Kategoria-arkisto: Ainetta lisäävä valmistus

Lokakuun Konekuriiri on ilmestynyt

Metallin lokakuun konepaketti – Konekuriirin numero 8/2021 on ilmestynyt mukanaan ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutiset. Lokakuun alussa järjestettyyn Milanon EMO 2021 -tapahtumaan tehdään kuvallinen katsaus, samoin Tampereen Alihankintaan. Investointiartikkeleita lokakuun numerossa on mm. Imatralta, Varkaudesta ja Kokkolasta. Ja toki paljon muuta.

Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!

KK Ilmoittajat lokakuu 8 2021

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

Bystronic

Creamaster Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy

E-P Mig ja Kone Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

FredSe Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Kestools Oy

Koneistamo Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade

Machinery Oy

MTC Flextek Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Pivatic Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

AM-ympäristö vahvistuu Vaasassa – Tutkimusta ja tuotekehitystä 3D-metallitulostuksen tuotantoketjuun

Vaasalaisoppilaitosten yhteislaboratorio Technobotnia kehittyy yhtenä 3D-tulostuksen tutkimuskeskuksista Suomessa. Muovipuolen perinteet ovat laboratoriossa pitkät, ja nyt myös metallien tulostuksen ketjuun on laaja valmius hiljattain Prima Powerilta hankitun metallin 3D-tulostimen myötä. Yrityksille suunnatut tuotekehitysprojektit ovat Technobotnian keskeistä suuntimaa toiminnoille myös jatkossa.

Technobotniassa muovin 3D-tulostuksen juuret ulottuvat vuosikymmenen taakse, alan tutkimus on talossa moninaista ja myös tulostinkalusto mittava.

Tuoreimpia hankintoja opiskelija- ja tutkimus- ja yritysprojektikäytössä toimivan laboratorion kymmenien koneiden konekantaan ovat mm. kaksi vaativan tulostuksen SLS-tulostinta. Tutkimuksen suuntimista Technobotnian yksi mielenkiintoinen alue muovipuolella on robotiikan hyödyntäminen 3D-tulostuksessa.

Yritysyhteistyö on tulostusasioissa tutkimustyön ohella Technobotnian keskeinen panostuskohde. Kuvassa vasemmalta professori Petri Helo, laboratorioinsinööri Sulaymon Tajudeen, yliopistolehtori Rayko Toshev, projektitutkija Miguel Zamora Cordero ja Prima Powerin myyntipäällikkö Ilkka Hunnakko.

Käsivarsirobotin avulla voidaan helpottaa monimutkaisten ja suurempien komponenttien tulostusta, ja yksi etu on myös se, että kun perinteinen 3D-tulostin tekee vaakasuoraa pintaa, käsivarsirobotin avulla voidaan heti tavoitella kolmiulotteista pintaa materiaalinkäyttö optimoiden. Matka on pitkä, mutta työ etenee. Yhteistyökumppani on ABB.

Uutta kiinnostavaa teknologiaa

Technobotnian metallintulostusmahdollisuudet kehittyivät viime vuonna isosti, kun Vaasan Yliopisto hankki Technobotniaan oman Prima Additive 3D-metallitulostimen, mikä mahdollistaa tutkimustöiden ohella tulostustyöt saman katon alla.

Hankinnan tausta liittyy tietenkin alan nopeaan kehitykseen ja potentiaaliin, kiinnostus 3D-metallitulostusta kohtaan ja myös sen hyödyntäminen teollisuudessa on tunnetusti kasvanut maailmalla kohisten viime vuodet.

”Kyseessä on uusi tapa valmistaa tiettyjä tuotteita. Kaikkiin tuotantotarpeisiin se ei sovellu, mutta joihinkin tehtäviin se on hyvin kilpailukyinen ja itse asiassa joskus myös ainoa mahdollinen vaihtoehto”, kertoo tuotantotalouden yliopistonlehtori Rayko Toshev.

”Usein edut liittyvät rakenneoptimointiin kuten toiminnallisuuden parantamiseen tai materiaalikäytön vähentämiseen ja siten rakenteiden keventämiseen tai lopputuotteessa tarvittavien komponenttien määrän vähentämiseen tulostuksen avulla. Jo olemassa olevaa ei kannata kuitenkaan suoraan siirtää tulostuksella tehtäväksi, pitää luoda aidosti uutta, siinä on homman juju”, taustoittaa Toshev.

Uusi 3D-metallitulostin on ollut Technobotnian käytössä vuoden päivät. Tulostustyöt vaativat käyttäjältä kunnon suojauksen. Ohjauksella Sulaymon Tajudeen.

Suuntima tuotekehitysprojekteihin

Technobotnian Prima Additiven valmistaman 3D-metallitulostimen toimitti Prima Power. Jauhepetimenetelmän kone on tyypiltään Print Sharp 250. Tulostusalue on 300x250x250 mm.

Rayko Toshevin mukaan konevalinta määräytyi tiettyjen tekijöiden summana.

”Olemme tutkimuslaitos, ja halusimme konetoimittajan, jonka kanssa voimme toimia kumppanina tutkimusasioissa. Prima Power panostaa hyvin paljon tutkimusyhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, mikä tietenkin kiinnosti meitä kovasti. Olemme nyt mukana mm. ohjelmistopuolen kehityksessä.”

”Tämä yhteistyömahdollisuus, avoin materiaalihallinta ja myös valmistajan oma paikallinen läsnäolo tässä lähellä olivat keskeisiä syitä konetoimittajan valinnan taustalla”, Rayko Toshev sanoo.

Moninaisia muotoja. Vasemmalla 3D-metallitulostettuja kappaleita. Muovipuolen projekteissa Technobotnialla on tehty yhtenä sovellusalueena varaosia polkupyörien runkokappaleisiin.

Muovipuolen laitteiden tapaan myös Technobotnian 3D-metallitulostin on opiskelijoiden ja tutkijoiden käytössä sekä mahdollistamassa kokonaisvaltaisia yritysprojekteja talon alan tietämyksellä höystettynä.

Technobotnialla suuntaus juuri teollisuuden yhteistyöprojektien suuntaan onkin vahva.

”Haluamme osaltamme auttaa teollisuutta tässä lähellä ja miksei kauempanakin uuden teknologian hyödyntämiseen. Koska tämä homma on isosti muutakin kuin sitä varsinaista tulostusta, se vaatii paljon varsinkin suunnittelulta. Suunnittelulla ja niiden välineillä, rakenne- ja materiaalituntemuksella, ja ominaisuuksien kuten lujuuden simulaatio- ja testausmahdollisuuksilla esimerkiksi on keskeinen merkitys.”

”Asiantuntemus ja välineistö yliopistotasolla on vankkaa tulostusprosesseihin liittyen, joten yritysten on myös järkevää sitä hyödyntää. Voimme tietämyksemme ja välineistömme avulla olla matkan varrella perin monessa asiassa apuna, ja nykytilanteessa prototyyppivalmistuksen lisäksi voimme auttaa myös teolliseen tuotantoon soveltuvien tuotteiden suunnittelussa”, Toshev sanoo.

Seuraavan sukupolven robotisoitua 3D-tulostusta. Käsivarsirobotti helpottaa ja nopeuttaa monimutkaisten komponenttien tulostusta

Yritysyhteistyö teemana

Yritysyhteistyöhön tulostusasioiden ympärille rakentui äskettain Technobotnialla esimerkiksi Energy Vaasa 3D-hanke, missä yrityksiä kannustettiin hyödyntämään uutta paikallista tulostusmahdollisuutta yrityksien ensimmäisiin alueen projekteihin.

”Ympäristössä on runsaasti yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita uuden teknologian mahdollisuuksista ja myös jo hyödyntävät sitä omissa tekemisissään. Kannustamme asiassa eteenpäin, ja kanssamme toteutetut tuotekehitysprojektit ovat mainio etenemistapa”, kertoo Vaasan Yliopiston tuotantotalouden professori Petri Helo.

Erityyppisissä 3D-tulostusprojekteissa niin muovi- kuin metallipuolella on kaikkiaan parin viime vuoden mittaan ollut mukana parikymmentä alueen yritystä.

Metallitulostuksen palvelupaketti kehittyy Technobotnialla parhaillaan vahvoin askelin ja lähiaikoina on suunnitteilla myös avoin maksuton yleisötilaisuus vaasalaisen 3D-tulostuksen nykymahdollisuuksiin tutustumiselle. Technobotnian ja konetoimittajan Prima Powerin yhteistilaisuus aiheesta kiinnostuneille yrityksille pidetään syyskuun lopulla.

”Luvassa on mielenkiintoisia näkymiä mahdollisuuksiimme 3D-metallitulostuksen alueella. Kannattaa käyttää tämä mahdollisuus hyväksi. Tilaisuus järjestetään Covid-turvallisuusmääräykset tarkoin huomioiden”, Rayko Toshev kertoo.

”Tervetuloa tutustumaan Prima Additiven 3D-metallitulostuskoneisiin ja koko prosessiin Vaasan yliopistolle. Olemme paikan päällä vastaamassa kaikenlaisiin kysymyksiin aiheeseen ja sen sovellusmahdollisuuksiin liittyen”, jatkaa Ilkka Hunnakko Prima Powerilta.

Muovitulostinkalusto Technobotniassa on laaja. Tuoreet täydennykset laboratorioon ovat kaksi vaativaan tulostukseen soveltuvaa SLS-tulostinta.

Technobotnia

Technobotnia on Vaasan ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian ja Vaasan Yliopiston yhteislaboratorio Vaasassa. Technobotnia perustettiin vuonna 1996 lisäämään teknisten koulujen sekä koulujen ja teollisuuden välistä yhteistyötä Vaasan alueella. 3D-tulostus on yksi erikoisosaamisalue.

Prima Additive

Prima Additive on ohutlevykoneisiin, järjestelmiin ja ohjelmistoihin keskittyvän Prima Powerin tapaan Prima Industrie-konsernin tuotedivisioona. Prima Additive kehittää, myy ja markkinoi 3D-metallitulostuksen valmistusjärjestelmiä. Niistä tärkeimmät ovat jauhepeti- sekä LMD (Laser Metal Deposition) -menetelmät.

Kari Harju

Syyskuun Konekuriiri on ilmestynyt

Metallin syyskuun konepaketti – Konekuriirin numero 7/2021 on ilmestynyt. Syyskauden avauksessa ovat mukana tuttuun tapaan alan ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutiset. Syksyn messuja ennakoidaan, live-konenäyttelyssäkin vieraillaan pitkästä aikaa. Investointiartikkeleita syyskuun numerossa on mm. Leppävirralta, Laitilasta, Vaasasta, Kangasalta ja Ylöjärveltä.

Lue Konekuriiri – Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!

KK Ilmoittajat syyskuu 7 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

Astromet

Aurea Group

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Carl Zeiss Oy

Cenic Finland Oy

Creamaster Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy www.endor.fi

E-P Mig ja Kone Oy

Fastems Oy Ab

FMS-Service Oy

FredSe Oy

Grönblom Oy

Helsingin Messukeskus

Hilamet Oy www.hilamet.fi

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Konelintu Oy

Koneistamo Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Machinery Oy

Maintway Oy

MTC Flextek Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

MM Konemyynti Oy

Nokopa Oy

Pathtrace Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Suomen Terätuonti Oy

Säte Oy

Tampereen Messut

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Väitöstutkimus kuroo umpeen teollisuuden osaamistarpeiden ja koulutuksen välistä aukkoa lisäävässä valmistuksessa

Lisäävä valmistus eli 3D-tulostus kasvaa vauhdilla haastamaan perinteisiä teollisia valmistusmenetelmiä. LUT-yliopistossa valmistunut konetekniikan alan väitöstutkimus tarkastelee lisäävää valmistusta oppimisen näkökulmasta, ja auttaa vastaamaan teollisuuden kasvaviin osaamistarpeisiin.

Ari Pikkarainen

Lisäävä valmistus on joillakin aloilla saavuttanut jo niin kutsutun teollisen standardin aseman. Alaan liittyvä tutkimus ja koulutustarjonta on Suomessakin voimakkaassa kasvussa, sillä osaamisen puute jarruttaa vielä suomalaista yrityskenttää tarttumasta eri 3D-tulostuksen tarjoamiin tekniikoihin.

Ari Pikkaraisen LUT-yliopistossa valmistunut väitöstutkimus yhdistää lisäävän valmistuksen tekniikkaa ja pedagogiikkaa, ja tarjoaa työkaluja korkeakoulusektorille. LUT on yksi Suomen johtavista lisäävän valmistuksen tutkimus- ja koulutusyksiköistä, ja Pikkaraisen tutkimus ensimmäinen aihetta käsittelevä väitöskirja LUTissa.

”Osaamisen puute ja vaillinainen ymmärrys 3D-tulostuksen mahdollisuuksista ovat selkeä pullonkaula yritysten kasvulle tietyillä valmistavan teollisuuden sektoreilla. Yritysten edustajat puhuvat jo selvästä osaamisen puutteesta, sanoo Lapin ammattikorkeakoulun Kemin yksikössä konetekniikan lehtorina työskentelevä Pikkarainen.

Pikkarainen kertoo, että ohjaajansa professori Heidi Piilin kanssa he tunnistivat jo vuosia sitten kasvavan tarpeen kehittää lisäävän valmistuksen koulutusta.

”Opiskelin itse muutamia vuosia sitten työn ohessa opiskeltavaksi suunnitellussa LUT-yliopiston konetekniikan DI-ohjelmassa, ja innostuin samalla tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Väitöskirjani rakentui idealle, että valmistuvat amk- ja diplomi-insinöörit voisivat jatkossa viedä lisäävän valmistuksen osaamista mahdollisimman tehokkaasti yrityskentälle”, sanoo Pikkarainen.

Tekniikan alan ja lisäävän valmistuksen pedagogiikka on Pikkaraisen mukaan vielä varsin vähän tutkittu alue.

”Tekniikan ja sen oppimisen erityispiirteet tuntuvat olevan vielä tutkimuksellisesti melko alkutekijöissään, mistä hieman yllätyin. On kuitenkin selvää, että perinteiset menetelmät eivät täysin tue kovaa vauhtia kehittyvän tekniikan oppimista.” Pikkaraisen tutkimuksessa oppimisen ja sitä tukevan opetuksen metodit on viety opetussuunnitelmatasolle saakka. Luontevana sovelluskohteena hänellä itsellään toimii Lapin ammattikorkeakoulun konetekniikan koulutusohjelma, jossa lisäävää valmistusta on mahdollista opiskella jopa 47,5 opintopistettä kursseina, projekteina ja opinnäytetyönä.

”Tutkimuksessani kehitetyt työkalut soveltuvat koko korkeakoulusektorille, sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin”, päättää Pikkarainen.

Diplomi-insinööri Ari Pikkaraisen konetekniikan alaan kuuluva väitöskirja Development of learning methodology of additive manufacturing for mechanical engineering students in higher education tarkastettiin 7.7.2021 klo 12 LUT-yliopiston auditoriossa etäyhteyksin. Vastaväittäjänä toimii Program director DI Dr. Maximilian Lackner, FH Technikum Wien, Itävalta. Kustoksena toimii professori Heidi Piili LUT-yliopistosta. 

Nopeaa 3D-tulostusta metrin työalueella

Tehokkaasti sovellettuna 3D-tulostimilla tekee monenlaisia asioita. Esimerkiksi prototyyppien valmistus on tuttu sovellusalue. Kun Framery hankki kookkaan 3D-tulostimen, protojen valmistus sai nopeutta ja rahaakin säästyy aiempaan verrattuna.

Frameryn yritystarinaa ovat monet seuranneet mielenkiinnolla viime vuosina.

Nuorten insinöörien omakohtaista kokemuksista avokonttorin hälinässä syntynyt, tehokkaasti tuotteistettu idea konttoreihin sijoitettavista äänieristetyistä työtiloista ja samalla työrauhan tyyssijoista on rauhoittanut perin monen toimistoammattilaisen työelämää viime vuosina.

Yritys aloitti vuonna 2010 ja vuonna 2019 ylitettiin 100 miljoonan liikevaihto.

Työtila on kooltaan 1000x500x500 mm. Alustalla pakkauskehitysprojektiin liittyvä kappale.

Konttorit tyhjentänyt koronavuosi hidasti hieman yrityksen kasvua, mutta jatkolta odotetaan taas paljon. Tekemistä vuosien mittaan tällä useaan kertaan niin meillä kuin muuallakin palkitulla yrityksellä riittää.

Myös tuotepaletti on viime aikoina laajentunut. Uusi tuote Framery One keskittyy mm. datayhteyskapasiteetin kasvattamiseen ja työtilojen yhteysmahdollisuuksien kasvattamiseen.

Samalla uusi tuote on merkittävä siirtymä materiaalipuolella. Aiemmat tuotteet Framery O, Framery Q ja Framery 2Q ovat koottu puumoduuleista. Uusi tuote Framery One tehdään metallimoduuleista.

BigRep STUDIO G2 vahvistaa Frameryn protovalmistusta. Iso mutta nopea, toteaa Teemu Niskanen.

Tulostusta omaan haltuun

Framery työllistää Tampereen Sarankulmassa 330 henkilöä 15 eri maassa ja pääkonttori sijaitsee Tampereen Sarankulmassa. 90 prosenttia työntekijöistä työskentelee Tampereella. Siellä tapahtuvat myös yrityksen suunnittelutoimet parinkymmenen henkilön voimin, ja Sarankulmassa tehdään myös tuotteiden kokoonpanot. Tuotekomponettien valmistuksen hoitaa alihankkijaverkosto.

Tuotteiden ja komponenttien suunnitteluun kuuluu tietenkin runsaasti testaamista ja prototyyppien valmistusta. Prototyyppien tuotannossa Framery on jo pitkään hyödyntänyt muovimateriaalien 3D-tulostuksen mahdollisuuksia. Tarvittavat prototyypit yritys on hankkinut alihankinnasta ja lisäksi tarkoitukseen yrityksellä on ollut omassa käytössään pöytätyyppiset filamentti ja SLA-tulostimet.

Framery toimii Aamulehden aiemmissa tiloissa Tampereen Sarankulmassa. Näyttelytilasta ovat näkymät kokoonpanoon.

Koska protoja tarvitaan paljon ja tulostustarve kasvaa, yritys on pyrkinyt viime aikoina laajentamaan tulostuksen mahdollisuuksiaan eteenpäin.

”Syynä ovat varsinkin kustannukset. Muualla teettäminen maksaa”, sanoo Frameryn 3D-tulostimista vastaava tuotekehitysinsinööri Teemu Niskanen.

Asian edistämiseksi yrityksessä käynnistyi alkuvuodesta projekti, mikä kasvatti talon omaa tulostuspotentiaalia. Framerylla tulostaa aiempien pöytätulostimien lisäksi Vossin kautta uusi filamenttikone, BigRep STUDIO G2.

Kookkaita tulosteita taloudellisesti

BigRep on vuonna 2014 aloittanut saksalaisvalmistaja, joka tekee muovitulostimia teollisiin tarpeisiin ja aina kokoluokkaan 1x1x1 m³ asti. BigRep-tulostimet ovat isoilla kasvatustilavuuksilla, ja hankinnassa myös Framerylla se oli yksi ratkaisevista tekijöistä.

”Toki vakaa valmistaja ja maahantuoja olivat tärkeitä seikkoja, mutta koko oli tässä iso tekijä. Koneen 1000x500x500 mm:n tulostusalue mahdollistaa isojen kappaleiden tulostamisen, juuri sellaisten, jotka aiemmin on hankittu alihankintaverkostosta”, kertoo Niskanen.

Frameryn työtilat tunnetaan toimistojen ääniongelmien ratkojina. Teollisuustiloissa ne toki toimivat samalla tavoin.

”Samalla kone on nopea. Laitteessa on mm. kaksi suutinta, mikä lisää tulostusnopeutta ja mahdollistaa vaikkapa kahden materiaalin käytön tulostettaessa. Tulostusnopeutta lisää jatkossa myös koneeseen tilaamamme 1 mm:n suutin, vakiona tässä suutin on 0,6 -mm:n kokoluokkaa”, Niskanen sanoo.

Materiaalina Framerylla on tulostettu PLA:ta. Aika näyttää jatkon, kirjo on materiaalien suhteen koneelle runsas.

BigRep on ollut Framerylla käytössä vasta hetken, mutta käytännön etuja yritys on havainnut pienelläkin aikavälillä. Jatkossa Teemu Niskanen ennakoi koneen olevan varsin monessa mukana.

”Eihän tämä nyt kaikkiin prototöihin sovi, mutta tiettyihin tehtäviin tämä on pätevä laite. Ja säästöjäkin olemme jo saaneet syntymään. Olemme tehneet koneella yhden projektin ja laskimme, että jo sen puitteissa säästimme tuhat euroa verrattuna siihen, että kappaleet olisi tilattu alihankinnasta”, Niskanen sanoo.

Teemu Niskasen mukaan koneella tehtäneen Framerylla prototyyppien lisäksi jatkossa esimerkiksi jigejä.

Kari Harju

AM Cube Chironin tuotevalikoimaan

Koneistus- ja sorvauskeskusten valmistaja Chiron Group laajentaa tuotepalettiaan. AM Cube Valmistajan uutuus ainetta lisäävän valmistuksen tuotesektorille.

Kookkaiden, vaativien komponenttien valmistukseen suunniteltu AM Cube on Chironin ensimmäinen tuote AM-alueelle.

LMD-menetelmään perustuva uutuus on tarkoitettu komponenttien pinnoittamiseen ja korjaamiseen sekä verkkomaisten kappaleiden tulostamiseen ja sen myötä Group ilmoittaa vahvistavansa koneistuksen ja automaation ydinosaamistaan uudella tuotealueella kokonaisvaltaisen tuotetarjonnan periaatteiden mukaan.

LMD-menetelmään perustuva uutuus on tarkoitettu komponenttien pinnoittamiseen ja korjaamiseen sekä verkkomaisten kappaleiden tulostamiseen

LMD (Laser Metal Deposition) on DED-suorakerrotusmenetelmään perustuva lisäävän valmistuksen prosessi, jossa materiaaleja yhdistetään ja sijoitetaan sulattamalla kohdistettua lämpöenergiaa käyttäen.

”AM-osasto on uusi startup-yritys omassa liiketoimintaryhmässämme”, kertoo Axel Boi, Chiron Groupin AM-johtaja. ”3D-metallitulostiuutuus on suunniteltu ja suurempien komponenttien käsittelyyn ja tätä teknologiaa voidaan käyttää konepaja-, työkaluvalmistus-, energiantuotanto- ja ilmailualalla. Nämä ovat kaikki tärkeitä asiakassektoreita konsernin toiminnassa”.

Uutta kehitystyötä

AM Cuben toiminta perustuu työstökoneiden koordinaattijärjestelmään, ohjelmointi tapahtuu DIN ISO -koodilla tai CAD/CAM-ohjelmistotyökalulla.

Useimmista LMD-tulostimista poiketen AM Cuben tulsotuspää voidaan vaihtaa tulostus-/pinnoitusprosessin aikana. Siten Cubea voidaan käyttää eri prosesseihin: esimerkiksi yhtä tulostuspäätä voidaan käyttää korkean pinnanlaadun saavuttamiseen ja toista vaikkapa tehokkaaseen täyttöön. Päänvaihto koneessa on automaattitoiminto. Tulostuspäitä AM Cubessa on kolme.

Tulostuspää voidaan vaihtaa tulostus-/pinnoitusprosessin aikana.

AM Cubessa voidaan käyttää sekä lankaa että jauhetta eri tuotantovaiheissa yhdessä valmistusprosessissa. Molemmilla prosesseilla on omat sovelluksensa: vaikka jauheella pinnoitus on yleisimmin käytetty prosessi, lankapohjainen lasermetallipinnoitus lisää Chironin mukaan tuotannoin turvallisuutta ja myös jätemateriaalia syntyy vähemmän.

Järjestelmä on suunniteltu alustaksi, joka voidaan muokata 4-akseliseen ja 5-akselisen tuotantoon suhteellisen pienellä vaivalla. AM Cube täyttää turvallisuusvaatimukset myös miehittämättömään käyttöön. Jos AM Cubea käytetään erityisen reaktiivisten materiaalien, kuten titaanin, koneistamiseen, koko järjestelmään voidaan ajaa suojaavaa kaasua hapettumisen vähentämiseksi. Suomen edustaja on Machinery.

Kari Harju

Toukokuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin toukokuun numero 5/2021 on ilmestynyt. Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!

Konepajojen ammattilehden toukokuun numerossa ovat mukana ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutuudet, uutiset ja tapahtumat. Investointiartikkeleita toukokuun numerossa tutun runsaasti, mm. Kuopiosta, Seinäjoelta, Punkaharjulta ja Pietarsaaresta. Lue Konekuriiri!

KK Ilmoittajat toukokuu 5 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Aliko Oy

AW Tools

Bystronic

Cenic Finland Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Dormann

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

J.K Kone Oy

JR-Machines Oy

Konelintu Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Yaskawa Finland Oy

Zenex Computing Oy

Huhtikuun Konekuriiri 4/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin huhtikuu numero 4/2021 on ilmestynyt.

Lue Konekuriiri, aina täyttä koneasiaa! Metallin ammattilaisten ehdoton ajankohtaisjulkaisu, mukana kiinnostavimmat ajankohtaiset kone- ja laiteuutiset, uutuudet ja alan kuulumiset. Investointiartikkeleita mukana tällä kertaa mm. Kuopiosta, Kalajoelta, Tampereelta, Nivalasta ja Sievistä.

KK Ilmoittajat huhtikuu 4 2021:

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Avertas Robotics

Auto-Kulmala Oy

AW Tools

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy

Evomax Oy

Fastems Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Maaliskuun Konekuriiri 3/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin maaliskuun numero 3/2021 on ilmestynyt.

Aina täyttä koneasiaa! Konepaja-ammattilaisten maaliskuun ajankohtaispaketissa ovat mukana alkukevään kiinnostavimmat kone- ja laiteuutiset sekä tuoreimmat alan kuulumiset. Ajat paranevat ja tuotantoa kehitetään nyt kovaa vauhtia, investointiartikkeleita on lehdessä mm. Outokummusta, Tuusulasta, Lempäälästä, Eurajoelta ja Pirkkalasta. Lue!

KK:n Ilmoittajat maaliskuu 3 2021:

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

AW Tools

Bystronic

Cenic Finland

Coastone Oy

Creamaster Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Lehmann

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredse Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Järvileasing Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Suomen Terätuonti Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

Helmikuun Konekuriiri 2/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin helmikuun numero 2/2021 on ilmestynyt.

Metallin kone- ja uutispaketin tämän vuoden toisessa numerossa on ajankohtaista asiaa kiinnostavista koneuutuuksista ja alan kuulumisia tutun runsaasti. Investointiartikkeleita on tälle kertaa mukana mm. Kokkolasta, Sievistä, Reisjärveltä ja Köyliöstä. Konekuriiri on täyttä koneasiaa! Linkistä lukemaan!

Lue Lehti

KK Ilmoittajat helmikuu 2 2021

Airwell Oy

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

Elektroway Oy

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy Tekninen kauppa

Zenex Computing Oy

« Vanhemmat artikkelit