Avainsana-arkisto: Tutkimus ja kehitys

Risukeittimen valmistuksen ilmastopäästöt selvitettiin

Julkaistu Kirjoittaja:

Varustelekan Särmä -risukeitin on HT Laserin valmistama retkeilytuote. HT Laser selvitti ruostumattomasta teräksestä valmistetun risukeittimen ilmastopäästöt. Tietoja tullaan hyödyntämään Varustelekan verkkokaupassa osana asiakkaille tarjottavaa tuoteinformaatiota.

Armeijan ylijäämätuotteita sekä retkeily- ja ulkoilutarvikkeita myyvä Varusteleka oli kiinnostunut valmistuttamiensa risukeittimien tuotekohtaisista ilmastopäästöistä osana oman tuotantoketjunsa hiilijalanjäljen selvitystä.

”Arvostamme HT Laserin intoa ryhtyä ilmastotoimiin ja selvittää tuotteen päästöt. Laskennan yhteydessä syntyi myös konkreettisia ideoita pakkausmuovin vähentämiseksi ja päästöjen kutistamiseksi, mikä on tietysti laskennan pohjimmainen tavoite”, kertoo Varustelekan vastuuttomuuskoordinaattori Minja Orava.

Kahden ja puolen kilon ilmastopäästöt

Varustelekan Särmä -risukeittimen ilmastopäästöt selvitettiin osana DIMECC InDEx-tutkimushanketta, jota rahoitti Business Finland. Projektissa tutkittiin HT Laserin asiakkaiden tarpeita liittyen tuotetason ilmastopäästötietoihin ja datan jakamista yritysten välillä.

Risukeittimen tuotekohtainen päästölaskenta tehtiin kansainvälisen GHG-protokollan mukaan. Sen tuotti hiilijalanjäljen hallinnan ja kompensoinnin asiantuntija Green Carbon Finland.

Laskenta osoitti, että risukeittimen tuotekohtaiset päästöt ovat yhteensä 2,49 kg hiilidioksidiekvivalenttia.*

Ylivoimaisesti merkittävin päästölähde on tuotteeseen käytetty ruostumaton teräs, josta muodostuu noin 90 % tuotteen päästöistä. HT Laserilla tapahtuvan tuotannon osuus tuotteen ilmastopäästöistä on 8 %. Loput 2 % päästöistä syntyvät raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetuksista.

Särmä -risukeittimen ilmastopäästöjen jakautuminen. Lähde: Green Carbon Finland

Ympäristötyötä yhdessä

”Tuloksiin ei sisältynyt varsinaisia yllätyksiä, sillä raaka-aineiden suuri osuus päästöistä oli meillä tiedossa. Seuraamme mielenkiinnolla eri teräsvalmistajien edistyksellistä ilmastotyötä”, kertoo HT Laserin laadusta ja ympäristöstä vastaava johtoryhmän jäsen Sanna Teiskonen.

”Laskenta kiinnitti huomiomme siihen, että teollisessa tuotannossa käytettävät kaasut ja niiden valmistus voivat olla merkittävä hiilipäästöjen lähde, joskus jopa sähköenergiaa suurempi. Tätä olisi mielenkiintoista tutkia lisää.”

Materiaalitehokkuus on avain tuotteiden ilmastopäästöjen minimointiin. ”Suurin ilmastohyöty saadaan materiaalitehokkaalla suunnittelulla ja valmistuksella. HT Laserin T&K-tiimi on jo vuosien ajan kehittänyt käytännön tapoja tuottaa kestäviä, entistä keveämpiä teräsrakenteita”, Teiskonen jatkaa.

Varustelekalle on tärkeää, että tietoa jaetaan avoimesti niin kumppaneille kuin asiakkaille, ja siksi yhdessä tekemistä arvostettiin.

”Mitä enemmän yritykset jakavat tietoa tuotantoketjujensa päästöistä, sitä parempi kokonaiskuva syntyy kunkin toimijan vaikutuksista sekä parantamisen paikoista. Siirtymää kohti vähäpäästöistä liiketoimintaa ei ole mahdollista tehdä yksin. Yhteistyö mahdollistaa myös oppien jakamisen, sillä niitäkin matkan varrella tulee koko ajan väistämättä vastaan,” Varustelekan Minja Orava summaa.

Varustelekan ja päästöasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä tehty pilotti tuotti HT Laserille tärkeää tietoa asiakasyritysten ilmastotavoitteista ja niihin liittyvistä tarpeista, tuotekohtaisen päästölaskennan käytännön toteuttamisesta sekä ilmastodatan keräämisestä ja jakamisesta arvoketjussa.

Meriliikenteen päästöjä ja vedenalaista melua voidaan vähentää merkittävästi potkuriratkaisuja ja runkomuotoa kehittämällä

Julkaistu Kirjoittaja:

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) tavoitteena on puolittaa alan kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2008 tasoon nähden vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi esillä ovat päästöttömästi tuotettujen polttoaineiden innovaatiot. Polttoaineiden lisäksi on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota myös potkurin ja rungon hyötysuhdetta nostaviin innovaatioihin. Laivan potkurin ja rungon muotoilun ja teknisten ominaisuuksien kehittämisellä voidaan säästää energiaa käyttövoimasta riippumatta ja saavuttaa entistä parempi hyötysuhde. Tuoreessa kehityshankkeessa kehitetään tulevaisuuden ratkaisuja päästöttömään meriliikenteeseen.

Nykyisissä ratkaisuissa laivan propulsiohyötysuhde, eli se kuinka paljon potkurille menevästä tehosta saadaan käytettyä laivaa liikuttavaksi tehoksi, on yleensä noin 70 % luokkaa. Tätä suhdetta on mahdollista nostaa merkittävästi kehittämällä entistä energiatehokkaampia ratkaisuja. Tämänkaltaisen hyötysuhteen parantaminen on lisäksi riippumatonta siitä, mitä polttoainetta käytetään, sillä potkurin hyötysuhteen nostaminen vähentää aina polttoaineen kulutusta.

Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi vedenalaisen melun vaikutus meriympäristölle on tunnistettu ongelma, ja sen vähentäminen on nousemassa yhä tärkeämmäksi ympäristöteemaksi meriliikenteessä. VTT tarttuu yrityskumppaneiden kanssa haasteeseen ja alkaa kehittää uudenlaisia mallinnusmenetelmiä vedenalaisen melun sekä potkurin kavitaatioilmiöiden tutkimukseen. Kehitettävät uudet menetelmät auttavat ymmärtämään melun lähteet paremmin ja vähentämään vedenalaista melua.

”Tutkimusyhteistyön päätavoitteena on parantaa laivojen propulsiohyötysuhdetta merkittävästi, jopa 20 %, kehittämällä uudenlaisia potkuriratkaisuja. Hyötysuhteen parannus johtaa suoraan laivan energiatarpeen vähenemiseen. Samassa yhteydessä etsimme keinoja vedenalaisen melun vähentämiseen”, kertoo hanketta vetävä tutkija Ilkka Perälä VTT:ltä.

Yhteistyö edistää vihreää siirtymää ja tukee tulevaisuuden vientinäkymiä

Business Finland on myöntänyt 1.2 M€ tutkimusrahoituksen VTT:n koordinoimalle UltraPropulsor Co-Innovation hankkeelle, jossa kehitetään tulevaisuuden ratkaisuja päästöttömään meriliikenteeseen. Koko hankkeen suuruus on noin 4.5 M€ sisältäen yritysten omat panostukset. VTT tuo hankkeeseen vahvaa hydrodynamiikan ja materiaalitutkimuksen osaamista, jonka avulla minimoidaan laivan liikennöinnin energiankulutusta ja mahdollistetaan uusien vähäpäästöisten tuotteiden ja konseptien kehitys.

Yrityksistä hankkeessa ovat mukana ABB, Foreship, ATA Gears ja Composite Solutions and Innovations. VTT toimii hankkeessa tutkimuspartnerina tukien yritysten omia kehityshankkeita. Yritys- ja tutkimuskonsortio tuo yhteen osaamista laivatekniikan eri osa-alueilta.

Hankkeen tavoitteet liittyvät suoraan EU:n ja kansainvälisen merenkulkujärjestön tavoitteisiin vähentää meriliikenteen kasvihuonepäästöjä sekä muuta ympäristökuormitusta, kuten vedenalaista melua.

Tutkimuksen pääteemat ovat hydrodynaaminen tutkimus, jolla voidaan osoittaa ratkaisujen toimivuus laskennallisesti ja kokeellisesti, sekä materiaalitutkimus, jossa kehitetään uusia menetelmiä potkurimateriaalien kestävyyden todentamiseksi. Materiaalitutkimusosion tavoitteena on tulevaisuuden potkurimateriaalin tekno-ekonominen optimointi. Keskeisiä kriteerejä tulevat olemaan elinkaarikustannusten ohella potkurin valmistettavuus, lujuusominaisuudet, erityisesti väsymiskestävyys, ja korroosionkestävyys käyttöolosuhteissa.

Hankkeen julkisen tutkimuksen osuus hyödyttää koko Suomen meriteollisuutta viemällä tutkimusta merkittävästi eteenpäin tärkeillä vihreään siirtymään liittyvillä meritekniikan osa-alueilla. Viimeisimpään tutkimustietoon perustuvat uudet tuotteet ja ratkaisut takaavat meriteollisuudelle hyvät vientinäkymät tulevaisuudessakin.

Konecranes, Danfoss ja Fastems kehittivät älytehdasmallin

Julkaistu Kirjoittaja:

DIMECCin johtamassa InDEx-ohjelmassa otettiin askelia kohti uusia älykkäitä ratkaisuja rakentamalla älytehtaan prototyyppi, jossa testattiin datanjakamista ja yhteisiä rajapintoja. Kokeilussa kolme teollisuusyritystä, Konecranes, Danfoss ja Fastems integroivat toimintojaan samaan alustaan.

Älykkäiden tehdastuotantoratkaisujen edellytyksenä on, että koneilla on yhteys yrityksen järjestelmiin ja samassa tehdasympäristössä olevien koneiden kanssa. Perusvaatimus datan ja informaation jakamiselle koneiden välillä on yhteinen ja helposti käyttöönotettava rajapinta tiedonsiirrolle.

Konecranes rakensi älytehtaan prototyypin, jossa ohjausjärjestelmä oli hajautettu eri puolille tehdasta. Eri IoT-laitteet välittivät tietoa nosturille ja saamansa tiedon perusteella nosturi pystyi suorittamaan materiaalin siirtotehtäviä automaattisesti tarpeen mukaan. Fastemsin ja Danfossin laitteiden tuottaman datan siirrossa ja käsittelyssä hyödynnettiin eurooppalaista IDS-alustaa (International Data Spaces), jonka yhteysorganisaatio Suomessa on VTT. Älytehdas oli samalla laajin IDS-alustan testi Suomessa ja Euroopassa.

Älytehdasmallin toteuttaminen on osoittautunut hyödylliseksi.

”Älykkäillä tehdassoluilla ja älykkäillä nostureilla on suuri potentiaali lisätä tuottavuutta jatkossa”, Konecranesin tutkimusinsinööri Juhani Kerovuori sanoo.

Mallilla pysyttiin lähestymään myös muutosta, jossa tehtaat siirtyvät hierarkkisista ohjausmalleista hajautetumpiin malleihin, joissa pilvipohjainen analytiikka ja optimointi ovat suuremmassa roolissa.

Älytehtaan kehittämiseen osallistuivat teollisuusyritysten lisäksi myös tutkimuslaitokset VTT, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. Se toteutettiin DIMECCin johtamassa InDEx-ohjelmassa, (Industrial Data Excellence), joka keskittyy digitalisoimaan Suomen teollisuutta ja rakentamaan datayhteisöä sekä yhteistä data-alustaa. Ohjelmaan osallistuvat Konecranes, Danfoss, Elekmerk, Fastems, HT Laser, PrimaPower, Raute, SSAB ja TietoEVRY. Akateemisia kumppaneita ovat Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja VTT. InDEx-ohjelman rahoittavat Business Finland ja ohjelmaan osallistuvat yritykset yhdessä. Se on Finnish Advanced Manufacturing Networkin (FAMN) kehityshanke.

CECIMO: Euroopan työstökoneteollisuus toipuu maailmanmarkkinoiden epävarmuudesta huolimatta

Julkaistu Kirjoittaja:

Geopolitiikan liikkeistä ja globaalin talouden ravistuksista huolimatta Euroopan työstökonesektori jatkaa elpymistä vuonna 2022. Haasteita toki on, niihin vastaaminen vaatii tarkkaa koordinaatiota ja tiivistä eri tahojen yhteistyötä, toteaa Euroopan työstökonevalmistajien ja niihin liittyvien valmistusteknologioiden yhteenliittymä CECIMO Edinburghin yleiskokouksen julkilausumassaan.

Viimeisimmät arviot ovat CECIMOn mukaan vahvistaneet työstökonesektorin merkittävän elpymisen. Vuonna 2021 kasvua kirjattiin 11,6 % vuoden 2020 tasosta. Viimeisimmät arviot osoittavat, että tuotanto on jatkanut elpymistään ja saavuttanut noin 72,1 miljardia euron tason, mikä tarkoittaa noin 19,7 prosentin kasvua.

”Epävarmoista globaaleista markkinoista huolimatta Eurooppa on yhä maailman johtava työstökoneiden valmistusalue. Tuotanto vuonna 2021 oli noin 22,6 miljardia euroa”, korostaa talouskomitean puheenjohtaja Marcus Burton.

Vaikka ajankohtaisia häiriöitä ja haasteita on, sektori jatkaa elpymistä edelleen vuonna 2022. Alustavat arviot osoittavat, että työstökonetuotanto CECIMO-maissa kasvaa noin 12 %. Lisäksi Oxford Economicsin ennusteiden mukaan vuonna 2022 työstökoneiden kulutuksen odotetaan kasvavan vahvasti CECIMO-alueella noin 19 %.

Vahva tilaustaso, haasteena toimitusketjun häiriöt

CECIMOn Venäjän vastaisten pakotteiden vaikutusta kauppataseeseen ja vientiin vähentää Venäjän markkinaosuuden raju pieneneminen jo aikaisempien pakotteiden seurauksena. Lisäksi ulkomaisten tilausten elpymisen vuoksi odotetaan työstökoneviennille vahvaa kehitystä, alkuperäinen ennuste osoittaa noin 9 %:n kasvua vuonna 2022.

Koska työstökoneiden kulutuksen kasvu Euroopassa on korkealla, myös tuonnin odotetaan kasvavan noin 12 % vuonna 2022.

Kasvuodotuksia tukevat uudet tilaukset vuoden ensimmäisellä jaksolla. Alustava CECIMO8-tilausten kokonaisindeksi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä nousi 25 % edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja 14 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Näin tilausten kokonaisindeksi on saavuttanut kaikkien aikojen ennätystason.

Globaalin teollisuuden vaikeuksista huolimatta CECIMO odottaa vakaata tilaustasoa tälle vuonna. Haasteita kuitenkin on, mm. pandemiaan liittyvät rajoitukset Aasiassa ovat tuoneet eurooppalaisvalmistajille uusia toimitusketjun pullonkauloja CECIMOn mukaan pandemiatoimenpiteet luultavasti ovat kuitenkin keventymässä erityisesti Kiinassa, joten toimitusongelmien odotetaan vähenevän vuoden loppuun mennessä.

Toimitusketjun häiriöiden, nousevien energianhintojen ja inflaatiopaineiden lisäksi ammattitaitoisen työvoiman puute heikentää edelleen toimialan kilpailukykyä ja vaatii uusia vastauksia. CECIMOn puheenjohtaja Dr.-Ing. Heinz-Jürgen Prokop korostikin yleiskokouksissa, että eurooppalaiset valmistajat tarvitsevat enemmän kuin koskaan koordinoitua lähestymistapaa poliittisten päättäjien kanssa, jotta osaamispuutteisiin voidaan puuttua ja kehittää uusia strategioita joustavien toimitusketjujen rakentamiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Myös Skotlannin hallituksen yritys-, kauppa-, matkailu- ja yritysministeri Ivan McKee korosti konferenssin pääpuheessaan, että haasteiden edessä CECIMOn työn ytimeen kuuluva yhteistyö on ehdottoman tärkeää. Skotlannin hallitus tukee alaa aloitteilla, joihin kuuluvat 75 miljoonan punnan sijoitus National Manufacturing Institute Scotlandiin (NMIS) ja uusi Low Carbon Manufacturing Challenge Fund (LCMCF) -rahasto.

Yhteistyötä, ymmärtämistä ja ennakointia

Tuttuun tapaan vuoden 2022 CECIMO:n kevätkokouksissa keskusteltiin tulevaisuudesta, mm. sähköautojen tuotannon kasvun ja digitaalisen tuomasta muutoksesta, haasteita ja mahdollisuuksia. Hallitsevana teemana oli alan toimijoiden ja poliittisten päättäjien yhteistyön merkitys. Sen ymmärtäminen ja ennakointi, miten uraauurtavat teknologiat, innovatiiviset liiketoimintamallit ja uudet kumppanuudet muuttavat yrityksiä ja hallituksia, on äärimmäisen tärkeää alan tulevaisuuden kannalta.

Puhujat korostivat myös pk-yritysten tukemisen tärkeyttä uusien teknologioiden käyttöönotossa, jotta varmistetaan saumaton siirtyminen kohti digitaalista ja vihreää taloutta.

CECIMO on Euroopan työstökoneteollisuuden ja niihin liittyvien valmistustekniikoiden liitto, mihin kuuluu 15 kansallista työstökonevalmistajien järjestöä. Yhdessä ne edustavat noin 1500 teollisuusyritystä Euroopassa (EU + UK+ EFTA + Turkki), joista yli 80 % on pk-yrityksiä.

CECIMO kattaa 98 % koko työstökonetuotannosta Euroopassa ja noin 31 % maailmanlaajuisesti vuonna 2021, siihen kuuluvien yritysten palveluksessa on noin 150 000 työntekijää ja ne tekevät liikevaihtoa noin 22,6 miljardia euroa.

Kiireistä aikaa myös Suomessa

CECIMOn luvut kertovat kiivaasta talousvauhdista ja tilanne on muun Euroopan tapaan samankaltainen myös Suomessa.

”Suomessa alkuvuosi on menty uusien tilauksien osalta hyvässä vauhdissa. Tilauskirjat ovat täynnä monessa yrityksessä”, kertoo CECIMOn delegaatti, Prima Powerin Aki Ojanen.

CECIMO:n toiminnassa ovat mukana edustajat Suomen suurimmilta alan konevalmistajilta eli Prima Powerilta, Fastemsilta ja Pemamekilta.

”Meneillään ovat kiireiset päivät, eivätkä niihin tuo helpotusta meneillään oleva kesälomakausi ja resurssipula. Moni yritys varmasti miettiikin, miten porrastaa kesälomia niin, että työt saadaan tehtyä ja toimitukset lähtemään ajallaan.”

Muun Euroopan tapaan talouden haasteet voimistuvat Ojasen mukaan myös meillä.

”Kallistuneet materiaalit, hintojen nousu yleensä ja materiaalien sekä komponenttien toimitusongelmat tekevät haastetta toimituksiin. Yleinen hintojen nousu, inflaatio ja korkotasojen nousu tuovat paineita jatkon kehitykseen. Yhä useampi miettii nyt myös tulevien investointien aikataulua sekä rahoitusta”, Ojanen toteaa.

”Teollisuuden tilanne on nyt ja luultavimmin syksylläkin hyvä, mutta jatkon kehitykseen siitä eteenpäin vaikuttavat erittäin monet avoimet asiat. Millainen tilanne on vaikkapa vuoden päästä kesällä, on tällä hetkellä hyvin hankala kysymys ennakoitavaksi”, Ojanen sanoo.

Kari Harju

Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät – Ammattiasiaa tiiviissä paketissa

Julkaistu Kirjoittaja:

Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät pidettiin maalis-huhtikuun vaihteessa Vantaalla. Kahden päivän tapahtuma tarjosi tuttuun tapaan osallistujilleen tanakan paketin ajankohtaista ammattiasiaa.

Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät on vuosittain järjestettävä tapahtuma. Edelliskerralla tämän Teknologiateollisuuden toimialatyhmän tapahtuma pidettiin verkossa, nyt taas onnistui kokoontuminen totuttuun malliin, parin päivän tapahtuma kostuu esityksistä ja iltaohjelmasta, ja tällä kertaa paikkana oli siis Vantaan Flamingo.

Teknologiateollisuuden johtavan ekonomistin Jukka Palokankaan teemana olivat sodan vaikutukset teknologiateollisuuteen.

Sodan vaikutuksia

Tapahtuman kärkeen kuultiin toimialaryhmän puheenjohtajan Kai Syrjälän, (Kaidoc Oy) avauksen jälkeen terveisiä ISTMA:n (International Special Tooling and Machining Association) kokoontumisesta Lissabonissa (Reeta Luomanpää, Teknologiateollisuus ry).

Näinä aikoina kiintoisan suhdannekatsauksen loi Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Jukka Palokangas ja otsikkona oli sodan vaikutukset teknologiateollisuuteen.

Kohtuullisilta kuitenkin näyttäisivät, niin karmea kuin itse sota onkin.

Sodan vaikutuksia meille

päin leikkaa Venäjän suunnan jo Krimin valtauksen jälkeen pudonnut osuus suomalaisyritysten aktiviteeteista. Venäjän osuus mm. teknologiateollisuuden Suomen viennistä oli pudonnut vuonna 2021 vain 5-6 prosenttiin.

Osuus tuonnista ja viennistä on koko kuvassa pieni, toki tiettyjä artikkeleja, kuten öljyä ja nikkelimalmia, Venäjältä on tuotu suhteessa paljon yli 80 prosentin tasolla niiden kaikesta tuonnista.

Myös koko euroalueen näkökulmasta vaikutukset ovat jääneet Palokankaan mukaan tähän mennessä ainakin vielä maltillisiksi, mm. maaliskuussa kasvu jatkui edelleen ja ennusteet ovat edelleenkin positiiviset. Hinnat toki nousevat. Yritysten ja Suomen tuotantokykyä ja huoltovarmuutta pitää nykytilanteessa vahvistaa, sanoi Palokangas.

Muoviteollisuuden ajankohtaistilannetta ja osin myös sodan aiheuttamia ilmiöitä esitteli esityksessään myös toimitusjohtaja Vesa Kärhä Muoviteollisuus ry:stä.

Harri Kulmala, DIMECC Oy, esitteli Suomen 3D-tulostuksen kasvuekosysteemi FAME:a.

Muottiteollisuuden kehitysvaiheista

Ajankohtaiskatsausten jälkeen kuultiin esityksiä useista teemoista, niitä olivat katsaus tuotesuunnittelun vaikutuksista työkaluprojektin onnistumiseen, niitä luotasivat R&D Principal Engineer András Tanczos ja Vesa Palojoki, ABB Oy:stä (Drives).

Muottibusineksen vaiheisiin Suomessa loi katsauksen toimitusjohtaja Jukka Nurmi, Muottituote Oy ja Böhlerin pulverimetallurgisiin teräksiin perehdytti tekninen johtaja Ilkka Harri, Sten & Co Oy Ab ja materiaalin valintaan ja tuotesuunnitteluun muotinvalmistuksen kannalta puolestaan ruiskuvaluasiantuntija Matti Majava, Camteam Oy.

Muita päivän esitysteemoja olivat Laserteksturoinnin mahdollisuudet (Dirk Rohde, DMG Mori),

Ilmastovaikutusten arviointi muoviteollisuudessa (Managing Director Antti Niskanen, LCA Consulting Oy), Muoviteollisuus ry:n UPSKILL-projekti (Asiantuntija Pirjo Pietikäinen, Muoviteollisuus ry) ja Työvälinevalmistuksen tilanne maailmalla (toimialaryhmän puheenjohtaja Kai Syrjälä, Kaidoc Oy).

3D-tulostuksen mahdollisuuksia tiiviisti

Tapahtuman toisen päivän esitykset keskittyivät pitkälti 3D-tulostukseen, mikä kovin ajankohtainen ja monia kiinnostava teema onkin.

Aamupäivän kokonaisuudessa CEO Harri Kulmala, DIMECC Oy esitteli Suomen 3D-tulostuksen kasvuekosysteemi FAME:a. FAME on vuonna 2020 perustettu kokonaisuus, jonka tarkoitus on edistää 3D-tulostuksen kehitystä Suomessa, ja tarjoaa kanavia ja yhteisöllisyyttä ja yhteyksiä mm. tutkimukseen, tuotesuunnitteluun ja kaupallistamiseen.

Vuoden Työvälinevalmistaja on Camteamin Matti Majava, vasemmalla. Keskellä toimialaryhmän puheenjohtaja Kai Syrjälä, oikealla Reeta Luomanpää, Teknologiateollisuus ry.

Näkökulma on liiketoiminnallinen, ja mukana on nyt 16 partneria eri 3D-tulostuksen eri sektoreilta ja 10 tukijäsentä. Uudet tulijat ovat tietenkin tervetulleita mukaan, yhteistyössä ja yhteyksissä on toki voimaa maailmalla kasvavassa ja runsaasti potentiaalia tarjoavassa 3D-tulostuksen maailmassa, totesi Kulmala.

VTT:n Research Scientist Antti Vaajoki esitteli 3D-valmistuksen automatisointiin liittyviä asioita, suuntaa, mikä on ahkeran tutkimuksen kohteena. Research Director Mika Salmi, Aalto-yliopisto esitteli Muovisten lopputuotteiden ja komponenttien valmistamista 3Dtulostamalla. ja päivän päätökseksi kuultiin vielä jotain aivan muuta, Kuumakanavien standardoinnin mahdollisuuksia esitteli Sales Manager Tero Ruskovuo, Meusburger Georg GmbH & Co KG.

Ammattilaiskohtaaminen keräsi varsin mukavasti kiinnostuneita Vantaan Flamingoon, yli 50 osanottajaa. Tuttuun tapaan Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivilläpalkittiin jälleen myös Vuoden Työvälinevalmistaja, tunnustuksen sai Camteamin Matti Majava. Vuoden ruiskuvalaja on puolestaan Leomuovi Oy.

Kari Harju

Eurooppalainen tutkimus- ja innovaatioyhteistyö kiinnostaa enenevästi pk-yrityksiä

Julkaistu Kirjoittaja:

Horisontti 2020 -ohjelma EU:n miljardien investointi tutkimukseen ja innovointiin (T&I) Euroopassa päättyi vuodenvaihteessa. Sen seuraajana käynnistyy EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma, Horisontti Eurooppa, tämän vuoden alkupuolella. Ohjelmakauden päättyessä Business Finlandissa toimiva EU:n puiteohjelmien yhteystoimisto teki tilastokatsauksen suomalaisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden osallistumisesta Horisontti 2020-ohjelmaan. Tulos on osin karu, mutta valonpilkahduksiakin löytyy, pk-yritysten osallistuminen on kasvanut kaikilla mittareilla mitattuna.

Ohjelmasta on myönnetty vuodesta 2014 lähtien 58,4 mrd. euroa. Tästä Suomeen on onnistuttu saamaan kaikkiaan 1,32 mrd. euroa.

”Tätä voidaan kokonaisuutena pitää onnistumisena. Suomeen on saatu kotiutettua EU:sta mittava summa uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen, innovaatioiden kehittämiseen ja skaalaamiseen sekä yritysten liiketoimintapotentiaalin kasvattamiseen. Olemme tavoittaneet Tutkimus- ja innovaationeuvoston Suomelle asettaman tavoitteen”, sanoo eurooppalaisen innovaatioyhteistyön johtaja Elina Holmberg Business Finlandista. Tällä kokonaissaannolla Suomi on kuitenkin vasta sijalla 13 kaikkien maiden vertailussa. Esimerkiksi Kreikka on pärjännyt rahoituskisassa Suomea paremmin.

Suurten yritysten aktiivisuudessa petrattavaa

Ohjelman toiminta perustuu kaikille avoimiin rahoitushakuihin. Kilpailu EU-tasolla on erittäin kovaa, ja vain vajaat 16 % kaikista hakemuksista hyväksytään. Suomalaiset tutkijat, yritykset, julkiset organisaatiot ja muut toimijat lähettävät aktiivisti hakemuksia, mutta menestyvät hieman EU:n keskiarvoa heikommin – suomalaisten keskimääräinen onnistumisprosentti on 14,6.

”Suurten yritystemme osalta on valitettavasti todettava, että suhteessa länsi-eurooppalaisiin kilpailijoihinsa ne ovat passiivisia ja varsin vähän mukana EU:n mahdollistamissa ja rahoittamissa kansainvälisissä verkostoissa. Tilastot puhuvat karua kieltään: suomalaiset suuryritykset saavat vain murto-osan siitä rahoituksesta, mitä esimerkiksi suuryritykset Ruotsista tai Itävallasta saavat”, Holmberg toteaa.

Pk-yritysten osallistuminen on kasvanut

Ohjelmasta on myönnetty Suomeen rahoitusta kaikkiaan 764 organisaatiolle, joista 423 on ollut pk-yrityksiä. EU:lla on ollut käynnissä tutkimuksen puiteohjelmia jo vuodesta 1984, mutta vasta tämä sarjassaan kahdeksas ohjelma on sisältänyt myös innovaatioiden rahoittamista ja siten avannut parempia mahdollisuuksia yrityksille.

Verrattuna Horisontti 2020 -ohjelman edeltäjään EU:n 7. puiteohjelmaan erityisesti pk-yritysten osallistuminen on kasvanut kaikilla mittareilla: saadun rahoituksen määrä on kolminkertaistunut, osallistuvien yritysten lukumäärä kasvanut puolella ja suhteellinen osuus koko Suomen rahoitussaannosta on lähes tuplaantunut.

”Huomattavaa on, että noin puolet suomalaisille pk-yrityksille tulleesta EU-rahoituksesta on peräisin kansainvälisenä yhteistyönä toteutetuista konsortioprojekteista eikä vain yksittäiselle yritykselle räätälöidyistä instrumenteista. Yksittäisten yritysten hankkeiden määrä ei voi kovin paljon kasvattaa, joten jos Suomeen tulevan rahoituksen määrää halutaan lisätä, on katse suunnattava yhteishankkeisiin”, Holmberg toteaa. 

Yliopistot ja tutkimusorganisaatiot kärjessä

Eniten Horisontti 2020 -rahoitusta saaneiden suomalaisorganisaatioiden TOP 10 -listalla on seitsemän yliopistoa (Helsingin yliopisto, Aalto, Tampere, Oulu, Itä-Suomi, Jyväskylä ja Turku). Kaikkiaan yliopistot ovat aktiivisin ja suurin osallistujajoukko niin lähetettyjen hakemusten, hyväksyttyjen projektien, osallistumisten tai kotiutetun rahoituksen määrällä mitattuna: yliopistojen yhteenlaskettu osuus on 40 % (517 milj. e) koko Suomen saamasta Horisontti 2020 -rahoituksesta.

Yksittäisistä organisaatioista VTT on Suomen ehdoton ykkönen. Se on jo tähän mennessä saanut kaikkiaan 18 % Suomen kokonaissaannosta eli 238 milj. euroa. Lisäksi se on kunnostautunut erityisesti kansainvälisen yhteistyön osaajana, sillä kaikki VTT:n saama rahoitus on tullut yhteistyöprojekteille.

Horisontti 2020 -ohjelmakausi päättyi vuoden vaihteessa, ja sen seuraajana käynnistyy EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma, Horisontti Eurooppa, ensi vuoden alkupuolella. Siitä ja muista EU-palveluista suomalaisille tiedotetaan entistä tehokkaammin, kun Business Finlandissa avataan ensi vuonna yhtenäinen EU-rahoitusneuvontapalvelu. Sen tehtävä on välittää tietoa EU:n eri ohjelmien rahoitusmahdollisuuksista nykyistä laajemmin ja tehokkaammin.