Avainsana-arkisto: Tutkimus ja kehitys

Wärtsilä investoi T&K-toimintojensa laajentamiseen Vaasassa

Julkaistu Kirjoittaja:

Teknologiayhtiö Wärtsilä laajentaa teknologiakeskus Sustainable Technology Hubia Vaasassa noin 50 miljoonan euron investoinnilla. Lähes 8 000 neliömetrin kokoisen laajennuksen odotetaan valmistuvan vuonna 2028.

Investointi tuotekehitys- ja testaustoimintojen tiloihin, kyvykkyyksiin sekä laitteistoon vahvistaa Wärtsilän kykyä kehittää ja toimittaa kestäviä teknologioita kasvavan kysynnän mukaisesti merenkulkuun ja energiantuotantoon ja tukee tulevaisuuden polttoaineratkaisuja.

Wärtsilä odottaa investoinnin myös nopeuttavan tuotekehitystä ja uusien tuotteiden tuomista markkinoille, vähentävän testaukseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia, pienentävän testausten aiheuttamia päästöjä ja avaavan mahdollisuuksia sekä tulevaisuuden tuotantokapasiteetin että -määrien kasvattamiselle Sustainable Technology Hubissa.

Kehitystyötä tulevaisuuteen

”Toimialojemme laajasti hyväksyttyyn tavoitteeseen saavuttaa merenkulussa ja energiantuotannossa nettonollapäästöt noin vuoteen 2050 mennessä on aikaa vain yhden aluksen tai voimalaitoksen elinkaaren verran. Uusien alusten ja laitosten teknologiapäätöksiä tehdään nyt. Asiakkaillemme on erittäin tärkeää, että ratkaisumme ovat polttoainejoustavia ja kykenevät käyttämään kestäviä polttoaineita, kun niitä tulee laajemmin saataville”, kertoo Juha Kytölä, Director, R&D and Engineering, Power Supply.

”Teknologiakeskus uusine T&K-testitiloineen vahvistaa edelleen kykyämme kehittää moottoreita, jotka voivat joustavasti käyttää vähähiilisiä ja hiilettömiä polttoaineita, kuten ammoniakkia, vetyä ja metanolia. Nämä teknologiat ja niihin liittyvät palvelut auttavat asiakkaitamme vähentämään päästöjään, parantamaan tehokkuutta ja alentamaan kustannuksiaan.”

Moottorivalmistus, koulutus, etävalvonta

Wärtsilän teknologiakeskus Sustainable Technology Hub avattiin Vaasassa vuonna 2022, ja se on ollut siitä lähtien yhtiön strategian keskiössä viemässä merenkulku- ja energia-aloja kohti hiilineutraaliutta.
Teknologiakeskuksessa tehdään innovaatiotyötä, johon osallistuvat Wärtsilän asiantuntijoiden lisäksi asiakkaat, teknologiakumppanit, akateemiset tahot sekä ympäröivä ekosysteemi. Teknologiakeskuksessa valmistetaan kaikkia Wärtsilän tuotevalikoiman moottoreita ja siellä sijaitsee myös koulutuskeskus ja yksi Wärtsilän maailmanlaajuisesti palvelevista etävalvontakeskuksista.

Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevassa teknologiakeskuksessa on nykyisellään 90 000 neliömetriä ja yli 2 000 työpaikkaa. Teknologiakeskuksessa vierailee kuukausittain noin 1 000 vierasta: asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja päättäjiä. Kesäkuussa 2024 Wärtsilä kertoi teknologiakeskuksen laajennussuunnitelmista: uuden toimistorakennuksen myötä kaikki Wärtsilän 3 600 Vaasan työntekijää muuttavat samoihin tiloihin vuonna 2026.
Teknologiakeskus tukee Wärtsilän tavoitetta tehdä omasta toiminnastaan hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä; rakennuksessa pyritään sähkön ja lämmön osalta energiaomavaraisuuteen. Ylijäämävirta syötetään takaisin kantaverkkoon, ja moottoritestien ja muiden prosessien tuottama lämpö otetaan talteen lämpöenergiasäiliöön ja käytetään rakennuksen lämmittämiseen.

Ultralujat teräkset tuovat uusia mahdollisuuksia konerakennukseen

Julkaistu Kirjoittaja:
Kuva MIkko Törmänen / Oulun yliopisto

Koneteollisuus yhdessä metalliteollisuuden kanssa kattaa kolmanneksen Suomen viennistä. Suomessa valmistetaan tyypillisesti korkealaatuisia investointikoneita, joilta vaaditaan korkeaa tuottavuutta ja hyötysuhdetta. Ultralujien terästen avulla koneista ja laitteista voidaan jatkossa valmistaa entistä kestävämpiä, keveämpiä, turvallisempia, kilpailukykyisempiä ja ympäristöystävällisempiä.

Ultralujien terästen lujuus perustuu usein lämpökäsittelyihin, hitsauksen aiheuttama kuumennus muuttaa teräksen ominaisuuksia ja kestävyyttä. Uudessa väitöstutkimuksessa testattiin hitsattuja ultralujia teräksiä eri käyttölämpötiloissa, ja osoitettiin ultralujien terästen mahdollisuuksia erilaisissa koneissa.

”Uuden väitöstutkimuksen tavoitteena on helpottaa uusien ultralujien rakenneterästen käyttöä laajasti koneteollisuudessa”, kertoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Lassi Keränen.

Hitsauksen vaikutus ominaisuuksiin

Väitöskirjassa tutkitaan ultralujien terästen hyödyntämistä erilaisissa koneissa, ja keskitytään siihen, miten hitsaus vaikuttaa koneiden ominaisuuksiin. Laaja-alainen tutkimus yhdistää terästutkimuksen ja koneensuunnittelun osa-alueita.

”Ultralujat teräkset ovat jo nykypäivää autojen massateollisuudessa. Niillä vahvistetaan auton koria ja kevennetään painoa, jolloin energiankulutus ja päästöt vähenevät”, kertoo väitöstyön ohjaaja, professori Emil Kurvinen Oulun yliopistosta.

”Uusi väitöstyö käsittelee aihepiiriään poikkeuksellisen laaja-alaisesti, ja pyrkii helpottamaan ultralujien terästen käyttöä laajemmin koneiden suunnittelussa ja raskaassa teollisuudessa, jossa niitä käytetään vielä lähinnä yksittäisissä kappaleissa.”

Muutokset ominaisuuksiin

Ultralujien terästen käyttöä hidastaa aiempaa tarkemman suunnittelun tarve aina konseptisuunnittelusta materiaalinvalintaan, lujuuslaskentaan ja konepajavalmistukseen saakka.
Monet koneet valmistetaan hitsaamalla, missä materiaaliin tuodaan paljon lämpöä.

Koska ultralujien terästen lujuus perustuu usein lämpökäsittelyihin, hitsauksen aiheuttama kuumennus muuttaa teräksen ominaisuuksia, kuten sitkeyttä ja lujuutta, sekä aiheuttaa jäännösjännityksiä. Näitä muutoksia ei vielä täysin tunneta, ja ne vaikuttavat hitsatun koneenosan kestävyyteen merkittävästi.

”Tavanomaisen rakenneteräksen hitsaus on ammattilaisille arkipäivää. Jotta uusien ultralujien terästen lujuus ja ominaisuudet säilyvät, hitsaukseen tarvitaankin muun muassa tarkkaa hitsausprosessin hallintaa, laadunvalvontaa ja jälkikäsittelyitä”, Keränen kertoo.

Laajempaan hyödyntämiseen

Tutkimuksessa testattiin sekä hitsaamattomia että hitsattuja ultralujia teräksiä eri käyttölämpötiloissa -80 °C:n ja +1000:n °C välillä. Myös hitsauksen vaikutukset ultralujan teräksen jäännösjännitystilaan selvitettiin mittauksilla. Lisäksi tapaustutkimusten avulla osoitettiin ultralujien terästen mahdollisuuksia erilaisissa koneissa. Kehitettyjen mallien avulla voidaan arvioida koneenosan lopullisia materiaaliominaisuuksia, lujuutta, sitkeyttä ja hitsauksen vaikutuksia eri käyttölämpötiloissa.

”Suomessa ja Oulun yliopistossa on maailmanluokan osaamista ultralujissa teräksissä. Uusi väitöstutkimus edistää niiden hyödyntämistä kotimaisten vientituotteiden kilpailukyvyssä”, Kurvinen arvioi.

Diplomi-insinööri Lassi Keräsen koneensuunnittelun alaan kuuluva väitöskirja Ultralujat teräkset kestävien koneiden suunnittelussa (Ultrahigh-strength steels in the design of durable machines) tarkastettiin tammikuussa Oulun yliopistossa.

Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi 20 prosenttia vuonna 2024

Julkaistu Kirjoittaja:

Vuosi 2024 oli jälleen aktiivinen tuulivoimarakentamisen vuosi Suomessa ja jää historiankirjoihin maamme tähän mennessä toiseksi vilkkaimpana tuulivoimavuotena. Vuonna 2024 Suomen tuulivoiman kokonaiskapasiteetti kasvoi 20 prosenttia. Investointeina vuoden aikana valmistuneet tuulivoimahankkeet tarkoittavat Suomelle yhteensä yli 1,8 miljardia euroa.

Suomeen valmistui uusia tuulivoimaloita vuoden 2024 aikana yhteensä 235 kappaletta ja 1414 megawattia, mikä tekee vuodesta historiamme toiseksi vilkkaimman tuulivoimavuoden. Tuulivoiman kokonaiskapasiteettimme kasvoi vuoden aikana peräti 20 prosenttia. Suomessa on nyt yhteensä 1835 tuulivoimalaa ja 8358 megawattia tuulivoimakapasiteettia.

Eniten tuulivoimaa on edelleen Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, jossa on tällä hetkellä lähes 40 prosenttia Suomen kaikesta tuulivoimasta. Viime vuoden aikana eniten tuulivoimaa rakennettiin maakunnista Pohjois-Pohjanmaalle (87 voimalaa, 532 MW) ja kunnista Kurikkaan (57 voimalaa, 314 MW).

Vauhti jatkunee 2025

Tuulivoimahankkeet tuovat Suomelle merkittävän määrän investointieuroja, jotka jakautuvat laajalle kuntiin ympäri Suomen. Pelkästään viime vuoden aikana valmistunut tuulivoima on tuonut Suomeen investointeja yli 1,8 miljardin euron edestä.

Rakentamisen hyvä vauhti pysyy Suomen uusiutuvien hankeseurannan mukaan samalla tasolla myös vuonna 2025, mikäli toimintaympäristössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia.
”Investointiympäristön selkeydellä ja houkuttelevuudella on suuri rooli tuulivoima-alan tulevaisuudelle Suomessa. Meillä on tällä hetkellä Suomessa toimiva sääntelykehikko ja tuulivoimaan ollut tästä syystä turvallista investoida – tästä hyvästä sääntelykehikosta tulee pitää kiinni myös tulevaisuudessa, jotta investointien jatkuvuus voidaan taata”, kommentoi Suomen uusiutuvien edunvalvontajohtaja Matias Ollila.

2020-luvun toisella puoliskolla tuulivoimarakentamisen näkymiin tulee vaikuttamaan merkittävästi myös vihreää sähköä tarvitsevan teollisuuden investointien eteneminen Suomessa. ”Meillä on suuri määrä valmiiksi luvitettuja tuulivoimahankkeita, jotka etenevät tarvittaessa nopeasti rakennusvaiheeseen, kun puhdasta ja edullista sähköä käyttävän vihreän teollisuuden investoinnit Suomessa lähtevät etenemään”, tiivistää Ollila.

Kehitystä yhteistyönä

Julkaistu Kirjoittaja:

Uusi valmistavan teollisuuden ekosysteemi Make in Finland on aloittanut toimintansa. Perustajajäseninä on noin parikymmentä keskeistä valmistavan teollisuuden ja digitalisaation yritystä.

Make in Finland -ekosysteemin näkemyksen mukaan valmistava teollisuus tarvitsee uudistumista ja innovaatioita kestävyyden, vastuullisuuden ja alan vaikuttavuuden edistämiseksi. Se tapahtuu vahvistamalla yhteistyötä sekä hyödyntämällä uusia teknologiaratkaisuja ja tehokkaita prosesseja. Kehitystä tukee se, että ekosysteemissä on mukana toimijoita valmistavan teollisuuden koko arvoketjusta aina suunnittelusta tuotantoon ja jakeluun.

Perustajajäseniä parisenkymmentä

Make in Finlandin perustajat ovat FAMN ja MEX Finland -ekosysteemien jäseniä sekä myös SIX Smart Manufacturing -liittymään kuuluvia yrityksiä. Perustajajäseniin kuuluvat muun muassa Wärtsilä, Konecranes, Nokia, Tasowheel, TT Gaskets, Elematic, Danfoss Drives, Meyer Turku, Sandvik, Siemens, Ponsse, Fastems, KL Mechanics, Prima Power ja Beckhoff. 

”Kaikki valmistuksen kehittämisestä kiinnostuneet yritykset ovat tervetulleita mukaan. Yhdessä kehittämisessä on voimaa ja jatkossa yhä useammat asiantuntijat eri yrityksistä pääsevät oppimaan toisiltaan sekä nostamaan suomalaisen valmistavan teollisuuden kyvykkyyttä ja kilpailukykyä”, sanoo Juha Päivike, Wärtsilän Director, Logistics Chain & Ecosystems.  

”Yhteistyöllä pystymme luomaan uusia mahdollisuuksia, jotka tukevat kaikkien mukana olijoiden menestystä ja vastuullisuutta. Me haluamme olla aktiivisesti mukana tässä kehityksessä ja tuoda yhteen erilaisia toimijoita, joiden yhteinen panos vie koko ekosysteemiä eteenpäin. Datan ja tiedon jakaminen ja yhteistyö ovat tie menestykseen, sillä ne mahdollistavat paremman päätöksenteon ja resurssien käytön optimoinnin. Uskomme, että ekosysteemimalli on tie kohti kestävämpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta, ja olemme sitoutuneet edistämään näitä arvoja”, sanoo Markku Häivälä, Konecranesin Director, Research & Innovation.

Make in Finland – Suomen valmistavan teollisuuden ekosysteemi perustettiin edistämään alan kestävää ja älykästä tulevaisuutta. Kuva: Veeti Marjamäki

Tahto kehittää yhdessä 

Uutta ekosysteemiä johtamaan valittiin DIMECC Oy, joka on luotsannut valmistavan teollisuuden yhteistyötä ja digitalisaatiota jo vuodesta 2008. 

”Muutosvauhti kiihtyy, kompleksisuus lisääntyy ja uudet digitaaliset elementit täydentävät vanhaa teknologiapohjaa. Menestyksen varmistaa parhaiten, kun on kaikilta osin erikoistuneita toimijoita sisältävä ekosysteemi ympärillä”, toteaa Harri Kulmala, DIMECCin toimitusjohtaja. 

”Yrityksillä on nyt vahva tahto kehittää yhdessä Suomen valmistavan teollisuuden tulevaisuutta ja kilpailukykyä. Keneltäkään ei löydy yksin kaikkea tarvittavaa osaamista, resursseja ja ratkaisuja vastata tulevaisuuden haasteisiin ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Näitä on paljon ja monenlaisia ja siksi tiivisti yhdessä toimien voimme saada aikaan enemmän, nopeammin ja tehokkaammin. Tämä on lähtölaukaus kohti konkreettisia askeleita tällä polulla”, sanoo ekosysteemijohtaja Clémentine Arpiainen. 

Make in Finland on keskeinen keväällä julkaistun Älykäs valmistus 2035 -tiekartan toteuttaja.

Suomen teknologiateollisuus on saavuttanut viime vuosina merkittäviä päästövähennyksiä

Julkaistu Kirjoittaja:

Teknologiateollisuudessa on saavutettu toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista huolimatta viime vuosina merkittäviä päästövähennyksiä. Toimialan omat suorat päästöt ovat vähentyneet 7 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden vuosittainen käyttö on laskenut 11 prosenttia. Teollisuudessa käytetyn ostoenergian päästöt ovat laskeneet jopa 45 prosenttia.

Teknologiateollisuus ry julkaisi alkukesästä uuden vähähiilisyystiekarttansa. Työ käynnistettiin hallitusohjelman mukaisesti eri toimialojen tiekarttojen päästö- ja vähennyspolkujen laskennalla, mutta Teknologiateollisuus laajensi omaa tarkasteluaan siten, että raportti kattaa koko toimialan arvoketjujen päästöt. Gaia Consulting Oy:n laatiman raportin mukaan toimialan omat suorat päästöt ovat vähentyneet neljässä vuodessa 7 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden vuosittainen käyttö on laskenut 11 prosenttia.

Samassa ajassa teknologiayritysten liikevaihto on kasvanut 43 prosenttia eli talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta edistyy hyvin.

”Teknologiateollisuus julkaisi ensimmäisen vähähiilisyystiekarttansa kesällä 2020. Tuolloin viesti oli, että toimiala pystyy vähentämään päästöjä huomattavasti vuoteen 2035 mennessä. Nyt ollaan hyvässä vauhdissa, koska päästövähennykset ovat olleet merkittäviä jo neljässä vuodessa. Hyvä uutinen on, että yritysten liikevaihto on kasvanut ilman fossiilisten polttoaineiden käytön lisäämistä”, kertoo energia- ja ilmastopolitiikasta vastaava johtaja Annukka Saari.

”Valtaosa toimialan epäsuorista päästöistä syntyy vielä nyt sellaisesta toiminnasta, joka ei ole suomalaisen toimittajan tuotteista tai palveluista johtuvaa tai niiden hallittavissa. Suomessa syntyvien epäsuorien päästöjen osuus on todella pieni, koska uusiutuvan sähkön osuus sähköverkossa on jo yli 90 prosenttia. Vaikka teollisuuden käyttämän ostoenergian määrä ei ole viime vuosina laskenut, ovat teollisuudessa käytetyn ostoenergian päästöt laskeneet jopa 45 prosenttia”, Saari kiittää.

Teknologiateollisuuden vuotuiset hiilidioksidipäästöt koko globaali arvoketju mukaan lukien ovat 29 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mutta sen globaalien päästövähennysten potentiaali on raportin mukaan 75 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

”Erityisesti vedyn ja vetyjalosteiden käyttöönotolla on huomattavia vaikutuksia päästöjen vähentämisessä. Terästeollisuutta uudistetaan vetyteknologian avulla, ja näillä toimilla voidaan saavuttaa koko Suomen päästöistä jopa kymmenen prosentin vähennysmahdollisuus. Kansallisten toimien lisäksi Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Tämä vaatii vielä merkittäviä investointipanostuksia sekä vedyn että vähähiiliseen sähkön tuotantoon”, Saari toteaa.

Suuren energiatiheyden akkujärjestelmäkonsepti

Julkaistu Kirjoittaja:

Valmet Automotive on esitellyt akkujärjestelmän, joka täydentää yhtiön Modular Battery Platform -akkutuoteperhettä. Uusi järjestelmä tarjoaa yrityksen mukaan kehitetty laitevalmistajille ja integraattoreille kompaktiksi, skaalautuvaksi ja kilpailukykyisesti hinnoitelluksi akkuratkaisuksi hyötyajoneuvojen ja työkoneiden sähköistämiseen.

Uusi Energy Pack -järjestelmä on suunniteltu voimanlähteeksi raskaan liikenteen ajoneuvoihin, linja-autoihin sekä maa-, metsä-, rakennus- ja kaivosteollisuuden työkoneisiin. Energy Pack -akkujärjestelmässä hyödynnetään NMC-kennoja, ja se perustuu Cell-to-Pack-rakenteeseen, jonka avulla saavutetaan suuri 300 Wh/l energiatiheys.

Cell-to-Pack-ratkaisu ei vaadi erillisiä kennomoduuleja, sillä kennot pakataan suoraan akkupaketin kuoreen. Tämä mahdollistaa akkupaketin tilavuuden maksimaalisen hyödyntämisen, ja suurempi teho voidaan saavuttaa kooltaan pienemmällä ja kevyemmällä akulla. Samalla Energy Pack on helppo integroida erilaisiin laitteisiin ja hyödyntää optimaalisesti laitteiden rakenteiden tarjoamia mahdollisuuksia akkujen sijoitteluun.

Energy Pack täyttää soveltuvien akkujärjestelmien sekä toimialakohtaisten standardien vaatimukset. Energy Pack on suunniteltu laitteisiin, jotka vaativat akulta suurta energiatiheyttä, nopeaa latausta ja pitkää käyttöikää. Sen avulla voimalinjan kapasiteetti voi olla välillä 50–1000 kWh, lisäkapasiteettia saadaan akuilla 50 kWh:n portain.

”Valmet Automotive vahvistaa asemaansa akkujärjestelmien toimittajana. Energy Pack täydentää akkutuoteperhettämme, ja tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän suorituskykyä, joustavaa integroitavuutta ja pitkää käyttöikää kilpailukykyiseen hintaan, kertoo Valmet Automotiven EVS-liiketoiminnan johtaja Christian Kleinhans.

Omilla akkutuotteillaan yhtiö painottaa hyötyajoneuvojen sekä liikkuvien työkoneiden sähköistymisen roolia akkuliiketoiminnassaan. Energy Pack -akkujärjestelmä on tärkeä osa yhtiön strategiaa, jonka tavoitteena on merkittävä kasvu akkuratkaisujen järjestelmätoimittajana.

Energy Packin lisäksi yhtiön akkutuoteperhe sisältää Power Pack -akkujärjestelmän, joka on suunniteltu suuria huipputehoja, nopeaa latausta ja pitkää käyttöikää vaativiin käyttökohteisiin. Power Packin suunnittelussa on lisäksi huomioitu erityisesti käyttöympäristöjen vaativuus ja alhaiset lämpötilat.

Tutkimusyhteistyötä päästöjen vähentämiseksi

Julkaistu Kirjoittaja:

Suomalaiset metallituottajat ovat käynnistäneet kotimaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa kolmivuotisen tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on jatkaa teknologioiden kehittämistä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi suomalaisessa metallituotannossa. Business Finlandin rahoittaman hankkeen kokonaisbudjetti on 17 miljoonaa euroa.

Towards Carbon-Neutral Metals 2 – TOCANEM2 -hankkeessa Boliden Harjavalta, Fortum Battery Recycling, Fortum Waste Solutions, Jervois, Metso ja Outokumpu tekevät yhteistyötä pilotoidessaan prosesseja ja teknologioita, jotka on kehitetty yhteistyössä Aalto-yliopiston, LUT-yliopiston, Oulun yliopiston, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ja Åbo Akademin kanssa. Oulun yliopiston koordinoimassa hankkeessa työskentelee 40 tutkijaa eri tutkimusorganisaatioissa.

TOCANEM2, jatkaa aiempaa, tehokkaaksi osoittautunutta yhteisinnovaatio-ohjelmaa. Toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön suomalaisten tutkimuslaitosten, metallituottajien, raaka-aineiden toimittajien ja teräksen sekä metallituotteiden valmistajien välillä.

Jatkohankkeessa keskitytään uusiin vähähiilisiin ja hiilidioksidipäästöttömiin prosesseihin ja toimintatapoihin sekä keinoihin parantaa metallintuotannon energia- ja materiaalitehokkuutta prosessien yhdistämisen ja sivuvirtojen hyödyntämisen avulla. Jo aiemmin tunnistettuja prosessi-innovaatioita ja teknologioita viedään korkeammalle valmiustasolle.

”Haaste ja mahdollisuus”

”Metalliteollisuus on Suomen suurin teollisuudenala. Alan kehitys kohti hiilineutraaliutta on suuri teknologinen haaste, mutta samalla se on myös suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Hiilineutraalius edellyttää teknologisia innovaatioita ja merkittäviä muutoksia metallinkäsittelyssä, materiaalivirroissa ja energiantuotannossa. Päästövähennykset ja uudet teknologiset ratkaisut ovat myös tulevaisuudessa merkittävä kilpailutekijä globaaleilla markkinoilla. Yhteisinnovaatiohanke TOCANEM 2 on Business Finlandin strategian mukainen ja myötävaikuttaa myös Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen”, sanoo ekosysteemipäällikkö Satu Penttinen.

Hankkeen tärkeänä tehtävänä on myös työvoiman uudistaminen uusilla taidoilla ja ammattilaisilla, jotka muodostavat olennaisen kilpailutekijän suomalaiselle metalliteollisuudelle.

SSAB jatkaa teräsrakentamisen tutkimuksen ja koulutuksen vahvistamista Tampereen yliopiston kanssa

Julkaistu Kirjoittaja:

SSAB Europe ja Ruukki Construction ovat solmineet viisivuotisen yhteistyösopimuksen Tampereen yliopiston kanssa koskien teräsrakenteiden ja -rakentamisen tutkimusta ja koulutusta. Sopimus on jatkoa jo pitkään kestäneelle tiiviille yhteistyölle.

”Nyt solmittu sopimus vahvistaa entisestään vahvaa teräsrakentamisen tutkimusta ja koulutusta Tampereella. Yhteistyötä yritysten kanssa on tehty tällä alalla pitkäjänteisesti jo useita vuosia. Olemme iloisia, että yhteistyö jatkuu edelleen”, kertoo Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

Sopimuskauden teema on ”Teräs hiilineutraalin yhteiskunnan rakentajana”. Tutkimusta ohjataan vähähiilisen teräsrakentamisen tutkimukseen Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteiden mukaisesti. Lisäksi jatketaan tutkimusta perinteisten rakenneteknisten kysymysten parissa.

Alkaneella sopimuskaudella tähtäimessä ovat myös laajemmat kokonaisuudet, joihin tavoitellaan mm. EU-rahoitusta kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Samaan aikaan tutkimusta jatketaan kahdenvälisissä projekteissa. Nyt alkavalla sopimuskaudella tavoitteena on kehittää myös tutkimuksen poikkitieteellisyyttä.

Otsikkokuva: Kivenlahden metroasema. Kuva: Ruukki

Ultraäänitestaus tarjoaa tarkan ennusteen laakerien käyttöiästä

Julkaistu Kirjoittaja:

Ultraäänitestaus tuo uusia mahdollisuuksia laakerien käyttöiän laskentaan.

Laakerien käyttöiän laskennassa käytettävät peruskaavat ovat suurin piirtein samat, mitkä kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISO (International Organization for Standardization) edeltäjä ISA (International Federation of the National Standardizing Associations) määritteli vuonna 1962 julkaistussa raportissa. Nyt yli kuusi vuosikymmentä myöhemmin, on NSK:n mukaan aika tarkastella uudelleen kriittisen parametrin arviointimenetelmiä.

Kaaviossa Micro-UT-menetelmä (ultraäänitestaus ei-metallisten sulkeumien havaitsemiseksi)

Innovaatioprojekti

NSK:n hanke alkoi noin 20 vuotta sitten, kun NSK huomasi kasvavan kuilun ISO-standardissa lasketun laakerin käyttöiän ja kestävyystesteillä todennetun laakerin todellisen käyttöiän välillä. Aloitettiin yksityiskohtaisempi tutkimus. Tuolloin NSK vahvisti, että sen laakereiden käyttöikä oli noin 20 kertaa pidempi kuin ISO-standardien mukaan laskettu odotettava käyttöikä. Ja nyt, vuonna 2024, NSK:n laakereiden käyttöikä voi olla yli 50 kertaa pidempi. NSK:n tutkimus osoitti, että jos laakereita voidellaan hyvin, laakeriteräksen koostumus ja laatu (epäpuhtauksien määrä) on tarkempi indikaattori laakerin keston ennustamiseen.

Yrityksen jatkaessa tutkimuksiaan suunnittelijat ymmärsivät, ettämurtumismekanismiin perustuva arviointimenetelmä saattaisi tarjota merkityksellisempää tietoa. Teknologian kehittäminen aloitettiin NSK:n ja Kyushun yliopiston välisessä avoimessa innovaatioprojektissa. Tuloksena saatiin aikaan kvantitatiivinen arviointimenetelmä, jolla voitiin määrittää, mitkä tekijät vaikuttavat materiaalin halkeamien kasvamiseen ja missä määrin.

Ei-metallisten sulkeumien koko ja määrä auttavat ennakoimaan vierintälaakerien käyttöikää

Tarkka ennuste

Yhdistämällä uusi menetelmä ultraäänitekniikkaan, joka mittaa ei-metallisia sulkeumia suuressa teräsmassassa, NSK havaitsi voivansa ennustaa laakereidensa käyttöiän paljon tarkemmin. Micro-UT-ultraäänimenetelmän ansiosta nykyään on mahdollista tarkastaa yli 3000 kertaa enemmän terästä kuin perinteisillä mikroskooppimenetelmillä – ja se vie vain 20 prosenttia ajasta. NSK käyttää jo näitä testausjärjestelmiä teknologiakeskuksissaan. Yrityksen nykyinen tuoteluettelo sisältää suuren määrän laakerityyppejä, koska myös asiakkaiden käyttösovellukset ja -olosuhteet ovat mitä erilaisimpia. Varmistaakseen, että asiakkaat voivat käyttää NSK:n laakereita luottavaisin mielin, yhtiö tarkistaa dynaamisen kuormituksen perusluokituksia käyttäen sopivaa varmuusmarginaalia.

Yrityksen mukaan päivitysprosessi perustuu hyvin tutkittuun menetelmään ja sitä tukevaan kattavaan empiiriseen dataan. Kaikki päivitetyt arvot pysyvät reilusti turvallisen alueen sisällä.

Otsikkokuva: Sisemmän vierintäpinnan ei-metalliset sulkeumat ovat merkittävä tekijä hilseilyn taustalla

Kumppanuussopimus Tampereen yliopiston ja Fastemsin välillä tiivistää yhteistyötä entisestään

Julkaistu Kirjoittaja:

CNC-automaatioratkaisuja tuottava Fastems Oy ja Tampereen yliopisto ovat solmineet laaja-alaisen, strategisen kumppanuussopimuksen seuraavaksi viideksi vuodeksi.

Sopimuksessa määritellään kokonaisvaltainen kumppanuus, johon kuuluu esimerkiksi henkilöstön kehittämistä, uusien osaajien kouluttamista, tutkimusyhteistyötä ja liiketoimintaymmärryksen lisäämistä. Tampereen yliopisto ja Fastems ovat jo ennestään omistaneet yhdessä FMS Training Center -koulutusympäristön, jonka kehittämistä jatketaan entistä määrätietoisemmin tutkimus- ja kehitysympäristönä.

Osaamisen kehittäminen yhteistyössä

Strategisen kumppanuussopimuksen merkitys on Fastemsille monialainen. Tutkimustoiminnan vahvistaminen mahdollistaa uusien näkökulmien ja kyvykkyyksien saamisen tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mikä on tärkeää alalla, jossa teknologia kehittyy jatkuvasti. Kumppanuussopimuksen myötä halutaan edistää myös henkilöstön strategisesti tärkeän osaamisen kehittämistä siten, että se palvelee Fastemsin tulevaisuuden kasvutavoitteita. Lisäksi yhteistyö tulevaisuuden osaajien rekrytoinnissa nähdään merkittävänä.

”Tampereen yliopisto on jo nykyisin Fastemsille olennaisen tärkeä yhteistyökumppani niin tulevaisuuden osaajien kouluttajana kuin tulevaisuuden teknologioiden kehittäjänäkin. Tämä strateginen kumppanuussopimus mahdollistaa entistä syvemmän ja systemaattisemman yhteistyön sekä osaamisten kehittämisessä että tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamisessa. Uskon, että yhteistyön avulla voimme osaltamme vahvistaa sekä Fastemsin että Tampereen seudun kasvua ja kilpailukykyä”, kommentoi Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman.

Tutkimus ja koulutus liiketoiminnan tukena

Tampereen yliopiston tavoitteena on nyt solmittavan kumppanuussopimuksen myötä oppia enemmän Fastemsin liiketoiminnasta ja siitä, miten tutkimuksen ja koulutuksen avulla pystytään tukemaan yrityksen tavoitteita. Kumppanuuden myötä yliopisto saa tietoa yrityksen aidoista haasteista ja sitä kautta voi kehittää omaa toimintaansa tukemaan paremmin erilaisten yritysten tarpeita.

”Uskomme laaja-alaisen yhteistyön kautta molempien osapuolien saavan merkittävästi enemmän hyötyjä kuin pistemäisten hankkeiden kautta saataisiin”, kertoo Tampereen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluiden johtaja Pauli Kuosmanen.

Yhteistyön malleja yrityksille

Tampereen yliopiston yritysyhteistyö on kansainvälisesti arvioitu Suomen parhaiten toimivaksi ja yhteistyön malleja kehitetään jatkuvasti. Yliopisto korostaa verkostoitumisen kautta saatavia etuja ja yhteistyö eri toimijoiden välillä tuottaa hyötyä kaikille osapuolille. Strategisten kumppanuuksien avulla yliopisto pystyy ymmärtämään kumppaneidensa tarpeita ja näin auttamaan tulevaisuuden liiketoimintahaasteissa paremmin. Tampereen yliopistolle on arvokasta päästä tekemään tutkimusta aitojen, yritysten tarpeista nousevien aiheiden parissa. Tavoitteena on, että kumppanit hyötyvät yliopiston monitieteisyydestä ja saavat myös uusia näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen yllättävistäkin näkökulmista.

Kuva: Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen ja Fastems Oy:n toimitusjohtaja Mikko Nyman allekirjoittivat laajan strategisen kumppanuussopimuksen organisaatioiden kesken. Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »