Historian havinassa -juttusarja: Pohjan alue Raaseporissa tunnetaan ruukeistaan Antskogin ruukki on niistä vanhin.

Muutaman kilometrin päässä Fiskarsista sijaitsevan Antskogin ruukin perustajana pidetään saksalaissyntyistä turkulaiskauppiasta Jacob Wollea (Wulff). Ruukki Antskogin kylään kuuluneessa koskessa mainitaan Wollen omistamana ensimmäisen kerran 1630.

Antskogissa toimivat aluksi masuuni ja kankirautavasara ja pääraaka-aineena oli Ruotsin Utön malmi, joskin myös Lohjan Ojamon kotimaista malmia sulatettiin.

Antskogin siirryttyä 1647 Wollen kilpailijan, hollantilaissyntyisen turkulaiskauppiaan Peter Thorwösten omistukseen perustettiin manufaktuuripaja, valimon ja myös nippuvasarapaja 1660.

Sen sijaan ruukin masuuni lopetti toimintansa pian sen jälkeen, kun Thorwöste oli 1649 rakennuttanut Fiskarsin masuunin liikenteellisesti edullisemmalle paikalle lähemmäs merta.

Toiminta Antskogissa hiipui, kunnes vuonna 1733 Thorwöste sai ruukkinsa myydyksi skotlantilaissyntyiselle tukholmalaiskauppiaalle John Montgomerylle, joka ryhtyi jälleenrakennustöihin. Uusi hirsinen kankivasarapaja valmistui ja vasarapajan erikoisuutena oli, että ensimmäistä kertaa Suomessa takkirauta taottiin kankiraudaksi vallonimenetelmällä.

Kuitenkin jo 1700-luvun lopulla raaka-aine vaihtui kupariin. Antskogin vallonipajaan asennettiin nyt aluksi kasarruslaitos ja kaksi vuotta myöhemmin survinlaitos ja huuhtomo.

Kuparilaitos toimi eri muodoissaan aina vuoteen 1880, sen jälkeen teollinen toiminta alueella jatkui aiemmin ruukin yhteyteen perustetussa verkatehtaassa aina vuoteen 1959 saakka.

Sen jälkeen Antskogsissa käsiteltiin vielä kertaalleen uudelleen metallia, kun nykyinen omistaja Mako valmisti alueella paloautojen koreja, samoin suksisiteitä, lastenvaunuja ja -rattaita, heteka-rautasänkyjä ja paloruiskuja sekä myöhemmin aikanaan hyvin tunnettuja Mako-käsisammuttimia.

Nykyisin Antskogin kylä on idyllinen paikka, vakituisia asukkaita on toistasataa, kesäisin määrää lisäävät kesäasukkaat. antskog.com

Tämä Konekuriiriin Historian havinassa -juttusarjan artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Konekuriirin numerossa 9/2021.