Pohjoisen Suomen teollisuustapahtuma Pohjoinen Teollisuus pidettiin 20.–21.5. Oulun Ouluhallissa. Tämänvuotinen messukokonaisuus oli laajin tapahtuman historiassa, Pohjoinen Teollisuus toteutettiin nyt 15. kerran.
Pohjoisen potentiaali on Pohjoinen Teollisuus-tapahtuman tuttua ydintä. Alueen osaamista, hankkeita, niiden tekijöitä sekä paikallisten ja kauempaakin saapuneiden yritysten tuotteita ja palveluja esiteltiin tapahtumassa.
Kaksipäiväinen pohjoisen teollisuuden toimijoille suunnattu tapahtuma houkutteli paikalle Ouluhalliin kahtena päivänä ennätysmäärän näytteilleasettajia, 380, ja messuvieraita järjestäjien mukaan oli 4000.
Yhteistyön merkitys
Pohjoinen Teollisuus on luonteeltaan yleinen teollisuusnäyttely, jossa pohjoisen näkökulma korostuu. Kaivos- ja energiateollisuuden sekä kunnossapidon yritykset ja palveluntarjoajat ovat messujen näkyvää tarjontaa, jälleen myös useampia konepajoja oli mukana.
Näyttelyn lisäksi tapahtumaan kuului jälleen runsas ajankohtaistarjonta, tänä vuonna tapahtumassa korostui yhteistyön merkitys, joka nousi esiin useista eri näkökulmista niin messualueella kuin asiantuntijapuheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa. Asiantuntijapuheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa käsiteltiin pohjoisen teollisuuden ajankohtaisteemoja.
BotH2nia-verkoston innovaatiotohtori Sari Kola muistutti puheenvuorossaan, että vetytalous perustuu vahvoihin arvoketjuihin ja laaja-alaisen yhteistyöhön. BotH2nia-vetylaaksossa on mukana jo 24 vedyn arvoketjua seitsemästä länsirannikon maakunnasta, ja vuoteen 2035 mennessä niiden tuotannon arvioidaan nousevan 450 000 tonniin vetyä vuodessa.
Teollisuuden murros
Keskiviikkona järjestetyssä paneelikeskustelussa tarkasteltiin teollisuuden murrosta ihmisen, teknologian ja organisaatioiden näkökulmasta.
Keskustelun keskeisinä johtopäätöksinä nousivat esiin ihmisen ja teknologian yhteistyön merkitys, datan ja tekoälyn rooli mahdollistajina sekä organisaatioiden kyky sopeutua jatkuvaan muutokseen. Paneelissa olivat mukana Lauri Haapamäki Accenturesta, Rauno Heikkilä Oulun yliopistosta, Kim Härkönen Varjo Technologies’sta, Mikko Nissi Nokiasta ja Mikko Valtee Sandvikilta. Paneelia moderoi Mikko Hyytinen, Vice President, Business Excellence BA Ferrochrome, Outokumpu Oyj:stä.
Yhteistyömahdollisuuksia esiteltiin keskiviikkona myös Oulun kauppakamarin Suurhankeinfossa ja
torstain puheenvuoroissa. Swecon Antti-Jussi Laine käsitteli palvelinkeskusteollisuuden kehitystä. Globaalin palvelinkeskuskapasiteetin arvioidaan kaksinkertaistuvan 2030 mennessä.
Geologian tutkimuskeskuksen Hannu Lahtinen toi esiin energia- ja teknologiasiirtymien kasvattaman raaka-ainekysynnän sekä pohjoisen Suomen mineraalivarantojen merkityksen Euroopan omavaraisuuden näkökulmasta.
Jälleen kahden vuoden kuluttua
Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n opinnäytetyökilpailun palkinnot jaettiin tapahtumassa torstaina. Kilpailuun oli runsaasti osallistujia ja taso oli korkea. Promaint ry:n ja Suomen Messusäätiön myöntämä 10 000 euron palkinto jaettiin kolmen ansiokkaan diplomityön ja ammattikorkeakoulun päättötyön kesken. Ensimmäisen palkinnon sai Markus Alardt, toisella sijalla oli Elisa Alanen ja kolmantena Jussi Kukkula.
Pohjoinen Teollisuus -tapahtuman pitopaikka on tunnelmaltaan tiivis ja toimivan tuntuinen Ouluhalli. Hyvähenkisillä keväisillä messuilla on mukava vierailla, kunhan parkkipaikka löytyy. Niitä paikalla on tunnetun rajoitetusti, toki etäparkit hoitavat asiaa osaltaan. Pohjoinen ansaitsee messunsa jatkossakin, tietenkin, seuraavan kerran tapahtuman pidetään 17.-18.5. 2028. Messut järjestää Expomark.
Seuraavassa muutamia kuvia messuilta, julkaisemme katsauksen toisen osan vielä myöhemmin. Juttu ja sen kaikki kuvat kesäkuun Konekuriirrssa.
Kari Harju
