Kategoria-arkisto: Yritystoiminta

Valmet Automotive ja Lightyear aiesopimukseen sähköautojen valmistuksesta

Valmet Automotive on allekirjoittanut aiesopimuksen sähköautojen valmistuksesta hollantilaisen Lightyear-yhtiön kanssa. Sopimus liittyy Lightyear One -sähköautoon. Tuotanto käynnistyy Uudenkaupungin autotehtaalla vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. 

Lightyear One tarjoaa ratkaisuja sähköautoilun keskeisiin haasteisiin, akun lataustarpeeseen ja ajomatkaan, energiatehokkaan muotoilun ja integroitujen aurinkokennojen avulla. Lightyear saavutti äskettäin prototyyppimallillaan 710 km ajomatkan yhdellä latauksella. Lightyear on perustettu vuonna 2016 ja työllistää yli 200 henkilöä.

Yhteistyö Lightyearin kanssa vastaa Valmet Automotiven mukaan yrityksen uusille valmistussopimuksille asettamia tavoitteita, sillä yrityksen strategia keskittyy sähköiseen liikenteeseen ja painottaa kestävää kehitystä.

Aiesopimus edeltää valmistussopimusta, jonka perusteella Valmet Automotive tulee valmistamaan rajoitetun sarjan Lightyear One -mallin sähköautoja. Mallin valmistus vaatii uuden, kyseisen auton valmistukseen soveltuvan kokoonpanolinjan. Tuotanto käynnistyy vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.  

Lightyearin ja Valmet Automotiven tavoitteena on allekirjoittaa aiesopimuksella määritelty valmistussopimus elokuun aikana.

Nimitys: Elomatic Oy

Timo Pirinen (DI, tuotantotalous ja koneenrakennus) on siirtynyt Valmet Oyj:stä johtamaan Elomaticin Kone- ja laitevalmistustoimialaa sekä Jyväskylän toimistoa nykyisen toimialajohtajan Timo Martikaisen siirryttyä eläkkeelle.

Timo Pirinen

Jyväskylän toimistossa työskentelee lähes 300 suunnittelijaa ja eri alojen asiantuntijaa. Timo Pirisellä on kokemusta teknologiakehittämisen johtotehtävistä yli 30 vuoden ajalta, niin kansainvälisissä kuin kotimaan toiminnoissa. Viimeisimpänä tehtävänään ennen siirtymistään Elomaticille hän on toiminut Valmetin Shanghain yksikössä teknologiajohtajana.

Insinööri ja suunnittelutoimisto Elomatic työllistää yli 1 100 ammattilaista 13 maassa.

yritysrahoitus maaseudun pk-yritysten liiketoimintaan

Vireä elinkeinoelämä on avainasemassa, kun pohditaan keinoja maaseudun autioitumisen ehkäisemiseen. Maaseudun yritysrahoitus voi auttaa pienyrittäjää tai pk-yritystä luomaan kotiseudulleen uutta liiketoimintaa tai kehittämään jo olemassa olevaa bisnestä.

Maaseudun yritystukien näkökulmasta 95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua. Uuden kaupunki-maaseutuluokituksen perusteella Suomen yrityksistä noin 30 prosenttia sijaitsee maaseudulla. Maaseudun yritystuet tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille, aloittaville ja laajentaville, toimintansa kehittämiseen ja uudistamiseen.

Tukea uuden yrityksen alkutaipaleelle

Maaseudun yritystukia voi hakea, vaikka ei harjoittaisikaan maataloutta yritystoiminnan lisäksi.

Rahoitusta voi hakea, jos on mm. perustamassa yritystä maaseudulle tai kehittämässä siellä sijaitsevaa, jo toiminnassa olevaa yritystä.

Rahoitusta avoivat hakea luonnolliset henkilöt eli yksityiset elinkeinonharjoittajat eli toiminimiyrittäjät ovat luonnollisia henkilöitä, osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osuuskunta. Lisäksi yrityksen tulee olla pk-yritys eli työllistää alle 250 työntekijää alle 50 miljoonan euroa vuotuisella liikevaihdolla. Pk-yritykset voidaan jakaa edelleen tarkemmin mikroyrityksiin, pieniin yrityksiin ja keskisuuriin yrityksiin.

Tuen edellytyksiin kuuluu, että yrityksellä pitää olla riittävät ja realistiset edellytykset jatkuvaan kannattavaan liiketoimintaan ja yritystoiminnan on taattava pääasiallinen toimeentulo vähintään yrittäjälle itselleen tai vaihtoehtoisesti ainakin yhdelle työntekijälle.

Lisäksi perustamistuella on oltava aitoja vaikutuksia niin yritykseesi kuin sen toimialueeseen. Maaseudun yritystukien tarkoituksena on maaseudun elävöittäminen eli käytännössä elinkeinotoiminnan vireyttäminen ja uusien työmahdollisuuksien luominen. Tuen saaminen ei saa kuitenkaan vääristää kilpailua.

Myös liiketoiminnan uudistamiseen ja investointeihin

Huomioitava on, että perustamistukea voit saada myös olemassa olevan liiketoiminnan uudistamiseen, investointikartoitukseen ja investoinnin toteuttamiseen. Myös useamman yrityksen yhteisiä hankkeita voidaan rahoittaa

Lisäksi on olemassa koronaepidemiaan liittyviä väliaikaiset rahoitusvaihtoehdot. Hakuikkunat ovat näillä näkymin auki kesäkuun loppuun 2021 saakka. Yritystukea haetaan ELY-keskukselta tai paikalliselta Leader-toimintaryhmältä. http://www.elykeskus.fi

Toukokuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin toukokuun numero 5/2021 on ilmestynyt. Metallin kiinnostavimmat koneet laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Aina täyttä koneasiaa!

Konepajojen ammattilehden toukokuun numerossa ovat mukana ajankohtaisin konetarjonta sekä tuoreimmat uutuudet, uutiset ja tapahtumat. Investointiartikkeleita toukokuun numerossa tutun runsaasti, mm. Kuopiosta, Seinäjoelta, Punkaharjulta ja Pietarsaaresta. Lue Konekuriiri!

KK Ilmoittajat toukokuu 5 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Aliko Oy

AW Tools

Bystronic

Cenic Finland Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Dormann

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

J.K Kone Oy

JR-Machines Oy

Konelintu Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Yaskawa Finland Oy

Zenex Computing Oy

Tukea yrityksen kehittämiseen

Kun yrityksen liiketoiminnan uudistaminen tai kansainvälistyminen on mietinnässä, kannattaa muistaa, että yksi mahdollisuus edetä asioissa on kehittämisavustus. Avustusta on saatavissa pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin, kun yritys aloittaa toimintansa, haluaa panostaa merkittävästi uudistumiseen tai pyrkii kasvamaan. Erityispainopisteenä on yritysten kansainvälistyminen.

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää normaalina kehittämisavustuksena myös vuonna 2021, väliaikaisena valtiontukena sekä erityiskokonaisuutena pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa ennen 1.1.2020, tukea voidaan myöntää 30.6.2021 asti​​​​​​​.

​​​​​​​​​​​Myöntämisehtona on, että yrityksellä tulee olla halua kokonaisvaltaiseen ja merkittävään liiketoimintansa kehittämiseen. Yrityksellä saattaa olla tarve uudistaa liiketoimintaansa toimiakseen kannattavammin muuttuneilla markkinoilla tai parantaa kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä.

Kehittämisavustusta myönnetään pk-yrityksille, joilla on kannattavan toiminnan edellytykset ja riittävästi omia resursseja kilpailukykyä parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Yritys rahoittaa kehittämishankkeesta vähintään puolet itse.

Yrityksen kehittämisavustuksesta säädetään laissa valtionavustuksesta yrityksen kehittämiseksi ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi. Rahoitus on harkinnanvaraista valtionavustusta.

Kehittämisavustuksen kohteet

Kehittämisavustuksen avulla voi kehittää jo olemassa olevaa liiketoimintaa tai luoda yrityksen kannalta täysin uutta liiketoimintaa. Tähtäimessä voi olla myös vienti- ja kansainvälistymismahdollisuuksien parantaminen tai kasvun hakeminen uusia tuotteita, palveluita tai tuotantomenetelmiä kehittämällä. Yritys voi tavoitella uusia markkinoita tai kartoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yrityksen tulee laatia kehittämishanketta koskeva hankesuunnitelma, joka sisältää suunnitellut toimenpiteet aikatauluineen ja kustannuksineen sekä hankkeella tavoiteltavat tulokset. Laadintavaiheessa suunnitelmaa voi käydä läpi yhdessä ELY-keskuksen kanssa.

Kehittämistoimenpiteisiin liittyviä palkka-, konsultointi-, matka-, messuosallistumis- ja vastaavia menoja voidaan tukea enintään 50 %:lla avustuksen perusteena olevista menoista. Hankkeeseen sisältyviä investointeja voidaan tukea yrityksen koosta ja sijainnista riippuen 10–35 %:lla avustuksen perusteena olevista menoista.

Yleiset ja erityiset valintaperusteet

Yrityksen kehittämisavustus osarahoitetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto -ohjelmasta. Tämän johdosta yrityksen kehittämisavustuksella tuettavien hankkeiden tulee täyttää rakennerahasto-ohjelman tavoitteet ja kriteerit. Keskeisimpinä perusteina tarkasteltaessa soveltuvuutta rakennerahasto-ohjelmaan ovat ohjelman valintaperusteet.

Ohjelman valintaperusteet jakautuvat yleisiin ja erityisiin valintaperusteisiin. Yleiset valintaperusteet ovat EU:n ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia.

Erityiset valintaperusteet ovat rakennerahasto-ohjelmassa todetun erityistavoitteen mukaisia. Kaikkien rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden tulee vaikuttaa kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Myös rakennerahasto-ohjelman horisontaaliset periaatteet, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys, on otettu huomioon erityisissä valintaperusteissa. Erityisiä valintaperusteita käytetään hankkeiden valintaan liittyvässä hankkeiden pisteytyksessä.

Hakeminen

Yrityksen kehittämisavustusta koskevia hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Kehittämisavustusta on haettava ennen hankkeen aloittamista. Avustus maksetaan erillisestä hakemuksesta hankkeen edistymisen mukaan. Maksua haetaan jälkikäteen 1-2 kertaa hankkeen koko ja kesto huomioiden.

Kannattaa ottaa yhteyttä ELY-keskuksen asiantuntijaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ennen hakemuksen jättämistä. ELY-keskuksen asiantuntijalta on mahdollista saada neuvoja hankesuunnitelmasi valmisteluun. Samalla saa lisätietoja kehittämisavustuksen myöntämisperusteista, tarkemmista alueellisista rahoituslinjauksista ja hyväksyttävistä menoista. ely-keskus.fi

Kansallinen EU-rahoitusneuvontapalvelu

Business Finlandiin on avattu uusi kansallinen EU-rahoitusneuvontapalvelu. Palvelu kokoaa yhteen tietoa Euroopan unionin avustuksista, lainoista, takauksista, pääomasijoituksista, tuista ja julkisista hankinnoista, sekä ohjaa ja neuvoo niiden käytössä.

EU-rahoitusta voivat hyödyntää yritykset, tutkimuslaitokset, kunnat, rahoituslaitokset ja muut tahot. Uusi työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama ja Business Finlandin toteuttama palvelu tarjoaa ajankohtaista tietoa ja hankekohtaista ohjausta sekä järjestää EU-rahoitukseen liittyviä tapahtumia.

EU-rahoitusneuvontapalvelun verkkosivuston sisältö tuotetaan yhteistyössä rahoitusohjelmien ja -välineiden suomalaisten vastuutahojen kanssa ja palvelu toimii verkostomaisesti EU-rahoituksesta vastaavien tahojen kanssa.

Business Finlandissa toimii jo ennestään EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien yhteystoimisto, joka tarjoaa kaikille avointa, maksutonta neuvontaa ja sparrausta Horisentti Eurooppa-ohjelmasta.  

”Uusi, laajasti EU-rahoitusta suomalaisille avaava palvelu täydentää hyvin jo pitkään toiminutta tutkimus- ja innovaatiorahoitusta koskevaa neuvontapalveluamme. On tärkeää, että Suomessa osataan hyödyntää kaikki EU:n rahoituslähteet täysimääräisesti emmekä jää kilpailijamaistamme jälkeen”, sanoo eurooppalaisen innovaatioyhteistyön johtaja Elina Holmberg Business Finlandista. eurahoitusneuvonta.fi

Nimityksiä – Oy Maanterä Ab

Heikki Kirjavainen ja Tero Kaivonen ovat aloittaneet Oy Maanterä Ab:n palveluksessa Teknisen Myyntipäällikön tehtävissä.

Heikki Kirjavainen Tero Kaivonen

Molemmilla on erittäin pitkä ja monipuolinen kokemus sekä laaja verkosto Suomen metalliteollisuuden toimialalta. Tehtävät ovat uusia ja tulevat vahvistamaan sekä maankattavan aluemyynnin teknistä tukea että uusasiakasmyyntiä.

Heikki Kirjavainen keskittyy työssään erityisesti lastuaviin työkaluihin ja Tero Kaivonen puolestaan tuotannon koneisiin sekä oheislaitteisiin. Uudet henkilöt ja toimenkuvat vahvistavat yrityksen mukaan entisestään Maanterän vankkaa ammattiosaamista sekä kykyä löytää asiakkailleen tavoitteidensa mukaisesti entistä tehokkaampia ja kestävämpiä ratkaisuja.

OyMaanterä Ab on toiminut Suomessa jo 80 vuoden ajan ja yritys edustaa laajaa valikoimaa korkealaatuisia tavarantoimittajia. Tuotevalikoimassa ovat niin lastuavat työkalut, hiomatarvikkeet tuotannon koneet sekä ratkaisut varastointiin.

Huhtikuun Konekuriiri 4/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin huhtikuu numero 4/2021 on ilmestynyt.

Lue Konekuriiri, aina täyttä koneasiaa! Metallin ammattilaisten ehdoton ajankohtaisjulkaisu, mukana kiinnostavimmat ajankohtaiset kone- ja laiteuutiset, uutuudet ja alan kuulumiset. Investointiartikkeleita mukana tällä kertaa mm. Kuopiosta, Kalajoelta, Tampereelta, Nivalasta ja Sievistä.

KK Ilmoittajat huhtikuu 4 2021:

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Avertas Robotics

Auto-Kulmala Oy

AW Tools

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy

Evomax Oy

Fastems Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Nomet Oy investoi tulevaisuuteen – Monipuolista sopimusvalmistusta 70 vuoden perintein

Tamperelainen Nomet Oy kehittää tuotantoaan. Pitkät perinteet omaava, viime vuonna 70 vuoden ikään ehtinyt metallin sopimusvalmistaja investoi parhaillaan vahvasti tuotantokalustoon ja samalla toimintapuitteisiinsa. Yritykselle räätälöity Union TM125 vaakakarainen koneistuskeskus asennetaan vuosien 2021/22 vaihteessa yrityksen tuotantoon.

Nomet on pitkän linjan yritys. Heikki Jokinen aloitti vuonna 1950 konepajatoiminnan Nokialla ja pitkään yrityksen nimenä oli Nokian Metalli.

Vuonna 1970 vaihtui omistajaksi Rolate ja vuonna 1973 muutettiin nykyiselle tontille Tampereen Vehmaisiin ja samalla lähemmäksi asiakaskuntaansa. Samalla yrityksen nimi muutettiin Nokian Metallista tuli nimenmuutoksen myötä Nomet Oy.

FMS-linjassa toimii kolme isoa ja yksi pienempi vaakakarainen keskus.

”Sinä tiedät mitä – me tiedämme miten”

Tämän päivän Nomet on monipuolinen, kansainvälinen alan toimija, minkä asiakaskunta käsittää toimijoita monelta eri teollisuuden sektorilta. Markkina-alueet ovat pienestä keskisuuriin kokonaisuuksiin ja toimintaa tiivistää talon slogan ”Sinä tiedät mitä – me tiedämme miten”.

”Se ei tarkoita vain alihankkijan roolia, vaan kumppanuutta asiakkaidemme suuntaan. Sitä haluamme tarjota kokonaisvaltaisena partnerina”, kertoo Nometin menetelmäkehityspäällikkö Markus Lintula.

”Menetelmäosaamiseen on vahvasti satsattu viimeisten vuosien aikana ja haluammekin olla mahdollisuuksien mukaan asiakkaan mukana suunnittelupöydältä lähtien. Avoin ja kehittävä yhteistyö, asiakkaan oman alan asiantuntemus höystettynä meidän koneistus- ja suunnittelu osaamisellamme on sitä kumppanuutta parhaimmillaan.”

Vahvasti kehittyvä konekanta

Nomet toimii Vehmaisissa yli 5500m2 tuotantotilassa vahvalla kone- ja laitekannalla.

Ensimmäisen tietokoneohjatun NC-työstökoneensa Nomet osti 1980-luvulla ja nyt ajanmukaisia NC-koneita on käytössä yli 30.

Iso 2000-luvun satsaus oli FMS-linja, mihin integroitiin kolme isoa ja yksi pienempi vaakakarainen keskus. Samalla vuosikymmenellä myös automaatioastetta nostettiin uusien robottivaihtajilla olevien työstökeskusten myötä. Laadun varmistukseksi hankittiin ison kokoluokan 3D-mittakone.

Viime vuosikymmenellä Nomet investoi mm. tietokoneavusteiseen NC-ohjelmien suunnitteluun. Vuonna 2018 yritys hankki ensimmäisen 5-akselisen koneistuskeskuksen sorvaavalla pöydällä ja 1050 mm:n pyörähdyshalkaisijalla. Lisäksi hankittiin toisen CAM-ohjelmiston hankinta vahvistamaan ohjelmointiosaamista.

Muita viime aikojen investointeja ovat NC-ohjattu jyrsinkone oman kiinnitinsuunnittelun valmistamisen tukemiseen, työkalujen esiasetuslaite max. Ø700mm työkaluhalkaisijalla ja pitkäsorviautomaatti kokoluokkaan Ø3-35mm. Lisäksi yritys on kehittänyt tiloissaan kokoonpanon aluetta.

Union TM125 on pöytätyyppinen kookas, mutta kompakti koneistuskeskus.

Vaakakarainen Union-koneistuskeskus tarkoin räätälöitynä

Tämän vuoden alkuun sijoittuu perinteikkään Nometin tuorein satsaus tuotantoonsa.

Yritys tilasi maahantuoja Makrumilta hiljattain saksalaisen Union TM125-koneistuskeskuksen.

”Koneinvestoinnin tausta on asiakaslähtöinen ja ajatuksena kappalekokoluokan kasvattaminen nykyisestä 2000 mm:stä 2500 mm:iin. Samalla kyseessä on korvausinvestointi olemassa oleville keskuksille”, Lintula sanoo.

Konevalinnassa oli mukana useampi merkki, mutta Union erottui joukosta edukseen jo hankintaprosessin alkuvaiheessa.

”Kyseessä on perinteikäs firma, sen osaaminen on vahvaa ja samoin ymmärrys meidän vaatimuksistamme. Keskeistä on, että kone räätälöidään tarkoin meidän kappalekirjoamme ja työstettäviä tuotteita vastaavaksi. Meidät vakuutti Unionin vahva osaaminen juuri sillä sektorilla, mitä me työstämme.”

Union TM125 on pöytätyyppinen kookas, mutta kompakti koneistuskeskus, missä X/Y/Z-liikkeet ovat 2500/2150/1600 mm ja W 600 mm. Nometin kone on varustettu B-akselilla ja UC-L25-kulmapäällä ja 280-paikkaisella makasiinilla. Karateho on 31/34 kW ja vääntö 1433 Nm. 3-paikkainen palettirata ja 6-akselinen käsittelyrobotti ovat osa järjestelmää.

”Kone on parhaillaan kovaa vauhtia työn alla Chemnitzissä ja tällä hetkellä projekti on aikataulussa. Nyt toivomme, että pandemia ei sotke aikataulua. Parhaillaan tiloissamme tehdään suuria muutoksia uutta hankintaa ajatelleen. Viisi työstökonetta, yksi seinä ja kaksi sähkökaappia tekevät tilaa TM125:lle”, Lintula sanoo.

Nomet toimii Vehmaisissa yli 5500m2 tuotantotilassa vahvalla kone- ja laitekannalla.

Määrätietoisesti uudistuen eteenpäin

Jatkossa 70-vuotias Nomet suuntaa eteenpäin perinteitään kunnioittaen, mutta uudistuen.

”Tällä vuosikymmenellä Nomet tekee lisää koneinvestointeja tulevaisuuteensa satsaten. Jatkosuunnitelmissa olevat investoinnit ovat toinen pitkäsorviautomaatti sekä työstökeskus kokoluokkaan Ø800mm. Myös digitalisaatio etenee luomalla virtuaalinen kaksonen Työstökoneesta ja simuloinnista. Samalla yhteistyötä asiakkaiden kanssa syvennetään ja tuotetaan entistä enemmän arvoa kokonaisvaltaisemmilla toimituksilla.

”Lisäksi investoimme led-valaistuksiin kaikkialla tuotanto- sekä ulkotiloissa, mikä lisää paitsi työntekijöiden viihtyvyyttä, pienentää hiilidioksidipäästöjä yli 30 000 kg vuodessa. Voisi sanoa, että Nomet on kestävän vihreän kehityksen viitoittamalla tiellä.”

”Oman tekemisen kehittämisellä, investointipolun luomisella sekä uusien asiakkaiden ja tuotteiden määrätietoisella ylösajolla yrityksen suunta on positiivisessa vireessä ja jatkuvalla kehityksellä ja uusilla investoinneilla uskomme, että suunta pysyy oikeana ja jatkaa kasvuaan”, Markus Lintula toteaa.

Kari Harju

« Vanhemmat artikkelit