Suomalaisen metalliteollisuuden juuret ovat pitkät. Konekuriirin Historian havinassa -sarjassa muistellaan alan edelläkävijöitä ja niiden vaiheita. Fiskars lienee Suomen ruukeista nykypäivänä tunnetuin. 1800-luvun alussa Fiskarsissa käynnistyi myös Suomen ensimmäinen konepaja.

1600-luvulla Suomeen perustettiin useita rautaruukkeja. Yksi edelläkävijöistä oli nykyisen Raaseporin alueelle Fiskarsjoen varteen perustettu masuuni ja kankirautavasara. Sen perusti vuonna 1649 Peter Thorwöste Hollannista.

Näin aloitti Fiskarsin rautaruukki, jonka tuottamaa kankirautaa käytettiin mm. naulojen, langan, veitsien, kuokkien ja raudoitettujen pyörien materiaaliksi.

1700-luvulla Fiskarsin toiminta oli useidenkin eri liikemiesten hallussa, ja mm. kuparin käsittely alkoi. kunnes vuonna 1822 omistajaksi tuli Johan von Julin, ja alkoi Ruukin varsinainen kukoistuskausi.

Julin kehitti Fiskarsissa niin teollista toimintaa, maataloutta kuin metsänhoitoakin.

Suomen teollinen toiminta astui Fiskarsissa askeleen eteenpäin niin ikään Julinin ansiosta, hän perusti Fiskarsin ruukkialueelle Suomen ensimmäisen hienotaepajan 1832 ja konepajan 1837. Valtion hienomekaaninen konepaja sai keisari Nikolai I:ltä luvan yksikön perustamiseen Suomen autonomisen alueen mekaanisen kehityksen edistämiseksi. Konepajassa toimivat sorvaamo ja paja, viilapaja, mallipuusepänverstas ja piirtämö.

Kyseessä oli jatkossa merkittävä tuotantoyksikkö, Fiskarsin konepajassa syntyivät myöhemmin ensimmäiset suomalaiset laivahöyrykoneet, ja myös Saimaan kanavan rautaiset portti- ja siltarakenteet sekä monet maatalouden työvälineet.

Vuonna 1883 Fiskarsista perustettiin Fiskars Aktiebolag -niminen osakeyhtiö. Nykyään Fiskars Oyj on monialainen kansainvälinen yhtiö. Samalla se on vanhin toimiva suomalainen yritys. Lähde: www.fiskarsgroup.com.

Tämä Konekuriiriin Historian havinassa -juttusarjan artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Konekuriirin numerossa 7/2021.