Tekoäly on siirtymässä digitaalisesta maailmasta fyysiseen todellisuuteen, ja sillä kehityksellä voi olla iso merkitys myös suomalaisen teollisuuden tulevaisuudelle. Fyysistä tekoälyä tutkitaan LUT-kauppakorkeakoulun hankkeessa vuosina 2026–2027.

Tekoäly nähdään nyt usein ohjelmistona, joka analysoi dataa tai tuottaa tekstiä ja kuvia.

Tekoäly on kuitenkin jo ottamassa seuraavaa askelta, kun se oppii toimimaan fyysisessä maailmassa. Fyysinen tekoäly muodostaa tutkimusalueen, joka eroaa aiemmasta teollisuusautomaatiosta, perinteisestä robotiikasta ja ohjelmistopohjaisesta tekoälystä.

”Fyysisen tekoälyn robotiikka, anturit, koneet ja ohjelmistot pystyvät reagoimaan fyysisen ympäristön kanssa ja oppimaan siitä. Tämä on samalla askel eteenpäin perinteisestä teollisuusautomaatiosta, joka suorittaa etukäteen ohjelmoituja toistuvia tehtäviä. Fyysisen tekoälyn järjestelmät voivat sopeutua ja toimia joustavasti erilaisissa tilanteissa”, kuvailee LUT-kauppakorkeakoulun nuorempi tutkija Vesa Korhonen.

Fyysisen tekoälyn järjestelmissä tekoäly yhdistyy robotiikkaan, sensoreihin ja mekaniikkaan ja teollisuusyrityksissä fyysinen tekoäly voi mahdollistaa joustavamman tuotannon, laadun, turvallisemmat työolosuhteet sekä kyvyn sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Ihmisten rooli siirtyy uuden teknologian myötä raskaista, toistuvista tehtävistä enemmän kohti valvontaa, ongelmanratkaisua, järjestelmien ohjausta ja yhteistyötä älykkäiden koneiden kanssa.

Fyysistä tekoälyä tutkitaan LUT-kauppakorkeakoulun hankkeessa vuosina 2026–2027. Tutkimuksessa tarkastellaan fyysisen tekoälyn markkinapotentiaalia, kasvustrategioita, kilpailuetuja, investointien suunnittelua sekä organisaatioiden muutosjohtamista. Hankkeen rahoittaja on Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton säätiö. Yrityskumppaneina mukana ovat KONE Oyj, AMD Silo AI Oy, Kemppi Oy, Kempower Oyj, Halton Group ja Oilon Oy.