Avainsana-arkisto: Tutkimus ja kehitys

One Sea-ekosysteemi keskittyy kansainväliseen sääntelytyöhön

Vuonna 2016 perustettu autonomisen merenkulun elosysteemi käynnistyi vuonna 2016 ja vaikuttanut sen jälkeen merkittävällä tavalla autonomisen merenkulun edistämiseen. Seuraava vaihe on keskittyä tuomaan oma panoksensa entistä vahvemmin kansainväliseen sääntelytyöhön.

One Sea syntyi maailman johtavien meriteollisuuden yritysten näkemyksestä, että autonominen merenkulku on tulevaisuuden ratkaisu, jonka toteuttamiseksi tarvitaan globaalia yhteistyötä. Johtavista valmistajista, digitaalisten ratkaisujen tarjoajista sekä automatisoitujen ja autonomisten järjestelmien operaattoreista muodostunut One Sea -ekosysteemi käynnistettiin vuonna 2016.

Sen operoijaksi valittiin neutraali toimija DIMECC ja ekosysteemi sai merkittävää rahoitusta Business Finlandilta.

Iso kasvupotentiaali

Business Finland tunnisti aikoinaan autonomisen merilogistiikan valtavan kasvupotentiaalin meriteollisuudelle ja näki Suomen meriteknologian voimatekijänä johtamassa autonomisen merilogistiikan kehitystä.

”On ilahduttavaa nähdä, miten ekosysteemin rakentamiseen suunnattu rahoituksemme on tuottanut tulosta ja Suomen asema autonomisen merenkulun johtajana on vahvistunut. Johtoasema merkitsee uusia vientimahdollisuuksia suomalaisyrityksille”, Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola kertoo.

Ekosysteemiä perustamassa olleen VTT:n Safe and connected society -tutkimusalueen johtaja Sauli Eloranta pitää merkittävänä, että Suomi on edelläkävijä uusien innovaatioiden käyttöönotossa.

”Tulevaisuutta muuttavien ideoiden takana seisominen ja niihin uskominen on avain menestykseen. Yhteistyöllä saadaan visiot elämään”, Eloranta sanoo.

Panos kansainväliseen sääntelyyn

Autonomisen merenkulun teknologinen kehitys eteni nopeaa vauhtia testivaiheista aina kohti suurempaa valmiutta edetä toteutukseen ja tuotteiden tuomiseen markkinoille. Vuonna 2019 One Sea -ekosysteemin jäsenet tunnistivat, että maailmanlaajuisen sääntelyn ja standardoinnin hitaus oli suurin hidaste autonomisen merenkulun edistämiselle.

Tätä muutosta ajamaan perustettiin One Sea -yhdistys. Se oli valmis kasvamaan ulos DIMECCin ekosysteemimallista vuonna 2023 ja jatkaa maailmanlaajuista toimintaansa edistäen autonomisen merenkulun toteuttamista ja sen edellytysten luomista.

”DIMECCin tehtävänä on luoda uutta liiketoimintaa ja mahdollisuuksia sille rakentamalla yhteistyötä. Aloitimme ekosysteemitoimintamme One Sean kautta ja sittemmin olemme olleet synnyttämässä kuutta muuta ekosysteemiä. Uudessa maailmassa liiketoiminta rakennetaan lähtökohtaisesti monitoimijaisten ekosysteemien kautta ja One Sea on siitä hieno kasvuesimerkkimme”, DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala sanoo.

Puheenjohtaja Eero Lehtovaara korostaa, että One Sea -yhdistyksen seuraava vaihe on keskittyä tuomaan oma panoksensa entistä vahvemmin kansainvälisen sääntelytyöhön.

”One Sea haluaa olla keskeinen vaikuttaja maailmanlaajuisessa sääntelyssä, jotta saadaan luotua puitteet autonomisen ja automatisoidun merenkulun toteuttamiselle”, Lehtovaara sanoo.

Kestävän mekatroniikan professuuri Lahteen

LUT-yliopisto perustaa Lahteen kestävän mekatroniikan professuurin. Tavoitteena on edistää koneiden ja laitteiden kestävää kehitystä sekä parantaa Lahden seudun yritysten kilpailukykyä. Tulevaisuuden tekniikkaa ovat esimerkiksi älykkäät teollisuusrobotit sekä virtuaalitodellisuus.

LUT-yliopisto perustaa Lahteen lahjoitusvaroilla uuden kestävän mekatroniikan professuurin. Uusi professuuri vahvistaa älykkäiden järjestelmien suunnittelun ja valmistuksen osaamista kestävän kehityksen näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää uusia käytännöllisiä ratkaisuja koneiden ja laitteiden energiatehokkuuden sekä käytettävyyden parantamiseksi sekä kouluttaa alalle lisää osaajia, joilla on sekä teknologian että kestävän kehityksen osaamista.

“Kestävä mekatroniikka on kasvava ala, joten tarve kouluttaa uusia asiantuntijoita on suuri. Uusi professuuri keskittyy niihin laitteisiin ja teknologiaan, jotka auttavat meitä kaikkia elämään kestävämmin”, sanoo LUT-yliopiston konetekniikan osastonjohtaja Aki Mikkola.

Käytännössä tällaisia laitteita ovat esimerkiksi älykkäät ja energiatehokkaat teollisuusrobotit, sähköiset työkoneet ja ajoneuvot sekä järjestelmät, joissa ihminen ja robotti ovat vuorovaikutuksessa. Myös lähi- ja etäkäyttöliittymiä työntekijöiden ja tuotantolinjojen välillä voidaan kehittää edelleen.

”Lisäksi virtuaali- ja lisättyä todellisuutta pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän koneiden operaattorien ja huoltohenkilökunnan apuna”, lisää LUT-yliopiston konetekniikan professori Heikki Handroos.

Lahden seudun yritysten kestävyysosaaminen kasvaa

Kestävän mekatroniikan professuuri toimii Lahdessa sillanrakentajana teollisuuden ja akateemisen tutkimuksen välillä.

“Yritysyhteistyöllä on tärkeä rooli kestävän mekatroniikan sovellusten kehittämisessä. Professuurin avulla valmistellaan myös yrityksiä tulevaisuuden haasteisiin”, Mikkola jatkaa.

Uusi professuuri vastaa kestävän kehityksen tarpeisiin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Ympäristövastuun lisäksi professuurin alaan kuuluu yksilön ja sosiaalisen kestävyyden näkökulma, joka ottaa huomioon koneiden, tuotantojärjestelmien ja digitaalisten työvälineiden vuorovaikutuksen yksilöiden ja yhteisöjen kanssa.

“Yritykset pyrkivät lisäämään tuottavuuttaan muun muassa automaatiolla ja digitalisoinnilla, mutta käyttöliittymien tulisi olla myös mukavia ja sujuvia käyttää. Sosiaalisesti ja yksilön kannalta kestävissä järjestelmissä käytettävyys huomioidaan jo suunnittelu- ja valmistusvaiheessa”, Handroos toteaa.

Handroosin mukaan yritysten kilpailukyky vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän tuotteiden ja tuotantolinjojen käyttäjäystävällisyyttä.

“Monilla yrityksillä on jo nyt ja vähintäänkin tulevaisuudessa pula työntekijöistä. Professuuri auttaa Lahden alueen yrityksiä kehittämään tuotteidensa ja tuotantoprosessiensa käytettävyyttä, että yritysten kilpailukyky paranee uuden työvoiman rekrytoinnissa.”

Kestävä mekatroniikka

Mekatroniikka tarkoittaa kehittyneiden ja älykkäiden järjestelmien eli laitteiden, koneiden ja teknologian suunnittelua ja valmistusta. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kolmea eri näkökulmaa eli ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.  Ympäristökestävyyden näkökulmasta voidaan esimerkiksi säästää energiaa, vähentää jätteen määrää ja hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä. Sosiaalinen kestävyys ottaa huomioon koneiden, tuotantojärjestelmien ja digitaalisten työvälineiden vuorovaikutuksen yksilöiden ja yhteisöjen kanssa. Taloudellinen kestävyys toteutuu, kun koneet toimivat tehokkaasti, kannattavasti ja kilpailukykyisesti.

Kestävän mekatroniikan professuuria rahoittavat Lahden kaupunki, PHP Säätiö sekä lisäksi Makron, Halton Marine Oy, Kemppi Oy, Andtriz Oy, Kempower Oyj, LSK Group Oy, UPM Plywood Oy, Oilon Group Oy ja Dieffenbacher Panelboard Oy. 

DN Solutions vahvistuu Euroopassa

Konevalmistaja DN Solutions vahvistaa asemiaan Euroopan markkinoilla. EMO-tapahtuman yhteydessä yritys ilmoitti suunnitelmansa tutkimus- ja kehityskeskuksen avaamisesta Saksaan. Yritys haluaa pienentää hiilijalanjälkeään uuden ”Net Zero” -suunnitelman avulla. Hannoverin EMO:ssa yritys painotti automaatioratkaisujaan.

Tämän vuoden kesäkuussa DN Solutionsille, maailman kolmanneksi suurimmalle CNC-työstökonevalmistajalle, valmistui teknillisen keskus Dormageniin Nordrhein-Westfaleniin. Keskus avattiin marraskuussa ja jo ennen virallista avaamista asiakkaille DN Solutionsin toimitusjohtaja W.J. Kim ilmoitti EMO:n yhteydessä seuraavasta askeleesta Euroopassa.

Kimin mukaan DN Automotivella on hyviä kokemuksia tutkimus- ja kehityskeskuksesta Saksassa, ja tästä syystä yritys suunnittelee nyt oman T&K-keskuksen avaamista Saksaan. Keskus tulee keskittymään uusien, alueellisesti Eurooppaan erikoistuneiden tuotteiden kehittämiseen sekä digitalisaation vahvistamiseen. Kimin mukaan keskuksen avaaminen Euroopassa on tärkeä askel DN Solutionille ja korostaa valmistajan luottamusta Euroopan markkinoihin.

Valmistajan toinen T&K-keskus

DN Solutions avasi ensimmäisen ja ainoan T&K-keskuksensa Etelä-Koreassa vuonna 2008. Keskuksessa työskentelee useita satoja työntekijöitä. Ko. laitoksen avulla DN Solutions ilmoittaa pystyvänsä reagoimaan nopeasti alan haasteisiin ja trendeihin sekä myötävaikuttamaan niiden muokkaamiseen.  Asiantuntijat kehittävät ja testaavat uusia tuotteita ja ratkaisuja sekä mukauttavat niitä asiakkaiden erityistarpeisiin.

Euroopan markkinoiden odotetaan hyötyvän samasta strategiasta. DN Solutionsin toisen tuotekehityskeskuksen suunnitelmat ovat jo pitkällä. Henkilöstö- ja liiketoimintastrategia on julkistettu ja paikka valitaan lähiaikoina.

Automaatiota EMO:ssa

EMO-messuilla DN Solutions ilmoitti myös uusista ympäristötavoitteista. Toimitusjohtaja W.J. Kim julkisti uuden ”Net Zero” -kampanjan, minkä tavoitteena on minimoida konsernin hiilijalanjälki vuoteen 2050 mennessä. DN Solutions esitteli jo EMOssa energiaa säästäviä järjestelmiä, kuten sumuttoman öljysumun erotusratkaisun ja tehonkulutuksen valvontajärjestelmän.

Vuonna 1976 perustettu DN Solutions (aiemmin Doosan Machine Tools) tuotevalikoimaan kuuluvat sorvauskeskukset ja koneistuskeskukset. EMO:ssa yritys esitteli mm. automaatiojärjestelmiä, esillä olivat mm. vaakakarainen NHP 5000 -koneistuskeskus palettijärjestelmällä varustettuna ja viisiakselinen DVF 4000+työkalunvaihtaja -yhdistelmä. Kompakti sorvauskeskus LYNX 2100LSYB esiteltiin yhteistyössä cobotin kanssa.

Niin ikään Digital Twin -teknologiaa esiteltiin, Monitoimisorvauskeskus SMX3100ST:n yhteydessä DN Solutions esitteli pöytäsorvaustoimintoa käyttävää skiving-työstötekniikkaa.

Uusia ratkaisuja työkoneiden päästöjen vähentämiseksi

Maatalouden kestävä kehitys vaatii työkoneiden päästöjen radikaalia vähentämistä. Uudet teknologiat tarjoavat siihen käytännönläheisiä ratkaisuja.

AGCO-konserni laajentaa tulevaisuudessa tuoteteknologiaansa dieselmoottoreiden lisäksi vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivilla moottoreilla ja sähköisillä ratkaisuilla. AGCO Powerin Nokian Moottoritehtaalla kehitetään ratkaisuja eri työkoneisiin esimerkiksi sähköakkujen, vedyn, metaanin ja metanolin avulla.

Tulevaisuuden päästövähennyksiin ei ole vain yhtä ratkaisua, toteaa AGCO Powerin tuotekehitysjohtaja Kari Aaltonen.

CORE50e Hydrogen -prototyyppi

”On hyvin tärkeää panostaa tutkimukseen ja kehitykseen sekä selvittää eri vaihtoehtoja. Käynnissä on rinnakkain monia eri tuotekehityslinjoja, joiden tuotteet tulevat täydentämään toisiaan. Tarkoituksenmukaisin ratkaisu riippuu käyttökohteesta ja asiakkaan tarpeista”.

Nykyiset AGCO Powerin moottorit ovat yhteensopivia uusiutuvan HVO-tyyppisen (hydrotreated vegetable oil) dieselin kanssa. HVO vähentää kasvihuonepäästöjä noin 75–95 prosenttia fossiiliseen dieselpolttoaineeseen verrattuna. Uusin moottoriperhe, AGCO Power CORE, on suunniteltu myös tulevia energiamuotoja ajatellen.

AGCO Powerin voimantuoton prototyypit ovat nähtävillä Saksassa marraskuussa pidettävillä Agritechnica-messuilla. Messuilla on näytteillä mm. CORE50 eHydrogen-vetyhybridimoottorin prototyyppi. Siinä vetypolttomoottorin jatkuvaa voimantuottoa täydentää mm. kuormituspiikeissä sähkön lisäteho. Myös polttokennopohjainen e100 Vario Range Extender -konsepti esitellään.  Laitteisto muuntaa fossiilivapaasti tuotettua metanolia vedyksi ja edelleen akkuja lataavaksi sähkövirraksi”, Kari Aaltonen sanoo.

Nesteytysosaamista energiasiirtymähankkeeseen

Teknologiayhtiö Wärtsilä tekee teknisen esisuunnittelun (front-end engineering design, FEED) nesteytetyn synteettisen metaanin (liquefied synthetic methane, LSM)nesteytyksen ja varastointiin. 

Laitoksen rakentaa Koppö Energia Oy, joka on saksalaisen Prime Green Energy Infrastructure Fundin ja CPC Finland Oy:n yhteisyritys Kristiinankaupungissa.

Power-to-X-laitoksen kapasiteetti on 200 MW ja se muuntaa vihreän sähkön vedyksi ja kestäväksi nesteytetyksi synteettiseksi metaaniksi. Koppö Energian energiaklusteri tuottaa jopa 500 MW tuulivoimaa ja 100 MW aurinkovoimaa, eli täysin päästötöntä uusiutuvaa energiaa laitoksen käyttöön.

”Suoritimme huolellisen valintaprosessin ennen FEED-sopimusten myöntämistä energiasiirtymähankkeellemme. Wärtsilä Gas Solutions tunnetaan maailmanlaajuisesti edistyksellisten nesteytys- ja varastointiratkaisujen toimittajana, ja heidän asiantuntemuksensa tällä alalla on tärkeä panos projektin menestykselle”, sanoo Thomas Zirngibl, Koppö Energian hallituksen jäsen.

”Wärtsilä sitoutuu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen energiantuotannossa, joten olemme luonnollisesti ylpeitä ja iloisia, että meidät on valittu osallistumaan tähän tärkeään projektiin. Energiasiirtymän edetessä vihreällä vedyllä on yhä tärkeämpi rooli. Yrityksemme on myös voimakkaasti mukana vaihtoehtoisten kestävien polttoaineiden tutkimus- ja kehitystyössä. Power-to-X-teknologioiden rooli kasvaa energiasiirtymässä kohti tulevaisuutta, jossa uusiutuva energia on yhä tärkeämpää”, sanoo Trond Inge Flønes, Sales and Business Development Manager, Wärtsilä Gas Solutions.

Kristiinankaupungissa tuotettu vihreä vety muunnetaan nesteytetyksi synteettiseksi metaaniksi, jota käytetään kestävänä polttoaineena raskaassa liikenteessä. Tehtaan investointipäätös tehtäneen vuoden 2023 alussa.

Kuva: Laitoksen sijaintipaikka Kristiinankaupungissa

Pohjoismaat kumppaneina Formnextissa

Materiaalia lisäävän valmistuksen Formnext-tapahtumassa yhteistyökumppaneina ovat tällä kertaa Pohjoismaat Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi. Useat pohjoismaiset yritykset osallistuvat näyttelyyn ja mailla on myös merkittävä rooli tukitapahtumaohjelmassa.

Näyttelyssä esitellään mm. Pohjois-Euroopan AM-teollisuuden taloudellista potentiaalia sekä kestävää kehitystä, erityisesti energia- ja materiaalitehokkuudessa. Pääkumppanin, tanskalaisen AM Hubin, kanssa esillä ovat Suomen lisäainevalmistuksen ekosysteemi (FAME) ja norjalainen AM, Additive Manufacturing Cluster, Norja.

Järjestäjien mukaan Formnext 2023 -tapahtuman jo ilmoittautuneiden noin 660 näytteilleasettajan joukossa on mukana parisenkymmentä näytteilleasettajaa Pohjoismaista. Pohjoismainen osasto sijoittuu Pohjoismaiseen paviljonkiin, jossa on myös suunniteltu erityinen esittely onnistuneista AM-sovelluksista. Osana tukitapahtumien ohjelmaa kumppanialueen suuret yritykset esittelevät inspiroivia AM-käyttötapauksia, ja tanskalainen AM Hub isännöi kestävän kehityksen paneelia. Useat Pohjoismaiden delegaatiot aikovat myös vierailla Formnext 2023 -tapahtumassa edistääkseen AM:n teollista soveltamista aktiivisen vaihdon ja verkostojensa laajentamisen kautta.

Tanskalaiset yritykset esittelevät tapahtumassa innovaatioita koko AM-prosessiketjusta, mukaan lukien tutkimus- ja kehitystyöt, palvelut, materiaalit ja jälkikäsittelyratkaisut. Suomen AM-teollisuudesta Formnextiin osallistuu useita palveluntarjoajia, ohjelmistotoimittajia, polymeeri-3D-tulostimien valmistajia sekä tutkimus- ja kehityssektorin yrityksiä. Ruotsista mukana on johtavia AM-materiaalien valmistajia koko prosessiketjusta, jotka esittelevät ratkaisuja tutkimukseen ja kehitykseen, ohjelmistoihin, laitteistoihin, palveluihin ja jälkikäsittelyyn.

Formnext 2023 järjestetään Saksan Frankfurtissa 7.-10. marraskuuta.

Sopimus vetykompressoriratkaisun toimittamisesta

Atlas Copco Kompressorit on allekirjoittanut sopimuksen suomalaisen energiayhtiön P2X Solutionsin kanssa vetykompressoriratkaisun toimittamisesta. P2X:n laitos on Suomen ensimmäinen vihreä vetylaitos. Vihreän vedyn käytöllä on mahdollisuus vähentää merkittävästi Suomen hiilidioksidipäästöjä.

Atlas Copco Kompressorien toimittama vetykompressoriratkaisu on osa laitoksen vedyntuotantoprosessia. Kompressoria käytetään elektrolyysiprosessissa tuotetun vedyn puristamiseen, jolloin vetyä voidaan varastoida ja kuljettaa tehokkaammin.

Atlas Copco Kompressorit ja P2X Solutions tekivät hankkeessa tiivistä yhteistyötä kehittääkseen laitoksen tarpeet täyttävän ratkaisun.

Oy Atlas Copco Kompressorit Ab:n toimittama vetykompressoriratkaisu on vain yksi esimerkki monista innovatiivisista teknologioista, joita kehitetään tukemaan siirtymistä kestävämpään energiajärjestelmään. Kun hallitukset eri puolilla maailmaa asettavat edelleen kunnianhimoisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, on selvää, että innovatiivisilla yrityksillä on ratkaiseva rooli siirtymisessä kestävämpään tulevaisuuteen.

Laitos on Suomen ensimmäinen vihreän vedyn laitos, ja sillä on tärkeä rooli maan pyrkimyksissä siirtyä kestävämpään energiajärjestelmään. Laitoshankkeen onnistuminen osoittaa vihreän vedyn potentiaalin elinkelpoisena vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille ja korostaa innovatiivisten yritysten roolia kestävämpään energiajärjestelmään siirtymisessä.

Teollisuuden ajankohtaisteemat käsittelyssä Tampereella

Manufacturing Performance Days kokosi kesäkuun alussa valmistavan teollisuuden johtoa, teknologiapäättäjiä, asiantuntijoita sekä teknologia- ja palveluntarjoajia Tampereelle. Yli 700 osanottajaa oli mukana 5.-7 kesäkuuta järjestetyssä tapahtumassa.

Tampereelle sijoittuva Manufacturing Performance Days eli MPD -teollisuustapahtuma järjestettiin kahdeksannen kerran.  Ajankohtaisteemoja niputtavassa MPD:ssa keskityttiin tiiviisti kestävään ja kriisinkestävään kehitykseen teemalla Sustainable and Resilient Growth.
Tapahtuma järjestettiin 62 kumppanin voimin ja paikalla oli yli 700 vierasta pääosin Suomesta, mutta myös muualta Euroopasta.

Manufacturing Performance Days järjestettiin kesäkuun alusa Tampere-talossa. Kuvassa tapahtuman lehdistötilaisuuden yhteydessä kuvattuna tapahtuman puheenjohtaja, Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman, AMEXCin toimitusjohtaja Johannes Karjalainen ja Siemensin kehitysjohtaja Lars Maura.

Vinkkejä ja uusia ajatuksia

Nyt kahdeksatta kertaa järjestetty MPD kerää paikalle vahvaa päättäjäkaartia, noin 40 prosenttia osallistuista kuuluu yritysten korkeimpaan johtoon. Kokonaisuus on suunnattu koko valmistavalle teollisuudelle.

”Tapahtuma peilaa ajankohtaista kehitystä ja suuntaa vahvasti tulevaisuuteen. Sellaisena se tarjoaa kiinnostavia näkökulmia, hyödyllisiä vinkkejä ja ajatuksia monenlaisille toimijoille teollisuudessa suuryrityksistä pk-sektorin yrityksiin”, kertoi tapahtuman yhteydessä Manufacturing Performance Days -tapahtuman kumppanuuksista vastaava Harri Kulmala, DIMECC Oy:n toimitusjohtaja.

Mittava joukko esiintyjiä

Ohjelma kolmen päivän mittaisessa, aiemmista kerroista nyt ajallisesti hieman tiivistetyssä kokonaisuudessa oli mittava ja valmistavan teollisuuden tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia peilattiin ei näkökulmista.

Automaatio ja digitalisaatio ilmestymineen kuuluivat vahvasti teemoihin, vihreä siirtymä ja globaalit kriisit vaikutuksineen loivat tapahtuman sisältöön omat puitteensa.

Tapahtuman avasivat MPD:n puheenjohtaja, Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman sekä Andre Klein John Deereltä. Puhujiin kuuluivat muun muassa Siemens Digital Industriesin liiketoiminnan teknologiajohtaja tohtori Dirk Didascalou, toimitusjohtaja Juha Mäkitalo Pemamekilta, Suomen ABB:n toimitusjohtaja tohtori Pekka Tiitinen sekä Beckhoff Automationin toimitusjohtaja Mikko Uuskoski.  Lisäksi mm. KONEen innovaatiojohtaja Amy Chen, Fastemsin Mika Laitinen, Sandvikin Porakoneet-liiketoimintayksikön johtaja Timo Laitinen, Orgalimin pääsihteeri ja operatiivinen johtaja Malte Lohan, Cargotecin Soili Mäkinen, Patrian projektijohtaja Annamaija Mäki-Ventelä, Wärtsilän Manufacturing Excellence -johtaja Giuseppe Saragò, teknologiajohtaja Mikko Veikkolainen Kempowerilta, VTT:n työelämäprofessori, tohtori Riikka Virkkunen ja Fujitsun Julkishallinnon ja turvallisuuden yksikön toimialajohtaja tohtori Valtteri Vuorisalo pitivät puheenvuoron. Ohjelmavastaavana toimi tuotantotekniikan ja -automaation professori Minna Lanz Tampereen yliopistosta.

Oheistapahtumia ja yritysvierailuja

Puheenvuorojen ja paneelien lisäksi ohjelmassa oli oheistapahtumia, joissa käsiteltiin mm. ihmislähtöistä teollista metaversea, tulevaisuuden digitalisointia, joka mainitaan potentiaaliltaan internetin tai pilvipalvelujen syntyä vastaavaksi muutokseksi jatkossa. Kovasti tapetilla viime aikoina julkisuudessakin ollut tekoälyn mahdollisuudet teollisuudessa myös puhuttivat ansaitusti, samoin lisäävän valmistuksen mahdollisuudet.

Yritysvierailut kuuluivat ohjelmaan, kumppaniyritykset esittäytyivät. Näyttelyalueella nähtiin itseään toiminnoiltaan paremmaksi digitaalisen kaksosen avulla ohjelmoivan robottisolun esittely. Manufacturing Performance Days järjestettiin kesäkuun alussa Tampere-talossa. Kuvassa tapahtuman lehdistötilaisuuden yhteydessä kuvattuna tapahtuman puheenjohtaja, Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman, AMEXCIn toimitusjohtaja Johannes Karjalainen ja Siemensin kehitysjohtaja Lars Maura.

Wärtsilän moottori toimii ensimmäisenä maailmassa 25 tilavuusprosentin vetyseoksella

Teknologiayhtiö Wärtsilä ja WEC Energy Group ovat testanneet menestyksekkäästi Wärtsilän moottorin kykyä toimia 25 tilavuusprosentin vetyseospolttoaineella.

Lokakuussa 2022 päätökseen saadut testit suoritettiin modifioimattomalla Wärtsilä 50SG -moottorilla WEC:in 55 MW A.J.Mihm -voimalaitoksessa Yhdysvaltojen Michiganissa. Wärtsilän moottori jatkoi energian tuottamista verkkoon koko testijakson ajan. Tämä on suurin kaupallisessa käytössä oleva joustava ja verkkoa tasapainottava moottori, joka toimii vetyseoksella, mikä tekee siitä ensimmäisen laatuaan maailmassa.

Myös Electric Power Research Institute (EPRI) osallistui testeihin ja johti moottorin toiminnan arviointia testijakson aikana. Juuri julkaistussa raportissa EPRIn analyysi vahvistaa vedyn ja maakaasun seoksen soveltuvuuden käytössä olevan Wärtsilän moottorin toiminnassa. Testitulokset myös osoittivat, että vetyä voidaan käsitellä ja käyttää turvallisesti ja luotettavasti moottoriteknologiassa. Kolmen päivän jatkuvan testauksen aikana moottorin kyky vetyseosten yhteispolttoon tuli onnistuneesti todistettua. Samalla moottorin tehokkuus parantui selkeästi ja kasvihuonepäästöt pienenivät – typpipäästösäännökset täyttäen. 95 % moottorikuorma saavutettiin 25 tilavuusprosentin vetyseoksella. Tämä todistaa, että Wärtsilän moottoreiden joustavuus polttoaineiden suhteen ei vaikuta niiden tehokkuuteen. Lisätestit osoittivat, että 17 tilavuusprosentin vetyseoksella 100 % moottorikuorma oli saavutettavissa.

Innovaatiokeskus Valmet Automotivelle

Valmet Automotive on ottanut käyttöön Uudenkaupungin autotehtaan yhteyteen rakennetun innovaatiokeskuksen. Yhtiö kehittää ja pilotoi teknologiaratkaisuihin keskittyvässä innovaatiokeskuksessa tulevaisuuden ratkaisuja autotehtaan toimintaan. Keskus on myös tärkeä osa autotehtaan Intelligent Manufacturing -ohjelmaa.

Intelligent Manufacturing -ohjelman avulla Valmet Automotive vastaa autoteollisuuden muutoksiin, jotka monimutkaistavat alan toimintaympäristöä ja vaikeuttavat ennakoitavuutta. Valmet Automotive etsii ratkaisuja, joilla tuotantoprosesseista saadaan aiempaa joustavampia ja tehokkaampia, ja joilla varmistetaan tuotantokapasiteetin optimaalinen käyttö tulevaisuudessa.

Innovaatiokeskuksella on ohjelman toteutuksessa tärkeä rooli, sillä keskuksessa Valmet Automotive kehittää ja testaa ratkaisuja, jotka lisäävät yhtiön kykyä useiden tuotteiden yhtäaikaiseen valmistukseen, erilaisten prosessien hyödyntämiseen, tuottavuuden parantamiseen sekä tarpeiltaan erilaisten asiakkaiden palvelemiseen.

Käyttöönottovaiheessa innovaatiokeskuksessa pilotoidaan muun muassa joustavaa hitsaussolua ilman perinteisiä jigejä, sekä korihitsaamon asiantuntijoiden koulutukseen hankittua virtuaalista hitsausjärjestelmää. Sisälogistiikan tarpeisiin tutkitaan sensoreiden avulla liikkuvia automaattisia AGV-kuljettimia.

Keskuksessa tutkitaan myös oman 5G-verkon tarjoamia mahdollisuuksia nopeaan tiedonsiirtoon ja toimintojen ohjaamiseen. Lisäksi kehitetään ratkaisuja, joilla kerättyä tietoa voidaan louhia eri tarkoituksiin. Ratkaisuja haetaan myös kestävään kehitykseen esimerkiksi valaisinratkaisulla, joka antaa valoa vain alueille, joissa on henkilöitä.

Käynnistimme autotehtaan Intelligent Manufacturing -ohjelman jo pari vuotta sitten, ja uudella innovaatiokeskuksellamme on ohjelman toteutuksessa keskeinen rooli. Teemme täällä asioita, jotka tähtäävät autojen valmistamiseen Uudessakaupungissa pitkälle tulevaisuuteen, kertoo Valmet Automotiven valmistustoiminnan johtaja Pasi Rannus.

Autojen sopimusvalmistajana Valmet Automotivella tarvitsee kyvykkyyttä tuotannon joustavuuteen, nopeuteen ja määriin liittyviin asiakastarpeisiin. Perinteisten jäykkien, valmistusmalliin sidottujen tuotantolinjojen sijaan joustavien tuotantosolujen verkosto mahdollistaa pitkälle automatisoidun tehtaan, joka sopeutuu tuotannon tarpeisiin.

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »