Kategoria-arkisto: Koulutus

Savon ammattiopisto kehittää oppimisympäristöään – ”teknologiaa tasolle, millä teollisuus tänä päivänä toimii”

Savon ammattiopisto vahvistaa metallin alueen koulutuksen kone- ja laitekantaansa. Vastapäättynyt koneiden, laitteiden ja mm. simulaatioympäristöjen investointihanke vie oppilaitoksen teknologiaa tämän päivän teollisuuden edellyttämälle tasolle ja kehittää olennaisesti mm. koneistuksen koulutusympäristöä.

Kuopiossa toimiva Savon ammattiopisto on osa Savon koulutuskuntayhtymää, monialaista Iisalmen, Kuopion ja Varkauden alueilla toimivaa koulutusorganisaatiota.

Integrex i-100S-monitoimisorvissa pyörintähalkaisija on 530 mm ja tankokapasiteetti 51 mm. Ohjaus on uusi Mazatrol.

Tekniikkaa oppilaitoksessa opiskellaan useilla aloilla ja yksi niistä on kone- ja tuotantotekniikka. Sen puitteissa Savon ammattiopisto tarjoaa koneistuksen, levytyön ja hitsauksen sekä koneasennuksen koulutusta.

”Koulutus vastaa tämän alueen tarpeisiin. Savon alue on yksi metallin keskittymä ja konepajasektorin yrityksiä on runsaasti. Koulutusyhteistyö yritysten kanssa on arkipäivää, se on tiivistä ja monimuotoista. Alueen yritykset tarvitsevat koulutettuja osaajia”, sanoo CNC-koneistuksen opettaja Jukka Marttinen.

Tiivistä yritysyhteistyötä

Kone- ja tuotantotekniikkaa opiskelee Kuopiossa nuoriso- ja aikuisopinnoissa nyt noin 150 opiskelijaa, henkilökuntaa 15 henkilöä, ja oppilaitoksena Savon ammattipisto on tuttu nimi esimerkiksi Taitaja-kisojen yhteydestä.

Talon opiskelijat ovat pärjänneet kisassa lajivoittoihin ja World Skills -edustuksiin saakka.

Mazakin monitoimisorvi Integrex i-100S on hankinta Savon Ammattioppilaitoksen koneistuksen koulutustarpeisiin. Koneella vahvasti käyttöönotossa mukana ollut Juho Saastamoinen, Taitaja-kilpailun aluesemifinaalin tämän vuoden voittaja ja kevään finaaliin matkaava kolmannen vuoden opiskelija.

Parhaillaan Savon ammattiopistossa kehitetään yhtenä painopistealueena kone- ja tuotantotekniikan koulutuksen puitteita ja ammattiopiston kone- ja laitekantaa voimakkaasti eteenpäin.

”Teknologia kehittyy ja automaatio sekä robotisaatio lisääntyvät yrityksissä voimakkaasti. Automaatiota myös hyödynnetään tänä päivänä yhä laajemmin myös pienemmissä yrityksissä. Kehityshanke vastaa tähän teemaan”, Marttinen kertoo.

”Laajempana yhteytenä on alan koulutuksen muutto jatkossa uudelle kampusalueelle lähelle Savonia-ammattikorkeakoulua. Se mahdollistaa jatkossa yhä syvemmän yhteistyön myös yritysten suuntaan”, sanoo levypuolen ja hitsauksen opettaja Jukka Saastamoinen.

Jukka Marttinen (oikealla) ja Jukka Saastamoinen ovat olleet Teknologia digitalisoituu -hankkeessa alusta saakka. Hanke kehitti Savon ammattiopiston kone- ja tuotantotekniikan konekantaa monella tasolla.

Vahva paketti koulutuskäyttöön

Kone- ja laitekannan kehityskokonaisuus pitää sisällään satsauksen mm. Bystronic -kuitulaserleikkausteknologiaan, mobiiliin hitsausautomaatioon, varastoautomaatioon, liikuteltaviin simulaatioympäristöihin ja hitsauksen pilvipalvelujen hyödyntämiseen.

Lisäksi kokonaisuuden tuoreena ja samalla myös mittavimpana yksittäisenä panostuksena vahvistettiin olennaisesti koneistuksen oppimisympäristöä uuden alan teknologiakärkeä edustavan monitoimisorvin myötä.

Kuopioon asennettiin vuodenvaihteessa Mazakin Integrex i-sarjan monitoimisorvi i-100S, nykyaikainen, mutta kompakti ja siten myös opetuskäyttöön hyvin sopiva paketti sorvaus/jyrsinkaralla sekä kääntyvällä B-akselilla. Integrex i-100S:n pyörintähalkaisija koneessa on 530 mm, sorvauspituus 854 mm ja tankokapasiteetti 51 mm.

”Koneessa ovat mukana sorvaus, poraus-, kierteitys ja jyrsintäominaisuudet 5-akselityöstöön saakka ja konetta ohjataan uudella ja erittäin monipuolisella Mazatrol-ohjauksella, joka lukee mm. solid-muodot suoraan.Otimme koneeseen mukaan robottivalmiuden. Luulavimmin kone varustettaanjatkossa yhteistyörobotilla”, Marttinen sanoo.

Hitsauksen pilvipalvelun kehitys oli hankkeen osa-alue. Eri kampuksille sijoitetut hitsauskoneet välittävät reaaliaikaista dataa pilvipalveluun. Järjestelmä mahdollistaa mm. hitsauksen monipuolisen tiedonsiirron, jäljitettävyyden sekä koneiden keskinäisen yhteydenpidon.

Kolmen vuoden jatkohanke

Kuopiossa toteutettu projekti oli mittava hanke, mutta samalla tärkeä osa koulutuksen kehittämistä ajan vaateisiin.

”Koneet ja laitteet mahdollistavat koulutuksen tason, millä teollisuus tänä päivänä toimii ja vahvistaa siten koulutuksen yhä vain tiiviimpää yhteyttä työelämään ja yritysten tarpeisiin”, sanoo Jukka Marttinen.

”Ajanmukainen oppimisympäristö on myös vetovoimatekijä. Nykyaikainen konekanta lisää opiskelijoiden alaa kohtaa tuntemaa kiinnostusta ja turvaa siten osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta jatkossa”, toteaa Jukka Saastamoinen.

Kuopion kone- ja laitehankinnat mahdollistaneen Teknologia digitalisoituu -hankkeen kustannusten kokoluokka oli yli 1,8 miljoonaa euroa. Hanke toteutettiin EU:n alueellisella EAKR-rahoitustuella.

Simulointiympäristöjen avulla opiskelijat opiskelevat aidontuntuisissa tilanteissa ja saavat taidoistaan myös välitöntä palautetta. Kuvassa Jukka Saastamoinen demoaa hitsauksen simulointikokonaisuutta.

Savon ammattioppilaitoksessa on parhaillaan käynnissä jatkokokonaisuutena viime vuodenvaihteessa käynnistynyt nk. Teollisuuden uudet osaajat -hanke, minkä ajatuksena on kehittää joustavia koulutusmuotoja sekä oppilaitoksen ja yritysten osaamista.

Yksi hankkeen koulutusten tavoitteista on viedä eteenpäin Teknologia digitalisoituu -hankkeessa hankittujen koneiden, laitteiden ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Teollisuuden uudet osaajat -hanke kestää kolme vuotta. Hanke on EU:n sosiaalirahaston rahoittama.

Kari Harju

Huhtikuun Konekuriiri 4/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin huhtikuu numero 4/2021 on ilmestynyt.

Lue Konekuriiri, aina täyttä koneasiaa! Metallin ammattilaisten ehdoton ajankohtaisjulkaisu, mukana kiinnostavimmat ajankohtaiset kone- ja laiteuutiset, uutuudet ja alan kuulumiset. Investointiartikkeleita mukana tällä kertaa mm. Kuopiosta, Kalajoelta, Tampereelta, Nivalasta ja Sievistä.

KK Ilmoittajat huhtikuu 4 2021:

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Avertas Robotics

Auto-Kulmala Oy

AW Tools

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy

Evomax Oy

Fastems Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Maaliskuun Konekuriiri 3/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin maaliskuun numero 3/2021 on ilmestynyt.

Aina täyttä koneasiaa! Konepaja-ammattilaisten maaliskuun ajankohtaispaketissa ovat mukana alkukevään kiinnostavimmat kone- ja laiteuutiset sekä tuoreimmat alan kuulumiset. Ajat paranevat ja tuotantoa kehitetään nyt kovaa vauhtia, investointiartikkeleita on lehdessä mm. Outokummusta, Tuusulasta, Lempäälästä, Eurajoelta ja Pirkkalasta. Lue!

KK:n Ilmoittajat maaliskuu 3 2021:

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

AW Tools

Bystronic

Cenic Finland

Coastone Oy

Creamaster Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Lehmann

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredse Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Järvileasing Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Suomen Terätuonti Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

LUT-yliopisto aloittaa konetekniikan laajan avoimen koulutuksen

LUT (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) aloittaa konetekniikan opetuksen aiempaa suuremmassa laajuudessa avoimen yliopistonsa kautta tänä keväänä. Ensimmäiset konetekniikan avoimet opinnot ovat tarjolla nyt maaliskuussa 2021.

LUT-yliopistossa konetekniikan opetus on muokattu vastaamaan teollisuuden uusiin osaamistarpeisiin muun muassa tuotantoautomaatiossa ja tuotannon digitalisoinnissa sekä mekatroniikassa. Avoimessa yliopistossa osaamistaan voi täydentää yksittäisten opintojaksojen verran tai kerryttää opintopisteitä tutkintoon johtavia opintoja varten.

Avoimessa yliopistossa opiskellaan konetekniikan diplomi-insinööritutkintoihin kuuluvia opintoja. LUTissa konetekniikan koulutusohjelma antaa kokonaisosaamisen tuotesuunnittelusta moderneihin tuotantotekniikoihin.

Teknillisen yliopiston kovatasoisia konetekniikan opintoja on tarjolla neljässä eri moduulissa yhteensä 95 opintopistettä. Keväällä alkava moduuli sisältää uusien materiaalien valintaan, tutkimuksellisen työotteen soveltamiseen ja tuotteen kokoonpantavuuden kehittämiseen tähtääviä opintoja yrityskohtaisesti räätälöityinä.

Syksyllä on tarjolla kolme rinnakkaista moduulia, jotka käsittelevät hitsaustuotannon digitalisointia ja -automaatiota, tuotantotekniikkaa ja -automaatiota sekä mekatroniikkaa ja robotiikkaa. Opiskelijoille tarjotaan myös mahdollisuus oppia teollista muotoilua tukemaan yrityksen tuotekehitystä.

Tuotelähtöistä tekemistä ja oppimista

Konetekniikan koulutusohjelman vastaavan, dosentti Harri Eskelisen mukaan avoimella opintotarjonnalla LUT vastaa varsinkin Joensuun ja Savonlinnan seutujen teollisuuden tarpeisiin sekä laajemminkin Itä-Suomen koulutustarpeisiin konetekniikassa.

”Opinnoilla voidaan täydentää esimerkiksi hitsaavassa teollisuudessa ja tuotantoautomatisaatiossa tarvittavan digitalisaation osaamista ja modernien terästen hitsaukseen liittyvää tietotaitoa. Toinen tärkeä aihepiiri käsittelee robotiikan ja mekatroniikan sekä konedynamiikan sovelluksia sekä näiden simulointimahdollisuuksia”, Eskelinen kertoo.

Hän tiivistää, että LUT tarjoaa mahdollisuuden oppia nykyaikaisia valmistusmenetelmiä ja samalla huomioida kestävän kehityksen periaatteet tuotannossa. 

”Meillä konetekniikan opetus ylittää suunnittelun ja valmistuksen rajapinnat. Sisältöjä ohjaa tuote, esimerkiksi metsätraktorin suunnittelu ja toteutus alusta loppuun. LUTin kokoisessa yliopistossa on helppo ottaa huomioon yritysnäkökulma, koneenrakennus ja kestävyys koulutusta toteutettaessa”, Eskelinen sanoo.

Täydentävää osaamista yritykseen

Avoimen yliopiston opintojaksoille ei ole pohjakoulutusvaatimuksia. Parhaiten konetekniikan opinnot soveltuvat henkilöille, joilla on tekniikan taustaa tai insinööriopintoja ammattikorkeakoulusta. 

LUTissa konetekniikan avoimet opinnot toteutetaan monimuotoisina, ja niitä on mahdollista suorittaa työn ohessa. Mahdolliset laboratorioharjoitukset toteutetaan lähiopetuksena korkean teknologian tiloissa Lappeenrannassa. Oppimateriaali on pääosin englanniksi, mutta opetustapahtumissa käytetään sekä suomea että englantia kohderyhmän mukaisesti.

Harri Eskelinen huomauttaa, että LUTilla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus konetekniikan yliopistotasoisesta etä- ja hybridiopetuksesta. Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävää konetekniikan verkko-opetusta on annettu JEDI-ohjelmassa valtakunnallisesti vuodesta 2015 lähtien ja MEC-ohjelmassa Turun seudulla vuodesta 2017 alkaen.

”Toivon, että yrityksissä kannustetaan työntekijöitä päivittämään ammattitaitoaan. Osaavaan työvoimaan sitoutunut yrittäjä hyödyntää mahdollisuuden toteuttaa yrityslähtöisiä aiheita opiskelijan projektitöissä ja antaa aikuisopiskelijalle joustoa”, Eskelinen sanoo.

Koulutus on osa ARIT-hanketta, jota tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutus on osallistujille maksutonta.

Helmikuun Konekuriiri 2/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin helmikuun numero 2/2021 on ilmestynyt.

Metallin kone- ja uutispaketin tämän vuoden toisessa numerossa on ajankohtaista asiaa kiinnostavista koneuutuuksista ja alan kuulumisia tutun runsaasti. Investointiartikkeleita on tälle kertaa mukana mm. Kokkolasta, Sievistä, Reisjärveltä ja Köyliöstä. Konekuriiri on täyttä koneasiaa! Linkistä lukemaan!

Lue Lehti

KK Ilmoittajat helmikuu 2 2021

Airwell Oy

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

Elektroway Oy

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy Tekninen kauppa

Zenex Computing Oy

Tammikuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt.

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt. Konepajojen koneiden, laitteiden ja palvelujen erikois- ja ajankohtaisjulkaisun tämän vuoden ensimmäisen numeron sisältö on jälleen täyttä asiaa! Lehdestä löytyvät ajankohtaisimmat konemarkkinat sekä uutuus- ja uutisasiaa tutun runsaasti eri tahoilta. Investointiartikkeleita on mukana mm. Salosta, Kalajoelta, Eurajoelta ja Visuvedeltä. Tammikuun numero aloittaa lehden 31. vuosikerran. Klikkaa ja lue.

KK Ilmoittajat tammikuu 1 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Avertas Robotics Oy

Botnia Print

Bystronic

Cenic Finland

CLE Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Oy

Endor Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Melnory Ou

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

Joulukuun Konekuriiri 10/2020 on ilmestynyt

Konekuriirin joulukuun numero 10/2020 on ilmestynyt.

Ajankohtaisia teknologia- ja tapahtuma- sekä uutisartikkeleita on mukana tutun runsaasti eri tahoilta, investointiartikkeleita mm. Vantaalta, Kaustiselta ja Vahdosta. Konekuriiri on täyttä koneasiaa. Käynnissä on lehden 30. vuosikerta. Klikkaa ja lue.

KK Ilmoittajat joulukuu 10 2020

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Avertas Robotics

Bystronic

CLE Finland Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Oy

Endor Oy

Oy Fastems Ab

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste

JK-Savings Oy

JR-Machines Oy

Konelintu Oy

Krister Lindh Oy

KSJ-Service Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Machinery Oy

Maint Way Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Melnory Ou

MM-Konemyynti Oy

MansnerOy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Seco Tools Oy

Tampereen Messut Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy

Zenex Computing Oy

Saskyn oppimisympäristö jalostuu Parkanossa

Sasky koulutuskuntayhtymän Ammatti-instituutti Iisakin levyseppähitsaajan /koneistajan opintojen oppimisympäristöä kehitetään Parkanossa. Oppilaitoksen tiloihin investoitiin keväällä uusi kuitulaser yritys-/oppilaitosyhteishankintana.

Uudella kuidulla leikataan oppilastöinä pakoputken kiinnityslaippoja ja muita osia Fennosteelin tuotantoon.Sen myötä uudet alan ammattilaiset saavat näin suoraa kontaktia todelliseen teolliseen tekemiseen.

”Uusi teknologia lisää kiinnostusta alan opintoihin ja motivoi opiskelijoita. Fennosteelille ensi käden etuna on, että saamme tietyt tuotteet tehtyä tätä kautta. Aiemmin olemme ostaneet nämä tämän kaltaiset tuotteet muualta. Hyötyjä koituu kummallekin osapuolelle”, kertoo Fennosteelin tehtaanjohtaja Miiro Kuusikko.

Kuitulaser on Sasky koulutuskuntayhtymän Parkanon metallialan koulutuksen uusi vetovoimatekijä. Kone hankittiin yritysyhteistyönä. Vasemmalla Matti Hakanen, oikealla Miiro Kuusikko.

Osaamista tuleviin tarpeisiin

Uuden laserin kustannuksissa Fennosteel on mukana 51 prosentin osuudella ja Sasky koulutuskuntayhtymä 49 prosentin osuudella. Normaalin kilpailutusprosessin kautta Parkanoon hankitun koneen tausta on vahvasti alan vetovoimatekijöissä.

”Alueellisesti olemme pohtineet työryhmätasolla kauan, miten metallialalle saadaan lisää opiskelijoita. Välillä täällä Parkanossakin aloitusmäärät ovat olleet todella alhaalla. Kun ryhmän työn tuloksena on opiskelijamäärä saatu hieman kasvamaan, totesimme, että nyt seuraavaksi pitää kehittää oppimisympäristöä”, sanoo Kuusikko.

”Tämä kone on tulos tästä ajattelusta. Osaajista on pula ja nykyteknologia lisää ilman muuta koulutuksen vetovoimaa. Paikkakunnalla on paljon metalliteollisuutta, joten koneen kautta saatu osaaminen palvelee jatkossa paikallisia yrityksiä.”

Saskyn Ammatti-instituutti Iisakin tiloissa toimii oppilaskäytössä hitsausrobotti Fennosteelin hankkimana, mutta yhteishankintaprojekti oli yritykselle ensimmäinen.

”Sasky sinänsä on tehnyt yhteishankintaprojekteja metallipuolelle aiemminkin. Näissä asioissa oppilaitos on ollut varsin terävänä liikkeellä ihan koko maankin kuvioita ajatellen”, sanoo Kuusikko.

Oikeita töitä asiallisella koneella. Matti Hakanen on työskennellyt kuitulaserilla alkusyksyn.

Kolmen kilowatin BySmart

Uusi laser on 3 kW:n Bystronicin BySmart 1500×3000 mm pöydällä.

Kone asennettiin Iisakin tiloihin alkuvuodesta. Sitten tuli korona, ja Fennosteelin porukka käytti sitä kevään ja kesän. Syksyllä kun opiskelijat tulivat jälleen normaalisti kouluympäristöön, heidät koulutettiin koneen käyttöön ja työt alkoivat.

”Koneella tehtävä tuote on suhteellisen yksinkertainen, mutta erät voivat olla satojakin kappaleita, joten tuotanto vaatii asiallisen koneen. Tilausmäärät kuitenkin tiedetään hyvissä ajoin eikä toimitusaikataulu ole usein kriittinen, tuote soveltuu hyvin oppilaitosympäristössä toteutetuksi”, Miiro Kuusikko sanoo.

Yksi nuorista koneen käyttäjistä on toisen vuoden opiskelija Matti Hakanen.

”Tämä on mielenkiintoista, teemme oikeita töitä ja uutta asiaa tulee koko ajan. Itseäni on aina kiinnostanut työskentely koneiden ja tietokoneiden kanssa, ja tämän kaltainen opiskelu on sille hyvää täydennystä”, Matti Hakanen sanoo.

Jatkossa lasertyöympäristö jalostuu Parkanossa edelleen.

”Leikkuun lisäksi opiskelijoille tulee laserilla leikattujen kappaleiden jatkojalostusta, eli särmäystä tai koneistamista. Kehitämme kokonaisvaltaisuutta”, Miiro Kuusikko sanoo.

Kari Harju