Avainsana-arkisto: Rakenteet ja materiaalit

Metallijauheuutuus vaativiin 3D-tulostussovelluksiin

Julkaistu Kirjoittaja:

Outokumpu on toimittanut alan ensimmäisen erän uutta ruostumattomasta teräksestä valmistettua jauhetta ainutlaatuiseen ilmailu- ja avaruusteollisuuden alueen 3D-tulostussovellukseen, lämmönvaihtokomponentin prototyyppiin.

Outokumpu keskittyy valmistamaan metallijauheita, joita ei vielä ole markkinoilla ja jotka soveltuvat yrityksille, jotka valmistavat osia vaativiin erikoissovelluksiin.

Outokumpu aloitti metallijauheen tuotannon lisäävän valmistusteollisuuden tarpeisiin vuonna 2023. Toukokuussa 2025 kaupallinen tuotanto laajeni ilmailu- ja avaruusteollisuuteen.

Korkea suorituskyky

”Outokumpu on sitoutunut vauhdittamaan kiertotalouden liiketoimintamalleja korkean teknologian ruostumattoman teräksen käyttökohteissa. Markkinastrategiamme lisäävässä valmistuksessa on tuoteinnovaatiot monimutkaisiin, korkean suorituskyvyn sovelluksiin. Toimintamme ytimessä on asiantuntemuksemme uusien metallijauhelaatujen valmistuksessa, mutta luotamme myös alan suunnittelukumppaneihimme luodaksemme lopputuotteita asiakkaan toiveiden mukaisesti”, Outokummun metallijauheliiketoiminnan johtaja Marten Franz sanoo.

Ilmailu- ja avaruusteollisuudelle tarkoitettu pallomainen ruostumattomasta teräksestä valmistettu jauhe on jalostettu erityisillä seoslisäaineilla, jotta austeniittisen ruostumattoman teräsjauheen suorituskyvystä saadaan entistä korkeampi.

Ratkaisu on vaihtoehto nikkelipohjaisille seoksille erittäin vaativissa 3D-tulostetuissa sovelluksissa, ja se on kehitetty vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen valmistaa komponentteja pienissä määrissä ja lyhyemmillä kehityssykleillä.

Useille teollisuudenaloille

Outokumpu valmistaa uusia jauhelaatujen seille eri aloille.

”Olemme ideoineet terveysteknologian sovelluksiin lääketieteellisen tason jauheita, jotka olisivat nikkelittömiä. Tällaista materiaalia voidaan käyttää myös koruissa, kuten nikkelittömissä ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa korvakoruissa tai kelloissa. Lisäksi Outokumpu kehittää lämmönkestäviä seoksia lisäainevalmisteisiin komponentteihin, kuten turbiineihin tai voimalaitoksiin”, sanoo Marten Franz.

Uusi päälaboratorio SSAB:lle Raaheen

Julkaistu Kirjoittaja:

SSAB:n Raahen tehtaan uusin rakennus on yhdistetty päälaboratorio ja toimistorakennus. Tehtaan laboratoriot ovat näytemäärillä mitattuna yksi Pohjoismaiden suurimmista ja ne toimivat 24/7. Näytteet laboratorioon tulevat tehtaalta putkipostisiltaa pitkin. Kaikkiaan uutta putkipostilinjaa on rakennettu tehtaalle noin kuusi kilometriä.

Raahen terästehtaan uudessa asteittain käyttöönotetussa päälaboratoriossa tutkitaan sekä teräksen valmistuksen raaka-aineita että tehtaan lopputuotteita. Täysin automatisoidun spektraalilaboratorion kokoluokasta kertoo, että vuosittain analysoidaan noin 240 000 näytettä, joista tehdään noin 4,4 miljoonaa määritystä.

Uusi päälaboratorio ja toimistotilat. Kuva: Juho Turpeinen

Uusi muodoltaan funktionaalinen rakennus, jonka virallinen nimi on Tehtaan konttori ja päälaboratorio, sijaitsee tehtaan sisäänajoreitin varrella. Uuden rakennuksen toimisto-osassa on kokous- ja vierailijatilat sekä työtilat noin sadalle toimistotyöntekijälle. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 7 836 m2 ja tilavuus 42 930 m3.

”Tämä on ollut iso projekti. Uudella päälaboratoriolla ja toimistorakennuksella valmistaudumme osaltamme tulevaan fossiilivapaan teräksen valmistukseen. Huippuluokan laboratoriotiloissa voidaan analysoida sekä raaka-aineita että tuotantoprosessin eri vaiheissa syntyvää materiaalia sekä tehdä tuotekehitykseen liittyvää tutkimusta,” kertoo SSAB:n Raahen tehtaan tehtaanjohtaja Jarkko Matkala.

Materiaalivirtojen mukaan

”Uudet tilat ovat suunniteltu materiaalivirtojen mukaan ja myös tulevaisuuden tarpeita varten. Uusissa tiloissa on huomioitu mm. pölynpoisto, äänieristys, valaistus, turvallisuus sekä erilaisten materiaalien varastointi ja kuljetusväylät. Jatkossa analyysejä voidaan tehdä vähemmillä välivaiheilla, kun laitteistoa uusitaan. Laitteet on lisäksi sijoiteltu niin, että ne on helppo huoltaa,” kehuu laboratoriopäällikkö Minna-Maarit Valkama.

Automaatiota ja laitteita ohjataan työasemien kautta, joita on valvomon lisäksi eri puolilla laboratoriota. Kuva: Jaakko Mylly

Käyttöön on otettu paljon täysin uusia laitteita. Kehityslaboratorioihin on asennettu ja kalibroitu mm. uusi instrumentoitu iskuvasara. Iskutestausvasara voi taltioida materiaalin murtumistapahtuman. Teräksen väsytystestausta tehdään vetokoneella, jonka perustukset on paalutettu kallioon asti.
Uudessa Päälaboratoriossa sijaitsevat

  1. spektraalilaboratorio ja näytteenkäsittely,
  2. kehityslaboratoriot: näytteenkäsittely, metallografia (kovuusmittaukset, mikroskopia, elektronimikroskooppi), korroosiolaboratorio ja rikkova aineenkoetus
  3. laboratorioiden toimintaa tukeva järjestelmät ja laitteet -ryhmä: laboratoriolaitteiden mekaaninen ja sähkökunnossapito ja laboratoriojärjestelmien IT-kehitys sekä tuki
    Tehdasalueella sijaitsevat lisäksi Tuotannon testauslaboratorio ja NDT (non destructive testing), Kemian laboratorio, Dimensiosuureiden kalibrointilaboratorio, Näytteenoton valvonta ja Ainestodistustoimisto.

Outokumpu rakentaa Tornioon biokoksin briketöintilaitoksen

Julkaistu Kirjoittaja:

Outokumpu rakentaa Tornioon biokoksin briketöintilaitoksen nopeuttaakseen suorien päästöjen vähentämistä

Ruostumattoman teräksen valmistaja Outokumpu etsii jatkuvasti keinoja vähentää entisestään ilmastovaikutuksia koko arvoketjussaan. Fossiilisen koksin korvaaminen uusiutuvilla, biomassapohjaisilla materiaaleilla on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää omien toimintojen suoria päästöjä.

Osana Outokummun strategiaa vahvistaa vastuullisuusjohtajuutta ja varmistaa pääsy laadukkaisiin raaka-aineisiin Outokumpu on päättänyt rakentaa briketöintilaitoksen valmistaakseen biokoksia1 Tornion tehdasalueellaan. Investoinnin suuruus on noin 30 milj. euroa, ja tarkoituksena on käynnistää biokoksin tuotanto vuoden 2025 puolivälissä.

Pienempään hiilijalanjälkeen

”Olemme tehneet vastuullisuudessa määrätietoisesti töitä – esimerkiksi kierrätysmateriaalin suuri osuus ja vähäpäästöisten energianlähteiden hyödyntäminen ovat mahdollistaneet sen, että voimme tarjota asiakkaillamme ruostumatonta terästä, jonka hiilijalanjälki on teollisuudenalan pienin. Työ jatkuu, jotta voimme saavuttaa kunnianhimoisen ilmastotavoitteemme vähentää hiilidioksidipäästöjä koko arvoketjussa 42 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2016 lähtötasosta. Fossiilisen koksin osuus suorista päästöistämme on tällä hetkellä noin 50 prosenttia. Sen korvaaminen metsä- ja puuteollisuuden sivuvirroista valmistettavalla biokoksilla on konkreettinen askel, jolla päästöjä vähennetään merkittävästi”, sanoo biokoksiprojektista vastaava johtaja Timo Huhtala.

Viimeisen vuoden aikana Outokummussa on ollut käynnissä esitutkimus oman teollisuusmittakaavan biokoksaamon rakentamisesta, ja esitutkimuksessa on työstetty suunnitelma biomassapohjaisten raaka-aineiden saatavuuden lisäämiseksi tulevaisuudessa. Suunnitelman mukaisesti kyseessä on yhdistelmä omaa tuotantoa, ulkoisia hankintoja ja kumppanuuksia.

Käyttö pelkistimenä fossiilisen koksin sijaan

Suunnitelman mukaisesti ensimmäisenä rakennetaan nyt briketöintilaitos, jossa toimittajilta hankittua biohiiltä tiivistetään biokoksiksi Outokummun tehdasalueella Torniossa. Laitoksen kapasiteetti on 25 000 tonnia vuodessa. Sen avulla hiilidioksidipäästöjä vähennetään 82 000 tonnia vuodessa, joka vastaa noin 8 000 suomalaisen vuosittaisia päästöjä. Biokoksia käytetään ferrokromituotannossa pelkistimenä fossiilisen koksin sijaan. Tällä hetkellä biokoksi on paras mahdollinen teknologia fossiilisen koksin korvaajana ferrokromituotannossa. Tornion pilottilaitoksen myötä Outokumpu voi kehittää prosessia ja sen lopputuotteita entisestään, jotta tuotantoa voi mahdollisesti kasvattaa tulevaisuudessa.

”Biomassapohjaisten raaka-aineiden käyttö tuo uusia, mielenkiintoisia mahdollisuuksia vähentää päästöjä. Olemme saavuttaneet tänä vuonna jo merkittäviä tuloksia, kun olemme onnistuneesti kokeilleet biokoksia tuotannossa, ja voimme siksi luottavaisin mielin siirtyä eteenpäin ja rakentaa oman briketöintilaitoksen”, toteaa Huhtala.  

Samanaikaisesti Outokumpu jatkaa suunnittelua investoidakseen tulevaisuudessa biokoksaamoon. Hankkeen toisessa vaiheessa kehitämme biohiilen pilottituotannon konseptia, johon sisältyy myös selvitys siitä, miten prosessin sivukaasuja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Suunnitelmissa on, että lisäpäätöksiä investoinneista tehtäisiin vuoden 2024 aikana, mikäli niiden taloudellinen kannattavuus varmistetaan.

Ympäristötuoteseloste ferrokromituotannosta

Julkaistu Kirjoittaja:

Outokumpu on julkaissut ympäristötuoteselosteen ferrokromituotannostaan alan ensimmäisenä toimijana.

Ympäristötuoteseloste on standardisoitu tapa antaa tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista.
 

”Ympäristötuoteseloste on todiste Outokummun ferrokromin pienestä hiilijalanjäljestä, ja se parantaa ferrokromin ympäristövaikutusten läpinäkyvyyttä. Lisäksi ympäristötuoteseloste on ainutlaatuinen markkinoilla, koska se on kolmannen osapuolen vahvistama ja perustuu laajaan elinkaariarviointiin. Sen avulla myös asiakkaamme voivat valmistella omat selosteensa”, sanoo Outokummun Ferrochrome-liiketoiminta-alueen johtaja Martti Sassi.


Vähähiilisten materiaalien kuten ferrokromin maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi erityisesti EU:n tulevan hiilirajamekanismin vuoksi. Mekanismin siirtymävaihe alkaa lokakuussa 2023. Tässä kehityksessä Outokummun ferrokromin ympäristötuoteseloste on suuri apu myös asiakkaillemme.”

Outokummun Ferrochrome-liiketoiminta-alueeseen kuuluvat kromikaivos Kemissä ja ferrokromisulatot Torniossa.

Kuva: Outokummun ferrokromitoiminnot sijaitsevat Torniossa samalla tehdasalueella kuin ruostumattoman teräksen toiminnot.

SSAB ja BE Group julkistavat kumppanuuden fossiilivapaan teräksen tarjoamisessa

Julkaistu Kirjoittaja:

Ruotsissa, Suomessa, Baltiassa ja Puolassa toimiva teräspalveluja tarjoava yhtiö BE Group ja SSAB ovat julkistaneet kumppanuuden, jonka avulla kartoitetaan kysyntää ja mahdollisuuksia fossiilivapaalle teräkselle.

Yhteistyö kattaa BE Groupin tärkeimmät asiakassegmentit, joita ovat erityisesti koneenrakennus ja rakentaminen. Kumppanuus auttaa täyttämään BE Groupin asiakkaiden tekniikkaan, kestävään kehitykseen ja viestintään liittyvät tarpeet tunnistamalla ja valmistautumalla tuleviin fossiilivapaan teräksen mahdollisuuksiin.

Yritysten mukaan kumppanuus takaa BE Groupin asiakkaille fossiilivapaan teräksen saatavuuden niiden siirtyessä tuottamaan fossiilivapaita lopputuotteita. SSAB:tä kumppanuus puolestaan auttaa suunnittelemaan fossiilivapaiden teräslaatujen tulevat tuotantoerät tarkemmin. Kuva: BE Group, Lotila service center.

Tavoitteena terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen

Julkaistu Kirjoittaja:

Outokumpu ja Fortum ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen tutkiakseen Outokummun terästuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämistä kehittyvän pienydinvoiman (Small Modular Reactor, SMR) avulla.

Allekirjoitetun sopimuksen puitteissa yhtiöt tekevät yhteistyötä pitkällä aikavälillä, ja selvityksen tavoitteena on arvioida pienydinvoiman toteutettavuutta Suomessa.

Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on tunnistaa mahdolliset liiketoimintamallit ja tekniset ratkaisut jatkokehitystä ajatellen. Mahdolliset investointipäätökset tehdään myöhemmin.

Outokumpu on sitoutunut 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen. Vähähiilisen energian osuuden ylläpitäminen ja kasvattaminen on sen mukaan tärkeää, jotta yhtiö voi saavuttaa kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteensa. Yksi mahdollinen vaihtoehto pienydinvoimalan sijaintipaikaksi on Outokummun tehtaiden lähialueet Torniossa.

​”Tuuli-, aurinko- ja vesivoiman lisäksi energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla ja koko yhteiskunnassa tarvitaan vakaata ja päästötöntä energiaa. Ydinvoima on siihen tällä hetkellä ainoa vaihtoehto. Siksi haluamme tutkia pienydinvoimaloiden tarjoamia mahdollisuuksia yhdessä Fortumin kanssa osana vastuullisuustyötämme”, Outokummun toimitusjohtaja Heikki Malinen sanoo.  

Mercasteel Kimet Oy:n omistukseen

Julkaistu Kirjoittaja:

Kimet Oy on ostanut maaliskuussa tehdyllä yrityskaupalla koko Mercasteel Oy:n koko osakekannan. Kauppa vahvistaa Kimetin asemaa edelleen ruostumattomien terästen ja alumiinien jakelijana.

Yrityskaupan jälkeen Mercasteel Oy:n toiminta jatkuu osana Stén-konsernia. Mercasteelin työntekijät siirtyvät Kimetin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kimet Oy:n toimitusjohtajan Mikko Stenin mukaan tuotevalikoima ja myyntiryhmän asiantuntemus vahvistuvat yrityskaupan myötä.

”Voimme palvella sekä Kimet Oy:n ja Mercasteelin asiakkaita laajemmalla tuotevalikoimalla. Alumiinituotteiden tarjoamat mahdollisuudet ja yrityskaupan mukaan tuoma synergia tuovat hyötyä molempien yritysten asiakkaille. Uskomme myös, että tämä avaa meille mahdollisuuden uusien asiakkaiden tavoittamiseen.”

Kimet Oy on ruostumattomien ja haponkestävien terästen maahantuoja ja tukkumyyjä. Yritys on osa Stén-konsernia, jonka emoyhtiö on Stén & Co Oy Ab. Mercasteel Oy on alumiinin ja ruostumattoman teräksen tukkuliike. Mercasteelin varasto Hyvinkäällä jatkaa toimintaansa, mutta toimisto siirretään kevään aikana Stén-konsernin toimitiloihin Nurmijärven teräspalvelukeskukseen.

Outokumpu myy valtaosan Long Products -liiketoiminnastaan

Julkaistu Kirjoittaja:

Outokumpu on allekirjoittanut sopimuksen myydäkseen valtaosan Long Products -liiketoiminnasta Marcegaglia Steel -konsernille, joka on yksi maailman johtavista teräksen jatkojalostajista. Kaupan myötä Outokumpu keskittyy ydinliiketoimintaansa eli ruostumattoman teräksen levytuotteisiin.

”Yrityskauppa on onnistunut päätös Long Productsin pari vuotta kestäneelle tulosparannusohjelmalle. Marcegaglian myötä olemme löytäneet vastuullisen ja sitoutuneen omistajan, joka tulee edelleen kehittämään pitkien tuotteiden liiketoimintaa. Yrityskauppa on luonteva askel Outokummun strategiassa, jonka mukaisesti voimme nyt keskittyä ydinliiketoimintaamme eli ruostumattoman teräksen levytuotteisiin”, Outokummun toimitusjohtaja Heikki Malinen toteaa.

Kokonaismyyntihinta ilman velkoja ja käteisvaroja on 228 miljoonaa euroa. Outokumpu odottaa kaupan toteutuvan vuoden loppuun mennessä.

SSAB Hämeenlinna 50 vuotta

Julkaistu Kirjoittaja:

Nykyisen SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan käynnistymisestä on tullut kuluneeksi 50 vuotta. Rautaruukki Oy:n hallintoneuvosto oli päättänyt kylmävalssaamon ja kuumasinkittämön rakentamisesta Hämeenlinnaan. Tuotanto tehtaalla käynnistyi 17.1.1972 ensimmäisen kelan valssauksella.

Vuonna 1960 perustetulla Rautaruukilla vallittiin Hämeenlinna tehtaan sijaintipaikaksi asiakaskunnan sijainnin mukaan, silloinen asiakaskunta oli lähellä noin kahden tunnin kuljetusmatkan säteellä tehtaasta. Raaka-aineena käytettävät kuumavalssatut kelat voitiin myös kuljettaa joustavasti junalla Raahen terästehtaalta Hämeenlinnaan.

Ennen tuotannon käynnistymistä oli tehtaan henkilöstöä koulutettu Yhdysvalloissa. Noin 30 esimiestä ja käyttöhenkilöstöön kuuluvaa oli kolmen kuukauden ajan oppimassa kylmävalssausta yhdysvaltalaisella tehtaalla. Kotimaahan palattuaan he kouluttivat tehtaan muun henkilöstön. Tuotannon aloitusvuonna henkilöstön määrä oli 500.

Pohjoismaihin ja Eurooppaan

Aluksi tuotteita toimitettiin vain kotimaahan, mutta tänä päivänä noin 70 % tehtaan tuotteista menee vientiin pääosin Pohjoismaihin ja Eurooppaan.

Hämeenlinnan tehtaan päätuotteita ovat kylmävalssatut, sinkityt ja maalipinnoitetut teräsnauhat, -levyt ja -rainat. Metallipinnoitettuja tuotteita käytetään muun muassa autoteollisuudessa ja rakentamisessa.

Vuonna 2014 Rautaruukin yhdistyttyä ruotsalaiseen SSAB:hen tehtaan rooli muuttui niin, että SSAB:n kaikkien sinkittyjen tuotteiden valmistus keskitettiin Hämeenlinnan tehtaalle.

Alueen suurimpia työnantajia

Hämeenlinnan tehdas on merkittävä osa SSAB:n toimitusketjua, jossa Raahen tehtaalta tulevaa kuumavalssattua terästä jatkojalostetaan sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille. Hämeenlinnassa sinkittyjä tuotteita toimitetaan jatkojalostettavaksi muun muassa SSAB:n putkitehtaille sekä maalipinnoituslinjoille. Maalipinnoitettuja tuotteita toimitetaan muun muassa SSAB:n tytäryhtiölle Ruukki Constructionille, joka valmistaa niistä katto- ja julkisivutuotteita.

”SSAB on alueen suurimpia työnantajia, joka työllistää tällä hetkellä noin 1 000 henkilöä. Tärkeä osa menestystä on ollut kykymme vastata muuttuviin asiakastarpeisiin. SSAB on edelläkävijä fossiilivapaan teräksen valmistuksessa ja se tulee olemaan tärkeä osa myös Hämeenlinnan tehtaan tulevaa kehitystä”, kertoo Hämeenlinnan tehtaanjohtaja Anders Ek.

SSAB suunnittelee mittavaa uudistusta ohutlevytuotantoon

Julkaistu Kirjoittaja:

SSAB:n hallitus on tehnyt suuntaa-antavan päätöksen yhtiön pohjoismaisen ohutlevytuotannon uudistamisesta ja vihreän siirtymän nopeuttamisesta. Tavoitteena on korvata nykyinen ohutlevytuotantojärjestelmä ns. minimill-pohjaisella tuotannolla, ja päästä samalla suurelta osin eroon hiilidioksidipäästöistä jo vuonna 2030, vuosia aiemmin kerrottua nopeammin.

Päätöksen taustalla on yrityksen mukaan fossiilivapaan teräksen kasvava kysyntä, ja sen toteutuminen edellyttää tarpeellisen infrastruktuurin olemassaoloa, etenkin riittävää määrää fossiilivapaata sähköä.

”Mikäli kykenemme ratkaisemaan kysymykset sähkönsaannin ja ympäristölupien osalta, on mahdollista siirtyä koko yhtiössä suurelta osin fossiilivapaaseen tuotantoon 15 vuotta aiempaa suunnitelmaa nopeammin. Suunnitelma mahdollistaa laajemman tuotevalikoiman ja paremman kustannusaseman”, toteaa SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist.

SSAB:n Raahen tehdas.

Vähennystä päästöihin 8 miljoonalla tonnilla vuodessa

SSAB on yhdessä kumppaniensa kanssa toteuttanut hiljattain fossiilivapaaseen teräkseen liittyvän Hybrit-projektin sekä suunnitellut Ruotsin Oxelösundin tehtaan tuotantojärjestelmän muutosta. Nyt myös SSAB:n muiden pohjoismaisten tuotantopaikkakuntien tuotantojärjestelmää ollaan uudistamassa tulevien 10 vuoden aikana eli selvästi nopeammin kuin aiemmassa suunnitelmassa, jossa tavoitevuonna oli 2045. Tuotantopaikkakuntien muutosten aikataulujärjestykseen vaikuttaa mm. tarpeellisen infrastruktuurin olemassaolo, ennen kaikkea kilpailukykyisen fossiilivapaan sähkön saatavuus. Suunnitelman toteutuminen tarkoittaa, että SSAB:n fossiiliset päästöt suurelta osin eliminoidaan seuraavan vuosikymmenen alkuun mennessä, mikä tarkoittaa noin 8 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä vuositasolla tämän hetken tasosta. Investointien ansiosta Ruotsin kokonaishiilidioksidipäästöt voivat vähentyä noin 10 % ja Suomen päästöt vastaavasti noin 7 %.

Uusi tuotantojärjestelmä

SSAB:n tavoitteena on rakentaa uusi pohjoismainen tuotantojärjestelmä nykyisen liiketoimintastrategian pohjalta. Uusi järjestelmä tuo lisäkapasiteettia yrityksen premium-tuotteille, paremman kustannusaseman ja fossiilivapaan tuotantojärjestelmän. Uuden suunnitelman ajatuksena on Ruotsin Luulajan ja Raahen tehtaiden uudistaminen kustannustehokkaalla minimills-tuotannolla, johon sisältyvät valokaariuunit ja valssaamot sekä Ruotsin Borlängen ja Hämeenlinnan tehtaiden kehittäminen samalla uusiin tuotantoprosesseihin sopiviksi.

Kaikkiaan arvioidaan strategisten investointien pohjoismaiden ohutlevytuotantoon nousevan noin 45 miljardiin Ruotsin kruunuun vuosina 2022-2030. Samalla poistuu investointitarve nykyiseen tuotantojärjestelmään, joka pohjautuu masuuneihin ja valssaamoon.

Luulajan tehdas.

Laajempi tuotevalikoima ja parantunut kustannusasema

Investoinneilla laajennetaan SSAB:n mukaan sen premium-tuotteiden, pitkälle kehitettyjen erikoislujien terästen (AHSS) ja nuorrutusterästen (Q&T) valikoimaa. Laajentuva terästen dimensiovalikoima paremmilla toleransseilla laajentaa mm. tarjontaa ajoneuvoteollisuudelle. Etuja yrityksen mukaan ovat laajempi tuotevalikoima erikoisteräksissä ja parempi fossiilivapaiden terästuotteiden tuotevalikoima. Etuihin kuuluvat alemmat kustannukset mm. tehokkaamman tuotannon ja materiaalivirtojen ja lyhyempien läpimenoaikojen ansiosta, hiilidioksidipäästöistä syntyvien kustannukset poistuminen masuunien sulkemisen tahdissa ja joustavuus suhdannevaihteluiden kohtaamiseen.

SSAB:n mukaan strateginen investointiohjelma voidaan rahoittaa yhtiön omalla kassavirralla. Lupaprosessit Luulajan ja Raahen tehtaiden osalta alkavat tänä vuonna.

”Nopealla teollisen tuotantojärjestelmän uudistamisella voimme luoda uusia fossiilivapaita arvoketjuja, rakentaa pitkän aikavälin kilpailukykyä ja varmistaa tulevaisuuden työpaikkoja pohjoismaisessa teollisuudessa. Vahvistamme SSAB:n markkina-asemaa samalla, kun vähennämme hiilidioksidipäästöjä ja tarjoamme merkittävän panoksen ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi”, sanoo Martin Lindqvist.

« Vanhemmat artikkelit