Avainsana-arkisto: Konekuriiri 30 vuotta

Pentin Paja Oy – uutta valikoimiin

Julkaistu Kirjoittaja:
Olkoon kyseessä kunnostettava tai uusi laite, se kunnostetaan ja valmistetaan tukevassa telineessä, jossa kokoonpano on helppoa turvallista. Vasemmalla käytettynä vaihdossa tullut sykeharvesterit, jonka tilalle toimitettiin uusi harvesteri mittalaitteella. Kyseinen ja kaikki muutkin käytetyt laitteet laitetaan kuntoon ennen myyntiä eteenpäin.

Metsäsektorilla on totuttu erilaisiin suhdannevaihteluihin. Etenkin energiapuukorjuussa vaihtelu on ollut merkittävää. Samoin energiapuukourakauppa on vaihdellut vuosittain, vaikka tietyt perustuotteet ovat säilyttäneet asemansa. Myös uutta on tullut Pentin Pajan kiinteistöön, kun nyt samassa hallissa ja samalla porukalla valmistetaan myös teollisuuteen. 

Pentin Paja tunnetaan innovatiivisena yrityksenä, jolla lähes joka näyttelyssä on esitellä joku uutuus. Viime Jyväskylän näyttelyssä esillä oli pilkesäkkien kantaja. Kyseisiä kantajia on myyty muutamia, joten tarpeeseen sekin innovaatio on ollut.

Vuosien varrella myydyimmät tuotteet ovat olleet keräävät energiakourat ja sykeharvesterit. Lukumääräisesti eniten on myyty sykeharvesteria S23 ja S23C, jonka tuotanto alkoi vuonna 2013.

Joensuussa tuotteet suunnitellaan, kokoonpannaan ja myydään asiakkaille. Joensuusta toimitetaan myös varaosat. Ilomatsissa on yrityksen hitsaamo ja koneistamo. Ilomantsista valmiit rungot toimitetaan pulverimaalaukseen alihankkijalle ennen Joensuun loppukokoonpanoa, toteaa Janne Häikiö, Pentin Pajan yksi omistajista. Janne osallistuu työhön yrityksessä kuten veljensä Mikko Häikiökin.

”Mitä pienempi koura on, sitä useampaan laitteen puomin päähän se sopii. Monella asiakkaalla toki tarpeet muuttuvat ja kalustokin kasvaa, jolloin puomin päähän päivitetään työlaitteitakin. Asiakkaat toki vaihtavat menetelmää esimerkiksi prosessorista kouraharvesteriin”, Janne kertoo. Yhä useammin toimitetaan energiakouria ja sykeharvestereita kaivukoneeseen, kun kaivukoneelle halutaan lisää käyttöä metsänhoidossa.

Joensuusta myydään osa tuotteista suoraan ja osa liikkuu jälleenmyyjien kautta. Puolet tuotannosta myydään vientiin. Etenkin Ruotsin osuus markkinasta on suuri, missä yksityismetsätalous on vielä vankkaa. Maahantuojilla on monessa maassa useamman suomalaisen valmistajan edustus ja riippuen asiakkaasta ja hänen tarpeistaan, löytyy suomalaisten toimijoiden valikoimasta sopiva työlaite.


”Meidän valmistuksemme prosessi oli niin samantyyppinen, mutta asiakkaat olivat eri, vanhan Pentin Paja Oy:n kanssa. Yhteinen tahto se lopulta oli, mikä sai yrityskaupat liikkeelle ja se, että kaikki tunsivat jo entuudestaan toisensa”, Pentin Paja Oy:n uusi toimitusjohtaja Seppo Tanninen pohtii historiaa. ”Toisaalta meillä voidaan tehdä enemmän yhteistyötä myös markkinoinnissa.”, Seppo jatkaa. Vasemmalla Janne Häikiö.

Oma radio-ohjaus

Tietyissä komponenteissa ollaan riippuvaisia alihankkijoista ja jossain vaiheessa se saattaa tuoda ongelmia. ”Meillä ei lopulta ollut mitä tarjota, kun maahantuojalta ei enää saanut haluttuja radio-ohjauksia”, Janne kertoo. Nyt Pentin Pajalla on saatavilla radio-ohjaus omalla tuotemerkillä.

”Radiot ovat meitä varten tehty omalla piirikortilla ja räätälöity meidän tarpeisiin. Radioissa siirryttiin asiakasystävällisempään suuntaan ja nyt kuljettaja voi seurata akun varaustilaa ledeistä, jolloin virran loppuminen ei tule yllätyksenä. ”Näidenkin saaminen tuotteeksi vaati omaa aktiivisuutta, mutta nyt tätä on taas saatavana”, Janne kertoo.

Kuvassa pienempää kaliiperia oleva 2,5-tonninen pyörittäjä. Suurin valmistettu laite on ollut 20-tonninen ja sitäkin suurempia voidaan valmistaa.Ilomantsissa hitsatut ja koneistetut rungot ovat menossa maalaukseen. Joensuussa tehdään loppukokoonpano sekä sähköjen ja hydrauliikan asennus.

Uutta Pentin Pajalta -NewFiro

Syksyllä tehtiin yritysjärjestelyitä. Outokummun Metalli oli osaomistaja Pentin Pajassa ja NewFiro Oy:ssä. Toiminnan yksinkertaistamiseksi ja yritystoiminnan kehittämiseksi Pentin Paja Oy ja NewFiro Oy yhdistävät toimintonsa. Tehtyjen omistusjärjestelyn seurauksena NewFiro Oy:stä tuli Pentin Paja Oy:n tytäryhtiö ja huhtikuun 2020 alusta NewFiro sulautettiin Pentin Pajaan. Samalla Pentin Paja Oy:n omistuspohja laajeni NewFiro Oy:n osakkailla ja NewFiro Oy:n toimitusjohtaja Seppo Tanninen nimitettiin Pentin Paja Oy:n toimitusjohtajaksi. Mikko ja Janne Häikiö jatkavat edelleen Pentin Pajan osaomistajina. Molemmat jatkavat työtään edelleen samoin kuin aiemmin operatiivisessa toiminnassa, vastaten Naarva-tuotteiden myynnistä, tuotannosta ja tuotekehityksestä.

NewFiro Oy on vuonna 2013 perustettu yritys, jonka liikevaihdosta noin 50 % oli vientiä. Se keskittyi omien, NewFiro -tuotemerkillä olevien, teollisuuden kappaleenkäsittelylaitteiden tuotekehitykseen, valmistukseen ja myyntiin.

Nyt NewFiro-tuotteiden valmistaja on Pentin Paja Oy eli tuotevalikoima kasvoi huomattavasti. NewFiron valmistuksesta kokoonpano siirtyi Joensuuhun Pentin Pajan aikaisemmin varastokäytössä olleeseen osaan. Tilaan rakennettiin uusi ovi ja palkit siltanosturille, jolloin painavia kappaleita voidaan käsitellä turvallisesti. Henkilökuntaa Joensuuhun siirtyi kolme, joiden työ jatkuu entisellään. Muutto tehtiin vuodenvaihteessa. Tilauskanta tuolloin oli suuri, mutta muutto suoritettiin onnistuneesti.

Kun samaa henkilökuntaa voidaan käyttää nyt yhdessä kahden eri toimialan tarpeisiin, päästiin osa alihankkijoille ulkoistetuista töistä nyt tekemään itse. Toisaalta myös hieman eri sesongit tasoittavat työkuormaa. 

NewFiron tuotteiden hitsaus ja osa koneistuksesta tehdään samoissa tiloissa Ilomantsissa kuin Pentin Pajan vastaavat työt on tehty jo vuosia. Suuremmat koneistukset teetetään edelleen alihankinnassa. 


Kuvassa harvesteripäästä sahaversio mittalaitteella eli Naarva S23C. Tällä voidaan tehdä kuitupuuta, energiapuuta ja polttopuurankaa.

Toimitusjohtaja Seppo Tanninen esittelee tuotteita, joita NewFiro Oy valmistaa. ”Toiminnan alusta saakka on valmistettu kappaleenkäsittelypöytiä ja -rullastoja teollisuudelle. Outokummun Metalli osti 1990-91 laitteistojen tuoteoikeudet Loimaalta. Pöytiä valmistetaan räätälöidysti asiakkaille, joilla on tarve nostaa, kääntää tai pyörittää kappaleita esimerkiksi hitsauksessa tai komponenttien asennuksessa. Kun pöytää käännetään, saadaan paras mahdollinen ergonomia työntekijälle ja samalla tuottavuus paranee. Pöytiä valmistetaan eri kokoluokkiin, jolloin maksimi kiinnitysmassa voi nykyisellään olla jopa 20 tonnia.

”Newfiro on lisännyt tuotantoa Ilomantsin tehtaalla. Suurempi tuotantomäärä tehostaa materiaalihankintoja ja parantaa tuottavuutta. Naarva koneissa on pahimmillaan ollut 4-5 viikon toimitusaikoja, mikä on asiakkaalle hieman pitkä aika, mutta uudistusten jälkeen tuotanto saadaan joustavammaksi. Myös NewFiro-tuotteiden kanssa ollaan ajoittain pitkissä toimitusajoissa. Tätä tullaan kuitenkin tehostamaan”, Seppo toteaa.

Laitteissa käytetään sähkökäyttöisiä vaihdemoottoreita ja hydrauliikkaa. Hammaskehien avulla työ kappale saadaan asemoitua parhaaseen työskentelyasentoon. Käytössä on nyt yksinkertainen manuaaliohjaus, jossa asentaja ohjaa käsiohjaimella kappaleen oikeaan asentoon. Jatkossa voisi automatiikkaa lisätä ja määrittää järjestelmään erilaisia liikesarjoja, jotka pysähtyvät haluttuun paikkaan. Tästä on apua erityisesti, kun pöytiä käytetään sarjatuotannossa.

Valmiita tuotteita toimitetaan kotimaan lisäksi etenkin Saksaan, Ruotsiin, mutta myös muualle Eurooppaan. Asiakkaiden toimialat vaihtelevat laajasti teollisuuden eri toimialoille. Asiakkaissa on mm. kauhojen tekijöitä ja metsäkoneyrityksiä. Osa laitteista ja kaikki kiinnittimet valmistetaan ja suunnitellaan asiakkaan tarpeiden mukaan.

”Toinen tärkeä tuotesegmentti ovat pyöritysrullastot. Näitä valmistetaan hyvin erilaisiin tarpeisiin ja nykyään enemmän asiakastarpeiden mukaan suunniteltuna”, Seppo päättää. 

Teksti: Seppo Pentti  

Salomaan Konepaja uudistuu investoiden

Julkaistu Kirjoittaja:

Kun yritys on toiminut vuosikymmeniä, perinteet ovat pitkät, samoin alan kokemus. Salomaan Konepaja viettää tänä vuonna 90-vuotisjuhlavuottaan. Saman suvun omistuksessa koko ajan pysynyt yritys on kokenut monenlaisia vaiheita. Ajan haasteisiin on neljän sukupolven mittaan vastattu aina uudistamalla tuotantokalustoa asiakastarpeen mukaan. Nyt viimeisimpänä päivitettiin särmäyskalustoa.

Salomaan Konepaja on 90-vuotias Halikossa toimiva sopimusvalmistaja. Kuvassa toimitusjohtaja Lauri Salomaa vasemmalla, oikealla menetelmäasiantuntija Aki Paappa.

Salomaan Konepaja on metallialan sopimusvalmistaja, joka vannoo kokonaispalvelun nimiin ja toimii avaimet käteen -periaatteella. Salomaa tekee asiakkailleen vakiotuotteita, joita ovat mm. voimalinjojen rakentamiseen liittyvät kiinnitysosat. Lisäksi tuotteita löytyy myös pien- ja keskijännitejakeluverkkojen rakentamiseen. 

Oma kokonaisuus on sopimusvalmistus, jota Konepaja tekee pitkäaikaisille asiakkailleen.

”Pitkä kokemus, ajanmukainen konekanta, pitkäaikaiset yhteistyökumppanit ja asiakkuudet ovat toimintamme ytimessä. Sitoutunut, moniosaava henkilökunta on iso asia pärjäämiselle. Meille historiasta tulee kovan työn teon kulttuuri, se on meillä ollut aina isossa roolissa. Menestys vaatii työtä, itsestään se ei tule.”  kertoo yrityksen toimitusjohtaja Lauri Salomaa, joka toimii yrittäjänä veljensä Eeron kanssa. 

Uusi kone on saapunut. Nosto sisätiloihin oli käynnissä Halikossa huhtikuussa.

90 vuoden kokemuksella

Salomaan Konepajan historia on pitkä, josta 90-juhlavuoden kunniaksi on syksyllä valmistumassa historiikki. Toimintansa tasavuosia parhaillaan viettävän yrityksen toiminta alkoi jo vuonna 1930. Uno Salomaa perusti sepänliikkeen Salon Kauppalaan. Suvussa riitti sepäntaitoa, Uno Salomaa sai sepän ammattiin oppinsa vanhemmilta veljiltään. Sepäntöitä tehtiin aluksi paljon ja jo saman vuosikymmenen lopussa sepänliike työllisti useampia työntekijöitä. Sepäntöiden ohella tuolloin tehtiin myös omia tuotteita kuten kiukaita, kärryjä ja nostureita.

1950- ja 1960-luvulla yritys kasvoi voimakkaasti ja Unon neljä poikaa tulivat mukaan yrityksen toimintaan. Sähkö- ja puhelinlinjoissa käytettävät tuotteet ohjasivat tuotantoa vahvasti sarjavalmistukseen 1960-luvulla. 1970-luvulla konepajan rinnalle perustettiin sähkösinkityslaitos.

Kun toimitilat kävivät 1970-luvun mittaan pikkuhiljaa ahtaiksi, Konepaja muutti Halikkoon vuonna 1978. Sinkityslaitoksen jäi Saloon ja se myytiin pois 80-luvun lopulla.

Linjatarviketuotannon ohella Salomaan Konepaja valmisti 1980-luvulla komponentteja autoteollisuudelle ja maatalouskonevalmistajille, sekä teki maatalouskoneita myös omalla tuotemerkillään.

Saman vuosikymmenen mittaan tuotantokalustoa kehitettiin ajan tarpeita vastaaviksi. Esimerkiksi sähköinen tuotannonohjausjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1986. Ensimmäinen hitsausrobotti hankittiin niin ikään hyvissä ajoin jo vuonna 1989.

Seuraavalla vuosikymmenellä yrityksen tuotannon keskiössä oli teleliikennemastojen ja niihin liittyvien komponenttien valmistus.

Samalla vuosikymmenellä hankittiin ensimmäiset NC-sorvit ja -koneistuskeskukset sekä kasvatettiin robottien määrää. ISO 9001-mukainen laatujärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1994.

Tällä hetkellä Konepajan tuotannon ydinprosesseja ovat levytyöt, sahaus ja robottihitsaus.  Erikoisempaa osaamista edustavat kierteen valssaus ja kuumataivutus. Molempiin menetelmiin yrityksellä on käytössä robottisolut.

Koneen toimitus tapahtui läheltä Ama-Promilta Salosta muutamassa päivässä. Kuvassa käynnissä koulutus.

”Suurin osa tuotteista on kuumasinkittyjä. Pintakäsittelyn jälkeen tuotteet kokoonpannaan, pakataan ja toimitetaan asiakkaan tarpeen mukaan”, kertoo Lauri Salomaa.

Vuonna 2014 yritys sertifioitiin teräsrakennestandardin EN 1090 mukaisesti. Nykyään teräsrakennestandardin lisäksi myös laatu- ja ympäristöjärjestelmät on sertifioitu, kuten myös hitsauksen laatujärjestelmä EN ISO 3834.

Uutta Amada-särmäyskapasiteettia

Yksi Salomaan Konepajan pitkäikäisyyden ja nykykasvun taustatekijä ovat säännölliset investoinnit tuotantokalustoon. Investointeja on tehty viime aikoina erityisesti levytöihin ja robottihitsaukseen. Tuoreisiin satsauksiin kuuluu muun muassa syöttö- ja purkuautomaatiolla varustettu kuitulaser, jonka yritys hankki aiemmin muualla teetettyjen leikkaustöiden siirtämiseksi oman katon alle ja oman levytyökeskuksen korvaamiseksi. Pääsyy investointiin oli toimitusaikojen lyhentäminen.

Talon särmäyspuristimia rivissä. Edessä uusi Amada HFE 3i 50.20, taaempana saman valmistajan vanhempi HFP 100.3.

Laserin kumppaniksi yritys hankki huhtikuussa nykyaikaista lisäkalustoa särmäyskapasiteetin täydentämiseksi. ”Jo laseria hankittaessa oli tiedossa, että jossain vaiheessa särmäyskapasiteettia täytyy kasvattaa” toteaa kehityspäällikkö Petri Kivelä.

Kyseessä on Amadan HFE 3i-sarjaan kuuluva viisikymmentätonninen ja kaksimetrinen malli HFE 3i 50.20.

HFE-sarjan koneet tarjoavat töihin tehokkaan tuotantopaketin. Koneissa on mm. AMNC 3i-multimediaohjaus, ja työtä helpottavat lisävarusteet sekä etäohjelmointijärjestelmä, mikä on myös Salomaalla käytössä. Vakiovarusteita koneessa ovat mm. automaattinen bombeeraus, käsipyörä, S-Grip yläteräpitimet ja kulmanmittauslaite.

”Kone edustaa laadukasta alan teknologiaa, se on kokoluokaltaan sopiva, ja yksi meille tärkeä piirre oli lyhyt toimitusaika. Tämä kone oli hiljattain esillä suomalaisedustajan Ama-Promin kotinäyttelyssä, mistä se saatiin tänne asennukseen ja koulutukseen nopeasti tilauksen jälkeen”, Lauri Salomaa sanoo.

Salomaan Konepaja on satsannut viime vuosina tuotannossaan vahvasti automaatioon ja erityyppisiä automatisoituja tuotantosoluja on tehtaalla runsaasti. Myös uusi särmäyspuristin saa kesällä robotin kumppanikseen.

”Automaatio on keskeinen kilpailutekijä meille ja siihen panostamme jatkossakin. Myös muut investointisuunnitelmamme liittyvät tavalla tai toisella automaatioon. Työtä riittää tuotannon kehittämisessä automaation avulla myös tulevaisuudessa”, Salomaa kertoo.

Kari Harju

Konepajojen konkari Kalevi Saarinen kannustaa nuoria alalle

Julkaistu Kirjoittaja:

Tuttu keskustelunaihe on, miten metalliin saadaan jatkossa uusia ammattilaisia. Alan tarjoamista mielenkiintoista mahdollisuuksista vetovoima ei ainakaan jää kiinni, toteaa työstökoneiden käyttöönottojen ja alan konemyynnin pitkän linjan mies Kalevi Saarinen. ”Kun asiallista intoa on, pelikenttää riittää”, sanoo Saarinen.

Kalevi Saarisen ura työstökoneiden parissa on monivaiheinen. Ala tarjoaa mahdollisuuksia moneen myös uusille alalle tulijoille, kun intoa vain riittää, Saarinen toteaa.

Kalevi Saarinen itse on mainio esimerkki monipuolisen uran tehneestä ammattilaisesta. Muutoksia on sen kuudelle vuosikymmenelle ulottuvaan taipaleeseen sattunut paljon, mutta Saarisen mukaan ne ovat olleet tilanteessa perusteltuja ja myös kiintoisia.

”Uteliaana ja mielenkiinnolla olen useimmiten ottanut uudet asiat vastaan. Monipuolisella alalla muutos on mahdollisuus, kun sen niin oivaltaa”, sanoo Saarinen.

Käyttöönottaja ja kouluttaja

Kalevi Saarinen aloitti hyvin alalle kouluttautuneena nuorukaisena työt vuonna 1976. Työpaikka oli Axel von Knorring tekninen toimisto ja toimikenttänä käyttöönotot.

Alkuun kohteina olivat manuaalikoneet, mutta asioihin tuli pikainen muutos. Numeeriset koneet tulivat jo vuoden kuluttua eli 1977 vauhdilla, ja niiden asennuksista ja koulutuksista tuli Saarisen työsarka pitkäksi aikaa.

”Pääsin työnantajani kouluttamana ensimmäisten joukossa mukaan cnc-teknologiaan. Maahan tuotiin cnc-sorvien lisäksi 80- luvulla myös paljon vaakakaraisia koneistuskeskuksia, ja niiden parissa töitä riitti. Teknologia oli uutta ja projektit isoja, moneen paikkaan myytiin samalla kertaa useita koneita. Niitä asensimme ja koulutimme sitten yksi kerrallaan”, kertoo Saarinen.

Koneet olivat eurooppalaisia ja japanilaisia. Vaakakaraiset japanilaiset koneistuskeskukset valtasivat alaa, ja niiden parissa Saarinen työskenteli pitkään. Vuonna 1986 saatiin konemyynnin kenttään ennakkoaavistusta tulevasta, kun ensimmäiset Korealaiset Daewoot, saapuivat Knorringin kautta Suomeen. Daewoo tuotenimi muuttui myöhemmin Doosaniksi.

”Kaksi valmiiksi asiakkaille myytyä konetta tuli maahan vuonna 1986. Daewoo Doosanilla oli jo tuolloin kova into päällä, se teki tosissaan tuloaan Eurooppaan. Nopeasti korealaiset koneet sitten muotoutuivat osaksi täkäläistä markkinaa ja omaakin toimintaani”, sanoo Saarinen.

Knorringilta Mercantileen ja edelleen Fastemsiin

Vuonna 1987 Saarisen työpaikka muuttui, kun Knorring myi työstökoneisiin liittyvän liiketoimintansa Mercantilelle. Kun Knorringilla konemyynti oli ollut osa laajaa eri alojen myyntiä, siirtyminen Mercantilelle siirsi koneasiat tiiviimmin liiketoiminnan ytimeen. Samalla Saarisen oman toiminnan piiriin tuli myös konekauppa.

”Siirtyminen myyntiin tapahtui 1990 kun pitkäaikainen esimieheni sitä ehdotti. Siitä lähtien olen toiminut myynnin parissa. Ominta itseäni ovat kuitenkin aina olleet käyttöönotot ja koulutukset, mitkä tukevat hyvin myynnin tarpeita”, sanoo Saarinen.

1990-luvun alun lamasta seurasivat alalle isot muutokset. Konetaloja kaatui ja uusia syntyi. Samaan aikaan asiakaskonsepti muuttui. Alihankintateollisuus nousi: uusia yrityksiä syntyi, kun isommat yritykset ulkoistivat toimintojaan.

”Vielä 1980-luvulla tuotanto Suomessakin oli paljon sarjatuotantoa. 1990-luvulla sarjakoot pienenivät, ja koneilta alettiin vaatia yhä lisää ominaisuuksia. CAD/CAM, robotit ja FMS saapuivat vahvistamaan koneiden tuottavuutta. Yksi iso tekijä oli Nokian nousu 1990-luvun mittaan. Sen merkitys suomalaiselle metallintyöstölle oli iso, suurnopeus- ja viisiakselinenkoneistus yleistyivät sen myötä merkittävästi”, Saarinen toteaa.

”Minulle tämä sopi jälleen erittäin hyvin. Uusi teknologia toi uusia piirteitä työhön ja vei maan metalliteollisuuttakin eteenpäin. 1990-luvun alussa törmäsin ensi kerran myös tähän Konekuriiri-nimiseen lehteen, kahvipöydässä toimistolla. Sen jälkeen on sitä tullut luettua. Aika usein teen sen edelleen printtinä”, sanoo Saarinen.

Duroc Machine Tool

Saarisen työympäristö muuttui jälleen, kun Mercantile osti Fastemsin 1995. Fastemsin maahantuomien työstökoneiden myynnistä muotoutui Saarisen työpaikka pitkäksi aikaa.

Kun Fastems keskittyi vähitellen yhä enemmän omaan tuotantoon, johti se 2013 jälleen uusiin muutoksiin. Samalla tuli jälleen uusia alan toimijoita täkäläisille markkinoille, mm. Duroc Machine Tool.

”Durocin pohjoismaista organisaatiota kiinnosti kovin saada Doosan-koneiden Suomen myynti pohjoismaiseen kuvioon. Näin toteutui, tätä toimintaa on sitten syvennetty vuosien mittaan eteenpäin. Itse olen ollut tässäkin kokonaisuudessa alusta saakka innolla mukana. Alkuun meni aikaa säätöjen hakemiseen, mutta sen jälkeen yhteistyö on kehittynyt vahvaksi.”

”Organisaatio luottaa siihen, että tunnemme markkinat ja liikkumavara täällä toimimiseen on laaja. Päämiehen suuntaan iso organisaatio kasvattaa painoarvoa, kokonaismyynti Pohjolaan on kuitenkin noin puolentoista sataa konetta vuodessa.”

Durocin toiminnalle on Suomessa Saarisen mukaan vahvat kantimet. Doosanin lisäksi myydään Suomessa mm. Soralucea.

”Tuotteemme ovat hyviä ja soveltuvat hyvin suomalaisen metalliteollisuuden tarpeisiin, tunnemme tuotteemme, asiakkaamme ja päämiehemme. Automaatiopanostus ja alan osaaminen on vahvaa. Niistä lähtökohdista on hyvä kehittää toimintaa jatkossa”, Saarinen toteaa. Durocin jatkon suunnitelmiin kuuluu mm. myynnin ja huollon vahvistaminen. Yksi henkilö lisää on tavoitteena palkata kummallekin alueelle lähiaikoina Suomen organisaatioon.

Myynti, huolto ja elinkaaritoiminta

Ala ja tilanteet muuttuvat ja se vaatii ajanmukaista vastaamista vääjäämättömään kehitykseen. Myös kone-edustustoiminta on vuosien mittaan mullistunut monessakin asiassa.

”Konekauppa oli luonteeltaan tuotemyyntiä ja eri tuoteryhmillä omat myyjät. Yksi myi sorvit, toinen jyrsinkoneet, kolmas ehkä hiomakoneet, ja tunsi tietyn myymänsä koneen tekniset ominaisuudet alusta loppuun. Nykyisin näkökulma on eri, työ on enemmän optimin ratkaisun hakua asiakkaan tuotantotarpeeseen. Myyjä on asiakkaan kumppani, ja syvällä mukana asiakkaan prosesseissa. Syvällinen tuntemus asiakkaasta ja hänen tarpeistaan. Siinä pitkäaikainen kumppanuus ja osallistuminen tuotannon kehittämiseen korostuvat”, sanoo Saarinen.

”Meidän tehtävämme on lisäarvon tuottaminen asiakkaalle ja paikallinen osaaminen. Teknisen tuen, huollon ja elinkaaripalveluiden merkitys on keskeinen. Oman huollon toimintoja kehitämme jatkuvasti, niissä tekninen tuki on aivan keskeinen asia. Jatkossa huolto-organisaation apuna toimii ehkä yhä enemmän alueellisia, maahantuojasta riippumattomia huoltopalveluiden tarjoajia, jotka osaltaan helpottavat kuormaa noihin toimintoihin. Tällaisia yrityksiä on nyt perustettukin”, Saarinen sanoo.

Pitkän ja monivaiheisen uran tehnyt Kalevi Saarinen, 66, on itse eläkkeellä, mutta on asiantuntemuksellaan yhä mukana tietyissä projekteissa. Yhä isomman osan elämästä kattavat nyt kuitenkin omakotitalon ja mökin ylläpito sekä perheasiat. Lastenlapsetkin tuovat oman lisän vapaa-aikaan. Työstökoneetkaan eivät häneltä kokonaan jää, sillä kahvipöytäkeskustelut alalla olevan poikani kanssa jatkuvat.

Kun oma ammatillinen taival on moninainen ja vaiheikas, on vipuvartta vinkata muillekin alan parhaista puolista.

”Työtehtävät ovat olleet mielestäni äärimmäisen mielenkiintoisia, samoin yritykset, joissa olen saanut toimia. Tämä ala on melkoinen metalliteollisuuden aitiopaikka, ja kun intoa riittää, mahdollisuuksia on moneen. Uusia tekijöitä tarvitaan, tervetuloa alalle”, kannustaa Kalevi Saarinen.

Kari Harju

Kone-edustaja on asiakkaan kumppani – ”Onnenympyrän” hallintaa koneen koko elinkaaren mitalta

Julkaistu Kirjoittaja:

Vuosikymmenet vaihtuvat ja edustuspaletti muuttuu, mutta kone-edustajan rooli pysyy. Se on pitää asiakkaasta hyvää huolta koneen koko elinkaaren ajan, sanoo Cron-Tekin toimitusjohtaja Petri Järvinen. Kun tämä ”onnenympyrä” toimii, on myös seuraavan koneen myynti asiakkaalle hiukan helpompaa, Järvinen toteaa.

Cron-Tek Oy:n tausta kulkee 1980-luvun loppuun ja tarkemmin vuoteen 1989. Tuolloin Cronvall Oy osti NC-Tekniikka Ky-nimisen yrityksen, eriytti oman metallintyöstökoneosastonsa ja muodosti kokonaisuudesta Cron-Tek Oy:n.

Näin syntyi uusi yritys, Cron-Tek Oy, lastuavan työstön asiakkaita palvelemaan.

Kun Konekuriiri starttasi paria vuotta myöhemmin, syntyi yhteistyö, joka on kantanut näihin nykypäiviin saakka.

”Siihen aikaan olin itse vielä töissä Wemex Koneella ja laitoimme Eisele – NC-pyörösahan mainoksen ko. lehteen. Kun tulin Cron-Tekiin töihin 1995, kuulin sitten, että Cron-Tek oli ollut myös koko ajan menossa mukana.

”Samoilla linjoilla jatkamme edelleen ja vahvasti, lehti on suunnattu suoraan asiakaskohderyhmällemme eli konepajateollisuudelle”, Petri Järvinen sanoo.

Muuttuvalla paletilla

Cron-Tek on helsinkiläinen konetalo. Sijainnin etu on Helsinki-Vantaa lentokentän läheisyys, se nopeuttaa kuriirivaraosien toimituksia.

”Muutoin helsinkiläisyys ei taida muutoin kyllä näkyä millään tavalla toiminnassamme, meillä taitaa ollakin yrityksessä tällä hetkellä vain yksi paljasjalkainen helsinkiläinen. Toimimme koko maassa, huoltokonttorit ovat Tampereella ja Heinävedellä. Jyväskylässä meillä on myyntikonttori”, sanoo Järvinen.

Kun on ollut konekaupan ammattilainen vuosikymmeniä, edustuspaletissakin on ehtinyt tapahtua monenlaista vuosien mittaan.
”Vuosien varrella edustuksissa on tapahtunut paljonkin muutoksia, mutta alusta alkaen mukana olleitakin on. Sellaisia ovat japanilaisen Takisawan ja Tsugamin NC-sorvit ja englantilaisen Harrisonin kärkisorvit.”  

”Päällekkäisistä edustuksista johtuen perustimme välillä vuonna 1999 Nugget Oy:n, jonka pääedustukseksi saimme japanilaisen Mori Seikin. Tilanteen muututtua fuusioimme Nuggetin takaisin Cron-Tekiin vuoden 2014 lopussa ja siitä lähtien olemme kehittäneet toimintaamme yhtenä yrityksenä systemaattisesti.”
”Nykyinen lippulaivaedustuksemme on niin meillä kuin maailmallakin korkealaatuisista ja mittatarkoista koneistuskeskuksistaan tunnettu japanilainen Makino. Lisäksi Nuggetin mukana Cron-Tekiin tuli suuren menestyksen Suomessa kymmenen viime vuoden aikana saavuttanut espanjalainen CMZ NC-sorveineen”, kiteyttää Järvinen.

Tehtäväkenttä on vakaa

Vaikka edustukset vaihtuvat vuosien mittaan, liittyy alan töihin ja kone-edustajan rooliin Petri Järvisen mukaan paljon pysyvää.   
”Työstökonekauppa on mielestäni perusperiaatteiltaan pysynyt samana 1980 -luvun puolivälistä saakka, jolloin itse tulin alalle. Tavoitteena on ollut aina toimittaa oikea kone asiakkaan kulloiseenkin tarpeeseen, toki aina myös lähitulevaisuuden lisätarpeet kartoittaen, josko ne vaikuttaisivat koneen lisäominaisuuksiin tai jopa koneen kokoluokkaan.”

”Alalla pärjää ja menestyy vanhoilla perusasioilla eli pitämällä asiakkaasta huolta koko koneen elinkaaren ajan. Tämä edellyttää koko ”onnenympyrän” hallintaa alkaen oikean koneen valinnasta ja myynnistä jatkuen ammattitaitoisella koneen asennuksella ja koulutuksella. Sen jälkeen seuraavat normaalit vuosihuollot, korjaushuollot ja niihin liittyvät varaosatoimitukset.”

”Ja kun tämä ”onnenympyrä” toimii asiakkaan mielestä hyvin, niin seuraavan koneen myynti on hiukan helpompaa.”

”Ja kyllä edelleenkin yksi meidän olennaisimmista tehtävistämme on toimia viestin viejänä uusista koneista ja menetelmistä varsinkin pienimmille yrityksille, joissa resurssit ovat rajalliset ja valtaosa ajasta keskittyy omaan tuotantoon.”

”Kone-edustajien rooli korostuu nyt ja pitkään tulevaisuudessakin varsinkin aasialaisten valmistajien kanssa toimittaessa. He haluavat toimia keskitetysti vain yhden edustajan kanssa maata kohden. Näin yhteydenotot heille tulevat vain yhdeltä tutulta toimijalta ennalta sovitussa formaatissa. Tämähän varmistaa samalla myös suomalaisten asiakkaiden palvelun saannin, jota asiaa ei aina ymmärretä. Asiakas voi ostaa yhden koneen valmistajalta, mutta maahantuoja 10 – 20 konetta vuodessa useiden vuosien ajan ja käy joka vuosi myynti-/huoltopalavereissa. Tällöin yhteydet kiinteytyvät, henkilösuhteet vahvistuvat ja homma toimii”, sanoo Järvinen.

Ammattitaitoa ja tasokkaita tuotteita

Cron-Tek on ollut alalla pitkään ja aikoo jatkaa vahvana edelleenkin.

”Meillä on vahvuutena ammattitaitoinen henkilöstö, vakavarainen yritys ja laadukkaat tuotteet, joiden avulla on hyvä keskittyä asiakkaan tuotannon parantamiseen. Myös jatkuvalla kovalla työnteolla tulee ennen pitkää menestymistä, tälläkään alalla ei saa mitään ilmaiseksi.”
”Suurin haaste meillä ja koko toimialalla oli kahdeksan vuotta kestänyt investointilama Suomessa, joka alkoi v. 2008 syksyllä. Onneksi viimeiset kolme vuotta Suomessa on taas voimakkaasti investoitu työstökoneisiin, joka on osaltaan mahdollistanut meidän liikevaihdon kasvamisen.”

Haasteet tulevaisuudessa ovat samat kuin koko kansantaloudessa eli osaavan henkilöstön saaminen. Osaamisen perustanahan on vain kyky ja halu omaksua uusia asioita, ja sen jälkeen koulutuksen ja työn tekemisen kautta muovautua osaajaksi, toiset nopeasti ja toiset ajan kanssa.
”Aiomme itse kehittää yritystämme palkkaamalla henkilöstöä myynti – ja huoltopuolelle sekä parantamalla edelleen toimintatapojamme ja osaamistamme kaikilla työtehtävillä”, Järvinen sanoo.

Messurintamalla Cron-Tekille seuraava iso tapahtuma on Tampereen Konepaja 2020 maaliskuun puolivälissä.

”Konepaja 2020 -messut kahden vuoden välein on mainio tapahtuma tavata alan toimijat yhdessä paikassa. Esillä on aina uutuuksia ja paljon nähtävää ja keskusteltavaa useammankin päivän ajaksi.”
”Cron-Tek on jälleen hallissa E osastolla 351 samassa tutussa paikassa kuin aikaisemmin. Esittelemme tällä kertaa neljä uutuusmallia, joten sinne kannattaa ehdottomasti saapua paikalle: Brother, CMZ, Makino ja Takisawa konevalmistajista esillä ja lisänä ESPRIT CAM-ohjelmointisofta sekä MDCplus tiedonkeruusofta”, sanoo Petri Järvinen, jolle elämä on toki muutakin kuin työntekoa.

”Tärkein asia aina on lasten terveys ja hyvinvointi, ja kun ne ovat olleet onneksi kunnossa, on jäänyt laatuaikaa myös muuhun. Kalastus vapa kädessä, on aina ollut minulle mieleinen harrastus; onkimisella se alkoi pikkupoikana ja siirtyi virvelöintiin heti kun heittäminen alkoi sujua. Pilkkimiseen ei ollut nuorempana halua, koska silloin kaikki mahdollinen aika oltiin pelaamassa lätkää, se siirtyi harrastuksiin vasta vanhemmalla iällä. Kesäisen kalastuksen herkkuhetkenä toimii jo pitkäaikainen harrastukseni perhokalastus. Säännöllinen liikunta monilla eri tavoilla pitää kopan kunnossa”, sanoo Petri Järvinen.

Kari Harju

Markku Tavasti kulkee pitkää linjaa – Konekaupan kokemusta kuudelta vuosikymmeneltä

Julkaistu Kirjoittaja:

Kun Konekuriirin numero 1 ilmestyi alkuvuonna 1991, oli lehden kakkossivulla SK-Koneen ilmoituksessa mukana kuvallaan myös konemyyjä Markku Tavasti. Pian sen jälkeen mies tuli alalla tutuksi Maketek Oy:n toimitusjohtajana. Markku Tavastin ura konekauppiaana ulottuu kuudelle vuosikymmenelle ja se jatkuu yhä.

Markku Tavastin ura konekaupan parissa on pitkä. Ja matka jatkuu.

Markku Tavasti kuuluu alan konkareihin. Nuori mies aloitti autosähköasentajana, mutta varsinaisesti hänet tunnetaan konemyynnin ammattilaisena, joka on uransa aikana ehtinyt olemaan monessa mukana.

Kohti konemyyntiä taival eteni aikanaan, kun Tavasti tuli Machineryn palvelukseen 1970-luvun alussa. Ura alkoi huoltomiehenä, mutta varsin pian Tavasti siirtyi myynnin tehtäviin.

Sittemmin työt jatkuivat SK-koneella, kunnes 1990-luvun vaikeina alkuvuosina SK-Koneen taival päättyi konkurssiin. Siitä aukesi yrittäjän taival.

”Lamavuodet olivat vaikeita ja silloin useammallekin hyvin tunnetulle alan toimijalle kävi kehnosti. SK-Kone oli yksi niistä. Isojen yritysten hankaluudet vapauttivatkin alan osaajia muihin tehtäviin, ja uusia yrityksiä syntyi. Tällä tavoin aloitti myös Maketek Oykohta lähes 28 vuotta sitten”, sanoo Markku Tavasti.

Toiminnan vuodet

Konepajojen koneisiin ja laitteisiin keskittynyt Maketek Oy sai lentävän lähdön.

Yritys osti SK-Koneen keskeisen varaston ja se takasi uudelle yritykselle sujuvan ponnistuslaudan.

Yritys profiloitui varsinkin tsekkikoneiden maahantuojaksi, ja sellaisena se tultiin tulevina vuosina alalla tuntemaan. Kun maa ja sen markkinat toipuivat ison laman jälkeen 1990-luvulla, pääsi vahvaan alan osaamisen niin myynnin kuin huollonkin alalta nojannut Maketek vauhtiin ja kasvoi alan toimijana.

Iso muutos toiminnan puitteille oli, kun yritys osti Tampereen Ruskosta kookkaan teollisuushallin ja muutti sen tarpeisiinsa kone-esittely- ja myyntitilaksi.

”Työntekijöitä oli enimmillään 13, vuonna 1998. Keskimäärin toimittiin kuitenkin 8-10 henkilön työpanoksella”, Tavasti kertoo.

Kehitys jatkui 2000-luvun puolelle, yrityksen ennätysvuosi oli vuosi 2006, silloin tehtiin noin seitsemän miljoonan euron liikevaihto. Kun maan talous sitten jälleen notkahti vuonna 2008, seurasi kausi, jonka mainingeista toipuminen on koko maassa kestänyt pitkään.

”Investoinnit ovat tässä maassa varovaisia viimeiset kymmenen vuotta, ja osin sama tilanne jatkuu yhä. Kuitenkin investointeja pitäisi tehdä, kalusto ikääntyy ja sitä pitäisi uusia, jos kehityksen kelkassa aiotaan pysyä. Tässä riittää jatkossakin tekemistä”, Tavasti sanoo.

Maketek itse toimii nyt aiemmista vuosista osin muuntunein muodoin. Ruskon toimitiloja on vuokrattu VTT:n käyttöön. Konevarasto toimii Ruskossa konttoritilojen vieressä ja tarjoaa pohjan nopeille asiakastoimituksille.

Myös konepaletti on muuttunut, tsekkikoneiden perinteitä pitävät kirjavien edustusmuutosten myötä yrityksen paletissa yllä tsekkiläiset Pilous-sahat. Toinen keskeinen edustus ovat bulgarialaiset ZMM-sorvit. Maketek Oy työllistää nyt viisi henkilöä.

”Ydinporukalla mennään. Vahvuutemme on ollut aina erittäin vahva huollon osaaminen, ja se on edelleen toiminnan ydinasia.”

Mainosilmettä kolmen vuosikymmenen takaa. Konekuriirin kakkossivulta SK-Koneen ilmoitus/1991.

Monenlaista muutosta

Kun vuosia kuluu, muutoksia tapahtuu niin yritystasolla kuin toimintatavoissakin.

Aikanaan ”vanhantyyppisen idän” aikana koneet ostettiin Suomenkin markkinoille valtiontehtailta isona nippuna kerran vuodessa. Kun toimintatavat ja tehtaitten omistussuhteet idän suunnalla muuttuivat, muuttuivat myös toimintatavat. Kaupankäynnistä tuli yksittäistoimituksia ja myös yksilötason toimintaa, missä  henkilösuhteet ovat tärkeässä asemassa.

”Sen myötä minulla itsellänikin on runsaasti ystäviä ja tuttuja Tsekissä. Heitä tulee tapailtua esimerkiksi Brnon konemessuilla. Vahvassa vauhdissa olevat messut ovat edelleen sikäläinen alan vuosittainen kohokohta”, sanoo Markku Tavasti.

Toisen ison muutoksen konekauppaan toi internet, jonka kehitys 1990-luvulta lähtien on muuntanut toimintatapoja monella suunnalla.

”Konekaupan alalla se on tuonut mukanaan sen ilmiön, että joiltakin tehtailta asiakkaiden on nyt mahdollista ostaa koneita suoraan. Tämä onkin yksi haaste, mutta on kone-edustajillakin yhä roolinsa kokonaisuudessa. Esimerkiksi edustaja huolehtii ja avustaa paikallisissa huolto- ja elinkaaripalveluissa. Tällainen tuki suorista tehdasostoista puuttuu, ja se on toki hyvä pitää mielessä”, sanoo Markku Tavasti.

Ruskon toimitila on Maketekin maamerkki.

Matkalla eteenpäin

Maketekilla on takanaan pian kolmekymmentä vuotta, mutta yritys suuntaa eteenpäin ja kuten näinä kaikkina näinä vuosina aiemminkin, näkyy säännöllisesti ilmoittajana myös Konekuriirissa.

Vaikka virtaa yrityksen pyörittämiseen riittää, on viestikapulan jättöä nuoremmille Markku Tavasti (72) on toki tuumannut.

”Jos sopiva ostaja yritykselle ilmaantuisi, kaupat voisivat syntyä nopeastikin. Minun tavoitteeni kuitenkin on, että tämä alan osaajien nippu pysyisi jatkossakin kasassa. Ammattitaito tällä porukalla, jos kenellä, on raudankovalla tasolla”, Markku Tavasti sanoo.

”Niin kauan kuin ne asiat etenevät, tehdään täysillä töitä. Seuraava isompi ponnistus Maketekillekin on maaliskuun Konepaja Tampereella. Olemme mukana tutulla paikalla noin sadan neliömetrin osastolla E-hallissa vahvan konetarjonnan myötä. Konepaja on nykyisin alan tärkeä näyttelyareena ja panostamme tapatumaan sen mukaisesti, eli isosti”, Markku Tavasti sanoo.

Kari Harju

Konekuriiri on kolmekymppinen – Tarpeesta syntynyt

Julkaistu Kirjoittaja:

Tasavuodet! Arto Räikkönen perusti Konekuriirin markkinoiden tarpeeseen, eikä lehti vain hetken huumaksi alalle jäänyt. Metallin konemarkkinoiden tuttu ammattilehti on ehtinyt jo 30. vuosikertaansa saakka.

Yrittäjä ja päätoimittaja pitkällä kokemuksella: Arto Räikkönen kannustaa pitämään kolmekymppisen Konekuriirin kärjestä huolta.

Konekuriirin ensimmäinen numero ilmestyi helmikuussa 1991. Nyt mennään siis jo vuosikerran numerolla 30.

Syntyessään lehti täytti selkeän aukon markkinoilla.

”Olin töissä peltisepän yrityksessä kattoporukassa Pirkanmaan alueella. Monenlaisia koneita ja työkaluja tarvittiin. Siinä tuli mietittyä, että olisipa kätevää, jos uusia etsittäessä ne löytyisivät tarvittaessa helposti yhdestä julkaisusta. Sellaista ei nimittäin ollut. Siitä se lähti, Arto Räikkönen toteaa.

Omin eväin ja ajatuksin

Nuori lehdentekijä oli 90-luvun vaihteeseen mennessä ehtinyt itse olemaan jo monessa mukana. Alkuaan Kangasalta kotoisin olleen nuoren miehen elämä sai suuntansa jo 14-vuotiaana, kun hänen perheensä muutti Kangasalta Nokialle.

”Outo koulu ja sen yhtä outo väki ei murrosiässä houkuttanut. Ilmoitin vanhemmilleni, etten aio mennä uuteen kouluun. Enkä mennyt”, Räikkönen naurahtaa.

Koulu jäi lääninhallituksen erikoisluvalla kansalaiskoulun päästötodistuksella, ja Räikkönen lähti töihin, Helsinkiin kesätöihin rakennustyömaalle. Työt jatkuivat sitten vanhempien ravintolassa, mutta kun vanhemmat kertoivat aikovansa muuttaa Ikaalisiin, alkoivat uusien töiden etsinnät.

”Halusin jäädä tutuille kulmille Nokialle. Vanhemmat lupasivat, että jäädä saat, kunhan töitä löytyy.

”Nuorena löytää töitä, jos niitä todella haluaa. Kuljin Nokialla töitä kyselemässä firmasta toiseen, kunnes aloitin suksisiteitä valmistavan firman pintakäsittelijänä. Siellä meni sitten kuusi vuotta.”

Sen jälkeen työt jatkuivat rakennuspeltiseppänä, kunnes sillä välin vahvan yrittäjän kipinän saanut mies löysi idean uudenlaisesta metallin konelehdestä ja omasta yrityksestä.

”Hain kirjastosta kirjan, missä selvitettiin näitä hommia, luin sen osittain, ja tuttu lehdentekijäkaveri eli Syväsen Jarmo toki hieman auttoi alussa. Näillä aloitettiin”, kertoo Räikkönen lehden alkuvaiheista.

Koneet ja ajankohtaiset uutiset

Konekuriirin idea oli alusta saakka hyvin selkeä.

”Halusin tästä konelehden, joka keskittyy puhtaasti konemarkkinoihin, uutuuksiin ja alan uutisiin. Kun ydin on selkeä ja kärki terävä, asiat pysyvät koossa ja julkaisua luetaan. Eli se kiinnostaa ja sillä on olemassaolon tarve. Tämän ajatuksen koetin sitten pitää kirkkaana vuosien varrella”, Räikkönen kertoo.

Ensimmäiset vuodet lehtimiehenä olivat rankkoja. Maassa oli lama ja tuote oli uusi. Lanseerauksessa riitti raakaa työtä, eli käytännössä kulkua asiakkaalta toiselle uuden suorakanavan mahdollisuuksia esittelemässä.

Sitkeä työ kuitenkin kantoi, ja yhä useammat asiakkaat alkoivat huomata julkaisun järkevyyden. Lamakin helpotti, ja sen sijaan taloudellinen kehitys maassa kääntyi pitkäksi nousuksi.

Lehdestä tuli alalle vakaa ja seurattu uutuus- ja uutispaketti.

Ensimmäinen Konekuriiri ilmestyi kahdeksansivuisena ja aloitusvuonna tuli seitsemän lehteä. Vuosien mittaan sivumäärä kasvoi ja julkaistujen numeroiden määräksi vakiintui kymmenen.

Lehden kohdennettu osoitteellinen jakelu yrityksille oli alkuun 8000, ja pian tuplat enemmän.

Nyt lehden printtipainos on noin 19 000, ja verkossa tavoitettavuus on moninkertainen.

Räikkönen teki lehteä muutaman vuoden yksin, ilmoitusten valmistus, taitto ja painatus hoituivat ostopalveluna. Pian oli tarvetta kuitenkin muillekin tekijöille.

”Keskeisiä kehitysaskelia vuosien varrella olivat ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen toimistotöihin ja sitten toimittajan palkkaaminen mukaan vuosituhannen vaihteen tienoilla. Se mahdollisti toimituksellisen sisällön vahvistamisen.

Näillä eväin lehteä tehtiin viime vuosikymmenelle saakka.

Vuonna 2016 markkinoilla vahvan ja hyvin tunnetun lehden teko siirtyi SL-Mediat Oy:lle, jonka palettiin kuului ennestään useita ammattilehtiä. Laajempi ympäristö tarjosi resursseja ajan haasteisiin vastaamiseen.

”Koin, että omat paukkuni alkoivat pikkuhiljaa vähentyä ja toisaalta ympäristö muuttui niin, että vaadittiin uudenlaisia eväitä ja resursseja lehden kehittämiseen. Ennen kaikkea tämä koski verkkopuolen asioita. Printtilehti on edelleen erittäin vahva käsite ja sillä on yhä ehdottomasti sijansa markkinoilla julkaisukanavana, mutta tänä päivänä tarvitaan muutakin. Monet asiat kun ovat tänä päivänä myös siellä verkossa”, sanoo Räikkönen.

Siitä se lähti. Kaikkien aikojen ensimmäinen Konekuriiri. Kansi lehden numerosta 1/1991.

Tiiviisti ytimessä

Arto Räikkönen keskittyy itse nykyisin lehdenteon sijaan muihin asioihin.

Oma yritys eli Kymppimediat Oy toimii yhä, mutta enemmän elämän ytimessä ovat harrastukset kuten pikkuremontointi ja vaikkapa karavaanarihommat puolison kanssa asuntoautolla.

Tärkeä puoli elämää on myös se, että Räikkönen, 58, on nykyisin myös pappa. Tyttärentytär on kaksivuotias.

Konekuriiri puolestaan jatkaa tämän vuoden alusta jälleen hieman uusissa ympyröissä, kun lehden toimitus jatkuu nyt Otavan Nettix Oy:n puitteissa. Kymmenen julkaisua tehdään suoraan asiakkaille, ja lehti ilmestyy printtijulkaisuna, näköislehtenä kuin osana uudenlaista laajaa verkkopalvelualustaa osana Nettixin Konepörssin palvelukokonaisuudessa.

”Ajat muuttuvat, ja se vaatii kehittymistä ja ratkaisuja. Silti tiivis ydin on aina yhtä tärkeä asia. Notkealla, ytimeen keskittyvällä toimitukselliseen panokseen perustavalla alan omalla markkina- ja uutiskanavalla on tarvetta jatkossakin. Eteenpäin, terävällä kärjellä”, kannustaa Arto Räikkönen.

Kari Harju