoitus on yleisimmin käytetty prosessi, lankapohjainen lasermetallipinnoitus lisää Chironin mukaan tuotannoin turvallisuutta ja myös jätemateriaalia syntyy vähemmän.

Järjestelmä on suunniteltu alustaksi, joka voidaan muokata 4-akseliseen ja 5-akselisen tuotantoon suhteellisen pienellä vaivalla. AM Cube täyttää turvallisuusvaatimukset myös miehittämättömään käyttöön. Jos AM Cubea käytetään erityisen reaktiivisten materiaalien, kuten titaanin, koneistamiseen, koko järjestelmään voidaan ajaa suojaavaa kaasua hapettumisen vähentämiseksi. Suomen edustaja on Machinery.

Kari Harju

Toukokuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin toukokuun numero 5/2021 on ilmestynyt. Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!

Konepajojen ammattilehden toukokuun numerossa ovat mukana ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutuudet, uutiset ja tapahtumat. Investointiartikkeleita toukokuun numerossa tutun runsaasti, mm. Kuopiosta, Seinäjoelta, Punkaharjulta ja Pietarsaaresta. Lue Konekuriiri!

KK Ilmoittajat toukokuu 5 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Aliko Oy

AW Tools

Bystronic

Cenic Finland Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Dormann

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

J.K Kone Oy

JR-Machines Oy

Konelintu Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Yaskawa Finland Oy

Zenex Computing Oy

Huhtikuun Konekuriiri 4/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin huhtikuu numero 4/2021 on ilmestynyt.

Lue Konekuriiri, aina täyttä koneasiaa! Metallin ammattilaisten ehdoton ajankohtaisjulkaisu, mukana kiinnostavimmat ajankohtaiset kone- ja laiteuutiset, uutuudet ja alan kuulumiset. Investointiartikkeleita mukana tällä kertaa mm. Kuopiosta, Kalajoelta, Tampereelta, Nivalasta ja Sievistä.

KK Ilmoittajat huhtikuu 4 2021:

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Avertas Robotics

Auto-Kulmala Oy

AW Tools

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy

Evomax Oy

Fastems Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Maaliskuun Konekuriiri 3/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin maaliskuun numero 3/2021 on ilmestynyt.

Aina täyttä koneasiaa! Konepaja-ammattilaisten maaliskuun ajankohtaispaketissa ovat mukana alkukevään kiinnostavimmat kone- ja laiteuutiset sekä tuoreimmat alan kuulumiset. Ajat paranevat ja tuotantoa kehitetään nyt kovaa vauhtia, investointiartikkeleita on lehdessä mm. Outokummusta, Tuusulasta, Lempäälästä, Eurajoelta ja Pirkkalasta. Lue!

KK:n Ilmoittajat maaliskuu 3 2021:

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

AW Tools

Bystronic

Cenic Finland

Coastone Oy

Creamaster Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Lehmann

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredse Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Järvileasing Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Suomen Terätuonti Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

Helmikuun Konekuriiri 2/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin helmikuun numero 2/2021 on ilmestynyt.

Metallin kone- ja uutispaketin tämän vuoden toisessa numerossa on ajankohtaista asiaa kiinnostavista koneuutuuksista ja alan kuulumisia tutun runsaasti. Investointiartikkeleita on tälle kertaa mukana mm. Kokkolasta, Sievistä, Reisjärveltä ja Köyliöstä. Konekuriiri on täyttä koneasiaa! Linkistä lukemaan!

Lue Lehti

KK Ilmoittajat helmikuu 2 2021

Airwell Oy

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

Elektroway Oy

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy Tekninen kauppa

Zenex Computing Oy

FAME teollistaa SUomen 3D-tulostusta

FAME (Finnish Additive Manufacturing Ecosystem) on syyskuussa 2020 perustettu yhteisö, jonka perustajajäseniä ovat 3D-tulostuksen laitevalmistajat, materiaalitoimittajat, suunnittelu- ja tulostusosaajat, sekä valmistusteknologiaansa 3D-tulostuksen suuntaan kääntävät koneenrakentajat.

FAMEn (Finnish Additive Manufacturing Ecosystem) päätavoitteena on Suomen 3D-tulostuksen teollistaminen sekä tuotanto- ja vientimäärien merkittävä kasvattaminen. Tarkoitus on viedä Suomen 3D-tulostuksen kansainväliselle tasolle, kääntää sovellusten ja hyödyntäjien määrät lähivuosina kasvuun muuttamalla kansallista insinöörikoulutusta sekä todentamalla kohteet, joissa 3D-tulostusta hyödyntäen voi saavuttaa merkittävät tuottavuusloikat.

Tavoitteet ovat korkealla, ekosysteemi tavoittelee Suomelle kaksinkertaista kasvuvauhtia kansainväliseen 3D-tulostusmarkkinan kasvuun verrattuna koko 2020-luvun ajan.

”Suomalaisen teollisuus ottaa FAME-synergioilla kilpailijamaiden etumatkan nyt kiireesti kiinni ja hankkii maailmalta vahvan markkinaosuuden, koska on käynyt selväksi, että tulostusvolyymit teollisuudessa kasvavat räjähdysmäisesti”, korostaa DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala.

FAME luo Vaasaan Smart Technology Hubiin kaikille avoimen 3D-tulostuksen kokeilukeskuksen, Lappeenrantaan modulaarisen 3D-tulostuskoulutuksen insinööritasosta tohtoritasolle saakka sekä nostaa Suomen maailman johtavien maiden tasolle 3D-tulostuksen hyödyntämisessä, myynnissä ja osaamisessa. FAMEssa on mukana yli 20 yritystä perustajajäseninä ja se on avoin eli mukaan pääsevät kaikenlaiset ja -kokoiset yritykset.

”Ekosysteemissä yritykset yhdistävät voimansa ja jakavat kokemuksensa, kehitysresurssit, kokeilujen kulut ja osan laitteistaan sekä luovat 3D-tulostukselle infrastruktuurin, johon kuka tahansa tällä teknologialla liiketoimintaansa kehittävä ja laajentava toimija voi kiinnittyä.”

FAME:ssa ovat mukana AirFaas, 3D Formtech, 3D-Step, Andritz, CITEC, DBE Core, Delva, Elomatic, EOS Finland, Etteplan, Huld, Lillbacka Powerco, MiniFactory, Nordic Industries, Origo Engineering, Pa tria, Raute, Salon Metalelektro, Valmet, Vossi ja Wärtsilä.

Tammikuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt.

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt. Konepajojen koneiden, laitteiden ja palvelujen erikois- ja ajankohtaisjulkaisun tämän vuoden ensimmäisen numeron sisältö on jälleen täyttä asiaa! Lehdestä löytyvät ajankohtaisimmat konemarkkinat sekä uutuus- ja uutisasiaa tutun runsaasti eri tahoilta. Investointiartikkeleita on mukana mm. Salosta, Kalajoelta, Eurajoelta ja Visuvedeltä. Tammikuun numero aloittaa lehden 31. vuosikerran. Klikkaa ja lue.

KK Ilmoittajat tammikuu 1 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Avertas Robotics Oy

Botnia Print

Bystronic

Cenic Finland

CLE Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Oy

Endor Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Melnory Ou

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

Kookas automaatiolinja mahdollistaa myös pienerien joustavan valmistuksen

Salon Metalelektro vahvistaa koneistustoimintojaan. Mittavat investoinnit FMS-järjestelmän uudistamiseen ja laajentamiseen peräti yhdeksän Mazak-tuotantokoneen kokonaisuudeksi tuovat salolaiselle sopimusvalmistajalle lisäpontta paitsi suuremmille sarjoille, myös joustavaan piensarjatuotantoon.

Tuotannon automatisointi on monella tavalla avaintoimintojen tehostamiseen. Valmistuksen automatisointi on ollut suuntana Salon Metalelektrolla pitkään.

Yrityksen koneistustoimintojen juuret ovat paikallisissa 1970-luvun konepajatoiminnoissa, sittemmin yritysoston kautta vuonna 1990 muodostuneen Salon Metalelektron elon kaareen vaikutti pitkälle elektroniikka- ja varsinkin kännykkäteollisuuden buumi 1990-luvulla.

Laajennettuun FMS-linjastoon kuuluu kaikkiaan kahdeksan HCN-4000 -mallin konetta ja yksi 5-akselikeskus Variaxis i-600. Koneen edessä Antti Melander ja Juha Luotonen koneella.

”Ydinasiakas oli Nokia ja tekemisemme ytimessä olivat alkuvuosia GSM-tukiasemien komponenttien koneistaminen. Myöhemmässä vaiheessa teimme myös huoltolaitteita ja osia tuotekehityksen tarpeisiin”, taustoittaa toimitusjohtaja ja pääomistaja Toni Anttila.

Kun ajat muuttuvat ja tilanteet vaihtuvat, ei suomalainen matkapuhelinkaan ollut sitten enää 2000-lukua edetessä samanlainen koko maan tuotannontekijä, yritys lähti uusille urille.

Salon Metalelektrosta kehittyi mekaniikka- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja, joka tänä päivänä palvelee tunnettuja kansainvälisiä yrityksiä ja kasvattaa parhaillaan vankasti asiakkaidensa kautta suoraa vientiään myös ulkomaille.

Iso tekijä tämän kehityksen takana on ollut juuri tuotannon kehitys ja varhainen automatisointi.

Automatisoitua tuotantoa. Uudistetun linjan ytimessä ovat Mazakin HCN-4000 -koneet. Koneistamassa Timo Iivonen.

Kokonaisvaltaisesti eteenpäin

Salon Metalelektro Oy toimii tänä päivänä konsernirakenteessa yhdessä vuonna 2000 ostetun Sorv-Elektron kanssa. SME Elektro Groupin yritykset toimivat Salon keskustan lähellä, tilaa on käytössä noin 6900 neliömetriä.

Kokonaisuus työllistää nyt noin 120 henkilöä ja konserni tarjoaa asiakkailleen, kansainvälisesti toimiville kone ja laitevalmistajille, palvelut kokonaisvaltaisuuden periaatteiden mukaan.

Se tarkoittaa koko pakettia suunnitteluista valmistukseen, kokoonpanoon ja toimituksiin saakka.

Mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistuksen ohella talo tarjoaa alihankintapalveluja useille eri aloille.

Yksi uusi mielenkiintoinen alue siinä mielessä ovat AM-alueen palvelut, millä sektorilla yritys kuuluu suomalaisiin pioneereihin. Yrityksellä on käytössä SLM280 TWIN 3D-metallitulostin ja useampi erilainen komposiittitulostin, ja yritys on mukana syksyllä perustetussa FAME-ekosysteemissä, mikä kehittää suomalaista AM-osaamista ja alan kansainvälistymistä.

”Ala on uusi, nopeasti kehittyvä ja mielenkiintoinen. Näkymää on. Mielestämme on paljon hyviä syitä olla mukana”, Toni Anttila sanoo.

FMS-linjasto uusittiin samassa investointikokonaisuudessa. WCO (Work Cell Operations) tuo uusia ominaisuuksia mm. tuotannon suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan.

Mittavaa automaatiota

Yritys on varhainen aktiivi 3D-tulostusmaailmassa, mutta virkeys uuden etsinnässä ja uuden tekniikan käyttöönotossa eturintamassa ei yritykselle ole todellakaan ennestäänkään outo asia.

Se koskee nimenomaan myös koneistustoimintoja, jotka toki ovat ja pysyvät jatkossakin Salon Metalelektrolla varsinaisena leipälajina.

Yksi iso hyppäys koskee FMS-linjan hankintaa Saloon viime vuosituhannen lopun tienoilla.

”Olimme jo ottaneet ensi askelia tuotannossamme aiemminkin, mutta iso ahaa syntyi 1990 luvun EMO-messuilla. Kun kävelimme siinä Fastemsin osaston ohi totesin mukana olleille kavereille, että nyt näin jotakin mielenkiintoista. Siitä se lähti”, sanoo Toni Anttila.

Pian sen jälkeen Salossa aloitti toimintansa FMS-linja, ratkaisu vaativaan, monipuoliseen ja tuottavaan koneistukseen. Vuosien mittaan automaatiota on kehitetty eteenpäin ja jo 2005 käynnistyi myös toinen FMS-linja, jossa on 11 vaakakaraista koneistuskeskusta.

Nyt täysin uusitun FMS-linjan toiminta alettiin uudistamaan muutama vuosi sitten investoimalla siihen ensimmäiset neljä Mazak HNC-4000 vaakakaraista koneistuskeskusta sekä viisiakselisen Mazak Variaxis i-600 -koneistuskeskus.

”Yhteistyömme koneasioissa Wihurin suuntaan vahvistui muutama vuosi sitten tuotannon kehitystarpeiden myötä. Totesimme Mazakit mainioksi vaihtoehdoksi tarpeisiimme. Se alkoi Integrex i-200 monitoimisorvista ja laajeni sitten vaakakaraisin keskuksiin FMS-linjan modernisoinnin myötä”, Anttila sanoo.

”Vaakakaraiset, paletinvaihtajalla varustetut Mazak-koneet soveltuvat muun muassa tehokkuutensa ja luotettavuutensa puolesta hyvin FMS-järjestelmiin keskeytymättömään tuotantoon. HCN-sarja on myös Suomessa erittäin hyvin menestynyt konetyyppi. Koneissa on käytössä uusinta Mazatrol Smooth -teknologiaa, mikä lisää nopeutta, suorituskykyä ja tuottavuutta vaativaan koneistukseen. Salon Metalelektron ensimmäiset HCN-4000 -vaakakaraiset olivat aikanaan ensimmäisten Eurooppaan toimitettujen Smooth-koneiden joukossa”, sanoo osastojohtaja Jani Pulkkinen Wihurilta.

Yhteistyössä eteenpäin. Vasemmalta SME:n Toni Anttila, Teuvo Kauppinen ja Jani Pulkkinen Wihurilta sekä Petri Pitkänen SME:ltä.

Joustavaa, kustannustehokasta tuotantoa

Viime vuonna Salon Metalelektro uudisti uusinta FMS-linjaansa eteenpäin.

Linjalle lisättiin nyt neljä uutta Smooth-ohjattua HCN-4000-mallin keskusta, joten nyt sillä toimii peräti kahdeksan HCN-4000 konetta sekä yksi Variaxis.

Kokoluokan järjestelmä on Suomessa harvinainen, ellei ainutlaatuinen.

Samassa yhteydessä yritys uudisti myös Fastemsin FMS-linjastonsa tähän päivään. Uusi WCO eli Work Cell Operations on osa Fastemsin MMS-automaatiojärjestelmää, mikä mahdollistaa älykkään tuotannon suunnittelun, ohjauksen ja valvonnan.

FMS-linjan laajennuksella ja uusilla ominaisuuksilla Salon Metalelektro hakee entistäkin sujuvampaa ja kustannustehokkaampaa tuotantoa.

”Vuosien mittaan olemme kehittäneet automaation mahdollisuuksia toiminnassamme monin tavoin, ja varsinkin kookkaampien sarjojen osalta. Uudella investointikokokoisuudella haemme lisäjoustavuutta nyt myös pienerien valmistukseen. Kasvua markkinoilta haemme, ja siihen tämä uusi huippukokonaisuus antaa jatkossa hyviä mahdollisuuksia”, sanoo tehtaanjohtaja Petri Pitkänen.

Salon Metalelektro on uudistanut tuotantoaan viime vuosina reippain ottein. Uuden kokonaisuuden myötä kokonaisinvestoinnit koneistuksen alueelle ja AM-sektorille nostavat kasvuyrityksen panostukset viimeisen viiden vuoden ajalta kymmenen miljoonan euron kokoluokkaan.

”Uutta kannattaa etsiä ja asioita kehittää. Uudistumisen, uusiin koneisiin ja laitteisiin investoiminen sekä henkilöstön jatkuva kouluttaminen varmistavat kilpailukykymme ja vastaavat ajan haasteisiin. Sen myötä saamme tehdä töitä jatkossakin”, Toni Anttila sanoo.

Tuoretta sorvauskeskuskalustoa alumiinin käsittelyyn. Multiplexin edessä Teuvo Kauppinen ja Toni Anttila.

SME Elektro Group Oy: Konserni, jonka muodostavat Salon Metalelektro Oy ja Sorv-Elektro Oy. Konserni työllistää noin 120 henkilöä. Liikevaihto on noin 13,2 miljoonaa euroa (2020). Palvelutarjontaa ovat suunnittelu, mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistus sekä 3D-tulostus.

Mazak HCN-4000: Vaakakarainen koneistuskeskus HSK-A63 / ISO 40 -karalla. Nopea automaattinen työkalunvaihtaja, useita karavaihtoehtoja. Paletin koko 400 x 400 mm. Pikaliikkeet X,Y,Z 60 m/min, kiihtyvyys 1,0 G. Mazatrol Smooth -ohjaus, helppo automatisointi muun muassa FMS-järjestelmään tai Mazak Palletechiin liittämällä.

Kari Harju

« Vanhemmat artikkelit