Kategoria-arkisto: Yritystoiminta

Ponsse-harvesterien uusi lippulaiva

Vieremällä toimiva metsäkoneiden valmistaja Ponsse muokkaa mallistoaan: uudistunut Scorpion-harvesteri tarjoaa töihin lisäergonomiaa ja turvallisuutta.

Scorpion-harvesteri esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Markkinoilla vahvasti  menestynyttä yrityksen harvesterien lippulaivamallia on valmistettu yli 1200 kappaletta ja niitä löytyy 25 maasta ympäri maailmaa.Uudessa Scorpionissa on huomiota kiinnitetty vieläkin parempaan työergonomiaan, turvallisuuteen, ohjaamon näkyvyyteen sekä käytettävyyteen.

”Uuden Scorpion-malliston kehityksen lähtökohtana oli kuten aina ennenkin metsäkoneenkäyttäjiltä saatu palaute. Sen myötä ohjaamon työtila on muokattu käytännöllisemmäksi ja Scorpionin hiljainen maisemakonttori on kehitetty nimenomaan kuljettajien viihtyvyyttä ja jaksamista ajatellen”, kertoo Jan Kauhanen, Ponssen harvestereiden tuotepäällikkö.

Yksi ulospäin näkyvimmistä muutoksista on uusi yksiosainen etuikkuna, joka yltää ohjaamon katolle. Lisäksi uusi nosturiratkaisu tarjoaa näkyvyyttä joka suuntaan. Uuden Scorpion ja Scorpion King -harvesterit on varustettu Ponsse Opti 5G- tietojärjestelmällä ja Opti 5G-tietojärjestelmä mahdollistaa myös Ponsse Harvester Active Crane nosturin hallintajärjestelmän, joka tuo harvesteriin uuden tavan hallita nosturia ja tehostaa työskentelyä.

Juhlavuosi viime vuonna

Vuonna 1971 aloittanut Ponsse juhli 50-vuotista taivaltaan viime vuonna, ja vuoden kunniaksi valmistui myös Ponssen 16 000. metsäkone. Yritys on yksi maailman suurimpia ympäristöystävälliseen tavaralajimenetelmään perustuvien metsäkoneiden valmistajia.

Kaikki Ponsse-metsäkoneet valmistetaan edelleen yhtiön syntysijoilla Pohjois-Savossa. Vuoden 2018 lopulla Ponsse avasi Vieremälle uuden tehdaslaajennuksen, ja toteutti samalla yrityksen historian mittavimman tehdasinvestoinnin. Tuotantotilojen laajentuivat 2,7 hehtaarista neljään hehtaariin. Uudessa tehtaassa siirryttiin samalla uuteen älykkääseen varastoteknologiaan, joka mahdollistaa komponenttien sujuvan virtauksen tuotantolinjoille.

Oman tehtaan lisäksi Ponsse on samalla mittavan alihankintaverkoston päämies, useat niistä toimivat Vieremällä Ponssen välittömässä läheisyydessä. Ponssen liikevaihto oli vuonna 2020 636,6 miljoonaa euroa.

Helmikuun Konekuriiri 2/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin helmikuun numero 2/2021 on ilmestynyt.

Metallin kone- ja uutispaketin tämän vuoden toisessa numerossa on ajankohtaista asiaa kiinnostavista koneuutuuksista ja alan kuulumisia tutun runsaasti. Investointiartikkeleita on tälle kertaa mukana mm. Kokkolasta, Sievistä, Reisjärveltä ja Köyliöstä. Konekuriiri on täyttä koneasiaa! Linkistä lukemaan!

Lue Lehti

KK Ilmoittajat helmikuu 2 2021

Airwell Oy

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

Elektroway Oy

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy Tekninen kauppa

Zenex Computing Oy

Markus Lehti HT Laserin ja Elekmerkin toimitusjohtajaksi

Teiskonen-konserniin kuuluvien HT Laser Oy:n ja Elekmerk Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Markus Lehti. Toimitusjohtaja toimii jatkossa myös Teiskonen-konsernin johtoryhmän puheenjohtajana.

Lehti (42) on toiminut yhtiön palveluksessa vuodesta 2012, viimeisimpänä HT Laserin varatoimitusjohtajana ja HT Laser Keuruun yksikönpäällikkönä. Uudessa toimessaan HT Laserin ja Elekmerkin toimitusjohtajana Lehti on jo aloittanut.

Kannattavan kasvun tiellä

”Yhtiöillämme HT Laserilla ja Elekmerkillä on koronapandemian vuoksi takana poikkeuksellinen vuosi. Näin on tietysti monilla yhtiöillä ja monilla eri toimialoilla. Onnistuimme kuitenkin yhdessä vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin ja säilyttämään hyvän palvelutason. Lähdimme uuteen vuoteen vakaalta pohjalta ja luottavaisina omaan kykyymme reagoida markkinatilanteen ja ympäristön muutoksiin”, sanoo Teiskonen-konsernin hallituksen puheenjohtaja Hannu Teiskonen.

”Markus Lehden valinta HT Laserin ja Elekmerkin toimitusjohtajaksi oli luonteva jatkumo viime vuosien työlle. Uskomme, että Lehti on oikea henkilö luotsaamaan yhtiöitämme kannattavan kasvun tiellä. Hänen kokemuksensa ja vahvuutensa niin toimialaan sekä asiakkuuksien johtamiseen liittyen luovat meille erinomaiset edellytykset menestyä tulevaisuudessa, jossa digitaaliset ratkaisut, uudet valmistusteknologiat ja arvon tuotto verkostoissa ovat ratkaisevassa roolissa”, jatkaa Teiskonen.

Kehittyviä palvelu- ja tuotantoprosesseja

Markus Lehti arvostaa mahdollisuutta olla osa vahvan perheyrityksen tarinaa ja viedä sitä kohti seuraavaa vaihetta.

”Olemme läpi yhtiöidemme kolmikymmenvuotisen historian menestyneet olemalla rohkeita ja uteliaita. Halu kasvaa kannattavasti, kehittää toimintaa ja hyödyntää uusia tuotantoteknologioita on kummunnut ensisijaisesti asiakkaidemme tarpeista.”

”Jatkuvasti muuttuvien asiakastarpeiden pohjalta olemme ennakkoluulottomasti kehittäneet palvelu- ja tuotantoprosessejamme sekä luoneet kokonaan uusia. Tätä haluan omalla työlläni jatkaa ja vahvistaa myös tulevaisuudessa”, kertoo Markus Lehti.

Sami Tiikkainen

Lehti asuu Keuruulla, joka on myös Teiskonen-konsernin kotipaikkakunta. HT Laser Keuruun yksikönpäällikön paikka avataan hakuun helmikuun aikana. Vt. yksikönpäällikkönä toimii tuotantopäällikkö Mika Veija.

Varatoimitusjohtajaksi Sami Tiikkainen

HT Laserin varatoimitusjohtajaksi on nimitetty HT Laser Vieremän yksikönpäällikkö Sami Tiikkainen. Hän on Teiskonen-johtoryhmän jäsen, vastaa HT Laserin Tuotannon kehittäminen ja koordinointi -toiminnosta sekä jatkaa HT Laser Vieremän yksikönpäällikkönä.

Tiikkainen (39) on toiminut yhtiön palveluksessa vuodesta 2008 ja vastannut HT Laser Vieremän toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä lähes kymmenen vuoden ajan. Tiikkainen asuu Vieremällä ja työskentelee sieltä käsin.

Suurinvestointi Kemiin tuo työtä ja yrityksille kysyntää

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on tehnyt investointipäätöksen uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin. Investoinnin arvo on 1,6 miljardia euroa ja se on Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi kotimaahan. Rakennusvaihe kestää noin kaksi ja puoli vuotta, ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. 

Kemin biotuotetehdas lisää Suomen vuotuista vientiä noin puolella miljardilla eurolla, ja vuotuinen positiivinen tulovaikutus Suomeen puuraaka-aineen arvon ja suomalaisen työn oston kautta on myös noin puoli miljardia euroa. Uusi biotuotetehdas turvaa Kemin nykyisen sellutehtaan 250 työpaikkaa tuleviksi vuosikymmeniksi. Kaikkiaan Metsä Groupin Kemin tehdasalueella työskentelee noin 500 henkilöä.  

Kemin biotuotetehdas luo koko suoraan arvoketjuunsa Suomessa noin 1 500 uutta työpaikkaa, joista suurin osa sijoittuu puunhankintaan. Kaikkiaan Kemin biotuotetehtaan suorassa arvoketjussa Suomessa työskentelee noin 2 500 henkilöä. 

Suomalaiset toimijat ovat olleet kilpailukykyisiä, ja biotuotetehdasprojektin kotimaisuusasteen arvioidaan nousevan erittäin korkeaksi, noin 70 %:iin. Tehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ovat lähes 10 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet tehdään Kemissä. Rakennusvaiheen aikana eri työntekijöitä arvioidaan kaikkiaan olevan yhteensä noin 15 000.  

Kemin biotuotetehdas rakennetaan parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta. Teknologinen taso täyttää ja jopa ylittää EU:n BREF-vaatimukset. Kemin nykyiseen sellutehtaaseen verrattuna selvästi kasvavasta tuotannosta huolimatta uusi biotuotetehdas alittaa Kemin nykyisen tehtaan voimassa olevan ympäristöluvan päästörajat. Ympäristövaikutukset minimoidaan ja esimerkiksi melun hallinta on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa niin rakentamisen kuin tehtaan tuotannon osalta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi Kemin biotuotetehtaan ympäristö- ja vesitalousluvat joulukuussa 2020.  

Biotuotetehdasprojektin päätoteutuskumppanit ovat Valmet, ABB, AFRY ja Fimpec. Rakentaminen toteutetaan tilaajavetoisella osaurakoinnilla, mikä mahdollistaa myös pienempien yritysten mukana olon. Tehdasinvestointi luo paikalliselle yritystoiminnalle kysyntää suoraan tehdashankkeeseen liittyen ja lisäksi hankkeessa työskentelevien käyttämät palvelut tuovat merkittävän lisän Kemin seudun palvelujen kysyntään. 

”Oma aurinkovoimala on ympäristöteko” – säästöä konepajan energiakustannuksiin

Ympäristöasiat sekä energiansäästäminen ovat nyt pinnalla. Uusiutuvaan energian käyttöön siirtyminen ja ympäristöä kuormittavien päästöjen vähentäminen on monelle yrittäjälle vastuullinen päätös. Yksi ratkaisu on aurinkovoima ja energian tuottaminen itse, parhaillaan aurinkopaneelikauppa Suomessa on vahvassa kasvussa. ”Kun hankkeeseen ryhtyy, on hyvä osata perusasiat – toimijoita alalla on Suomessa jo paljon, ja luotettavalla kumppanilla on tärkeä rooli aurinkosähköhankkeessa”, kertoo yhden alan toimijan eli Elektrowayn toimitusjohtaja Viljami Mehiläinen.

Nuoren eteläkarjalaisen yrittäjäpariskunnan, Riikka ja Viljami Mehiläisen luotsaama Elektroway iskee aurinkosähkömarkkinoille entistä kovempaa.

”Aurinkosähköä on Suomessa asennettu jo kauan, mutta viimeiset vuodet ovat olleet markkinoilla kasvujohteiset. Elektrowayn ensimmäinen aurinkovoimala asennettiin vuonna 2015, ja nyt teemme järjestelmiä niin omakotitaloasukkaille, kuin yrityksille kaikilta toimialoilta. Komponenttien saatavuus ja hinnat ovat vakiintuneet viimeisen parin vuoden aikana, ja aurinkosähkön käytöstä on tullut meille täällä pohjolassakin kannattavaa”, toimitusjohtaja Viljami Mehiläinen kertoo.

Energiaa auringosta. Aurinkopaneelit tuottavat energiaa koko vuoden. Pienituottoista talvisydäntä kompensoivat pitkät valoisat kesäyöt. Viime kesänä toteutettu aurinkovoimala liiketilan katolla.

Kehittyvää teknologiaa

Aurinkosähköjärjestelmissä käytettävät tuotteet ovat kehittyneet myös paljon. Aurinkopaneelien teho on noussut huimasti, ja invertterit ovat jo synkronisia akkuteknologian kanssa. Valmistajat kiinnittävät huomiota järjestelmien etäseurattavuuteen sekä älykkäisiin ominaisuuksiin.

”Toimitamme aurinkosähköjärjestelmiä akkukapasiteetilla omakotitaloasukkaille, sekä yrityksille. Toki aurinkosähköjärjestelmän voimme toteuttaa ensin niin, että se on valmiina tulevaisuuden energianvarastointitarpeisiin ja lisätä akkukapasiteetti järjestelmään myöhemmin. Käytännössä kuitenkin yrityksen kiinteistö kuluttaa 100 %:sti kaiken aurinkovoimalan tuottaman energian, koska kyse on isommista voimaloista ja kiinteistön energiankulutus on päivällä työssäoloaikaan suurimmillaan – ja juuri kun aurinko paistaa parhaimmillaan”, Mehiläinen ohjeistaa.

Elektroway toimittaa sähköalan palveluita laajalla palvelukartalla, painottaen ratkaisuissaan uusiutuvan energian ja älykkään sähkön käyttöä. Aurinkosähköjärjestelmät suunnitellaan aina kohteen tarpeet huomioiden.

”Yritykset hyötyvät aurinkosähköstä Suomessakin merkittävästi, keskimäärin sähkönkulutuksesta voidaan vuositasolla kattaa 15-20 % uusiutuvalla energialla.” toteaa Viljami Mehiläinen.

Aurinkopaneelit tuottavat energiaa koko vuoden, vain pimeimmät kuukaudet marraskuusta tammikuuhun ovat lähes nollatuottoisia. Talvea kompensoi kuitenkin pitkät valoisat kesäyöt.

”Suunnittelemme aurinkosähköjärjestelmät kiinteistön kokonaiskulutus huomioiden, mutta analysoimme tarkasti myös tuntikohtaista kulutusdataa. Aurinkovoimalan hyvin tehty suunnittelu on tärkeää, jotta järjestelmästä saadaan irti kaikki tarvittava. Aurinkosähkön asentaminen on myös luvanvaraista työtä, joten sähköalalla toimiva yritys on hankkeeseen paras kumppani”

Elektrowaylla järjestelmien suunnittelun tekee aina sähköalan ammattilainen, ja voimalahankkeessa voidaan huomioida energiankulutustarpeet laaja-alaisestikin. Aurinkosähköjärjestelmien lisäksi yritys toteuttaa myös ilmalämpöpumppu-, ilmavesilämpöpumppu- ja maalämpöratkaisuja, joten asiakkaille voidaan tarjota uusiutuvan energian palveluita hyvin monipuolisesti.

Itse tuotettu aurinkosähkö on järkevä investointi

Itse tuotettu aurinkosähkö on ilmaista sekä vähentää yrityksen tarvetta ostaa sähköä sähköverkosta, minkä ansiosta yritys säästää sekä sähkön ostohinnassa, siirtokuluissa että sähköveroissa. Tämän lisäksi aurinkovoimala kasvattaa myös kiinteistön arvoa. Säästöä syntyy siitäkin, että aurinkovoimala harvoin tarvitsee huolto- ja kunnossapitoa asennuksen jälkeen. Yritysten on mahdollista saada myös valtioavusteista energiatukea aurinkovoimalahankkeeseen 20 % kokonaiskustannuksista. Ennen aurinkovoimalahankkeeseen lähtemistä haetaan tarvittavat tuet, sekä mahdolliset viranomaisluvat.

”Autamme kaikessa energiatukeen tai rakennuslupiin liittyvissä asioissa, voimme jopa hakea tuen ja luvat asiakkaamme puolesta. Koulutamme itseämme jatkuvasti energiamarkkinoilla, ja pysymme täten hyvin perehtyneinä myös viranomaisvaatimuksista. Kunnat ja kaupungit ovat myös viime vuosina perehtyneet paremmin mm. rakennusvalvonnan puolelta uusiutuvan energian järjestelmien asentamiseen, ja ovat positiivisella asenteella mukana hankkeissa”, kommentoi Elektrowayn liiketoimintajohtaja Riikka Mehiläinen.

Elektroway tekee järjestelmiä niin omakotitaloasukkaille kuin yrityksille. Ensimmäinen aurinkovoimala asennettiin vuonna 2015. Kuvassa oikealta Viljami Mehiläinen, Riikka Mehiläinen ja Olli Palvas.

Koneteollisuudesta aurinkosähkön pariin

Elektrowayn organisaatioon kesäkuussa 2020 tullut myyntijohtaja Olli Palvas on monille teräs-, laite- ja konepajateollisuudessa työskenteleville tuttu vuosien varrelta. Palvas teki 90- ja 2000-luvuilla pitkän uran metallinkatkaisusahojen sekä erilaisia esikäsittelyn erikoiskoneiden parissa kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla. Hän toimi mm. useamman vuoden ajan ulkomaisten laitevalmistajien palkkalistoilla Saksassa ja Tšekeissä.

”Monissa konepajoissa, sekä muissa metallialan yrityksissä mietitään parhaillaan aktiivisesti, miten nyt ja tulevaisuudessa voidaan hyödyntää omavaraista energiaa. Verkkosähkön hinnat eivät ainakaan ole laskussa, joten omalla tuotannolla saadaan todellista euromääräistä säästöä. Aurinkosähköjärjestelmän käyttöikä on monta kymmentä vuotta, ja komponenteillakin on pitkät takuuajat. Kyse ei ole lyhyen aikavälin tuottamasta hyödystä, vaan pitkäikäisestä hankinnasta tulevaisuuteen. Yrityksillä aurinkovoimala maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa, minkä jälkeen järjestelmän tuottama energia on täysin ilmaista. Huoltokustannuksetkaan kun eivät rasita hankintaa, on oman aurinkovoimalan hankkiminen todellakin kannattavaa”, kannustaa Palvas.

Metalliteollisuuden laitteet ja erilaiset tehdasratkaisut ovat ottaneet energiansäästössä suuria harppauksia viime vuosina. Eri valmistajien laser- ja vesileikkausjärjestelmät sekä mm. lastuavat työstökoneet ovat kehittyneet kovaa vauhtia energiatehokkaammiksi ja myös tuottavimmiksi. Hyvä energiayhtälö konepajalle onkin tuottavuudeltaan tehokas, mutta energiankulutukseltaan pihi laitteisto ja uusiutuvan energian hyödyntäminen.

”Autamme yritysasiakkaitamme liiketoiminnan kasvattamisessa energiansäästöä hyödyntäen. Laaja osaamisemme suunnittelusta toteutukseen, sekä aurinkosähkökomponenttien oma maahantuonti pitää palveluketjumme ripeänä ilman välikäsiä. Meidät tunnetaan hyvästä asiakaspalvelusta sekä siitä, että järjestelmäratkaisut toimitetaan aina ajallaan – ja asiakas saa aina jotain myös vähän enemmän”, Palvas toteaa.

Metallintyöstökonekaupan vuosi oli haastava, mutta valo näkyy jo – ”Nyt kannattaa investoida”

Poikkeuksellinen 2020 heijastui viime vuonna metallintyöstökonekauppaan selkeästi. Tänä vuonna tilanteen odotetaan melkoisesti paranevan. Seuraavassa Teknisen Kaupan liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja, Cron-Tek Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvinen luotaa viime vuotta ja tiivistää tämän hetken tunnelmia. Nousu on edessä, kannattaa investoida, Järvinen toteaa.

Vuosi 2020 oli metallintyöstökonekaupan markkinan osalta Petri Järvisen mukaan vaikea, kuten pääosin muissakin investointituotteissa. Alku oli lupaava, mutta pandemia sotki suunnitelmat. Vuoden loppua kohden tunnelmat kuitenkin paranivat jo selvästi.

”Ennakko-odotukset lupailivat konemarkkinoille alkuvuodesta lievää kasvua edellisvuoteen verrattuna, mutta sitten maaliskuussa K-virus rysäytti koko markkinan hetkeksi täysin jumiin”, Järvinen kertoo.

Sen jälkeen kevättä edettiin sekavissa tunnelmissa. Suomessa teknologiateollisuudella oli yhä hyvä tilauskanta päällä ja konepajoissa töitä. Se poiki myös konetilauksia, mutta samanaikaisesti Euroopassa rajusti jylläävä K-virus loi synkän ja epätietoisuuden mustan pilven lähitulevaisuuteen.
”Kesälomien aikana ja niiltä palattaessa niin ihmisten tunnelmat kuin myös konekaupan odotukset olivat jälleen positiivisia. Syyskuulta alkaen K-virus puski kuitenkin taas rajusti päälle ja pysäytti koneinvestoinnit hetkeksi melkein kokonaan. Sitten taas valkeni.

”Lokakuussa tautitilanteeseen oli taas sopeuduttu, töitä puskettiin lähes normaalisti ja lukuisissa yrityksessä katsottiin jo vuoteen 2021 ”taudin jälkeiseen” elämään. Konekyselyiden määrät kasvoivat merkittävästi ja samalla päästiin tekemään myös konekauppaakin paremmin. Vuosi lopeteltiin taas positiivisimmissa tunnelmissa rokotustietojen luvatessa tilanteen normalisointia kesään mennessä”, Petri Järvinen kuvaa erikoista viime vuotta.

”Hyvillä fiiliksillä tästä eteenpäin”

Vuosi oli mikä oli, mutta olennaista on, että nyt tammikuullakin edetään myönteisissä tunnelmissa. Konekaupan osalta ollaan edelleen menossa parempaan suuntaan, sillä yleinen optimismi valon siintäessä putken päässä on kasvanut rokotusten jo alettua.

”Vuoden ensimmäisellä viikolla tehtiin jo konekauppoja, joten tästä on hyvä jatkaa positiivisella fiiliksellä eteenpäin.”

Petri Järvisen mukaan Suomen konepajateollisuus tarvitsee nyt yhä edelleen rajusti investointeja, jotta kilpailukykyä saadaan tässä maassa nostettua ja kirittyä kiinni muita Euroopan maita.

”Se edellinen vain Suomea koskettanut kahdeksan vuoden mittainen vuodet 2009-2016 kestänyt investointilama on edelleen kuromatta umpeen. Muissa Euroopan maissa työstökoneinvestoinnit rysähtivät vain vuonna 2009, jonka jälkeen ne nousivat jyrkästi ylöspäin jo 2010 alkaen. Meillä sen sijaan tekemistä tässä suhteessa riittää.

”Ilolla edelliseen on kuitenkin todettava, että toki Suomessa on joukko erittäin hyvin menestyviä pk-konepajoja, joilla menestyksen takana on pääsääntöisesti yhteinen nimittäjä: jatkuvat investoinnit sekä uusiin tuotantolaitteisiin, menetelmiin että henkilökunnan osaamiseen.

Nyt kannattaa laittaa vauhtia koneinvestointeihin, jotta kalusto on kunnossa nousun alkaessa, sanoo Petri Järvinen.

Viime vuosien aikana valtaosa näistä yrityksistä on pystynyt sitkeällä ja päämäärätietoisella työllä kasvattamaan suoran viennin, mikä edelleen osoittaa, että investointien ja yritystoiminnan kehittämisen kautta on mahdollista menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa.”

”Viime vuosina edelläkävijöiden investoinnit automaatioon yhdessä moniakselikoneiden kanssa ovat kasvaneet ilahduttavasti viime vuosien aikana. Myös aiheeseen liittyvien tiedonkeruusoftien myynti on kasvanut ja se tulee edelleen voimistumaan, sillä nyt halutaan faktaa tuotantokoneista, ei vain mutua”, Järvinen sanoo.

”On aika toimia”

Vuodelle 2021 Petri Järvisellä on selkeä viesti: on investointien aika.

”Investointipäätöksillä alkaa itse asiassa nyt jo olemaan kiire, että uusi kalusto saadaan toimitettua ja ajettua tuotantokuntoon ennen nousun alkua. Ennusteet ja odotukset viittaavat mukavaan kasvuun tämän ja ensi vuoden aikana ja näin uusista investoinneista saataisiin suurin hyöty ulosmitattua nopealla aikajänteellä. Ja tokihan myös koneinvestoinneille voimassa oleva tuplapoisto kannattaa hyödyntää”, Järvinen kannustaa.

”Kiinassa ovat työstökoneinvestoinnit kasvaneet syksyn mittaan voimakkaasti, joka taas on pidentänyt useiden konetyyppien toimitusaikoja. Saksan teollisuuden suhdannenäkymä pomppasi marraskuussa jo huippusuhdanteen puolelle (IFO). Tämä lupailee vahvoja mahdollisuuksia Suomen viennin kasvamiselle tämän vuoden aikana Saksaan.”

Kari Harju

Tammikuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt.

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt. Konepajojen koneiden, laitteiden ja palvelujen erikois- ja ajankohtaisjulkaisun tämän vuoden ensimmäisen numeron sisältö on jälleen täyttä asiaa! Lehdestä löytyvät ajankohtaisimmat konemarkkinat sekä uutuus- ja uutisasiaa tutun runsaasti eri tahoilta. Investointiartikkeleita on mukana mm. Salosta, Kalajoelta, Eurajoelta ja Visuvedeltä. Tammikuun numero aloittaa lehden 31. vuosikerran. Klikkaa ja lue.

KK Ilmoittajat tammikuu 1 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Avertas Robotics Oy

Botnia Print

Bystronic

Cenic Finland

CLE Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Oy

Endor Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Melnory Ou

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

Uusi toimitusjohtaja ja päivitetty strategia Pivatic Oy:lle

Syksyn 2020 aikana Pivaticin strategia on päivitetty ja yhtiö hakee tulevina vuosina merkittävää kasvua Covid-19-epidemian jälkeen. Konkreettisena askeleena tässä strategiassa Jan Tapanainen on nimitetty Pivatic Oy: n toimitusjohtajaksi.

Pivaticin edellinen toimitusjohtaja Tomas Johansson keskittyy jatkossa rooliinsa Pivaticin sisaryhtiö Ursviken Technology AB:n toimitusjohtajana. Jan Tapanaisella on yli 17 vuoden kansainvälinen kokemus ohutlevytyöstökoneista ja -järjestelmistä. Viimeisen viiden vuoden ajan hän on toiminut johtavissa asemissa sopimusvalmistus- ja omia tuotteita valmistamissa teollisissa yrityksissä.

Pivaticin uudistetun strategian mukaisesti yhtiö kehittää uusia, innovatiivisia ratkaisuja valituille liiketoimintasegmenteille tarjotakseen asiakkailleen sijoitetun pääoman nopean tuoton. Pivatic varmistaa ensiluokkaisen asiakastyytyväisyyden vahvalla projektinhallinnalla ja tuotteiden elinkaaren aikaisilla palveluilla. Uudistetussa strategiassa yhtiö lisää panostuksiaan henkilöstön kehittämiseen tukeakseen seuraavien vuosien kasvua sekä keskittyy parantamaan projektien tehokasta valmistusta, kokoonpanoa ja toimituksia.

”Olen erittäin mielissäni päästessäni mukaan Pivaticin korkean teknologian ratkaisuiden pariin. Pivaticin henkilöstöllä on pitkä kokemus automatisoiduista ohutlevykomponenttien tuotantojärjestelmistä. Meiltä löytyy huippuosaamista teräskelojen ja levyarkkien käsittelyssä, lävistys- ja puristinlinjoissa sekä erityisesti mainiten myös työkalujen suunnittelussa, jolla usein saavutetaan merkittävä lisähyöty prosessissa. Nämä yhdistettynä erittäin monipuolisiin taivutusmenetelmiin ja automaatioon sekä jämäkkään projektinhallintaan takaavat yrityksen menestymisen ja kasvun jatkossakin”, toteaa Jan Tapanainen.  

Alihankinta- ja AlihankintaHEAT verkossa

Alihankinta- ja AlihankintaHEAT-tapahtumakokonaisuus järjestetään virtuaalisesti 8.–10.12.2020. Poikkeusvuoden virtuaalinen Alihankinta tarjoaa live-ohjelmaa, ennakkoon nauhoitettuja videoita sekä mahdollisuudet valmistavan teollisuuden asiantuntijoiden ja ammattilaisten verkostoitumiselle. Tapahtumaan osallistuminen on kävijöille maksutonta.

Alihankinta-virtuaalitapahtuman teema on Datasta bisnestä. Kuten perinteisiin kuuluu, myös tänä vuonna tapahtuma käynnistyy teemoihin johdattelevilla avajaisilla, joiden aikana palkitaan Vuoden Pää- ja Alihankkijat. Ohjelmassa on avajaispäivänä myös mm. Heat Grilli: ”Datasta bisnestä – älykkäästi, turvallisesti ja tuottavasti” -teemakeskustelu.

”Ykkösjuttu on verkostoituminen”

Myös kohtaamisten merkitys on nostettu virtuaalitapahtumassa tärkeään rooliin. Alihankinta-virtuaalitapahtuman aikana käytössä on fyysisiltäkin messuilta tuttu Brella -verkostoitumispalvelu, joka yhdistää ammattilaiset ja mahdollistaa tuottavat kohtaamiset helposti ja tehokkaasti.

”Alihankinnan ykkösjuttu on aina ollut verkostoituminen, joten myös tänä poikkeusvuonna haluamme korostaa sen merkitystä. Brellan avulla tapaamiset sujuvat videopuheluiden ja yrityskohtaisten chattien avulla, joten sekä vanhojen että uusien asiakassuhteiden solmiminen ja ylläpito on mahdollista myös virtuaalisessa tapahtumatoteutuksessa, kertoo Alihankinta-tapahtumakokonaisuuden projektipäällikkö Tanja Järvensivu.

Tapahtuman näytteilleasettajalla on palvelualustalla oma yrityssivunsa, jonka kautta yrityksen edustajat tavoittaa sekä videopuheluiden että chatin välityksellä. Virtuaalitapahtumaan on ilmoittautunut yhteensä noin 250 näytteilleasettajaa.

Seuraavan kerran Alihankinta- ja AlihankintaHEAT-tapahtumakokonaisuus pidetään fyysisesti Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 21.–23.9.2021

« Vanhemmat artikkelit