Milltamon kapasiteetti kasvoi Ylöjärvellä – Toinen 5-akselinen OKK-koneistuskeskus sarjatuotantoon

Milltamo Oy vahvistaa tuotantomahdollisuuksiaan toimipisteessään Ylöjärvellä. Uusi 5-akselinen OKK-koneistuskeskus sijoittuu jatkossa tietyn kappaleen sarjavalmistukseen ja sijoittuu talon konekantaan toisen saman japanilaisvalmistajan, niin ikään sarjavalmistusta tekevän 5-akselisen koneistuskeskuksen rinnalle.

Milltamo palvelee saha-, kaivos- ja koneteollisuuden asiakkaitaan ja on tunnettu tekijä mm. sahalaitteiden teräpalojen valmistajana. Niitä Ylöjärven Soppeenmäessä syntyy kymmeniä tuhansia vuosittain.

Yrityksen juuret ulottuvat 1980-luvulle, yrityksen perusti vuonna 1987 Ritva ja Teuvo Juortamo, ja nyt mennään nyt vankasti perheyrityksen nuoremman sukupolven ohjauksessa. Vuodesta 2012 yritystä on luotsannut Kaisa Juortamo.

Milltamo perustaa toimintansa kovaan ytimeen. Asiakkaita on lukumääräisesti rajallisesti, mutta heihin keskitytään sitäkin kokonaisvaltaisemmin.

”Palvelemme noin kymmentä pitkäaikaista päämiestä eri sarjakokoluokissa, mutta lähinnä pitempien sarjojen alueella. Myös vaativat koneistukset kuuluvat palveluumme”, Kaisa Juortamo kertoo.

Kaksi 5-akselista rinnakkain. Edessä VC-X350, sen vierellä Milltamon konekantaan vuodesta 2015 lähtien kuulunut OKK:n kookkaampi VC-X500-koneistuskeskus. Robotti avustaa tänä päivänä koneen tuotantoa.

Sarjatuotannon kapasiteettia

Tuotannon kehittäminen on tietenkin tärkeää jokaiselle kilpailukyvystään huolehtiville ja eteenpäin pyrkivälle yritykselle.

Näin on asia myös Milltamolla, yritys on viime vuosina etsinyt ratkaisuja toimintojensa tehostukseen prosessejaan järkeistämällä ja automaation lisäämisellä.

Viime vuosien isoin siirto tässä mielessä tapahtui Ylöjärvellä vuonna 2015.

Talon konekannan ytimeen on tuosta vuodesta lähtien kuulunut japanilaisen OKK:n 5-akselinen VC-X500-koneistuskeskus. Se hankittiin taloon aikanaan tuotannon kehityshankkeessa, missä tavoitteena oli rationalisoida aiemmin useita koneita ja useita työvaiheita vaatineen kappaleenvalmistusprosessi 5-akselitekniikan avulla yhteen yhdelle koneelle ja mahdollisimman vähin kiinnityksin.

Vossi toimitti tarkoitukseen kokonaispaketin, ja koneinvestoinnin sekä siihen liittyvien työkalu- ja kiinnitysratkaisujen myötä prosessi saatiin soviteltua yhdellä koneelle ja vain kahdelle kiinnitykselle.

”Tuo askel oli tuottavuuden kannalta merkittävä. Kyseisiä kappaleita eli haketusteräpaloja syntyy koneella kymmeniä tuhansia vuodessa. Tuotantoprosessin muutoksen edut ovat helposti realisoitavissa”, Juortamo sanoo.

Uutta teknologiaa Milltamon tuotantoon. Japanilaisen OKK:n 5-akselinen VC-X350-koneistuskeskus sijoittuu Ylöjärvellä vaativaan sarjatuotantoon. Kaisa Juortamo oikealla, vasemmalla Marjo Mansikkamäki, koneistaja Milltamolla jo vuodesta 1998.

Toinen aiemman rinnalle

Tänä vuonna Milltamon konekanta laajeni uudella keskeisellä tuotantoyksiköllä, kun aiempaan OKK-koneeseen ja tuotantopakettiin tyytyväinen yritys jatkoi tuotantonsa tehostusta toisella saman valmistajan yksiköllä.

Nyt satsattiin pykälää pienempään koneeseen, mutta muutoin hankinnan taustalla vaikuttivat samat tekijät kuin muutama vuosi sitten. Kyseessä on OKK:n saman sarjan malli VC-X350.

”Koneella tullaan tekemään tietyn sahapuolen laitevalmistaja-asiakkaamme sarjakappaletta ja siihen etsimme tuotannollisesti aiempia menetelmiämme tehokkaampaa ratkaisua. Koska kokemukset aiemmasta OKK:sta ja sen toiminnasta, kokonaistoimituksesta ja tuesta olivat hyviä, päädyimme konevalinnassa saman valmistajan tuotteeseen.

”Tämän toisen OKK:n myötä tuotteiden läpimenoaika lyhenee huomattavasti. Aiemmin tuotteet, jotka tällä koneella tullaan tekemään, vaativat seitsemän eri työvaihetta. Uuden koneen ja siihen toteutetun kiinnitinratkaisun myötä ne saadaan pudotettua kahteen”, Juortamo kertoo.

”Lisätuottavuutta tuo edelleen se, että neljä kappaletta pystytään koneistamaan aina kerrallaan.”

Milltamo keskittyy vahvasti sarjatöihin. Konekantaan kuuluu kaikkiaan toistakymmentä eri koneyksikköä.

Konekantaa kehittäen

Milltamon uusin OKK asennettiin käyttöön loppukesällä ja tuotanto koneella lähtee vauhtiin testiajojen jälkeen. Talon kapasiteetti käy muutenkin parhaillaan kovilla kierroksilla.

”Työtilanteemme on hyvä, ja sellaisena se on jatkunut koko vuoden”, Juortamo kertoo.

Viime vuodet Milltamo varsin vakaata noin miljoonan euron vuosittaista liikevaihtoa. Viime vuonna liikevaihto tosin notkahti jonkin verran, mutta tilanne toisaalta notkistui pian taas normaaliuomiin.

”Kasvusuuntaa toki tavoittelemme, mutta maltillista sellaista. Keskitymme palvelemaan nykyasiakaskuntaa mieluummin hyvin kuin tavoittelemme kasvua asiakaskuntaa voimakkaasti laajentamalla.”

Koneinvestointien suhteen Milltamon matka toki jatkuu ja konekantaa uudistetaan.

”Tilat ovat tiiviit, mutta uusia koneita kyllä mahtuu toistaiseksi halliin vanhempia poistamalla. Jatkossa pitkällä tähtäimellä tilojen suhteen ehkä täytyy miettiä kuitenkin uusia ratkaisuja.” Milltamo on toiminut nykyisissä tiloissaan vuosituhannen alkupuolelta, ja kasvun myötä lisätilankin tarve yrityksessä on jo hyvän aikaa tunnistettu.

Milltamo aloitti vuonna 1987. Nykyiset 820 neliömetrin tuotantotilansa yritys rakennutti Ylöjärven Soppeenmäkeen vuosituhannen vaihteessa.

Uusia osaajia alalle

Nyt teollisuuden jälleen elvyttyä keskustelun ytimeen ovat palanneet teemat liittyen työvoimakysymyksiin eli osaajien riittävyyteen konepajoilla jatkossa ja niihin läheisesti liittyviin imagokysymyksiin. Ne pohdituttavat myös Milltamolla.

Konetekniikan DI Kaisa Juortamo itse on toiminut Teknologiateollisuuden piirissä pyrkien aktivoimaan nuorison ja varsinkin tyttöjen ja naisten aktivoitumista teknologiseen koulutukseen ja erityisesti tietenkin kone- ja metallialalle.

”Potentiaalia nuorissa riittää, mutta esimerkiksi ne tutut vanhentuneet käsitykset alasta vaikuttavat edelleen niin, että hakijoita on vaikea alalle saada. Olemme täällä järjestäneet mm. peruskoululaisille tutustumiskäyntejä tänne tiloihimme. Itse alaan tutustumineen ja paikan päällä näkeminen on yksi tehokas tapa vaikuttaa nuorisoon ja alaan liittyviin käsityksiin”, Kaisa Juortamo sanoo.

Kari Harju