Avainsana-arkisto: Huoltotoiminnot

Kokemusta karahuoltoon

Monissa Euroopan maissa toimivan karojen huoltoon, korjaukseen ja uusintaan keskittyvän Spindeldoctor on laajentanut palvelunsa Suomeen. Yhteistyökumppanina ja toimintojen toteuttajana toimii JK-Savings Oy. 

Spindeldoctor on Saksassa päämajaansa pitävä yritys, jolla on yli 100 työntekijää Saksan ja Euroopan alueella.

Yritys huoltaa ja korjaa toiminta-ajatuksensa mukaan karat asiakkaan luona ja tarjoaa tarvittaessa vaihtokarat koneisiin yli 500 karan valikoimastaan.

Suomessa Spindeldoctor toimii yhteistyössä suomalaisyrityksen JK-Savingsin kanssa. Pitkä kokemus, vahva alan osaaminen ja nopeus ovat toiminnan ytimessä, kertovat Kössi Tuominen ja Juha Nurmenrinta JK-Savingsilta.

”Spindeldoctor on globaali toimija, jolla on kokemusta tuhansista alan projekteista. Myös meidän kokemuksemme tuotannon kunnossapidosta ja sen johtamisesta on mittava. Olemme työskennelleet CNC-koneiden, automaatiojärjestelmien, teollisuusnostureiden ja robotiikan parissa yhteensä jo usean vuosikymmenen ajan. Asiantuntijapalvelumme avulla asiakkaamme saavat apua kokonaisvaltaisesti ja nopeasti, olipa kyseessä sitten karan huoltoon, korjaukseen tai optimointiin liittyvät asiat”, kertoo JK Savingsin toimitusjohtaja Kössi Tuominen.

Karojen korjaukset ja optimoinnit toteuttaa Spindeldoctor. Tarvittaessa he valmistavat myös varaosia itse. Toiminnan kasvaessa tulemme harkitsemaan yhteistyökumppanin hakemista operatiivisiin toimintoihin Suomessa. JK Savings on uusi, tänä vuonna aloittanut yritys. Päätoimintaa ovat Spindeldoctor-yhteistyön lisäksi eri toimialoilla toimivien teollisuusyritysten ostoihin, investointeihin ja palvelusopimuksiin liittyvät kilpailutus- ja asiantuntijapalvelut. Yrityksen toimipaikka on Seinäjoki.

KSJ-Service laajentaa Pirkanmaalle

Konepajakoneiden huoltoon ja korjaukseen erikoistunut KSJ-Service Oy laajentaa toimintojaan Pirkanmaalle. Uusi tytäryhtiö on aloittanut kolmen huoltohenkilön voimin toimintansa Pirkkalassa.

KSJ-Service Oy on viime vuoden marraskuussa perustettu yritys.

Toimintansa yritys aloitti kuuden henkilön voimin, mutta tällä hetkellä yritys työllistää tytäryhtiönsä kanssa jo yhteensä kymmenen henkilöä.

Yrityksen päätoimipaikka on Liperissä Ylämyllyllä. Yritys toimii myös Hausjärveltä ja Jyväskylästä käsin henkilöstön asuinpaikkojen mukaan. Toimialueena on koko Suomi.

Uutensa siirtona yrityksen tytäryritys on aloittanut toimintansa Pirkkalassa, mikä laajentaa KSJ-Servicen toimintaa vahvasti myös Pirkanmaalle.

”Kolme pitkän alan kokemuksen omaavaa ammattilaista on aloittanut hiljattain tytäryrityksen palveluksessa ja tarjoaa nyt konepajateollisuuden huolto- ja korjauspalveluja uutena toimijana Pirkanmaan alueella”, kertoo toimitusjohtaja Sami Kesälä.

Alan palvelut kokonaisvaltaisesti

Työntekijöidensä pitkään alan kokemukseen ja sitä kautta heidän lujaan osaamiseensa perustava KSJ-Service palvelee alan koko paletilla niin lastuavien koneiden kuin muidenkin konepajakoneiden ja -laitteiden, huolto- ja korjaustarpeissa.

Yritys on merkkiriippumaton toimija. Yhtenä painopisteenä on kuitenkin Heidenhain -erikoistuntemus.

”Tarjoamme ennakoivan huollon palvelut, vianhaku- ja korjaustyöt sekä tarvittavat varaosat ja tarvikkeet. Erikoisosaamisalueitamme ovat koneiden laadunvarmistuspalvelut sisältäen koneiden geometrian mittaukset ja säädöt. Heidenhain -ohjatuissa koneissa teemme myös kompensoinnit, optimoinnit ja kinematiikan säädöt sekä tarjoamme korjaus-, tuki- ja ohjelmointipalvelut”, Sami Kesälä toteaa.

Yrityksen ydintoimenkuvaan kuuluvat vahvasti myös modernisoinnit. Yrityksen asiantuntijat ovat aikaisempien työnantajien palveluksessa ollessaan olleet mukana toteuttamassa kymmeniä työstökoneiden modernisointeja Heidenhainin mittaus-, servo- ja ohjausjärjestelmillä.

”Projekteja toteutetaan pelkistä ohjauksen uusimisista aina täydellisiin sähköisiin modernisointeihin, kaapeloinnin uusimisesta, PLC-ohjelmointiin ja käyttäjien koulutukseen asti”, Kesälä toteaa.

Erikoisosaamista koko maan alueelle

KSJ-Servicen Pirkkalan tytäryritys palvelee jatkossa kaikissa yrityksen ydintoiminnoissa ja on jatkossa samalla yrityksen toinen pysyvä toimipiste. Toimialueena on Liperin toimipisteen tapaan koko Suomi, toki lähialueelle eli Pirkanmaahan painottuen.

”Jonkin verran eroavaisuuksia toimikentässä on. Liperin toimintojen yksi ydinalue on huoltosopimustoiminta, Pirkkalassa painottuvat toistaiseksi henkilöstöresursseja vähemmän sitovat yksittäiset vika-, huolto- ja korjaustyöt sekä projektit”, sanoo Sami Kesälä.

Kari Harju

Konepajojen konkari Kalevi Saarinen kannustaa nuoria alalle

Tuttu keskustelunaihe on, miten metalliin saadaan jatkossa uusia ammattilaisia. Alan tarjoamista mielenkiintoista mahdollisuuksista vetovoima ei ainakaan jää kiinni, toteaa työstökoneiden käyttöönottojen ja alan konemyynnin pitkän linjan mies Kalevi Saarinen. ”Kun asiallista intoa on, pelikenttää riittää”, sanoo Saarinen.

Kalevi Saarisen ura työstökoneiden parissa on monivaiheinen. Ala tarjoaa mahdollisuuksia moneen myös uusille alalle tulijoille, kun intoa vain riittää, Saarinen toteaa.

Kalevi Saarinen itse on mainio esimerkki monipuolisen uran tehneestä ammattilaisesta. Muutoksia on sen kuudelle vuosikymmenelle ulottuvaan taipaleeseen sattunut paljon, mutta Saarisen mukaan ne ovat olleet tilanteessa perusteltuja ja myös kiintoisia.

”Uteliaana ja mielenkiinnolla olen useimmiten ottanut uudet asiat vastaan. Monipuolisella alalla muutos on mahdollisuus, kun sen niin oivaltaa”, sanoo Saarinen.

Käyttöönottaja ja kouluttaja

Kalevi Saarinen aloitti hyvin alalle kouluttautuneena nuorukaisena työt vuonna 1976. Työpaikka oli Axel von Knorring tekninen toimisto ja toimikenttänä käyttöönotot.

Alkuun kohteina olivat manuaalikoneet, mutta asioihin tuli pikainen muutos. Numeeriset koneet tulivat jo vuoden kuluttua eli 1977 vauhdilla, ja niiden asennuksista ja koulutuksista tuli Saarisen työsarka pitkäksi aikaa.

”Pääsin työnantajani kouluttamana ensimmäisten joukossa mukaan cnc-teknologiaan. Maahan tuotiin cnc-sorvien lisäksi 80- luvulla myös paljon vaakakaraisia koneistuskeskuksia, ja niiden parissa töitä riitti. Teknologia oli uutta ja projektit isoja, moneen paikkaan myytiin samalla kertaa useita koneita. Niitä asensimme ja koulutimme sitten yksi kerrallaan”, kertoo Saarinen.

Koneet olivat eurooppalaisia ja japanilaisia. Vaakakaraiset japanilaiset koneistuskeskukset valtasivat alaa, ja niiden parissa Saarinen työskenteli pitkään. Vuonna 1986 saatiin konemyynnin kenttään ennakkoaavistusta tulevasta, kun ensimmäiset Korealaiset Daewoot, saapuivat Knorringin kautta Suomeen. Daewoo tuotenimi muuttui myöhemmin Doosaniksi.

”Kaksi valmiiksi asiakkaille myytyä konetta tuli maahan vuonna 1986. Daewoo Doosanilla oli jo tuolloin kova into päällä, se teki tosissaan tuloaan Eurooppaan. Nopeasti korealaiset koneet sitten muotoutuivat osaksi täkäläistä markkinaa ja omaakin toimintaani”, sanoo Saarinen.

Knorringilta Mercantileen ja edelleen Fastemsiin

Vuonna 1987 Saarisen työpaikka muuttui, kun Knorring myi työstökoneisiin liittyvän liiketoimintansa Mercantilelle. Kun Knorringilla konemyynti oli ollut osa laajaa eri alojen myyntiä, siirtyminen Mercantilelle siirsi koneasiat tiiviimmin liiketoiminnan ytimeen. Samalla Saarisen oman toiminnan piiriin tuli myös konekauppa.

”Siirtyminen myyntiin tapahtui 1990 kun pitkäaikainen esimieheni sitä ehdotti. Siitä lähtien olen toiminut myynnin parissa. Ominta itseäni ovat kuitenkin aina olleet käyttöönotot ja koulutukset, mitkä tukevat hyvin myynnin tarpeita”, sanoo Saarinen.

1990-luvun alun lamasta seurasivat alalle isot muutokset. Konetaloja kaatui ja uusia syntyi. Samaan aikaan asiakaskonsepti muuttui. Alihankintateollisuus nousi: uusia yrityksiä syntyi, kun isommat yritykset ulkoistivat toimintojaan.

”Vielä 1980-luvulla tuotanto Suomessakin oli paljon sarjatuotantoa. 1990-luvulla sarjakoot pienenivät, ja koneilta alettiin vaatia yhä lisää ominaisuuksia. CAD/CAM, robotit ja FMS saapuivat vahvistamaan koneiden tuottavuutta. Yksi iso tekijä oli Nokian nousu 1990-luvun mittaan. Sen merkitys suomalaiselle metallintyöstölle oli iso, suurnopeus- ja viisiakselinenkoneistus yleistyivät sen myötä merkittävästi”, Saarinen toteaa.

”Minulle tämä sopi jälleen erittäin hyvin. Uusi teknologia toi uusia piirteitä työhön ja vei maan metalliteollisuuttakin eteenpäin. 1990-luvun alussa törmäsin ensi kerran myös tähän Konekuriiri-nimiseen lehteen, kahvipöydässä toimistolla. Sen jälkeen on sitä tullut luettua. Aika usein teen sen edelleen printtinä”, sanoo Saarinen.

Duroc Machine Tool

Saarisen työympäristö muuttui jälleen, kun Mercantile osti Fastemsin 1995. Fastemsin maahantuomien työstökoneiden myynnistä muotoutui Saarisen työpaikka pitkäksi aikaa.

Kun Fastems keskittyi vähitellen yhä enemmän omaan tuotantoon, johti se 2013 jälleen uusiin muutoksiin. Samalla tuli jälleen uusia alan toimijoita täkäläisille markkinoille, mm. Duroc Machine Tool.

”Durocin pohjoismaista organisaatiota kiinnosti kovin saada Doosan-koneiden Suomen myynti pohjoismaiseen kuvioon. Näin toteutui, tätä toimintaa on sitten syvennetty vuosien mittaan eteenpäin. Itse olen ollut tässäkin kokonaisuudessa alusta saakka innolla mukana. Alkuun meni aikaa säätöjen hakemiseen, mutta sen jälkeen yhteistyö on kehittynyt vahvaksi.”

”Organisaatio luottaa siihen, että tunnemme markkinat ja liikkumavara täällä toimimiseen on laaja. Päämiehen suuntaan iso organisaatio kasvattaa painoarvoa, kokonaismyynti Pohjolaan on kuitenkin noin puolentoista sataa konetta vuodessa.”

Durocin toiminnalle on Suomessa Saarisen mukaan vahvat kantimet. Doosanin lisäksi myydään Suomessa mm. Soralucea.

”Tuotteemme ovat hyviä ja soveltuvat hyvin suomalaisen metalliteollisuuden tarpeisiin, tunnemme tuotteemme, asiakkaamme ja päämiehemme. Automaatiopanostus ja alan osaaminen on vahvaa. Niistä lähtökohdista on hyvä kehittää toimintaa jatkossa”, Saarinen toteaa. Durocin jatkon suunnitelmiin kuuluu mm. myynnin ja huollon vahvistaminen. Yksi henkilö lisää on tavoitteena palkata kummallekin alueelle lähiaikoina Suomen organisaatioon.

Myynti, huolto ja elinkaaritoiminta

Ala ja tilanteet muuttuvat ja se vaatii ajanmukaista vastaamista vääjäämättömään kehitykseen. Myös kone-edustustoiminta on vuosien mittaan mullistunut monessakin asiassa.

”Konekauppa oli luonteeltaan tuotemyyntiä ja eri tuoteryhmillä omat myyjät. Yksi myi sorvit, toinen jyrsinkoneet, kolmas ehkä hiomakoneet, ja tunsi tietyn myymänsä koneen tekniset ominaisuudet alusta loppuun. Nykyisin näkökulma on eri, työ on enemmän optimin ratkaisun hakua asiakkaan tuotantotarpeeseen. Myyjä on asiakkaan kumppani, ja syvällä mukana asiakkaan prosesseissa. Syvällinen tuntemus asiakkaasta ja hänen tarpeistaan. Siinä pitkäaikainen kumppanuus ja osallistuminen tuotannon kehittämiseen korostuvat”, sanoo Saarinen.

”Meidän tehtävämme on lisäarvon tuottaminen asiakkaalle ja paikallinen osaaminen. Teknisen tuen, huollon ja elinkaaripalveluiden merkitys on keskeinen. Oman huollon toimintoja kehitämme jatkuvasti, niissä tekninen tuki on aivan keskeinen asia. Jatkossa huolto-organisaation apuna toimii ehkä yhä enemmän alueellisia, maahantuojasta riippumattomia huoltopalveluiden tarjoajia, jotka osaltaan helpottavat kuormaa noihin toimintoihin. Tällaisia yrityksiä on nyt perustettukin”, Saarinen sanoo.

Pitkän ja monivaiheisen uran tehnyt Kalevi Saarinen, 66, on itse eläkkeellä, mutta on asiantuntemuksellaan yhä mukana tietyissä projekteissa. Yhä isomman osan elämästä kattavat nyt kuitenkin omakotitalon ja mökin ylläpito sekä perheasiat. Lastenlapsetkin tuovat oman lisän vapaa-aikaan. Työstökoneetkaan eivät häneltä kokonaan jää, sillä kahvipöytäkeskustelut alalla olevan poikani kanssa jatkuvat.

Kun oma ammatillinen taival on moninainen ja vaiheikas, on vipuvartta vinkata muillekin alan parhaista puolista.

”Työtehtävät ovat olleet mielestäni äärimmäisen mielenkiintoisia, samoin yritykset, joissa olen saanut toimia. Tämä ala on melkoinen metalliteollisuuden aitiopaikka, ja kun intoa riittää, mahdollisuuksia on moneen. Uusia tekijöitä tarvitaan, tervetuloa alalle”, kannustaa Kalevi Saarinen.

Kari Harju