Kategoria-arkisto: Tutkimus ja kehitys

Huhtikuun Konekuriiri on ilmestynyt!

Huhtikuun konepaketti – uusi Konekuriiri on ilmestynyt! Konekuriirin tämän vuoden nelosnumerossa ovat mukana huhtikuun mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet, konemarkkinoiden ja -yritysten ajankohtaisuutiset ja investointiartikkeleja mm. Alahärmästä, Sievistä ja Sipoosta. Ja totta kai – täyttä koneasiaahan se on – kannattaa lukea!

Huhtikuun numeron ilmoittajat:

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

Bystronic Scandinavia

Cron-Tek Oy

FMS-Service Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Jarkope Oy

JR-Machines Oy

Koneparkki

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Lillbacka Powerco

Linna Trade Oy

Maketek Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Provendor Oy

Pöytyän Koneistuspalvelu

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutekniikka Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vaski Group

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Vuoden 2025 Swedish Steel Prize -finalistit

Tuomaristo on valinnut Swedish Steel Prize 2025 -finalistit. Finalisteja on neljä.

The Greenbrier Companies, USA
Uuden sukupolven gondoliratavaunu, joka parantaa suorituskykyä koko logistiikkaketjussa. Se on suunniteltu ja rakennettu vastaamaan toimialansa tiukkoja vaatimuksia ja on perinteisiä vaunuja kevyempi ja kestävämpi.
Perinteisen muotoilun uudistaminen sekä kustannustehokkuuden ja kestävyyden edistäminen ovat perusteluita The Greenbrier Companiesin nimeämiselle Swedish Steel Prize 2025 -finalistiksi.

Swedish Steel Prize finalistit, vasemmalta Greenbrier, InfiniSpring, Loglogic ja Volkswagen.

InfiniSpring, Suomi
Innovatiivinen mekaaninen teräsjousirakenne, jolla on integroitu joustavuus, iskunvaimennus ja tärinäneristys teräslevyihin. Geometriaa ja materiaaliominaisuuksia räätälöimällä tämä innovaatio tarjoaa tavan parantaa kestävyyttä ja tehokkuutta teollisuussovelluksissa.
InfiniSpring on ehdolla Swedish Steel Prize 2025 -palkinnon saajaksi innovatiivisesta mekaanisesta teräsjousestaan, joka johtaa virtaviivaisempiin ja kestävämpiin rakenteisiin.

Loglogic, Iso-Britannia
Alhaisen maapaineen tela-ajoneuvo, pieni, joustava ajoneuvo, jolla on poikkeuksellisen alhainen maapaine, se on räätälöity tehokkaaseen ja hellävaraiseen toimintaan, johon perinteiset ajoneuvot eivät sovellu. Kevyt, mutta kestävä, helppo käsitellä ja kuljettaa. Se kuluttaa vähän polttoainetta, vaatii vain vähän huoltoa ja sillä on pitkä käyttöikä. Loglogic on nimetty finalistiksi tela-ajoneuvonsa erittäin kevyen rakenteen ansiosta. Se mahdollistaa käytön kosteikoissa ja muilla herkillä alueilla.

Volkswagen, Saksa
Komponenttiominaisuuksien optimointi. Valmistusmenetelmä, joka tarjoaa ainutlaatuisia etuja auton korirakenteiden suunnittelussa törmäysenergian vaimennuksen ja painon kevennyksen osalta. Volkswagen on nimetty finalistiksi innovatiivisesta kuumamuovauksesta, joka tuo monivaiheisen muotoilun muottikarkaistuihin komponentteihin.

Swedish Steel Prize on SSAB:n perustama palkinto, minkä tavoitteena on edistää suunnittelua, yhteistyötä ja teräsinnovaatioita.

Kupariyhdisteiden vaikutukset lastuamisnesteisiin – Deaktivointiaineiden valinta ja annostelu vaativat tarkkuutta

Kuparin ja sen seosten, kuten messingin ja pronssin, työstö tuo mukanaan haasteita erityisesti lastuamisnesteille. Ratkaisuna käytetään metallin deaktivointiaineita, jotka muodostavat suojaavan kalvon kuparin pinnalle. Deaktivointiaineiden käytössä on kuitenkin haasteensa. Oikean deaktivointiaineen valinta ja huolellinen annostelu ovat keskeisiä seikkoja, jotta saavutetaan taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä ratkaisu lastuamisnesteiden hallintaan.

Kuparin ja pronssin reaktiivisuus voi aiheuttaa nesteen värimuutoksia (emulsio muuttuu vihreäksi), korroosiota ja haitallisten kupari-ionien vapautumista. Emäksisessä ympäristössä (pH >8,5) nämä ilmiöt korostuvat, sillä kupari hapettuu nopeammin, ja sen oksidit liukenevat nesteeseen.

Havainnollistava kuva kuparin hapettumisesta.

Tämä heikentää lastuamisnesteen suorituskykyä, lyhentää sen käyttöikää ja aiheuttaa terveysriskejä käyttäjille.
Ratkaisu ovat metallin deaktivointiaineet, kuten bentsotriatsoli, jotka estävät kuparin reaktiot muodostamalla sen pinnalle suojaavan kalvon. Tämä kalvo vähentää hapettumista ja estää kupari-ionien liukenemista, mikä pidentää lastuamisnesteen käyttöikää.

Liuenneet kupari-ionit haitallisia

Suuri osa lastuamisnesteistä on emäksisiä (pH >8,5). Kuparin oksidoituminen kiihtyy emäksisessä ympäristössä, sillä emäksinen neste voi ”pestä” kuparioksidin kuparin pinnalta. Ja kun kuparioksidi liukenee, se hajaantuu lastuamisnesteen sekaan ioneiksi.

Kun lastuamisnesteeseen on liuennut riittävästi kupari-ioneita muuttaa se värinsä vihertäväksi. Tämä on merkki siitä, että lastuamisneste on vaihdettava, sillä se on muuttunut käyttäjälle haitalliseksi. On kuitenkin otettava huomioon, että lastuamisneste voi muuttua vihertäväksi muistakin syistä tai olla jo tankatessa vihertävän väristä.
Kupari-ionit, jotka ovat liuenneita, ovat myrkyllisiä sekä ihmisille että ympäristölle. Kontaminoitunut neste voi aiheuttaa terveysriskejä, jos sitä joutuu kosketuksiin ihon, hengitysteiden tai käsittelyn yhteydessä ilman asianmukaisia suojavarusteita. Ihokosketus voi aiheuttaa ärsytystä, ja hengitettynä ne saattavat aiheuttaa yskää, hengitysvaikeuksia ja muita hengitysteiden ärsytysoireita. Pitkäaikainen altistuminen voi johtaa vakavampiin terveysongelmiin, kuten maksa- ja munuaisvaurioihin.

Kuparin kanssa kontaminoitunut vihertävä lastuamisneste (vasemmalla) verrokkina sama lastuamisneste ennen reagoimista kuparin kanssa (oikealla).

On olemassa lastuamisnesteitä, jotka on suunniteltu niin, että ne eivät aiheuta reaktiota kuparin kanssa. Tämä tarkoittaa, että itse nesteen koostumus on optimoitu siten, että se on yhteensopiva kupariseoksien kanssa, estäen ei-toivotut kemialliset reaktiot.
Toinen lähestymistapa on käyttää lastuamisnesteitä, joiden tiivisteeseen on etukäteen lisätty bentsotriatsolia. Tässä ratkaisussa bentsotriatsoli toimii suojaavana kerroksena, joka estää kuparin reagoimisen nesteen kanssa. Näin ollen, vaikka neste itsessään saattaisi reagoida kuparin kanssa, valmiiksi lisätty bentsotriatsoli pitää kuparin passiivisena ja suojaa sitä mahdollisilta kontaminaatioilta.

Metallin deaktivointiaine

Metallin deaktivointiaine on termi lisäaineille, jotka estävät eri metallien reagoimisen lastuamisnesteiden kanssa, muodostamalla ohuen kerroksen metallin ja lastuamisnesteen välille. Ohut suoja kerros estää niiden välisen suoran kosketuksen.

Yleisimpiä ongelmia aiheuttavia metalleja ovat kuparia ja kobolttia sisältävät metallit, kuten messinki, pronssi, kovametalli ja pikateräs. Yleisimmät vaikuttavat aineet näissä lisäaineissa ovat bentsotriatsoli ja tolutriatsoli. Keskitymme tässä kirjoituksessa bentsotriatsoliin, mitä käyttää mm. Blaser Swisslube.

Bentsotriatsoli ei sellaisenaan liukene hyvin veteen, joten sitä on täydennetty kalium 1H-bentsotriatsolidilla (neutraalin pH:n emulsioihin) ja propyleeniglykolifenyyli-eetterillä (korkean pH:n emulsioihin). Esimerkkeinä voidaan käyttää Blaserin Additive M22 (korkea pH) ja Additive M23 (neutraali pH). Molemmissa lisäaineissa on sama vaikuttava korroosionestoaine öljyfaasille, mutta veteen liukeneva lisäaine vaihtelee, koska korkeammassa pH:ssa tarvitaan tehokkaampaa korroosionestoa kuin neutraalissa pH:ssa.

Lisäaine on suunniteltu siten, että bentsotriatsoli liukenee pääosin emulsion öljypisaroihin, kun taas veteen liukeneva lisäaine sekoittuu emulsion vesipisaroihin.

Blaser Additive M22.

Metallin deaktivointiaineen käyttö

On lähes mahdotonta tietää etukäteen, kuinka paljon emulsiossa pitäisi olla metallin deaktivointiainetta, sillä tarve on erittäin sovelluskohtaista. On vaikea arvioida, kuinka paljon kuparia sisältävää metallia jää työstökoneeseen. Jäännöksien koko ja levittäytyneisyys vaikuttavat merkittävästi kupari-ioneiden määrään. Mitä suurempi pinta-ala kuparijäämillä on, sitä enemmän kupari-ioneita vapautuu lastuamisnesteeseen.

Käytetään esimerkkinä deaktivointiainetta, Additive M22, joka on suunniteltu käytettäväksi emäksisissä ympäristöissä (pH >8,5). Sitä lisätään emulsioon suositusmäärä 0,5–1,0 litraa per 1000 litraa emulsiota, mikä vastaa 0,05–0,1 % pitoisuutta. On erittäin tärkeää, ettei deaktivointiainetta yliannostella.

Deaktivointiaine liukenee emulsioon, mutta liukoisuus on rajallinen – emulsio voi liuottaa vain tietyn määrän lisäainetta. Jos tämä raja ylitetään, aine ei enää liukene vaan jää kiinteään muotoon. Tämä voi johtaa jäämien muodostumiseen. Tilannetta voi verrata veden ja suolan käyttäytymiseen: veteen liukenee vain tietty määrä suolaa, ja kun liukoisuusraja saavutetaan, ylimääräinen suola ei enää liukene vaan jää näkyväksi kiinteäksi aineeksi.

Lisäysvälin testausmenetelmä

Koska deaktivointiaine liukenee emulsioon, sitä myös kuluu käytössä ja sitä on lisättävä säännöllisesti. Lisäysvälien määrittäminen ei kuitenkaan ole tarkasti ennakoitavissa, sillä se riippuu sovelluksesta ja käyttöolosuhteista. Lisäysvälit täytyy määrittää kokeellisesti.

  1. Lisää emulsioon 0,05–0,1 % deaktivointiainetta.
  2. Ota näyte emulsioista heti lisäyksen jälkeen ja merkitse näyte astiaan.
  3. Ota uusia näytteitä kerran viikossa kolmen viikon ajan. Merkitse jokaiseen näyteastiaan, milloin näyte on otettu.
  4. Lähetä kaikki näytteet laboratorioon analysoitavaksi. Laboratoriossa voidaan määrittää deaktivointiaineen pitoisuus viikkojen välillä.

Yleinen suositus on lisätä deaktivointiainetta viikoittain, mutta tarkka lisäysväli on tapauskohtaista ja riippuu käytön kuormituksesta sekä työstöprosessista. Testi auttaa määrittämään oikean lisäysvälin käytännössä.

Elis Hägglund, Edufix Oy

Maaliskuun Konekuriiri on ilmestynyt

Uusi Konekuriiri – maaliskuun koneuutiset! Konekuriiri 3/2025 maaliskuu on ilmestynyt. Ja jälleen, Täyttä Koneasiaa –alkukevään mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet, konemarkkinoiden ja -yritysten ajankohtaisuutisia ja investointiartikkeleita mm. Valkeakoskelta, Saarijärveltä ja Urjalasta. Kyllä, kannattaa lukea!

Maaliskuun numeron ilmoittajat:

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

Cron-Tek Oy

Edufix Oy

FMS-Service Oy

Oy Fredko Ab

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Jarkope Oy

JR-Machines Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Oy Maanterä Ab

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Nurminen Tools Oy

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Provendor Oy

Pöytyän Koneistuspalvelu

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Sandvik Coromant

Tamspark Oy

Tekupit Oy

Trutekniikka Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Ultralujat teräkset tuovat uusia mahdollisuuksia konerakennukseen

Kuva MIkko Törmänen / Oulun yliopisto

Koneteollisuus yhdessä metalliteollisuuden kanssa kattaa kolmanneksen Suomen viennistä. Suomessa valmistetaan tyypillisesti korkealaatuisia investointikoneita, joilta vaaditaan korkeaa tuottavuutta ja hyötysuhdetta. Ultralujien terästen avulla koneista ja laitteista voidaan jatkossa valmistaa entistä kestävämpiä, keveämpiä, turvallisempia, kilpailukykyisempiä ja ympäristöystävällisempiä.

Ultralujien terästen lujuus perustuu usein lämpökäsittelyihin, hitsauksen aiheuttama kuumennus muuttaa teräksen ominaisuuksia ja kestävyyttä. Uudessa väitöstutkimuksessa testattiin hitsattuja ultralujia teräksiä eri käyttölämpötiloissa, ja osoitettiin ultralujien terästen mahdollisuuksia erilaisissa koneissa.

”Uuden väitöstutkimuksen tavoitteena on helpottaa uusien ultralujien rakenneterästen käyttöä laajasti koneteollisuudessa”, kertoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Lassi Keränen.

Hitsauksen vaikutus ominaisuuksiin

Väitöskirjassa tutkitaan ultralujien terästen hyödyntämistä erilaisissa koneissa, ja keskitytään siihen, miten hitsaus vaikuttaa koneiden ominaisuuksiin. Laaja-alainen tutkimus yhdistää terästutkimuksen ja koneensuunnittelun osa-alueita.

”Ultralujat teräkset ovat jo nykypäivää autojen massateollisuudessa. Niillä vahvistetaan auton koria ja kevennetään painoa, jolloin energiankulutus ja päästöt vähenevät”, kertoo väitöstyön ohjaaja, professori Emil Kurvinen Oulun yliopistosta.

”Uusi väitöstyö käsittelee aihepiiriään poikkeuksellisen laaja-alaisesti, ja pyrkii helpottamaan ultralujien terästen käyttöä laajemmin koneiden suunnittelussa ja raskaassa teollisuudessa, jossa niitä käytetään vielä lähinnä yksittäisissä kappaleissa.”

Muutokset ominaisuuksiin

Ultralujien terästen käyttöä hidastaa aiempaa tarkemman suunnittelun tarve aina konseptisuunnittelusta materiaalinvalintaan, lujuuslaskentaan ja konepajavalmistukseen saakka.
Monet koneet valmistetaan hitsaamalla, missä materiaaliin tuodaan paljon lämpöä.

Koska ultralujien terästen lujuus perustuu usein lämpökäsittelyihin, hitsauksen aiheuttama kuumennus muuttaa teräksen ominaisuuksia, kuten sitkeyttä ja lujuutta, sekä aiheuttaa jäännösjännityksiä. Näitä muutoksia ei vielä täysin tunneta, ja ne vaikuttavat hitsatun koneenosan kestävyyteen merkittävästi.

”Tavanomaisen rakenneteräksen hitsaus on ammattilaisille arkipäivää. Jotta uusien ultralujien terästen lujuus ja ominaisuudet säilyvät, hitsaukseen tarvitaankin muun muassa tarkkaa hitsausprosessin hallintaa, laadunvalvontaa ja jälkikäsittelyitä”, Keränen kertoo.

Laajempaan hyödyntämiseen

Tutkimuksessa testattiin sekä hitsaamattomia että hitsattuja ultralujia teräksiä eri käyttölämpötiloissa -80 °C:n ja +1000:n °C välillä. Myös hitsauksen vaikutukset ultralujan teräksen jäännösjännitystilaan selvitettiin mittauksilla. Lisäksi tapaustutkimusten avulla osoitettiin ultralujien terästen mahdollisuuksia erilaisissa koneissa. Kehitettyjen mallien avulla voidaan arvioida koneenosan lopullisia materiaaliominaisuuksia, lujuutta, sitkeyttä ja hitsauksen vaikutuksia eri käyttölämpötiloissa.

”Suomessa ja Oulun yliopistossa on maailmanluokan osaamista ultralujissa teräksissä. Uusi väitöstutkimus edistää niiden hyödyntämistä kotimaisten vientituotteiden kilpailukyvyssä”, Kurvinen arvioi.

Diplomi-insinööri Lassi Keräsen koneensuunnittelun alaan kuuluva väitöskirja Ultralujat teräkset kestävien koneiden suunnittelussa (Ultrahigh-strength steels in the design of durable machines) tarkastettiin tammikuussa Oulun yliopistossa.

Helmikuun Konekuriiri on ilmestynyt

Mainiota helmikuuta! Konekuriirin helmikuun numero 2/2025 on ilmestynyt. Ja täyttä ja tiivistä koneasiaa on jälleen paketin koko sisältö – helmikuun numerossa talvenselän ajan mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet, konemarkkinoiden ajankohtaisuutiset ja investointiartikkeleita mm. Raahesta, Oulaisista, Isokyröstä ja Riihimäeltä. Jep jep, kannattaa lukea!

Helmikuun numeron ilmoittajat:

Ahmotuote Oy

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Cron-Tek Oy

Bystronic Scandinavia

FMS-Service Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Oy Maanterä Ab

Makrum Oy

Metropolia

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Pöytyän Koneistuspalvelu

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutekniikka Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi 20 prosenttia vuonna 2024

Vuosi 2024 oli jälleen aktiivinen tuulivoimarakentamisen vuosi Suomessa ja jää historiankirjoihin maamme tähän mennessä toiseksi vilkkaimpana tuulivoimavuotena. Vuonna 2024 Suomen tuulivoiman kokonaiskapasiteetti kasvoi 20 prosenttia. Investointeina vuoden aikana valmistuneet tuulivoimahankkeet tarkoittavat Suomelle yhteensä yli 1,8 miljardia euroa.

Suomeen valmistui uusia tuulivoimaloita vuoden 2024 aikana yhteensä 235 kappaletta ja 1414 megawattia, mikä tekee vuodesta historiamme toiseksi vilkkaimman tuulivoimavuoden. Tuulivoiman kokonaiskapasiteettimme kasvoi vuoden aikana peräti 20 prosenttia. Suomessa on nyt yhteensä 1835 tuulivoimalaa ja 8358 megawattia tuulivoimakapasiteettia.

Eniten tuulivoimaa on edelleen Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, jossa on tällä hetkellä lähes 40 prosenttia Suomen kaikesta tuulivoimasta. Viime vuoden aikana eniten tuulivoimaa rakennettiin maakunnista Pohjois-Pohjanmaalle (87 voimalaa, 532 MW) ja kunnista Kurikkaan (57 voimalaa, 314 MW).

Vauhti jatkunee 2025

Tuulivoimahankkeet tuovat Suomelle merkittävän määrän investointieuroja, jotka jakautuvat laajalle kuntiin ympäri Suomen. Pelkästään viime vuoden aikana valmistunut tuulivoima on tuonut Suomeen investointeja yli 1,8 miljardin euron edestä.

Rakentamisen hyvä vauhti pysyy Suomen uusiutuvien hankeseurannan mukaan samalla tasolla myös vuonna 2025, mikäli toimintaympäristössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia.
”Investointiympäristön selkeydellä ja houkuttelevuudella on suuri rooli tuulivoima-alan tulevaisuudelle Suomessa. Meillä on tällä hetkellä Suomessa toimiva sääntelykehikko ja tuulivoimaan ollut tästä syystä turvallista investoida – tästä hyvästä sääntelykehikosta tulee pitää kiinni myös tulevaisuudessa, jotta investointien jatkuvuus voidaan taata”, kommentoi Suomen uusiutuvien edunvalvontajohtaja Matias Ollila.

2020-luvun toisella puoliskolla tuulivoimarakentamisen näkymiin tulee vaikuttamaan merkittävästi myös vihreää sähköä tarvitsevan teollisuuden investointien eteneminen Suomessa. ”Meillä on suuri määrä valmiiksi luvitettuja tuulivoimahankkeita, jotka etenevät tarvittaessa nopeasti rakennusvaiheeseen, kun puhdasta ja edullista sähköä käyttävän vihreän teollisuuden investoinnit Suomessa lähtevät etenemään”, tiivistää Ollila.

Tammikuun Konekuriiri on ilmestynyt

Pirteätä tammikuuta! Konekuriirin tämän vuoden ensimmäinen numero, tammikuu 1/2025, on ilmestynyt. Ja sitähän se on – Täyttä koneasiaa. Vuoden ykkösessä tammikuun mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet, konemarkkinoiden ajankohtaisuutiset ja investointiartikkeleja mm. Leppävirralta, Helsingistä, Savitaipaleelta ja Kurikasta. Jep – kannattaa lukea!

Tammikuun numeron ilmoittajat:

Airwell Oy

Aliko Oy

Ama-Prom Oy

Cron-Tek Oy

FMS-Service Oy

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Kyrön Takomo Oy

Maint Way Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Prima Power

Prodmac Oy

Pöytyän Koneistuspalvelu

Rensi Finland Oy

Retco Oy

Tekupit Oy

Trutec Oy

Trutekniikka Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

MPD 2025 tekoälyn teemoin

Valmistavan teollisuuden kehitystä vauhdittava kansainvälinen Manufacturing Performance Days (MPD) kokoaa kesäkuussa 2025 Tampereelle yritysten ylimmän johdon, teknologiapäättäjiä, asiantuntijoita sekä teknologia- ja palveluntarjoajia. Tapahtumassa pureudutaan tekoälyyn valmistavassa teollisuudessa teemalla ”Manufacturing in the Age of AI”.

MPD sai alkunsa vuonna 2007 vastauksena tarpeeseen saada valmistavan ja digitalisoituvan teollisuuden liiketoiminta- ja teknologiapäättäjät saman pöydän ääreen keskustelemaan tulevaisuuden mahdollisuuksista.

”MPD tarjoaa mahdollisuuden keskustella alan edelläkävijäyritysten johdon kanssa ajankohtaisista teemoista. Tuleva tapahtuma kokoaa lähes 800 asiantuntijaa jakamaan kokemuksia tekoälyä hyödyntävistä ratkaisuista, joiden avulla saavutetaan merkittäviä tuottavuusparannuksia”, sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

Näkökulmia geopolitiikasta ekologisuuteen

Yhdeksännen kerran järjestettävän Manufacturing Performance Days -tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtajana jatkaa konepaja-automaatiota toimittavan Oy Fastems Ab:n toimitusjohtaja Mikko Nyman.
”Haluamme jäsentää aikamme ilmiöitä sekä tarjota käytännön ratkaisuja, joilla parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä jo tänään. MPD:n ohjelma on suunniteltu siten, että kiireinen yritysjohto voi kuulla ja omaksua uutta tehokkaasti”, Nyman sanoo.

Tekoälyn mahdollisuuksia MPD 2025 -tapahtumassa tarkastellaan käytännönläheisesti ja monipuolisesti, ja yritykset saavat konkreettisia näkökulmia sen hyödyntämiseen.
Tekoäly-teemaa käsitellään tapahtumassa viidestä näkökulmasta: Miten tekoäly vaikuttaa valmistavaan teollisuuteen? Miten globaali geopoliittinen tilanne kehittyy? Kuinka työ muuttuu? Miten yhdistää sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset näkökulmat? Miten varautua odottamattomaan? Kaikissa viidessä keskusteluteemassa huomioidaan teknologia, liiketoiminta ja ihmiset, sekä niiden yhteisvaikutus.

”MPD on tapahtumakonseptiltaan ainutlaatuinen, koska se tavoittaa päättäjät kattavasti ja se järjestetään kumppanien yhteistyönä”, sanoo tapahtuman järjestelyistä vastaava Harri Kulmala, DIMECC Oy:n toimitusjohtaja.
Varmistuneita kumppaneita ovat mm. Fastems, Siemens, Teknologiateollisuus, Tampereen yliopisto, Top Data Science, Netum, PipeCloud ja DIMECC. Vuoden 2025 tapahtumaa tukevat Tampereen kaupunki, Tampereen kauppakamari, Suomalais-saksalainen kauppakamari ja eurooppalaiset valmistavan teollisuuden yhteistyöverkostot MANUFUTURE, CECIMO ja A.SPIRE. Vuonna 2023 MPD houkutteli noin 600 kävijää Tampereelle.

Joulukuun Konekuriiri on ilmestynyt

Hyvää joulukuuta! Konekuriirin joulukuun numero 10/2024 on ilmestynyt. Tämän vuoden viimeinen konepaketti – Loppuvuoden ja vuodenvaihteen mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet ja konemarkkinoiden ajankohtaisuutiset, investointiartikkeleja mm. Raumalta, Porista ja Lappajärveltä. Täyttä koneasiaa – kannattaa lukea.

Joulukuun numeron ilmoittajat:

Airwell Oy

Ama-Prom Oy

Bystronic Scandinavia

Cron-Tek Oy

DMG Mori Finland

Endor Oy

FMS-Service Oy

Fredko Group

Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy

Iscar Finland Oy

Krister Lindh Oy

Oy Kone-Cocco Machine Ab

Kyrön Takomo Oy

Linna Trade Oy

Makrum Oy

MTC Flextek Oy

Pathtrace Oy

Prodmac Oy

Pöytyän Koneistuspalvelu

Rensi Finland Oy

Sandvik Coromant

Tekupit Oy

Trutec Oy

Trutekniikka Oy

Työstökoneliike M.Koskela Oy

Vossi Group

Wihuri Oy työstökoneet

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »