Kategoria-arkisto: Ohjelmistot

Digitaalinen kaksonen tulkitsee todellisuutta ja tehostaa toimintaa

Julkaistu Kirjoittaja:

Digitaalisia kaksosia ja niiden mahdollistamaa uutta palveluliiketoimintaa kehitetään LUT-yliopistossa. Tarkoitus on tukea teollisuusyritysten digitaalista murrosta ja kasvua.

LUT-yliopistossa kehitetään digitaalisia kaksosia teollisuusyritysten kasvun tueksi. Digitaalinen kaksonen (Digital Twin) tarkoittaa esimerkiksi tuotantokoneen virtuaalista kopiota. Tietokoneella tehty kopio voi mallintaa suuriakin kokonaisuuksia, kuten tehdassalia koneineen, tuotantoprosesseineen, järjestelmineen ja työntekijöineen.

Digitaalisen kaksosen kautta voidaan seurata reaaliajassa koneiden tehoja, lämpötiloja, rakenteiden jännitteitä ja vaikkapa kuluvien osien rasituksia. Kopioista saatu data on visualisoitu pitkälle viedyissä järjestelmissä yhdellä silmäyksellä ymmärrettäväksi. Datasta nähdään, miten tuotantoa voidaan tehostaa esimerkiksi puuttumalla koneiden käyttöasteisiin tai häiriötä ennakoiviin tilanteisiin.

”Digitaalinen kaksonen poikkeaa perinteisestä mallinnuksesta siinä, että sitä voidaan hyödyntää niin monessa tuotantoprosessin vaiheessa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi tuotekehityksessä, markkinoinnissa, kunnonvalvonnassa, perehdytyksessä ja käyttäjäkoulutuksessa”, LUT-yliopiston konetekniikan professori Aki Mikkola sanoo.

Digitaalisen kaksosen avulla voidaan myös suunnitella ja testata kustannustehokkaasti ja turvallisesti sellaista, mitä ei vielä ole olemassa, esimerkiksi tehtaan laajentamista. Mallinnuksista nähdään, miten tuotantolinjat, työntekijät, robotit ja trukit mahtuisivat toimimaan suunnitellussa tilassa, tai miten hajautunut hukkalämpö on tehokkaimmin siirrettävissä takaisin kiinteistön energiajärjestelmään.

Rauta ja ohjelmisto yhteen

Aki Mikkola ja LUT-yliopisto ovat mukana monitieteisessä Digibuzz-hankkeessa, jossa pyritään löytämään digitaalisten kaksosten ja mallinnuksen parhaimmat ratkaisut teollisuuden hyväksi. Hankkeessa tarkastellaan, millaiset digitaalisiin kaksosiin perustuvat uudet liiketoimintamallit ovat mahdollisia ja miten.

Yksi hankkeen yrityskumppaneista on teollisuudelle verkkosovellusratkaisuja tarjoava Process Genius Oy. Toimitusjohtaja Jani Akkila kertoo, että yrityksen tavoitteena on kehittää Digibuzz-hankkeessa oma digitaalisten kaksosten alusta, jonka pohjalta voidaan luoda, tuotteistaa ja globaalisti markkinoida uusia liiketoimintamalleja.”Esimerkiksi Rauten kanssa, joka myös on hankkeessa, voisimme luoda paketin, jossa valmistuslaitteiston mukana myydään myös sen digitaalinen kaksonen. Yhteistyöllä optimoitaisiin ja nostettaisiin molempien yritysten palvelutasoa”, Akkila sanoo.

LUTin erikoistutkijan Juhani Ukon mukaan myös valmistuskoneen pelkkien tehojen liisaaminen (leasing) tai huoltokokonaisuuksien myyminen voivat olla uudenlaisia teollisuuden palveluita.

”Tehtaan omistaja on aiemmin joutunut pohtimaan, milloin mitkäkin päivitykset ja huollot ovat oikeasti tarpeen. Mallinnuksesta nähdään, mihin osiin on tartuttava ja missä järjestyksessä, jotta tuotanto pysyy tehokkaana”, Ukko selventää.

Digitaalisella kaksosella voidaan siis edistää myös oman toiminnan autonomisuutta. Samalla säästetään energiaa, luontoa ja raaka-aineita. Digitaalisen kaksosen kautta, tuotantolinjan komponentteja reaaliaikaisesti seuraamalla, voidaan vaikuttaa jopa elintarvikkeen kilohintaan.

”Samalla päästään käsiksi tuotantoketjun hyödynjakomalliin eli kustannusten ja voiton jakautumiseen osapuolten kesken”, Ukko sanoo.

Yrityksiltä uusien digitaalisen mahdollisuuksien hyödyntäminen ei edellytä varsinaisesti uutta osaamista, sanoo Process Geniuksen Jani Akkila. ”Yritykseltä tarvitaan liiketoiminnan substanssiosaaja, joka tuntee tehtaansa ja laitteensa ja tietää parhaiten, minkä asioiden seuraamisesta digitaalisesti on eniten hyötyä”, Akkila kiteyttää.

Moderni tehdasautomaatiojärjestelmä luokkahuoneisiin

Julkaistu Kirjoittaja:

Fastems on lanseerannut uusia tuotteita, joiden avulla oppilaitokset ja yritykset pääsevät nopeasti hyötymään valmistavan teollisuuden tehdasautomaation tarkoitetuista digitaalisista ratkaisuista. Fastemsin Digital Manufacturing eli DM-ratkaisut toimivat opetusvälineinä, ja lisäksi yritykset pääsevät niiden avulla kouluttamaan ja testaamaan automaatiojärjestelmän ennen käyttöönottoa tai simuloimaan sen toimintaa tuotannon aikana.

Digitaalisen valmistuksen ansiosta tehdasautomaatiojärjestelmää voi simuloida, kouluttaa ja esitellä asiakkaille, opiskelijoille tai työntekijöille täysin virtuaalisesti. Fastemsin mukaan DM on kustannustehokas tapa demonstroida ja kouluttaa uusinta tehdasautomaatioteknologiaa.

Realistista visualisointia

Uusien tuotteiden avulla voidaan opettaa joustavan valmistuksen teoriaa, esitellä joustavaa valmistusta sekä erilaisia joustavan valmistuksen järjestelmiä ja käytännöllistää luokkaopetusta realistisilla visualisoinneilla.

”DM hyödyttää oppilaitoksia, mutta lisäksi siitä on taloudellista ja tuotannollista etua teollisuusasiakkaillemme, koska he pääsevät simuloimaan järjestelmänsä ennen laiteasennuksia”, kertoo tuotepäällikkö Janne Kivinen.

”Yritykset voivat tehdä valmisteluja ennen järjestelmän toimitusta, mikä säästää kallista aikaa käyttöönotossa. Ohjelmiston ja layoutin verifiointi voidaan testata myynnin ja toimituksen aikana, ja detaljitason simuloinnin ja visualisoinnin avulla voidaan testata vaihtoehtoja ennen tietyn asettelun tai järjestelyn valintaa. Työntekijät voicat opetella järjestelmän käyttöä turvallisessa ja vuorovaikutteisessa ympäristössä häiritsemättä tuotantoa. Meillä on kehitteillä vielä uusia ja innovatiivisia toimintoja, joilla voi simuloida ja analysoida vaihtoehtoisia tuotantoskenaarioita ja tehdä päätökset niiden tulosten perusteella.”

Kolme vaihtoehtoa

Fastemin mukaan ratkaisuvaihtoehtoa on kolme: tuotannonohjausohjelmisto Virtual MMS (Manufacturing Management Software), joustava valmistusjärjestelmä Virtual FMS (Flexible Manufacturing System) ja ketterä valmistussolu Virtual AMC (Agile Manufacturing Cell).

Kaikkiin ratkaisuihin sisältyy Fastemsin tuotannonohjausohjelmiston käyttö ja ympärivuotokautinen asiakastuki. Virtual FMS– ja Virtual AMC-vaihtoehdoissa on mukana Visual Components-malli eli 3D-simulointiohjelma, jota voi soveltaa layout-suunnitteluun, tuotannon simulointiin, offline-ohjelmointiin ja PLC-verifiointiin ja joka toimii järjestelmän valmistuslaitteistona, Kaikki kolme tuotetta voidaan asentaa paikallisesti, ja Virtual MMS:aa voi käyttää myös pilvipalveluna.

Erinomainen lisä luokkaopetukseen

”DM on erinomainen lisä luokkaopetukseen. Ratkaisun avulla pystymme tuottamaan oppilaillemme erinomaisen oppimiskokemuksen tavallisessa luokkaympäristössä. Olemme saaneet kursseista todella hyvää palautetta, ja tämän järjestelmän avulla voimme jatkuvasti kehittää ja parantaa opetustapojamme, kertovat yliopisto-opettaja Hasse Nylund ja professori Minna Lanz Tampereen yliopistosta.

”Fastemsin DM-tuotteet siirtävät valmistuksen käytännön virtuaalimaailmaan”, Janne Kivinen kuvailee. ”Entistä parempien visualisointien ansioista asiakkaat ymmärtävät ratkaisujen taustalla vaikuttavat konseptit ja pääsevät hyödyntämään järjestelmiään entistä tehokkaammin. Käytännön kokemus on erittäin arvokasta opetuksessa, ja sitä on vaikeaa saada, kun kyseessä on mittava ja monimutkainen järjestelmä, joten järjestelmän tuonti virtuaalisena luokkahuoneeseen on erinomainen harjoitteluvaihtoehto.”

Ensiaskel Digital Twiniin

DM-konsepti on Fastemsin mukaan ensimmäinen askel kehitettäessä Fastemsin automaatioratkaisujen digitaalista kaksosta (Digital Twin), joka auttaa käyttämään ja huoltamaan järjestelmään entistä paremmin ja tuottavammin. Tulevaisuudessa digitaalisten kaksosten avulla voidaan seurata järjestelmää, sen parametrejä ja kaikkia vuorovaikutustahoja järjestelmän koko elinkaaren ajan, minkä ansioista yritykset voivat kehittää entistä parempia välineitä tuotannon optimointiin, ylläpitoon ja älykkääseen valmistukseen.

Fastems valmistaa älykkäitä tehdasautomaatioratkaisuja ja on toimittanut yli 4000 asennettua järjestelmää päämarkkinoilleen Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Yrityksen liikevaihto vuonna 2018 oli 90 miljoonaa euroa ja se työllistää 450 henkilöä.

Cenic muutti Linnakallioon – Ohjelmistoja ja täsmäkoulutusta

Julkaistu Kirjoittaja:

Cenic Finland Oy on muuttanut ja toimii nyt uusissa tiloissa Pirkkalan Linnakalliossa. Muutto toi lisää tilaa yrityksen koulutustoiminnoille ja sujuvan sijainnin Tampereen läntisen ohitustien varrelle.

Cenic Finland on konepaja-automaation ohjelmistoihin, koulutukseen ja NC-ohjelmointiin erikoistunut yritys.

Cenic myy useita metallialan ohjelmistoja Suomessa, ja keskeisin niistä on GibbsCam, CAD/CAM-ohjelmisto, mikä soveltuu lastuavan työstön NC-ohjelmointiin aina kaksiakselisista työstökoneista moniakselisiin MTM-työstökoneisiin saakka. Lisäksi paletissa on useita ohjelmia alan suunnitteluun, tuotantoon, tiedonsiirtoon sekä dokumentointiin.

Ohjelmistoja, koulutusta ja ohjelmointeja

Ohjelmistomyynnin lisäksi koulutus ja ohjelmointityöt yrityksille ovat Cenicin keskeistä toimintaa.

”Tämän päivän tuotantokoneet ovat huippuominaisuuksin varustettuja tuotteita, samoin niiden käyttöön liittyvät ohjelmistot ovat hyvin monipuolisia. Jotta koneista ja ohjelmistoista saadaan hyöty irti, tarvitaan osaavaa henkilöstöä niitä käyttämään. Tämä koulutus on meidän tehtäväkenttäämme, ja siinä on apuna juuri pitkä käytännön kokemuksemme NC-koneistuksesta ja ohjelmoinnista eri ohjausjärjestelmillä. Pystymme toteuttamaan myös CNC-koulutusta eri koneiden ohjauksille meidän simulaattoreilla tai asiakkaan tiloissa kyseisellä koneella”, kertoo Cenicin toimitusjohtaja Petri Niittynen.

Cenic tarjoaa alan yrityksille koulutuspaketteja, jota räätälöidään asiakkaan tarpeisiin ja konekantaan. Tyypillisiä ovat Niittysen mukaan muutaman päivän alan paketit, joiden opit saadaan välittömästi koulutuksen jälkeen yrityksissä suoraan käyttöön.

”Tämä kysyntä koulutukselle, mikä kattaa niin ohjelmoinnin kuin käytännön koneistuksenkin toiminnot, on kasvanut viime aikoina vahvasti. Lisäksi teemme yrityksille laajasti ohjelmointeja eri tarpeisiin, viime aikoina mm. 5-akseliohjelmoinnit ovat työllistäneet kovasti”, Niittynen toteaa.

Uudet tilat toivat lisää tilaa yrityksen toiminnoille, kertoo Petri Niittynen.

Uutta tilaa hyvällä sijainnilla

Juuri toiminnan kehittymiseen ja varsinkin koulutustoiminnan kasvuun liittyen Cenic siirsi toimintansa hiljattain Tampereen Hervannasta vastarakennuttuihin tiloihin Pirkkalan Linnakallion alueelle.

”Saimme muuton myötä mukavasti tilaa koulutuksen käyttöön, ja oheen hyvät konttoritilat. Yksi etu tässä paikassa on sijainti. Tilamme sijaitsee tässä Tampereen läntisen ohitustien varrella, mihin on helppo tulla mistä päin tahansa.”

”Mukava seikka on sekin, että Linnakallion alueella toimii muitakin metallin toimijoita, ja lisää on tulossa”, toteaa Petri Niittynen.

Yritys muutti Pirkkalaan alkukesällä. Samalla uusien tilojen ohella yrityksen henkilöstö vahvistui yhdellä uudella ammattilaisella. Vahvan koneistus- ja ohjelmointitaustan omaava Iiro Sipilä toimii nyt Cenicillä CAM-asiantuntijana.

Kari Harju

Koneistuksen modernit mahdollisuudet kiinnostavat käyttäjiä

Julkaistu Kirjoittaja:

Koneistuksen modernit mahdollisuudet kiinnostavat käyttäjiä. Tämä todettiin alkukesästä, kun yli 50 aiheesta innostunutta toimijaa suuntasi Aalto Yliopiston Konetekniikan laitokselle Otaniemeen aamupäivän ajaksi kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta. Esillä oli Workshoppeja mm. CAM- ohjelmoinnista, dynaamisista työstöradoista, lastuamisesta ja työkaluista sekä tarkastusmittauksesta, unohtamatta demokappaleita ajettuna Matsuura MX-520 työstökeskuksella.

Nykyaikaisen koneistuksen mahdollisuudet keräsivät kiinnostuneita Aalto Yliopiston Koneteknii-kan laitokselle Otaniemeen Zenexin ja yhteistyökumppanien ajankohtaistapahtumaan alkukesästä.

Idea avoimesta asiakastapahtumasta, joka tuo esille modernin koneistuksen mahdollisuuksia laaja-alaisesti ja takertumatta johonkin tiettyyn osa-alueeseen, oli ollut Mastercam-ohjelmiston maahantuojan Zenex Computing Oy:n tavoitteena jo pidemmän aikaan. Alkuvuodesta päästiin toimintaan, kun Aalto-Yliopiston Konetekniikan laitoksen avulla syntyi mahdollisuus hyödyntää heidän tilojaan ja riittävät puitteet laadukkaalle asiakastapahtumalle oli saavutettu.

Alusta asti tavoite oli selkeä, tapahtuman sisällön tulee olla monipuolinen ja kiinnostava niin opiskelijoille kuin ammattilaisille. Yhteistyökumppaneiden kerääminen kävi nopeasti ja Zenexin vetämänä kokoon saatiin ryhmän, jossa oli edustettuna Mastercam ja CAM osaamisen ammattilaiset Camcut, Camaster ja Camtek.  Laadukkaat työkalut ja konepajatarvikkeet sekä näiden osaaminen löytyi läheltä Camcut Oy:n muodossa. Makrum toi panoksensa työstökeskusten tuntemuksessa ja Hexagon vahvisti tätä tiimiä mittalaitteiden ja mittausteknologian muodossa.

Suuren panoksen päivään toi myös Aalto- Yliopisto ja konetekniikan, mikä mahdollisti tapahtuman syntymisen ja edisti ajankohtaisen tiedon ja taidon välittämistä kiinnostuneille.

Demokappaleiden ajoa koneistuskeskuksella.

Kolme erillistä workshopia

Jo ennakkoilmoittautuminen vakuutti järjestäjät siltä, että aihe kiinnostaa kovasti.

Itse tapahtuma vetikin hyvin osallistujia ja kävijät jakautuivat niin koneistuksen koboltinkoviin ammattilaisiin, kuin hieman kevyemmän taustan omaaviin tekijöihin. Päivä rakentui kolmen erillisen Workshopin ympärille, jossa osallistujat pääsivät ammattilaisten opastuksella tutustumaan eri osa-alueisiin.

Workshop 1 käsitteli työkaluvalintojen merkitystä sekä dynaamisia työstöratoja. Workshopin aikana ajettiin mallikappale Walter Toolsin lastuavilla työkaluilla, Matsuuran MX-520 5-akselisella työstökeskuksella, sekä käytiin samalla läpi oikeiden työkaluvalintojen merkitystä ja dynaamisen liikkeen vaikutusta työstöön. Harvoin on mahdollista saada samaan tilaan alan monipuoliset ammattilaiset ja päästä näyttämään eri osa-alueiden vaikutukset käytännössä, mutta nyt se oli mahdollista. Workshopin aikana kuvattiin myös video kappaleen työstöstä, joka on nähtävillä Camcutin YouTube-kanavalla osoitteessa www.youtube.com/camcut.fi

Päivän teemoja olivat mm. CAM- ohjelmointi, dynaamiset työstöradat, lastuaminen, työkalut sekä tarkastusmittaukset.

Workshop 2 käsitteli tehokasta CAM-ohjelmointia ja Mastercam ohjelmiston keskeisimpiä ominaisuuksia, kuten moniakselin automaattinen jäysteenpoisto, osittainen ketjutus, leikkauskuvanto, Sorvauksen 3D-työkalut ja työstöratojen näyttöihin päivitettyjä lisäominaisuuksia. Samalla avattiin myös hieman kesän aikana ilmestyvän uusimman Mastercam ohjelmistoversion ominaisuuksia.

Workshop 3 oli mielenkiintoinen lisä monelle kokeneemmallekin koneistajalle, sillä tässä käsiteltiin kappaleiden tarkastusmittausta ja mahdollisuuksia. Verisurf- mittausohjelmisto ja ROMER Absolute Arm -yhdistelmällä toteutettiin ja käytiin läpi ensimmäisen workshopin yhteydessä työstetty kappale ja tarkasteltiin sen mittatarkkuutta ja ominaisuuksia reaaliaikaisesti.

Päivän sisällöstä saatu palaute oli positiivista ja vastaaville tapahtumille on selkeästi kysyntää. Ohjelmisto-osaaja Zenex Computing Oy tulee toteuttamaan vastaavia tapahtumia laajemminkin koko Suomen alueella vielä kuluvan vuoden aikana. Zenex kiittää osallistujia sekä yhteistyökumppaneitaan.

Mikko Nymanin johtama Fastems lisää panostuksiaan kotimaahan

Julkaistu Kirjoittaja:

Mikko Nyman aloitti Fastems Oy Ab:n toimitusjohtajana toukokuun alussa. Uusi toimitusjohtaja korostaa asiakkaan ymmärtämisen merkitystä yrityksen toimintojen ytimessä. Samalla Fastems palaa juurilleen, kotimaahan satsataan vientimarkkinoiden ohella.

Mikko Nyman aloitti Fastemsin toimitusjohtajan tehtävässä toukokuun alussa. Asiakkaan ja asiakkaan liiketoimintojen ymmärtäminen on hänen mukaansa Fastemsin toiminnan pysyvä ydin.

Mikko Nyman, (40), KTM, on toiminut Fastemsilla vuodesta 2014 lähtien.

Nyman tuli Fastemsille talousjohtajaksi vuonna 2014 Sandvikilta ja siirtyi Fastemsin Tampereen yksikön liiketoimintajohtajaksi vuoden 2017 alussa. Varatoimitusjohtajana hän toimi viime syksystä lähtien ja toukokuun alusta hän aloitti toimitusjohtajana.

Vahva perusta

Uusi nuori toimitusjohtaja seuraa Fastemsin johdossa Tomas Hedenborgia, viime vuosien työpariaan.

Sinä aikana yritys kasvanut voimakkaasti, kansainvälistynyt edelleen ja kehittänyt tuote- ja palvelutarjontaansa. Parin viime vuoden kehityksestä ja sen tuloksista kertovat vaikkapa myynnin yli 80 prosentin kasvu, 90 miljoonan euron nykyliikevaihto, 95 prosentin vienti ja 450 ammattilaisen nykyhenkilöstö.

Muutosprosessin seurauksena tuotetarjontansa osalta yritys keskittyy nyt kokonaisuudessaan kone- ja tehdasautomaatioon, monimuotoisia tuttuja tuotteita ovat mm. Fastemsin kontti- ja FMS-järjestelmät.

Viime aikoina tuotepuolella selkeä uusi alue on jatkuvasti monipuolistuva yrityksen ohjelmistosuunnittelu.

”Ohjelmistoja olemme tehneet toki pitkään jyrsinnän soluratkaisuihin, mutta viime vuosina tarjonta on laajentunut tehdasohjelmistojen kokonaisratkaisuksi ja sen myötä mm. sorvaukseen. Tämä on ollut asiakkaidemme toive ja sen myötä tarjonta on jatkuvasti laajentunut. Suunta on mielenkiintoinen ja jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa”, Mikko Nyman sanoo.

Myös kotimaa tärkeä suunta

Fastemsin toiminnoissa suunta on viime aikoina ollut vahvasti ulkomaille.

Silti myös kotimaahan panostetaan, itse asiassa enenevästi.

”Kotimaa on meille tärkeä suunta ja täällä on runsaasti toimijoita, joiden kanssa haluamme jatkuvasti tehdä tiivistä yhteistyötä. Parin viime vuoden aikana teollisuus Suomessa on saanut taas vauhtia ja sen myötäkin toiminnot kotimaassa ovat aktivoituneet. Esimerkiksi kookkaita FMS-järjestelmiä on kotimaahan toimitettu useita”, sanoo Mikko Nyman.

Parin viime vuoden aikana Fastemsin liiketoiminta Suomessa on Nymanin mukaan peräti kolminkertaistunut.

”Kun vientiä on viime vuosina kasvatettu, voi kuitenkin olla, että satsaukset kotimaahan ovat jääneet ehkä liiankin vähälle huomiolle. Haluankin, että jatkossa palaamme juurillemme ja satsaamme myös kotimaahan energiaa jälleen aiempaa enemmän. Kotimaisen teollisuuden menestys on tärkeä asia koko kansantaloudelle, ja haluamme toki edistää sen kilpailukykyä ja olla osaltamme myös tuotteinemme sitä tukemassa”, toteaa Nyman.

Asiakkaan eduksi

Fastems on kasvanut vahvasti viime vuodet ja Mikko Nyman näkee myös yrityksen lähitulevaisuuden varsin positiivisena.

”Suhdanteet toki mietityttävät, tämä on syklinen ala. Saksan tilanne on haastavin mm. autoteollisuuden vaikeuksien jälkeen ja sähköautomurroksen ansiosta, mutta toisaalta tilauskantamme on varsin hyvä kasvun jälkeen ja kysyntä kasvaa juuri nyt mm. Kiinassa ja Yhdysvalloissa osaavasta työvoimasta vallitsevan pulan takia. Se on yksi vahva driver kohti automaatiota. Näin kokonaisuutena näkisinkin lähinäkymät varsin valoisina.”

Toimitaanpa ulkomailla tai Suomessa, asiakasnäkökulman Mikko Nyman haluaa pitää kaikkien toimintojen keskiössä.

”Asiakkaan ja hänen liiketoimintojensa ymmärtämisen ja kehittämisen pitää olla kovassa ytimessämme. Kun ymmärrämme asiakkaan tekemistä, pystymme kehittämään markkinoille yhä parempia ratkaisuja. Oikeita teknologioita asiakkaita hyödyntäen, se on Fastemsin toiminnan ohjelinja nyt ja tulevaisuudessakin”, Mikko Nyman toteaa.

Tampereen naapurissa Pirkkalassa asuvan Mikko Nymanin omaan toimintaan ja vireyden ytimeen kuuluvat työn lisäksi perhe ja harrastukset. Viimeksi mainittuja ovat mm. lukeminen ja kuntoliikunta.

Fastems Oy Ab

Vuonna 1901 perustetun Fastemsin tuotteita ovat älykkäät tehdasautomaatioratkaisut. Fastems on toimittanut yli 4000 asennettua järjestelmää päämarkkinoilleen Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Fastemsin liikevaihto vuonna 2018 oli 90 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 450 henkilöä. Päätoimipaikka on Tampereen Lahdesjärvellä.

Kari Harju

Finn-Power juhli Seinäjoella – tehtaan avajaiset ja viisikymppiset samassa paketissa

Julkaistu Kirjoittaja:

Finn-Power Oy:n uuden tehtaan avajaisia vietettiin Seinäjoella maaliskuulla. Samassa yhteydessä juhlistettiin yrityksen tasavuosikymmeniä. Finn-Power aloitti toimintansa Alahärmässä vuonna 1969, 50 vuotta sitten.

Uusi 20 000 neliömetrin tehdas tarjoaa nykyaikaista tilaa Finn-Powerin toiminnoille.

Finn-Powerin muutto uusiin tiloihin valmistui viime vuoden lopulla. Kaikkiaan se oli kolmen vuoden projekti.

Kun Kauhavan tilojen huolto- ja ylläpitokulut kasvoivat ja tilat olivat osin myös esimerkiksi korkeutensa suhteen epäkäytännölliset, yritys lähti etsimään uusia mahdollisuuksia tuotantonsa järjestämiseen.

Näin päädyttiin yrityksen tuotannon nykylinjauksiin, eli mm. kookkaiden järjestelmien valmistamiseen ja kokoamiseen tarkoituksenmukaisen uuden tehtaan rakentamiseen.

Sen sijaintipaikaksi valikoitui Seinäjoki, aluekeskus, josta yhteydet ovat hyvät kaikkialle ja keskeisestä sijainnista on apua myös rekrytoinneissa.

Kun Prima Industrien konsernihallinto hyväksyi suunnitelman, nousi Seinäjoen uudelle teollisuusalueelle Rovekseen uusi tehdas. Rakennuttaja oli Seinäjoen Yrityskiinteistöt Oy ja rakentaja Lujatalo Oy. Kooltaan tehdas on noin 20 000 neliömetriä. Töissä siellä on nyt lähes 400 ohutlevytuotannon ammattilaista.

Uusi tehdas Roveksen teollisuusalueella Seinäjoella on myös ulkoapäin vaikuttavan näköinen kokonaisuus.

Nykyaikaista tuotanto- ja hallintotilaa

Finn-Powerin tehdas on tehokas paketti nykyaikaista tuotanto- ja hallintotilaa.

Tehtaalle tultaessa saavutaan aulatilaan, johon yhdistyy neuvottelutiloja ja ruokala. Kolmeen kerrokseen sijoittuviin toimistotiloihin siirrytään joko hissillä tai kierreportaikon kautta. Myös tuotannon tiloihin on yhteys aulasta.

Uudet tilat on toteutettu täsmänä yrityksen tarpeisiin. Toimistotilat muodostavat tehokkaan kokonaisuuden, jossa siirtymät työpisteiden välillä ovat kompaktit. Tuotantotilojen osalta isoja asioita ovat esimerkiksi avaruus, selkeys ja korkeus sekä selkeä tehdaslogistiikka.

Finn-Power kuuluu Prima Industrie -konserniin ja edelleen sen Prima Power -divisionaan.

Seinäjoen tehdas valmistaa Prima Powerin levyntyöstökeskukset, yhdistelmäkoneet, koneiden automaatiolaitteita sekä järjestelmiä globaaleille markkinoille. Noin 450 konetta ja automaatiolaitetta toimitetaan joka vuosi Suomen tehtaalta asiakkaille.

Edellisiin toimitiloihin verrattuna tuotannon kapasiteetti uudessa tehtaassa kasvoi finnpowerilaisten mukaan 40%. Yksi iso etu on energiatehokkuus. Rakennus on energialuokkaa A ja se rakennettiin ekologisia menetelmiä hyödyntäen. Rakennuksessa on tehokas lämmön talteenotto, energiatehokkaat ikkunat ja aurinkopaneelit. Edellisiin toimitiloihin verrattuna lämmityksessä syntyy isosti säästöä, lämmitysenergiaa kuluu 40% vähemmän.

Työn äärellä. Kouluttajana Finn-Powerilla toimiva Tapio Lakso oli mukana levytyökeskuksen asennustöissä avajaispäivänä.

 Viralliset avajaiset ja tasavuosijuhlat

 Viime marraskuusta saakka toiminnassa ollut Finn-Powerin uusi Seinäjoen tehdas avattiin virallisesti 21. maaliskuuta.

Avajaisissa olivat läsnä mm. eduskunnan puhemies Paula Risikko, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, Italian suurlähettiläs Gabriele Altana, Prima Industrien hallituksen puheenjohtaja Gianfranco Carbonato, Finn-Power Oy:n toimitusjohtaja Juha Mäkitalo ja huomattava määrä kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja lehdistön edustajia.

Avoimet ovet suomalaisille Finn-Power Oy:n asiakkaille järjestettiin seuraavana päivänä.

Seinäjoen tehtaan avajaisten yhteydessä juhlittiin samalla Finn-Powerin tänä vuonna 50 vuoden mittaan yltänyttä taivalta.

“On erittäin harvinaista, että yritys saa mahdollisuuden rakentaa kokonaan uuden tehtaan. Me olemme olleet onnekkaita saadessamme tällaisen mahdollisuuden. Finn-Power Oy:lle uuden tehtaan avajaiset ovat myös loistava mahdollisuus juhlistaa 50-vuotista taivalta”, totesi toimitusjohtaja Juha Mäkitalo.

Yrityksen historiikki julkaistiin avajaistilaisuudessa, ja tapahtuman ehdoton kunniavieras oli toki yrityksen perustaja Jorma Lillbacka.

Kuva tiedotustilaisuudesta. Keskellä Prima Industrien hallituksen puheenjohtaja Gianfranco Carbonato, vasemmalla Prima Power -työstökonedivisioonan johtaja Ezio Basso ja oikealla Finn-Power Oy:n toimitusjohtaja Juha Mäkitalo.

Finn-Power 50 vuotta

Levytyökoneita valmistava Finn-Power Oy on perustettu Alahärmässä vuonna 1969.

Alkuaan alihankintakonepajana toiminut Jorma Lillbackan perustama yritys kehitti ensimmäisen oman tuotteen, hydraulisen letkuliitinpuristimen vuonna 1973.

Ensimmäinen levytyökeskus, TP 250, lanseerattiin vuonna 1983 ja paria vuotta myöhemmin automaattinen materiaalinkäsittely.  Siitä alkoi voimakas kasvu, uusi kokoonpanotehdas ja pääkonttori valmistui Kauhavalle 1984 ja vuonna 1988 konevalikoimaa laajennettiin ostamalla särmäyspuristimia valmistava Jaromet Vilppulasta.

Avajaisissa olivat läsnä mm. eduskunnan puhemies Paula Risikko, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, Italian suurlähettiläs Gabriele Altana, Prima Industrien hallituksen puheenjohtaja Gianfranco Carbonato, Finn-Power Oy:n toimitusjohtaja Juha Mäkitalo.

1980-luvun kehitysaskelia olivat ensimmäinen lävistyksen ja kulmaleikkuun yhdistelmäkone. Ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiö, USA:n myyntikonttori avattiin 1986. 1990-luvulla kansainvälistyvä yritys kehitti joustavan valmistusjärjestelmän ja sähköservotekniikka valtasi alaa, nykyisin kaikki valmistetut koneet ovat sähköservokoneita.

Vuonna 2002 pääomasijoittaja EQT osti Finn-Power Oy:n ohutlevytoiminnot, koneiden design uudistui ja aloitettiin vahva panostus omaan ohjelmistokehitykseen.

Prima Industrie -konserni osti Finn-Powerin vuonna 2008 ja uusi Prima Power -brandi lanseerattiin vuonna 2011. Nykyisin yritys keskittyy strategisesti automaatiojärjestelmiin. Uusi Genius-konesarja lanseerattiin vuonna 2015. Tänä vuonna Finn-Power täyttää yrityksenä 50 vuotta.

Juha Mäkitalo esitteli Finn-Powerin toimintaa ja kolmivuotista rakennus- ja muuttoprosessia lehdistölle.

Kasvun merkeissä

Tuoreen tulosjulkistuksen mukaan Finn-Power Oy:n vuosi 2018 oli taloudellisesti erittäin hyvä. Liikevaihtoa kertyi 161,4 miljoonaa euroa, jossa on 17,4 %:n kasvu verrattuna vuoden 2017 137,4 miljoonaan euroon. Suomen kirjanpitostandardin mukainen tulos oli 12,2 milj. euroa (7,2 milj. vuonna 2017).

Liikevaihdon kasvu perustui etenkin järjestelmätuotteiden hyvään myyntiin. Vahvoja markkina-alueita olivat Etelä-Eurooppa ja itäinen Eurooppa sekä Pohjoismaiden ja Baltian muodostama kokonaisuus. Pohjois-Amerikka oli edelleenkin yrityksen tärkeimpiä markkina-alueita.

”Kehitys jatkui hyvin positiivisena viime vuoden ajan. Liikevaihto kasvoi huomattavasti, erityisesti huomioiden sen, että muutimme tehtaan kaikki toiminnot kokonaan uusiin toimitiloihin kyseisen vuoden aikana. Henkilöstöltä on vaadittu paljon vuoden aikana”, sanoo toimitusjohtaja Juha Mäkitalo. ”Maailmanmarkkinoiden näkymissä eteenpäin on valitettavasti jonkin verran epävarmuustekijöitä ilmassa. Kiina ja USA ovat kiistelleet jo tovin kauppasodan partaalla, eikä Brexitistäkään tunnu tulevan selkoa, vaikka määräajat ovat menneet umpeen jo useita kertoja.”

Finn-Power Oy:n palveluksessa työskenteli tilikauden päättyessä 410 henkilöä, missä kasvua on 30 henkilöä. Yritys on osa Prima Industrie -konsernia, joka teki 466,9 miljoonan euron liikevaihdolla 24,1 miljoonan euron tuloksen.

Kari Harju

Uudemmat artikkelit »