Outokumpu on toimittanut alan ensimmäisen erän uutta ruostumattomasta teräksestä valmistettua jauhetta ainutlaatuiseen ilmailu- ja avaruusteollisuuden alueen 3D-tulostussovellukseen, lämmönvaihtokomponentin prototyyppiin.

Outokumpu keskittyy valmistamaan metallijauheita, joita ei vielä ole markkinoilla ja jotka soveltuvat yrityksille, jotka valmistavat osia vaativiin erikoissovelluksiin.

Outokumpu aloitti metallijauheen tuotannon lisäävän valmistusteollisuuden tarpeisiin vuonna 2023. Toukokuussa 2025 kaupallinen tuotanto laajeni ilmailu- ja avaruusteollisuuteen.

Korkea suorituskyky

”Outokumpu on sitoutunut vauhdittamaan kiertotalouden liiketoimintamalleja korkean teknologian ruostumattoman teräksen käyttökohteissa. Markkinastrategiamme lisäävässä valmistuksessa on tuoteinnovaatiot monimutkaisiin, korkean suorituskyvyn sovelluksiin. Toimintamme ytimessä on asiantuntemuksemme uusien metallijauhelaatujen valmistuksessa, mutta luotamme myös alan suunnittelukumppaneihimme luodaksemme lopputuotteita asiakkaan toiveiden mukaisesti”, Outokummun metallijauheliiketoiminnan johtaja Marten Franz sanoo.

Ilmailu- ja avaruusteollisuudelle tarkoitettu pallomainen ruostumattomasta teräksestä valmistettu jauhe on jalostettu erityisillä seoslisäaineilla, jotta austeniittisen ruostumattoman teräsjauheen suorituskyvystä saadaan entistä korkeampi.

Ratkaisu on vaihtoehto nikkelipohjaisille seoksille erittäin vaativissa 3D-tulostetuissa sovelluksissa, ja se on kehitetty vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen valmistaa komponentteja pienissä määrissä ja lyhyemmillä kehityssykleillä.

Useille teollisuudenaloille

Outokumpu valmistaa uusia jauhelaatujen seille eri aloille.

”Olemme ideoineet terveysteknologian sovelluksiin lääketieteellisen tason jauheita, jotka olisivat nikkelittömiä. Tällaista materiaalia voidaan käyttää myös koruissa, kuten nikkelittömissä ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa korvakoruissa tai kelloissa. Lisäksi Outokumpu kehittää lämmönkestäviä seoksia lisäainevalmisteisiin komponentteihin, kuten turbiineihin tai voimalaitoksiin”, sanoo Marten Franz.