Konekuriirin kesäkuun-elokuun numero 6/2023 on ilmestynyt. Ja kuten kuvioihin kuuluu, kesäkuun numero on Täyttä Koneasiaa. Koko kesän konepaketissa on mukana uutta teknologiaa, konetapahtumia- ja näyttelyjä ja investointiartikkeleja mm. Leppävirralta, Maalahdesta ja Porista. Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet sekä tuoreet uutiset tässä nyt. Lue!
Kesäkuun numeron 6/2023 ilmoittajat:
Tehokasta toukokuuta! Metallin konemarkkinoiden ajankohtaislehden Konekuriirin toukokuun numero 5/2023 on ilmestynyt. Tiivis paketti Täyttä koneasiaa, uutta teknologiaa ja mielenkiintoisia investointiuutisia mm. Oulusta, Nivalasta ja Merikarvialta, terveisiä Ohutlevypäiviltä ja 30-vuotiskotinäyttelystä Salosta. Ja paljon muuta.
Toukokuun numeron 5/2023 ilmoittajat:
Valuosien nopeisiin toimituksiin erikoistunut Hetitec palvelee proto-, varaosa ja piensarjavalimona teollisuutta Suomessa ja Euroopan alueella. Tuore investointi, vaakakarainen Okuma-koneistuskeskus, täydentää palvelukokonaisuutta ja tuo uusia mahdollisuuksia yrityksen toimintaan.
Hetitec on tamperelainen valimoyritys, joka syntyi kymmenen vuotta sitten nopean hiekkamuottien 3D-tulostuksen ympärille.
”Ville Moilanen lähti tekemään diplomityötään vuonna 2008 Voxeljet-nimiseen 3D-tulostuslaitteita valmistavaan yritykseen Saksaan, teki siellä aikansa töitä, ja ymmärsi pian edistyksellisten koneiden vientimahdollisuudet myös Pohjoismaiden markkinoille. Kun yrityksen painopiste oli kuitenkin muualla, hän sai idean perustaa tänne oman muottien 3D-tulostukseen perustuvan yrityksen. Tutustuimme tuolloin Villen kanssa, tulin osakkaaksi mukaan, ostimme koneen, Ville palasi Suomeen, Valkeakoskelle perustettiin yritys Hetitec ja tulostustyöt alkoivat”, tiivistää toimitusjohtaja Heikki Kantola yrityksen taustaa.
Tulostajasta myös valajaksi
Hetitecin kone oli Pohjoismaiden ensimmäinen 3D-hiekkatulostin.
Yritys tulosti hiekkamuotteja ja keernoja valimoille asiakkaiden tuotekehitystä helpottamaan.
Pian toimintoihin tuli asiakaslähtöistä lisätarvetta.
”Muutimme strategiaa ja aloimme miettimään valujen tekemistä. Pohdimme muuttoa muun muassa Valimoinstituutin tiloihin, mutta se asia kariutui, kun Tredu lakkautti Valimoinstituutin, jolloin samalla Suomesta loppui valimokoulutus kokonaan. Koska TAKK ja kauppakamari olivat huolissaan koulutuksen loppumisesta ja toisaalta TAKK:illa oli Nirvassa sopivaa tilaa, virisi ajatus, josko TAKK ottaisi jatkossa valtakunnallisen valimokoulutuksen haltuunsa ja investoisi valimoon.” ”Uuneille piti kuitenkin saada muutakin käyttöä. Syntyi win-win tilanne, me tarvitsimme valimoa, he operaattoria. 2019 tehtiin sopimukset, TAKK investoi uuneihin ja tarjoaa nyt toiminnalle tilat, me vuokraamme uunit ja tilat ja operoimme toimintaa.”
Asia oli merkittävä, näin säilytettiin valimokoulutus Suomessa.
TAKK kouluttaa valimotyöntekijät ja Tampereen yliopistoon tuli hiljattain myös valimotekniikan professuuri. Tampereella on täysi ketju valimotyöntekijän koulutuksesta tutkimukseen saakka.
Hetitecille oleellista oli toki saada laajentuneelle toiminnalleen sujuvasti toimivat puitteet. Valimo aloitti vuonna 2020 ja sen toimintoja on muokattu eteenpäin.
”Olemme tehostaneet voimakkaasti toimintaamme, lisänneet kapasiteettia ja kehittäneet palvelunopeuttamme. Pyrimme tekemään asiat nopeasti, se ajatus on meidän bisneksemme ydin”, Kantola sanoo.
Tehokas vaakakarainen
Toiminnan kehitys on merkinnyt investointeja teknologiaan. Vuonna 2021 taloon hankittiin uusi tulostin, minkä myötä yritys kahdeksankertaisti tulostuskapasiteettinsa 300 litrasta 2000:een litraan. Samalla tulostusaika lyheni 300 litran 24 tulostusajasta 2000 litran 19 tuntiin.
Viime syksynä investoitiin uusi koneistuskeskus, mikä täydentää yrityksen palvelupaketin.
Kone asennettiin viime vuoden lopulla, ja kyseessä on vaakakarainen Okuma MA-600HIII, samalla ensimmäinen mallin kolmannen sukupolven kone Suomessa.
”Olemme tähän mennessä ostaneet kaikki koneistukset alihankinnasta ja sehän merkitsee tietenkin sitoutumista toisen yrityksen aikatauluihin. Nyt kun koneistukset ovat omissa käsissä, voimme päättää aikataulutuksesta nyt itse. Kiireellisimmät työt laitetaan johon kärkeen”, Kantola sanoo.
Oman koneistuskeskuksen hankinnassa noudatettiin selkeitä kriteerejä, toteaa Hetitecin koneistuksista vastaava tuotantopäällikkö Jukka Salmela.
”Vaakakarainen koneen piti olla, kappaleemme edellyttävät sen, ja kokoluokka määräytyi kappaleiden mukaan. Akselien suhteen päädyimme neliakseliseen versioon. Konetta saa myös viisiakselisena, mutta katsoimme, että sille meillä ei ole tarvetta. Lähtökohtaisesti koneistamme valut ensimmäistä kertaa, ohjelmantehoa on paljon. Viimeisin koneistusnopeus ei ole ratkaiseva tekijä, toisin kuin sarjavalmistuksessa.”
Kilpailutuksen jälkeen syntyi ratkaisu.
”Nopeus, asennuksen helppous, tukevuus ja luottavuus vaikuttivat ja hinta-laatusuhde toimi. Kävimme tutkimassa myös yrityksiä, joissa vastaavia valmistajan koneita on käytössä. Kommentit rohkaisivat eteenpäin”, Salmela sanoo.
Koko värisuora
Kara uudessa MTC Flextekin toimittamassa koneessa pyörii 10 000 kierrosta minuutissa, työkaluvarasto on 60-paikkainen ja automatisointi on tarvittaessa jatkossa helppoa mm. palettirataratkaisuin. Konekalustus tuli Suomen Terätuonnilta, pitimet Hetitec tekee itse.
”Nyt hallussamme on koko värisuora, pystymme asiakkaan 3D-datasta tai fyysisestä valusta tekemään skannaamalla 3D-dataa, simuloimme, teemme valettavuussuunnitelman ja rakennamme valujärjestelmän, tulostamme sen, valamme asiakkaan haluamasta materiaalista raudoista superduplexeihin ja pystymme sen myös itse koneistamaan täällä saman katon alla.
”Näin tärkeä palvelunopeus varmistuu. Prosessin myötä pääsemme esimerkiksi varaosavaluissa jopa alle viikon tuotantoaikoihin, sarjavalimolla se voi olla useita kuukausia, pikatoimituksenakin usein viikkoja. Tuotekehityksessä asiat nopeutuvat niin ikään, iterointikierrokset nopeutuvat, tuloksena on parempi tuote ja se saadaan nopeammin markkinoille.”
Kysyntä Hetitecin valuosille on Kantolan mukaan jatkuvasti kasvanut.
Kun yritys teki 2019 puolen miljoonan euron liikevaihdon, 2021 se oli 2,4 miljoonaa euroa ja viime vuonna 3,8 miljoonaa. Yrityksen asiakaskunta koostuu pörssiyrityksistä, viime vuonna 27 pörssiyritystä asiakkaita, koneenrakentajia, lähinnä Euroopasta. Mukana Wärtsilä, Claas, ABB, Sultzer, Atlas Copco.
”Nyt jatkossa markkinat kasvavat varsinkin Keski-Euroopassa. Ville Moilanen muutti jälleen Saksaan viime kesänä ja johtaa nyt myyntitoimintoja siellä, ja samassa yhteydessä vaihdoimme tehtäviä, minä olen nyt toimitusjohtaja, Ville on hallituksen puheenjohtaja. Oma edustus Saksassa näkyy meillä viennin kasvuna.”
”Toki kasvu tuo samalla haasteita, kapasiteetin kasvun myötä tilat ovat jatkossa yksi niistä. Henkilökuntaa olemme toistaiseksi löytäneet palvelukseemme kasvusta huolimatta hyvin”, Heikki Kantola sanoo.
Hetitec Oy
Perustettu 2013
Proto-, varaosa ja piensarjavalimo
Henkilöstö: 31
Toimipaikka Tampere
Okuma MA-600HIII
Vaakakarainen koneistuskeskus
X/Y/Z-liikkeet 1050, 900/1000 mm,
pöytä 630×630 mm
Kari Harju
Helmikuun Konekuriiri! Konekuriirin helmikuun numero 2/2023 on ilmestynyt. Metallin konemarkkinoiden ehdoton ajankohtaislehti täynnä uutta teknologiaa, investointiuutisia ja alan ajankohtaiskuulumisia nasevan tiiviissä asiapaketissa. Investointiuutisia helmikuun numerossa on mukana mm. Kangasniemeltä, Salosta ja Ulvilasta. Ja tietysti paljon muuta. Lue!
AKT:n lakko ja tukilakot saattavat hidastaa helmikuun printtilehtien jakelua. Helmikuun numero verkossa tästä linkistä
Helmikuun numeron 2/2023 ilmoittajat:
Tammikuun konepaketti! Konekuriirin tämän vuoden ensimmäinen numero – 1/2023 – on ilmestynyt. Tiivis nippu uutta teknologiaa, alan ajankohtaiskuulumisia, juhlavuoden tunnelmia Seinäjoelta, konkarinäkökulmaa Jämsänkoskelta sekä investointiuutisia mm. Maalahdesta, Kauhajoelta ja Salosta. Ja tietysti paljon muuta. Lue tammikuun Konekuriiri!
Tammikuun numeron 1/2023 ilmoittajat:
Andritz Savonlinna Works Oy:n ja FAME-ekosysteemin yhteistyössä toteuttama paineastia on Suomen suurin metalli-3D-tuloste. Todennäköisesti se on myös suurin Euroopassa 3D-tulostettu paineastia.
Paineastian mitat ovat metalli-3D-tulosteelle harvinaisen komeat. Noin 300-kiloisen astian halkaisija on 900 mm ja korkeus 1600 mm. Se valmistettiin haponkestävästä ruostumattomasta teräksestä (316L) Andritz Savonlinna Works Oy:n 3D-tulostuslaitteistolla, jonka toimintaperiaatteena on suorakerrostus energianlähteenä valokaari (DED-Arc). Puhekielessä menetelmä tunnetaan WAAM-lyhenteellä (Wire Arc Additive Manufacturing).
Paineastia on suurin Suomessa valmistettu metalli-3D-tuloste ja todennäköisesti myös Pohjoismaiden suurin. Se pärjää laajemmassakin kansainvälisessä vertailussa.
”Julkisten tietojen mukaan Euroopassa on tulostettu yksi titaaninen metrinen paineastia. Mitoiltaan tämä on suurempi. Muualta maailmalta löytyy muutamia esimerkkejä vastaavan kokoisista tai suuremmista tulostetuista paineastioista”, kertoo lisäävän valmistuksen päällikkö Santeri Varis, Andritz Savonlinna Works Oy:stä.
Savonlinnan metallijätti oli mukana lisäävän valmistuksen vuoden päätapahtumassa Formnext-messuilla Frankfurtissa. Sieltä paineastia palasi näytille Konepajamessuille Tampereelle.
Testitulokset auttavat jatkokehityksessä
”Halusimme ensisijaisesti 3D-tulostaa metallista jotakin normaalista poikkeavaa herätelläksemme kotimaan valmistavaa teollisuutta. Päädyimme yritystemme kanssa tämän kokoluokan paineastiaan sekä sen testauttamiseen, koska painelaitteiden korkeiden laatuvaatimusten lisäksi kappale hälventää myös mahdollista mielikuvaa metallien 3D-tulostamisen soveltumisesta vain pieniin ja monimutkaisiin kappaleisiin. Näin suuri paineastia on 3D-tulostusalalla kansainvälisestikin poikkeuksellinen, joten se tulee samaan osakseen paljon huomiota”, ekosysteemijohtaja Markus Korpela DIMECC Oy:stä sanoo.
Andritz Savonlinna Works Oy:n tehtaalla menetelmää on käytetty muutama vuosi. Paineastiasta kerätään tietoa jatkokehitystä varten. Valmistuksen jälkeen kolmas taho teki paineastialle rikkomattoman ainekoetuksen (NDT) tunkeumanesteellä, ja myöhemmin sille tullaan toteuttamaan vielä itse painekoe LUT-yliopistossa. Painekoejärjestelyt ovat vielä kesken, mutta tuloksia odotetaan saatavaksi alkuvuodesta.
FAME-ekosysteemissä ovat mukana keskeisimmät 3D-tulostusyritykset sekä yrityksiä, jotka jo hyödyntävät omassa liiketoiminnassaan 3D-tulostusta, tai ovat päättäneet aloittaa sen.
Ekosysteemi perustettiin vuonna 2020 ja se on parissa vuodessa laajentunut lähes 40 yritykseen. FAME-ekosysteemiä johtaa Suomen valmistavan teollisuuden innovaatioalusta DIMECC Oy.
Metalliteollisuuden ammattimessut Konepaja ja hitsausalan Nordic Welding Expo palasivat tapahtumakentälle neljän vuoden tauon jälkeen 30.11. – 1.12. Tapahtumakokonaisuuden täydensi 3D-tulostamisen ja uusien materiaalien 3D & New Materials. Tässä messukatsauksen osa 3, ensimmäinen osa on julkaistu Konekuriirin uutissivulla 12.12.2022, toinen 22.12.2022.
Konepaja, Nordic Welding Expo ja 3D & New Materials seuraavan kerran 19.–21. maaliskuuta 2024.
Kari Harju
Metalliteollisuuden ammattimessut Konepaja ja hitsausalan Nordic Welding Expo palasivat tapahtumakentälle neljän vuoden tauon jälkeen 30.11. – 1.12. Tapahtumakokonaisuuden täydensi 3D-tulostamisen ja uusien materiaalien 3D & New Materials. Tässä messukatsauksen osa 2, ensimmäinen osa on julkaistu Konekuriirin uutissivulla 12.12.2022
Julkaisemme katsauksen kolmennen osan myöhemmin.
Ainetta lisäävän valmistuksen tapahtuma Formnext järjestettiin Saksan Frankfurtissa 15.-18. marraskuuta. Noin 800 näytteilleasettajaa esittäytyi, kävijöitä vilkas tapahtuma keräsi lähes 30 000.
Formnext on vuosittainen keskeinen ainetta lisäävän valmistuksen ja modernin teollisuustuotannon näyttely ja mukana ovat alan keskeiset toimijat.
Kookkaan alan näyttelyn lisäksi mukana oli tapahtuman historian laajin ajankohtaisohjelma, mikä esitteli 3D-tulostuksen viimeisimmät aiheet ja kehityssuunnat eri aloilta kuten rakennusteollisuus, ilmailu, keramiikkasovellukset ja investoinnit.
Formnext järjestettiin nyt kahdeksannen kerran. Edelliskerta vuonna 2021 pidettiin aika lailla koronan varjossa, nyt jälleen palattiin normaalimpiin tunnelmiin. 802 näytteilleasettajaa oli nyt mukana (vastaava luku vuonna 2021 oli 606) tilaa oli käytössä 51 148 neliömetriä. Tapahtuman kumppanimaa oli tällä kertaa Ranska, mistä mukana tapahtumassa oli yli 40 yritystä, yhdistystä ja tutkimuslaitosta. Osallistujia tapahtumassa oli lähes 30 000 sadasta maasta.
Seuraavan kerran Formnext järjestetään Frankfurtissa 7.-10.11.2023. Formnext-tapahtuman järjestää Mesago Messe Frankfurt GmbH.
Metallia korvaava 3D-hiilikuitutulostaminen on viime aikoina tehnyt vahvasti tuloaan konepajoihin. Sate Steel hankki syksyllä tulostimen ja tulostaa sillä mm. särmäystyökaluja ja robottitarttujia. Kustannuksia säästyy mukavasti koneistusvaihtoehtoon verraten.
Sate Steel Oy on salolainen konepaja.
1980-luvun alussa käynnistynyt perheyritys tekee metallialan alihankintaa sekä valmistaa omia tuotteita esimerkiksi materiaalinkäsittelyn tarpeisiin.
Yritys on erikoistunut metallilevyjen laserleikkaukseen, mekaaniseen levyntyöstöön, särmäykseen, myös robotisoituna, sahaukseen, hitsaukseen sekä putkien taivutukseen ja aikaa vastaavalla kalustolla mennään, tasokuitulaser leikkaa 22 mm mustaa rautaa ja 18 mm vahvuista ruostumatonta ja esimerkiksi 16 mm alumiinia.
Työstettävinä materiaaleina ovat teräksen, RST:n ja alumiinin lisäksi kuitulasertekniikan mahdollistamat kupari ja messinki sekä kuumasinkitty ja sähkösinkitty teräs, mangaani sekä tinapronssi.
”Asiakkaamme ovat elektroniikkateollisuuden ja huonekaluteollisuuden toimijoita ja esimerkiksi mainostoimistoja”, kertoo toimitusjohtaja Petri Iivonen.
Isosti hyötyä
Kun levytöitä tehdään, paitsi koneita, monenlaisia tarvikkeita ja työkaluja tarvitaan.
Perinteisesti ne tehdään koneistamalla.
Viime aikoina näihin töihin on tullut 3D-tulostamisen yleistymisen myötä kuitenkin myös uusi vaihtoehto ja se vaihtoehto on kiinnostanut viime aikoina myös Sate Steelin väkeä.
Varsinkin talon nuorempaa polvea.
”Tulostaminen on mielenkiintoista uutta teknologiaa, ja tietyissä asioissa sen käytöstä voi konepajalla olla isosti hyötyä. Sen avulla voidaan toteuttaa asioita totuttua kustannustehokkaammin”, kertoo Niklas Iivonen, perheyritys Sate Steelin kolmannen sukupolven edustaja veljensä Matias Iivosen kanssa.
Kun uudet ratkaisut kiinnostavat ja ne järkeviksi nähdään, konkreettisia asioita tapahtuu.
Sate Steelin osalta näin kävi tämän syksyn Alihankintamessuilla, kun yritys tutustui lähemmin teollisuustason Markforged Mark Two -hiilikuituprintteriin. Tilaus Vossi Groupilta laitettiin vetämään ja nyt talossa on muutaman kuukauden ajan tehty levytöiden lisäksi tulostustöitä.
Alkuun niissä päästiin perin nopeasti.
”Kun laite saapui, jo parin tunnin päästä asennuksesta tulostimme sillä ensimmäisen kappaleen. 3D-mallin olimme toki tehneet ennakkoon.”
”Kun 3D-mallinnus on tuttua puuhaa, laitteen kanssa pääse nopeasti alkuun. Softa on helppokäyttöinen, messuilla saimme opastusta käyttöön ja loput katsoin netistä”, Niklas Iivonen kertoo.
Lujia kappaleita
Kun ensi tulostus oli heti menestys, on sen jälkeen uusia tulosteita syntynyt vauhdilla.
Yrityksessä on tulostettu mm. hitsausjigejä ja robottitarttujia särmäysrobotille. Yksi mielenkiintoinen sovellusalue on särmäystyökalujen, kuten särmäyspitimien tulostaminen.
Kummankin osalta yrityksessä nähdään melkoinen potentiaali.
”Emme koneista itse, ja niin koneistettujen jigien kuin työkalujenkin hankkiminen on kallista puuhaa. Tulostamalla kustannukset laskevat koneistettujen osien hankintaan verraten.”
”Lisäksi etuna usein on myös nopeus. Ulkoa hankinta vie aikaa, tämä tekee osat muutamassa tunnissa”, sanoo Petri Iivonen.
Tulostustöissä materiaalit ovat aina kriittinen tekijä. Prototyypit tehdään edullisella PLA:lla, lopputuotteet Onyxilla.
”Onyxissa on muovin seassa pilkottua hiilikuitua, jota vahvistetaan edelleen pitkäkuituisella hiilikuidulla, lasikuidulla, lämmönkestävällä lasikuidulla tai kevlarilla. Se on lujaa, täysin metallia korvaavaa materiaalia”, Niklas Iivonen sanoo.
Sate Steel käyttää tulostusalueeltaan 320x154x134 mm:n Mark Twon tulostamia jigejä ja särmäystyökaluja lähinnä omassa tuotannossaan ja jatkossa mielissä siintelevät myös asiakastulosteet.
”Asiakastyöt ovat ilman muuta tavoitteenamme, jonkin verran olemme niitä jo tehneetkin”, sanoo Niklas Iivonen.
Kari Harju
KONEKURIIRI 