Kategoria-arkisto: Tutkimus ja kehitys

Kansallinen EU-rahoitusneuvontapalvelu

Business Finlandiin on avattu uusi kansallinen EU-rahoitusneuvontapalvelu. Palvelu kokoaa yhteen tietoa Euroopan unionin avustuksista, lainoista, takauksista, pääomasijoituksista, tuista ja julkisista hankinnoista, sekä ohjaa ja neuvoo niiden käytössä.

EU-rahoitusta voivat hyödyntää yritykset, tutkimuslaitokset, kunnat, rahoituslaitokset ja muut tahot. Uusi työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama ja Business Finlandin toteuttama palvelu tarjoaa ajankohtaista tietoa ja hankekohtaista ohjausta sekä järjestää EU-rahoitukseen liittyviä tapahtumia.

EU-rahoitusneuvontapalvelun verkkosivuston sisältö tuotetaan yhteistyössä rahoitusohjelmien ja -välineiden suomalaisten vastuutahojen kanssa ja palvelu toimii verkostomaisesti EU-rahoituksesta vastaavien tahojen kanssa.

Business Finlandissa toimii jo ennestään EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien yhteystoimisto, joka tarjoaa kaikille avointa, maksutonta neuvontaa ja sparrausta Horisentti Eurooppa-ohjelmasta.  

”Uusi, laajasti EU-rahoitusta suomalaisille avaava palvelu täydentää hyvin jo pitkään toiminutta tutkimus- ja innovaatiorahoitusta koskevaa neuvontapalveluamme. On tärkeää, että Suomessa osataan hyödyntää kaikki EU:n rahoituslähteet täysimääräisesti emmekä jää kilpailijamaistamme jälkeen”, sanoo eurooppalaisen innovaatioyhteistyön johtaja Elina Holmberg Business Finlandista. eurahoitusneuvonta.fi

Huhtikuun Konekuriiri 4/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin huhtikuu numero 4/2021 on ilmestynyt.

Lue Konekuriiri, aina täyttä koneasiaa! Metallin ammattilaisten ehdoton ajankohtaisjulkaisu, mukana kiinnostavimmat ajankohtaiset kone- ja laiteuutiset, uutuudet ja alan kuulumiset. Investointiartikkeleita mukana tällä kertaa mm. Kuopiosta, Kalajoelta, Tampereelta, Nivalasta ja Sievistä.

KK Ilmoittajat huhtikuu 4 2021:

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Avertas Robotics

Auto-Kulmala Oy

AW Tools

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy

Evomax Oy

Fastems Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Fred Se Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Konepaja Reini

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Zenex Computing Oy

Maaliskuun Konekuriiri 3/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin maaliskuun numero 3/2021 on ilmestynyt.

Aina täyttä koneasiaa! Konepaja-ammattilaisten maaliskuun ajankohtaispaketissa ovat mukana alkukevään kiinnostavimmat kone- ja laiteuutiset sekä tuoreimmat alan kuulumiset. Ajat paranevat ja tuotantoa kehitetään nyt kovaa vauhtia, investointiartikkeleita on lehdessä mm. Outokummusta, Tuusulasta, Lempäälästä, Eurajoelta ja Pirkkalasta. Lue!

KK:n Ilmoittajat maaliskuu 3 2021:

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

AW Tools

Bystronic

Cenic Finland

Coastone Oy

Creamaster Oy

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Lehmann

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredse Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Järvileasing Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Makrum Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Suomen Terätuonti Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

Autoteollisuuden muutos tuo uusia mahdollisuuksia työvälinevalmistajille

Työväline ja Muoviteollisuuden alkuvuoden tapahtumiin kuuluvat neuvottelupäivät, ja tällä kertaa tapahtuma pidettiin, kuinkas muuten, webinaarimuodossa tammikuun lopulla. Ajankohtaisasioita niputtanut tapahtuma luotasi mm. sähköautojen ja sähköautojen akkutuotannon muutoksia ja mahdollisuuksia työkalunvalmistajille.

Toimialaryhmän puheenjohtajan Kai Syrjälän mukaan tapahtuman oli koottu aiemmasta poikkeavia uusia näkökulmia, ja Suomessa erityisesti Valmet Automotiven siirtojen myötä hyvin ajankohtainen sähköauto- ja sähköautojen akkuteema on niistä yksi.

”Kyseessä on uusi ja potentiaalinen bisnes, mihin meillä Suomessa on osaamista ja mahdollisuuksia. Sellaisena se tuo uusia mahdollisuuksia myös työvälinevalmistuksen alueelle”, Syrjälä tiivisti.

Myönteistä taloudesta

Tapahtuman alkuun esiteltiin talouden tunnelmia ja näkymiä. Teknologiateollisuuden ekonomisti Jukka Palokangas kiteytti ajankohtaisen suhdannekatsauksen teemoja, ja lupaaviltahan teollisuuden näkymät näyttävät.

Iso asia on, että Euroopan alueella teollisuus ei romahtanut viime vuonna ja kääntyi vuoden lopulla nousuun. Sikäli kehitys poikkeaa isosti toistakymmentä vuotta sitten tapahtuneesta ja edelleen hyvin muisteissa olevasta finanssikriisistä.

Osana Eurooppaa Suomen teollisuuden kehitys viime kriisivuonna kuitenkin kohtuullista.

”Pudotus teknologiateollisuuden alueella on jäänyt jopa hämmästyttävän pieneksi”, totesi Palokangas.  Haasteetkin silti ovat tutut, ja isosti ne liittyvät investointeihin tässä maassa. Kaulaa kilpailijamaihin riittää, ja sen kaulan kuromisessa on tekemistä, totesi Palokangas.

Jukka Palokangas

Muoviteollisuuden katsauksen esitti toimitusjohtaja Vesa Kärhä. Alueella vuosi oli vaiherikas, kokonaistuotanto laski viime vuonna lähes kuusi prosenttia, mutta toisaalta lääkehuollon tarvikkeiden valmistajille mitattiin saman verran kasvua. Ruiskuvalupuolella viime vuosi toi vaihteluja, kotoilu ja uuden turvallisuusjärjestelyt, testaus ja nyt viime aikoina vallinnut lumitalvi ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia, joihin on vastattu.

Jatkoa Kärhöä kuvasi arvoitukselliseksi, terveyspuolen laitteiden kysyntä tasaantuu, mutta rästiprojekteja voi olla edessä paljonkin. Yksi hyvin potentiaalinen sektori alueella on liikenteen sähköistys, sanoi Kärhä.

Omassa osiossaan asiakkuuden hallinnan vaateita koronatilanteeseen liittyen tiivisti Meconetin asiakkuus- ja myyntijohtaja Markku Kuismin. Meconetilla se on mm. merkinnyt eneneviä yhteyksiä verkon kautta, myös omia palveluja, verkkonäkymisen kehitystä ja uutiskirjetoimintoja on kehitetty. Teams-palaverit jäänevät osin elämään mm. ensi vaiheen asiakaskontaktoinnissa myös kriisin jälkeen, totesi Kuismin.

Ilmiöitä ja mahdollisuuksia

Alkuvuoden ajankohtaisseminaarissa esillä on ollut kerta kerralta uusia mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen. Aika lailla ne painottuivat webtapahtuman luonteeseenkin liittyen digipuolelle. VTT:n Senior Scientist Markku Mikkola toi cybernäkökulmaa tulevaisuuden tehtaan arvoketjuihin. Teemana oli mm. digitalisoinnin turvallisuus ja verkkohyökkäykset teollisuuslaitoksiin. Näihin ilmiöihin on muutoksessa varauduttava, ja näitä asioita vie eteenpäin juuri mm. Euroopan laajuinen projekti, jossa VTT on mukana. Projektiin osallistuu 28 partneria Euroopasta ja myös Kanadasta.

Markku Mikkola

Aalto-yliopiston Professori Jari Juhanko teki yleiskatsauksen datan mahdollisuuksiin ja sen hyödyntämiseen liiketoimintaverkostoissa. Alustoja ja mahdollisuuksia on paljon, yksi viesti alustoihin liittyen oli huomio eri toimintatapojen yhteensopivuuteen muiden toimijoiden kanssa.

Santtu Kuparinen Hasco Nordicilta esitteli tapahtuman seuraajille muotinvalmistajille tarkoitettu Hasco-onlineportaalia, minkä kautta on mahdollista tilata muotinosia verkosta. Ideana on suoraviivaistaa suunnittelu ja hankintaprosesseja valmisosien ja verkon esittely- ja tilausmahdollisuuksien kautta.

Sähköautot ja akut

Sähköautot tulevat ja tiedossa on, että niiden tuotanto muuttaa autoihin liittyvien komponenttien tuotantoa ja vaikuttaa sitä kautta myös työkalunvalmistukseen.

Mielenkiintoisessa katsauksessaan Uddeholmin Product Manager Berne Högman tiivisti esitykseensä sähköautovalmistuksen vaikutuksia työkaluntekijöille materiaalipuolella.

Muutos on kokonaisvaltainen ja se koskee autoissa komponentteja rungoista akkuihin ja moottoreihin. Yksi yhteinen nimittäjä on materiaalien kestävyys, jatkossa yhä enemmän osia tehdään AHSS/UHSS -teräksistä, ja kehittyneempien työkaluterästen tarve kasvaa niin kylmä- kun kuumamuotoilussa. Auton komponentit ovat usein myös aiempaa kookkaampia, usein ohuempiakin, jotka tuovat uusia vaatimuksia myös materiaaleille.

Myös vaihdevoimat tuovat uusia vaatimuksia teräksille. Muovisosien osalta kulutuskestävyyden vaatimukset kasvavat.

Ilkka Heikkilä

Toinen alueen esitelmä kuultiin liittyen sähköautojen akkutuotannon erikoisvaatimuksiin työkalunvalmistukseen liittyen, Valmet Automotiven Sourcing Manager Ilkka Heikkilä esiintyi. Vaatimustasolla ehdoton edellytys työkalunvalmistajille on ISO 9001, ja toinen autoteollisuuden yleinen koko tuotantoketjun laadunhallintajärjestelmä IATF 16949, mikä sisältää monenlaisia vaatimuksia mm. laatuun, sen kehitykseen, tuotannon ja materiaalienhallintaan.

Toimittajille keskeinen on PPAP (Production Part Approval Process) ja sen myös työkalunvalmistajia määrittelevät erityisvaatimukset mm. tarkkuuteen, sen mittauksiin ja raportointiin liittyen. Työtä alan järjestelmien ylösajo vaatii, mutta pelästyä ei pidä, kannusti Kai Syrjälä esityksen jälkeen. Työtä motivoivat sarjatuotannon mahdollisuudet.

Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden valmistajien toimialaryhmä

Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden valmistajien toimialaryhmän organisoima ajankohtaistapahtuma on perinteisesti suosittu kokonaisuus, ja keräsi webmuodossakin jälleen kokoon kymmeniä osallistujia. Suomalaiset työvälinevalmistajat tuottavat muotteja muoviteollisuudelle sekä meistejä, puristintyökaluja, teriä ja kiinnittimiä metalliteollisuudelle sekä tekevät muottien huoltoa ja korjausta. Toimialaryhmä on perustettu vuonna 1975.

Kari Harju

Helmikuun Konekuriiri 2/2021 on ilmestynyt

Konekuriirin helmikuun numero 2/2021 on ilmestynyt.

Metallin kone- ja uutispaketin tämän vuoden toisessa numerossa on ajankohtaista asiaa kiinnostavista koneuutuuksista ja alan kuulumisia tutun runsaasti. Investointiartikkeleita on tälle kertaa mukana mm. Kokkolasta, Sievistä, Reisjärveltä ja Köyliöstä. Konekuriiri on täyttä koneasiaa! Linkistä lukemaan!

Lue Lehti

KK Ilmoittajat helmikuu 2 2021

Airwell Oy

Auto-Kulmala Oy

Bystronic

Creamaster

Cron-Tek Oy

Elektroway Oy

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredko Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Maanterä Oy

Maintway Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Pirkanmaan Työkalukeskus Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy Tekninen kauppa

Zenex Computing Oy

FAME teollistaa SUomen 3D-tulostusta

FAME (Finnish Additive Manufacturing Ecosystem) on syyskuussa 2020 perustettu yhteisö, jonka perustajajäseniä ovat 3D-tulostuksen laitevalmistajat, materiaalitoimittajat, suunnittelu- ja tulostusosaajat, sekä valmistusteknologiaansa 3D-tulostuksen suuntaan kääntävät koneenrakentajat.

FAMEn (Finnish Additive Manufacturing Ecosystem) päätavoitteena on Suomen 3D-tulostuksen teollistaminen sekä tuotanto- ja vientimäärien merkittävä kasvattaminen. Tarkoitus on viedä Suomen 3D-tulostuksen kansainväliselle tasolle, kääntää sovellusten ja hyödyntäjien määrät lähivuosina kasvuun muuttamalla kansallista insinöörikoulutusta sekä todentamalla kohteet, joissa 3D-tulostusta hyödyntäen voi saavuttaa merkittävät tuottavuusloikat.

Tavoitteet ovat korkealla, ekosysteemi tavoittelee Suomelle kaksinkertaista kasvuvauhtia kansainväliseen 3D-tulostusmarkkinan kasvuun verrattuna koko 2020-luvun ajan.

”Suomalaisen teollisuus ottaa FAME-synergioilla kilpailijamaiden etumatkan nyt kiireesti kiinni ja hankkii maailmalta vahvan markkinaosuuden, koska on käynyt selväksi, että tulostusvolyymit teollisuudessa kasvavat räjähdysmäisesti”, korostaa DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala.

FAME luo Vaasaan Smart Technology Hubiin kaikille avoimen 3D-tulostuksen kokeilukeskuksen, Lappeenrantaan modulaarisen 3D-tulostuskoulutuksen insinööritasosta tohtoritasolle saakka sekä nostaa Suomen maailman johtavien maiden tasolle 3D-tulostuksen hyödyntämisessä, myynnissä ja osaamisessa. FAMEssa on mukana yli 20 yritystä perustajajäseninä ja se on avoin eli mukaan pääsevät kaikenlaiset ja -kokoiset yritykset.

”Ekosysteemissä yritykset yhdistävät voimansa ja jakavat kokemuksensa, kehitysresurssit, kokeilujen kulut ja osan laitteistaan sekä luovat 3D-tulostukselle infrastruktuurin, johon kuka tahansa tällä teknologialla liiketoimintaansa kehittävä ja laajentava toimija voi kiinnittyä.”

FAME:ssa ovat mukana AirFaas, 3D Formtech, 3D-Step, Andritz, CITEC, DBE Core, Delva, Elomatic, EOS Finland, Etteplan, Huld, Lillbacka Powerco, MiniFactory, Nordic Industries, Origo Engineering, Pa tria, Raute, Salon Metalelektro, Valmet, Vossi ja Wärtsilä.

Tammikuun Konekuriiri on ilmestynyt

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt.

Konekuriirin tammikuun numero 1/2021 on ilmestynyt. Konepajojen koneiden, laitteiden ja palvelujen erikois- ja ajankohtaisjulkaisun tämän vuoden ensimmäisen numeron sisältö on jälleen täyttä asiaa! Lehdestä löytyvät ajankohtaisimmat konemarkkinat sekä uutuus- ja uutisasiaa tutun runsaasti eri tahoilta. Investointiartikkeleita on mukana mm. Salosta, Kalajoelta, Eurajoelta ja Visuvedeltä. Tammikuun numero aloittaa lehden 31. vuosikerran. Klikkaa ja lue.

KK Ilmoittajat tammikuu 1 2021

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Auto-Kulmala Oy

Avertas Robotics Oy

Botnia Print

Bystronic

Cenic Finland

CLE Oy

Creamaster

Cron-Tek Oy

DMG Mori Oy

Endor Oy

Evomax Oy

FMS-Service Oy

Helsingin Painehuolto Oy

Index Traub Finland Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Isojoen Laitevalmiste

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maanterä Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

Melnory Ou

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Zenex Computing Oy

Teollisuusinvestointien odotetaan piristyvän merkittävästi

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin 9 prosenttia edellisvuoteen nähden. Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2021 olisi noin 7,5 miljardia euroa.

Vuonna 2020 teollisuuden investoinnit vähenivät arviolta runsaan prosentin verran, eli kuitenkin koronakriisista huolimatta vähän.

Jatkon investointisuunnitelmien toteutumiseen liittyy EK:n mukaan kuluvana vuonna kuitenkin poikkeuksellista epävarmuutta. ”Mikäli koronaviruspandemiaa ei saada kuriin ja yhteiskunnan tiukkoja rajoitustoimia joudutaan jatkamaan vielä pitkälle tätä vuotta, investointisuunnitelmat voivat yrityksissä viivästyä”, kertoo EK:n asiantuntija Terhi Heikkonen.

Kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan tänä vuonna 4,6 miljardia euroa, joka on vajaat 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Myös tutkimus- ja tuotekehitysmenojen ja energiateollisuuden investointien odotetaan olevan kuluvana vuonna kohtalaisen korkealla tasolla. Teollisuuden investointiasteen ennakoidaan nousevan tänä vuonna noin 21 prosenttiin.

Käyttötarkoituksen mukaan tarkasteltuna noin 50 prosenttia kuluvalle vuodelle suunnitelluista investoinneista on korvausinvestointeja ja vain noin 24 prosenttia tuotantokapasiteetin laajennusinvestointeja.

Syksyllä 2020 tehtyyn tiedusteluun vastasi noin 220 yritystä, jotka työllistivät Suomessa noin 122 000 työntekijää. Tiedustelun luvut on korotettu vastaamaan kansantalouden tilinpidon mukaisia investointeja.

Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat marraskuussa 9,2 prosenttia vuodentakaisesta

Teollisuuden uusien tilauksien kymmenen kuukautta jatkunut lasku päättyi marraskuussa, kertoo Tilastokeskuksen julkaisema Teollisuuden tilaukset -indeksi. Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 marraskuussa 9,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Teollisuuden uusien tilausten vuosimuutos. Lähde: Tilastokeskus

Yritykset saivat marraskuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kemianteollisuuden ja metalliteollisuuden päätoimialoilla. Kemianteollisuudessa tilaukset kasvoivat edellisestä vuodesta 44,2 prosenttia ja metalliteollisuudessa 7,1 prosenttia. Paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla tilaukset laskivat 8,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Tammi-marraskuun aikana tilaukset laskivat 11,0 prosenttia edellisvuodesta. Tilastoa tulkittaessa on Tilastokeskuksen mukaan muistettava, että voimakkaat heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypillisiä. Arvoltaan suuriakaan uusia tilauksia ei jaeta pidemmälle ajanjaksolle, vaan ne kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan.

Teollisuuden uusien tilausten muutos toimialoittain Lähde: Tilastokeskus

Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilausten arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotannon on tarkoitettu tapahtuvan Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla. Tilasto perustuu harkinnanvaraiseen otokseen, jonka perushavaintoyksikkönä on yritys tai toimialayksikkö. Otokseen kuuluu kuukausittain 400 – 450 yritystä tai näiden toimialayksikköä.

Eurooppalainen tutkimus- ja innovaatioyhteistyö kiinnostaa enenevästi pk-yrityksiä

Horisontti 2020 -ohjelma EU:n miljardien investointi tutkimukseen ja innovointiin (T&I) Euroopassa päättyi vuodenvaihteessa. Sen seuraajana käynnistyy EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma, Horisontti Eurooppa, tämän vuoden alkupuolella. Ohjelmakauden päättyessä Business Finlandissa toimiva EU:n puiteohjelmien yhteystoimisto teki tilastokatsauksen suomalaisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden osallistumisesta Horisontti 2020-ohjelmaan. Tulos on osin karu, mutta valonpilkahduksiakin löytyy, pk-yritysten osallistuminen on kasvanut kaikilla mittareilla mitattuna.

Ohjelmasta on myönnetty vuodesta 2014 lähtien 58,4 mrd. euroa. Tästä Suomeen on onnistuttu saamaan kaikkiaan 1,32 mrd. euroa.

”Tätä voidaan kokonaisuutena pitää onnistumisena. Suomeen on saatu kotiutettua EU:sta mittava summa uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen, innovaatioiden kehittämiseen ja skaalaamiseen sekä yritysten liiketoimintapotentiaalin kasvattamiseen. Olemme tavoittaneet Tutkimus- ja innovaationeuvoston Suomelle asettaman tavoitteen”, sanoo eurooppalaisen innovaatioyhteistyön johtaja Elina Holmberg Business Finlandista. Tällä kokonaissaannolla Suomi on kuitenkin vasta sijalla 13 kaikkien maiden vertailussa. Esimerkiksi Kreikka on pärjännyt rahoituskisassa Suomea paremmin.

Suurten yritysten aktiivisuudessa petrattavaa

Ohjelman toiminta perustuu kaikille avoimiin rahoitushakuihin. Kilpailu EU-tasolla on erittäin kovaa, ja vain vajaat 16 % kaikista hakemuksista hyväksytään. Suomalaiset tutkijat, yritykset, julkiset organisaatiot ja muut toimijat lähettävät aktiivisti hakemuksia, mutta menestyvät hieman EU:n keskiarvoa heikommin – suomalaisten keskimääräinen onnistumisprosentti on 14,6.

”Suurten yritystemme osalta on valitettavasti todettava, että suhteessa länsi-eurooppalaisiin kilpailijoihinsa ne ovat passiivisia ja varsin vähän mukana EU:n mahdollistamissa ja rahoittamissa kansainvälisissä verkostoissa. Tilastot puhuvat karua kieltään: suomalaiset suuryritykset saavat vain murto-osan siitä rahoituksesta, mitä esimerkiksi suuryritykset Ruotsista tai Itävallasta saavat”, Holmberg toteaa.

Pk-yritysten osallistuminen on kasvanut

Ohjelmasta on myönnetty Suomeen rahoitusta kaikkiaan 764 organisaatiolle, joista 423 on ollut pk-yrityksiä. EU:lla on ollut käynnissä tutkimuksen puiteohjelmia jo vuodesta 1984, mutta vasta tämä sarjassaan kahdeksas ohjelma on sisältänyt myös innovaatioiden rahoittamista ja siten avannut parempia mahdollisuuksia yrityksille.

Verrattuna Horisontti 2020 -ohjelman edeltäjään EU:n 7. puiteohjelmaan erityisesti pk-yritysten osallistuminen on kasvanut kaikilla mittareilla: saadun rahoituksen määrä on kolminkertaistunut, osallistuvien yritysten lukumäärä kasvanut puolella ja suhteellinen osuus koko Suomen rahoitussaannosta on lähes tuplaantunut.

”Huomattavaa on, että noin puolet suomalaisille pk-yrityksille tulleesta EU-rahoituksesta on peräisin kansainvälisenä yhteistyönä toteutetuista konsortioprojekteista eikä vain yksittäiselle yritykselle räätälöidyistä instrumenteista. Yksittäisten yritysten hankkeiden määrä ei voi kovin paljon kasvattaa, joten jos Suomeen tulevan rahoituksen määrää halutaan lisätä, on katse suunnattava yhteishankkeisiin”, Holmberg toteaa. 

Yliopistot ja tutkimusorganisaatiot kärjessä

Eniten Horisontti 2020 -rahoitusta saaneiden suomalaisorganisaatioiden TOP 10 -listalla on seitsemän yliopistoa (Helsingin yliopisto, Aalto, Tampere, Oulu, Itä-Suomi, Jyväskylä ja Turku). Kaikkiaan yliopistot ovat aktiivisin ja suurin osallistujajoukko niin lähetettyjen hakemusten, hyväksyttyjen projektien, osallistumisten tai kotiutetun rahoituksen määrällä mitattuna: yliopistojen yhteenlaskettu osuus on 40 % (517 milj. e) koko Suomen saamasta Horisontti 2020 -rahoituksesta.

Yksittäisistä organisaatioista VTT on Suomen ehdoton ykkönen. Se on jo tähän mennessä saanut kaikkiaan 18 % Suomen kokonaissaannosta eli 238 milj. euroa. Lisäksi se on kunnostautunut erityisesti kansainvälisen yhteistyön osaajana, sillä kaikki VTT:n saama rahoitus on tullut yhteistyöprojekteille.

Horisontti 2020 -ohjelmakausi päättyi vuoden vaihteessa, ja sen seuraajana käynnistyy EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma, Horisontti Eurooppa, ensi vuoden alkupuolella. Siitä ja muista EU-palveluista suomalaisille tiedotetaan entistä tehokkaammin, kun Business Finlandissa avataan ensi vuonna yhtenäinen EU-rahoitusneuvontapalvelu. Sen tehtävä on välittää tietoa EU:n eri ohjelmien rahoitusmahdollisuuksista nykyistä laajemmin ja tehokkaammin.

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »