Uusi valmistavan teollisuuden ekosysteemi Make in Finland on aloittanut toimintansa. Perustajajäseninä on noin parikymmentä keskeistä valmistavan teollisuuden ja digitalisaation yritystä.

Make in Finland -ekosysteemin näkemyksen mukaan valmistava teollisuus tarvitsee uudistumista ja innovaatioita kestävyyden, vastuullisuuden ja alan vaikuttavuuden edistämiseksi. Se tapahtuu vahvistamalla yhteistyötä sekä hyödyntämällä uusia teknologiaratkaisuja ja tehokkaita prosesseja. Kehitystä tukee se, että ekosysteemissä on mukana toimijoita valmistavan teollisuuden koko arvoketjusta aina suunnittelusta tuotantoon ja jakeluun.

Perustajajäseniä parisenkymmentä

Make in Finlandin perustajat ovat FAMN ja MEX Finland -ekosysteemien jäseniä sekä myös SIX Smart Manufacturing -liittymään kuuluvia yrityksiä. Perustajajäseniin kuuluvat muun muassa Wärtsilä, Konecranes, Nokia, Tasowheel, TT Gaskets, Elematic, Danfoss Drives, Meyer Turku, Sandvik, Siemens, Ponsse, Fastems, KL Mechanics, Prima Power ja Beckhoff. 

”Kaikki valmistuksen kehittämisestä kiinnostuneet yritykset ovat tervetulleita mukaan. Yhdessä kehittämisessä on voimaa ja jatkossa yhä useammat asiantuntijat eri yrityksistä pääsevät oppimaan toisiltaan sekä nostamaan suomalaisen valmistavan teollisuuden kyvykkyyttä ja kilpailukykyä”, sanoo Juha Päivike, Wärtsilän Director, Logistics Chain & Ecosystems.  

”Yhteistyöllä pystymme luomaan uusia mahdollisuuksia, jotka tukevat kaikkien mukana olijoiden menestystä ja vastuullisuutta. Me haluamme olla aktiivisesti mukana tässä kehityksessä ja tuoda yhteen erilaisia toimijoita, joiden yhteinen panos vie koko ekosysteemiä eteenpäin. Datan ja tiedon jakaminen ja yhteistyö ovat tie menestykseen, sillä ne mahdollistavat paremman päätöksenteon ja resurssien käytön optimoinnin. Uskomme, että ekosysteemimalli on tie kohti kestävämpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta, ja olemme sitoutuneet edistämään näitä arvoja”, sanoo Markku Häivälä, Konecranesin Director, Research & Innovation.

Tahto kehittää yhdessä 

Uutta ekosysteemiä johtamaan valittiin DIMECC Oy, joka on luotsannut valmistavan teollisuuden yhteistyötä ja digitalisaatiota jo vuodesta 2008. 

”Muutosvauhti kiihtyy, kompleksisuus lisääntyy ja uudet digitaaliset elementit täydentävät vanhaa teknologiapohjaa. Menestyksen varmistaa parhaiten, kun on kaikilta osin erikoistuneita toimijoita sisältävä ekosysteemi ympärillä”, toteaa Harri Kulmala, DIMECCin toimitusjohtaja. 

”Yrityksillä on nyt vahva tahto kehittää yhdessä Suomen valmistavan teollisuuden tulevaisuutta ja kilpailukykyä. Keneltäkään ei löydy yksin kaikkea tarvittavaa osaamista, resursseja ja ratkaisuja vastata tulevaisuuden haasteisiin ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Näitä on paljon ja monenlaisia ja siksi tiivisti yhdessä toimien voimme saada aikaan enemmän, nopeammin ja tehokkaammin. Tämä on lähtölaukaus kohti konkreettisia askeleita tällä polulla”, sanoo ekosysteemijohtaja Clémentine Arpiainen. 

Make in Finland on keskeinen keväällä julkaistun Älykäs valmistus 2035 -tiekartan toteuttaja.

Teknologiateollisuudessa on saavutettu toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista huolimatta viime vuosina merkittäviä päästövähennyksiä. Toimialan omat suorat päästöt ovat vähentyneet 7 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden vuosittainen käyttö on laskenut 11 prosenttia. Teollisuudessa käytetyn ostoenergian päästöt ovat laskeneet jopa 45 prosenttia.

Teknologiateollisuus ry julkaisi alkukesästä uuden vähähiilisyystiekarttansa. Työ käynnistettiin hallitusohjelman mukaisesti eri toimialojen tiekarttojen päästö- ja vähennyspolkujen laskennalla, mutta Teknologiateollisuus laajensi omaa tarkasteluaan siten, että raportti kattaa koko toimialan arvoketjujen päästöt. Gaia Consulting Oy:n laatiman raportin mukaan toimialan omat suorat päästöt ovat vähentyneet neljässä vuodessa 7 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden vuosittainen käyttö on laskenut 11 prosenttia.

Samassa ajassa teknologiayritysten liikevaihto on kasvanut 43 prosenttia eli talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta edistyy hyvin.

”Teknologiateollisuus julkaisi ensimmäisen vähähiilisyystiekarttansa kesällä 2020. Tuolloin viesti oli, että toimiala pystyy vähentämään päästöjä huomattavasti vuoteen 2035 mennessä. Nyt ollaan hyvässä vauhdissa, koska päästövähennykset ovat olleet merkittäviä jo neljässä vuodessa. Hyvä uutinen on, että yritysten liikevaihto on kasvanut ilman fossiilisten polttoaineiden käytön lisäämistä”, kertoo energia- ja ilmastopolitiikasta vastaava johtaja Annukka Saari.

”Valtaosa toimialan epäsuorista päästöistä syntyy vielä nyt sellaisesta toiminnasta, joka ei ole suomalaisen toimittajan tuotteista tai palveluista johtuvaa tai niiden hallittavissa. Suomessa syntyvien epäsuorien päästöjen osuus on todella pieni, koska uusiutuvan sähkön osuus sähköverkossa on jo yli 90 prosenttia. Vaikka teollisuuden käyttämän ostoenergian määrä ei ole viime vuosina laskenut, ovat teollisuudessa käytetyn ostoenergian päästöt laskeneet jopa 45 prosenttia”, Saari kiittää.

Teknologiateollisuuden vuotuiset hiilidioksidipäästöt koko globaali arvoketju mukaan lukien ovat 29 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mutta sen globaalien päästövähennysten potentiaali on raportin mukaan 75 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

”Erityisesti vedyn ja vetyjalosteiden käyttöönotolla on huomattavia vaikutuksia päästöjen vähentämisessä. Terästeollisuutta uudistetaan vetyteknologian avulla, ja näillä toimilla voidaan saavuttaa koko Suomen päästöistä jopa kymmenen prosentin vähennysmahdollisuus. Kansallisten toimien lisäksi Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Tämä vaatii vielä merkittäviä investointipanostuksia sekä vedyn että vähähiiliseen sähkön tuotantoon”, Saari toteaa.