Avainsana-arkisto: Suhdanteet ja tilastot

Etla: Rakentamisen lama jää taakse, teollisuustuotanto kasvaa

Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla toukokuussa julkaistussa toimialakohtaisessa ennusteessaan. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen.

Kevään 2025 suhdanne-ennusteessa Etla ennusti Suomen talouden pysyttelevän kiinni kasvussa tulevina vuosina. Kuluvalle vuodelle ennustettiin 1,2 prosentin kasvua ja ensi vuodelle 1,4 prosenttia.

Maailmanpolitiikan epävarmuudesta ja Yhdysvaltojen tulliuhasta huolimatta Etlan ennusteryhmä arvioi euroalueen talouskasvun vahvistuvan tänä vuonna ja kääntävän Suomenkin talouden nousuun.

Toimialaennusteen mukaan rakentaminen kasvaa tänä vuonna jo selvästi ja myös teollisuustuotanto pääsee kohtalaiseen vauhtiin. Koko kansantalouden arvonlisäys kasvaa tänä vuonna noin prosentin ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Vaihtelevia kasvulukuja

Toimialaennusteessa teollisuuden päätoimialoista suurimmalle, metalliteollisuudelle, ennustetaan puolentoista prosentin kasvua tänä vuonna, ja ensi vuonna puolisen prosenttia. Suurempaan kasvuvauhtiin pääsee viennin vauhdittamana sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Heikoimmin teollisuuden toimialoista suoriutuu kuljetusvälineiden valmistus, mutta myös koneiden ja laitteiden tuotanto lisääntyy tänä vuonna vain vähän.Metsäteollisuuteen Etla ennustaa reilun kahden prosentin kasvuvauhtia tälle ja ensi vuodelle. Kotimaan ja Euroopan rakentamisen kehitys tukee puutuoteteollisuuden kääntymistä kasvuun, ja alan vienti kasvaa voimakkaasti. Paperiteollisuudessa ei sen sijaan ole luvassa yhtä vahvaa kasvua.

Yksityiset palvelualat alkoivat kasvaa viime vuoden mittaan. Tänä vuonna ne kasvavat noin prosentin ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Kasvun piristymistä tänä vuonna selittää pitkälti kysynnän kasvu jalostuksen toimialojen kehityksen kohentuessa. Hitaan kasvun oloissa työllisyyden kasvu on kuitenkin heikkoa. Yksityinen kulutus alkaa ensi vuonna tukea palvelualojen kysyntää.

Kevään 2025 Suhdanne Toimialat perustuu Etlan maaliskuussa julkaistun Suhdanne Kevät 2025 -makrotalouden ennusteeseen ja mm. Suomen kansantalouden panos-tuotosmalliin. Suhdanne Toimialat sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori.

Konekauppaan odotetaan myönteistä tätä vuotta – ”Kohti pirteämpää kevättä”

Teollisuuden yleisten tunnelmien myötä työstökonekaupan viime vuoteen liittyi haasteita. Loppuvuotta kohden tilanne kuitenkin koheni ja tunnelmat tähän vuoteen ovat positiiviset. Markkinaodotus on parempaan suuntaan ja myös korot alhaalla tarjoten hyvää pohjaa investoinneille, toteaa Cron-Tek Oy:n toimitusjohtaja, Teknisen Kaupan Liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja Petri Järvinen.

Petri Järvisen mukaan viime vuonna alkuvuosi lähti suhteellisen hyvin liikkeelle ja myynti oli edellisvuoden tahdissa, mutta maaliskuun puolen välin jälkeen hiljeni.
”Perinteiseen tapaan odotus oli, että maaliskuun Konepajamessujen aikana ja heti sen jälkeen kaupankäynti jälleen normalisoituu ja taas mennään, mutta tällä kertaa tämä ei toteutunut.

Messujen aikana yllättävän monella alihankkijalla oli tiedotettavana, että nyt on jo tilaussaanti heikentynyt sekä myös tarjouspyyntöjen määrä laskenut rajusti. Joitain konetilauksia messujen aikana saatiin, joten tunnelmat konemyyjillä olivat osittain positiiviset, mutta toisaalta kentän viestin myötä vakavuus tulevasta lisääntyi”, summaa Järvinen.

Vaimeat kevät ja kesä

Kevättä eteenpäin tilanne jatkui kuitenkin alavireisenä.
”Edellisvuoden loppupuolen odotusten pohjalta konemyynnin piti lähteä piristymään huhtikuun tietämissä, mutta asiakkaiden tilanne oli valtaosin edelleen synkkä. Tosin jo 2023 syksyn mittaan vahvistunut erittäin suuri polarisoituminen asiakkaiden työtilanteissa kasvoi. Osalla, tosin pienellä joukolla, tilanne oli edelleen hyvä, suurella osalla tilanne rauhoittui ja jouduttiin lomautuksiin ja osalla työtilanne hiljeni todella rajusti ja irtisanomisilta ei vältytty.”

Konemyynti tippui vuoden toisen neljänneksen aikana noin 15 % verrattuna edellisvuoteen. ”Kesälomille lähdettiin odottavin tunnelmin, että kyllä se nyt viimeistään lomien jälkeen tilanne piristyy ja myös lomien jälkeen työn teko alkoi odottavissa tunnelmissa. Valtaosalla asiakkaista tilanne ei kuitenkaan parantunut, joten koneinvestointeja siirrettiin edelleen eteenpäin, parempia aikoja odotellessa. Saatujen konetilauksien määrä oli erittäin alhainen, myynnin laskiessa hieman yli 50 % edellisvuoteen verrattuna.”

Selkeä käänne syksyllä

Loppuvuotta kohden tilanne alkoi kuitenkin kääntymään.
”Viime vuoden viimeinen neljännes oli saatujen konetilauksien määrässä erittäin hyvä verrattuna yleiseen markkinatilanteeseen Suomessa. Kone- ja metallituoteteollisuudessa positiivinen vire alkoi kasvamaan ja vauhditti konekauppoja. Saatujen tilausten määrä kasvoi yli 75 % verrattuna edelliseen vuoteen siivittäen näin koko vuoden myynnin edellisvuoden tasolle. Vuoden aikana kerääntynyt koneiden runsas tarjoussuma odotteli kuitenkin edelleen purkautumistaan”, Järvinen sanoo.

Myös viimeisellä neljänneksellä saatiin uusia tositarkoituksella liikkeellä olevia konekyselyitä runsaasti. Valtaosaltaan näiden toteutuminen siirtyi tälle vuodelle.
”Kokonaisuutta katsoen viimeiset kolme vuotta työstökoneinvestoinneissa ovat laahanneet matalalla tasolla verrattuna tavoiteltavaan tasoon, jolloin konekanta uusiutuisi ripeämmin ja konepajojen kilpailukyky nousisi uuden tuottavamman kaluston kera halutulle tasolle. Automaation määrä koneinvestoinneissa on edelleen hyvä, kuten jo aiempinakin vuosina konepaja-alalla on ollut.”

Parempaan päin

Nyt alkuvuosi on Petri Järvisen mukaan lähtenyt koneiden tilaussaannissa kohtalaisesti liikkeelle. ”Yleinen markkinaodotus on koko ajan parempaan suuntaan ja keväästä odotetaan jo huomattavasti pirteämpää, asiakkaan sanomana pelkistäen ”positiivista kutinaa on enemmän”.
”Myös korot ovat alhaisella tasolla tarjoten hienon pohjan investoinneille.”
Toki haasteita on vientimarkkinoilla edelleen, Saksan ja Ranskan vaikeudet sekä Euroopan teollisuuden pitkittyneet ongelmat.

”Konepajateollisuuden tilaukset kasvoivat loppuvuodesta erittäin vahvasti ja vaikka mukana on risteilijätilaus piikkinä, niin suunta on jo parempi. Saatujen tilausten ansiosta myös konepajateollisuuden kasvanut tilauskanta antaa positiivista pohjaa tekemiselle. Siihen kun aktiivisen ja taidokkaan vääntämisen kautta saadaan vielä päälle uusia tilauksia, niin kevään koittaessa hymy vierähtää monille kasvoille. Metallintyöstökonejaoston jäsenyritykset ovat valmiina auttamaan kannattavien investointien avulla kasvun polulle”, Petri Järvinen kannustaa.

Tuulivoimassa vahva investointipotentiaali

Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) hanketarkastelun mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 130 000 megawattia tuulivoimaa. Investointipotentiaalina hankemäärä tarkoittaa yli 200 miljardin euron investointeja. Tuulivoiman osuus teollisuuden kiinteistä investoinneista on ollut viime vuosina parhaimmillaan yli 25 prosenttia.

STY:n ylläpitämässä hankelistauksessa on tällä hetkellä noin 90 miljardin edestä suunnitteilla olevia maatuulivoimahankkeita ja merituulivoimainvestointien potentiaali liikkuu yli 170 miljardissa eurossa. Vaikka kaikki kehitteillä olevat hankkeet eivät tule toteutumaan, kertoo suunnitteilla olevien hankkeiden määrä tuulivoiman investointipotentiaalista.

Tällä hetkellä tuulivoima onkin teollisuudenala, joka houkuttelee Suomeen eniten investointieuroja – parhaillaan rakenteilla olevat tuulivoimahankkeet tuovat meille yli kolmen miljardin investoinnit vuoden 2025 loppuun mennessä”, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuulivoiman osuus teollisuuden kiinteistä investoinneista on ollut viimeisen viiden vuoden (2019 – 2023) aikana keskimäärin 15 prosenttia. Osuus oli korkeimmillaan vuonna 2022, jolloin peräti yli neljäsosa teollisuuden kiinteistä investoinneista tuli tuulivoimasta.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan yleinen investointihalukkuus on tällä hetkellä laskussa mutta akuutin suhdannetilanteen yli katsottaessa Suomelle avautuu kuitenkin ennennäkemättömiä investointimahdollisuuksia päästöttömään sähköön pohjaavissa teollisissa investoinneissa jo tällä vuosikymmenellä. Suomen kilpailuetu päästöttömässä sähkössä tuo perässään sähköä käyttäviä teollisia investointeja. Nyt on erityisen tärkeää vahvistaa Suomen kilpailukykyä vihreän siirtymän investointiympäristönä, jotta mahdollisimman suuri osa vireillä olevista investoinneista saataisiin toteutumaan Suomeen”, kommentoi EK:n ekonomisti Jouko Kangasniemi

Myönteisiä näkymiä konekauppaan tälle vuodelle

Konekaupassa viime vuosi alkoi lujalla vauhdilla, mutta loppuvuodesta sitten tunnelmat kääntyivät tunnetusti hieman toisenlaiseen kulmaan. Tämän vuoden mittaan kirkastuu jälleen, toteaa Teknisen Kaupan Liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja, Cron-Tekin toimitusjohtaja Petri Järvinen.

Viime vuosi teollisuudessa ja konekaupassa kaksijakoinen.

Alkuun mentiin lujaa, sitten vauhti hiljeni.

”Viime vuonna konemyynti oli verrattain hyvällä tasolla alkuvuodesta ja lastuavien koneiden myynti oli lähellä jopa edellisvuoden lukemia.  Kesää lähestyttäessä konemyynti kasvoi ripeästi ja ylitti jopa edellisvuoden myynnin, sanoo Petri järvinen.

Tämän johtui siitä, että teollisuuden asiakkaiden työtilanne oli jatkunut pääsääntöisesti hyvänä ja varsinkin suuremmilla konepajoilla oli edelleen ponteva tilauskanta.

Konekaupan hyvä tilanne jatkui syyskuun loppuun asti, ja jopa paremmin kuin edellisvuonna.

Koneiden toimitusajat sekä rahdit palailivat hiljalleen normaaleiksi Keski-Euroopan maantiekuljetuksia lukuun ottamatta.

”Vuoden viimeinen neljännes oli odotetusti huomattavasti vaatimattomampi tilaussaannissa markkinan rauhoittumisen takia. Yritysten investointitahti hidastui selkeästi ja päätösten tekeminen oli varovaista. Projekteja siirrettiin muun muassa rahoituksen kiristymisen myötä. Asiakaskunnan polarisaatio jatkoi kasvamistaan”, Järvinen sanoo.

Petri Järvinen ennakoi tälle vuodelle vauhdittuvaa kehitystä niin teollisuuden toimintoihin kuin sitä kautta konekauppaankin. Odotukset tälle vuodelle ovat varovaisen optimistiset.

”Torjuntavoitto”

Toki haasteitakin oli myös alkuvuonna, maailman kriisit ja talouden kehitys heijastuivat myös meille, mutta toisaalta aiempi vahva kehitys kannatteli vuotta eteenpäin.

”Viime vuoden alku sujui konepajoilla erilaisista kriiseistä huolimatta suhteellisessa myötätuulessa. Tätä avitti konepajojen huomattavasti parempi tilauskanta verrattuna muihin toimialoihin Suomessa, mutta vuoden loppua kohden tilanne muuttui konepajoissakin haastavammaksi.”

”ELY-keskusten haasteet heidän pitkittyneissä päätösten teko prosesseissa viivästyttivät useissa tapauksissa PK-konepajojen investointipäätöksiä. Myös korkotason nousun jatkuminen alkuvuodesta aiheutti erinäisiä spekulaatioita ja varsin moni jäi odottamaan korkojen nousun tasaantumista ennen investointipäätöstä. Olihan jo vuodesta 2016 aina 2022 puoliväliin asti totuttu, että markkinakorot (euribor) olivat miinuksella. Loppuvuodesta tämä tilanne kuitenkin parani ja myös korot laskivat ja vakiintuivat”, sanoo Petri Järvinen.

Teollisuuden ja konekaupan haasteista huolimatta kokonaisuutena viime vuosi oli niin teollisuudessa ja konekaupassa kuitenkin suhteellisen myönteinen.

”Kokonaisuudessaan konekaupassa päästiin lähelle edellisvuoden myyntiä, joten tilanne oli vähintäänkin tyydyttävä ”torjuntavoitto” konemyynnin osalta”, sanoo Järvinen.

Myönteistä virettä

Uusi vuosi on alkanut ja työt ovat hyvässä vauhdissa. Tälle vuodelle Petri Järvinen ennakoi vauhdittuvaa kehitystä niin teollisuuden toimintoihin kuin sitä kautta konekauppaankin.

”Odotukset tälle vuodelle ovat varovaisen optimistiset ja useampia isoja investointeja on menossa päätökseen. Myös tuotannon kotiuttamisen odotetaan jatkuvan sekä energiaan ja latausinfraan liittyvien tuotteiden valmistuksen arvioidaan kasvavan merkittävästi.”

”Tammikuun tahmeuden jälkeen tilanne alkaa konepajoissa hiljalleen paranemaan ja maaliskuun loppuun päästessä tilanteen uskotaan olevan jo huomattavasti miellyttävämpi ja siitä eteenpäin positiivinen vire jatkuu”, sanoo Järvinen.

Myös korot ovat taittuneet laskuun, mikä helpottaa nyt velallisten tilannetta ja parantaa yritysten kannattavuutta.

’”Euroopan keskuspankin odotetaan aloittavan ohjauskorkojen laskut viimeistään kesällä, ja markkinakorkojen lasku jatkunee vielä pitkälle ensi vuoden puolelle.  Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta oli viime vuoden alussa ennätyskorkealla ja huolimatta viime vuoden tasaisesta laskusta, se oli vuoden lopussakin silti edelleen hyvällä tasolla. Uudet tilaukset viimeisellä neljänneksellä antoivat uskoa jälleen tulevaan vuoteen.

Tehokkuus edellä

Mihin teollisuus sitten parhaillaan investoi?

Konekaupassa investoinnit jatkuvat edelleen selvästi tehokkuus edellä.

”Korvausinvestoinnit ovat pari pykälää ”fiksumpia” ja siten tuottavampia kuin edellispolven teknologia ja kapasiteetin lisäyksessä ovat poikkeuksetta automaatioratkaisut mukana. Uudet koneet ovat myös energiatehokkaampia, joten ne tukevat kestävää kehitystä”, sanoo Petri Järvinen.

Investointeja alalla on monenlaisia ja ne liittyvät myös messureissuihin ja sitä kautta uuden teknologian mahdollisuuksien analysointiin messuympäristössä. Ja siihen on nyt mahdollisuuksia lähiaikoina mm. Tampereella.

”Lähiajan tärkeä investointi konepajayrityksille on nyt tuoda henkilöstönsä maaliskuussa Tampereelle Konepaja-messuille. Kokonaisuus käsittää Konepaja, Nordic Welding Expo sekä 3D & New Materials tapahtumat ja esillä on ”Pajan trilogia – Kone, Hitsi ja 3D”. Tervetuloa tutustumaan uusimpiin laitteisiin ja teknologioihin sekä vaihtamaan ajatuksia ja päivittämään kuulumisia. Positiivista pöhinää ja tiukkaa tekniikkaa on tarjolla!”, kannustaa Petri Järvinen.

Kari Harju

Kuvateksti: Petri Järvinen ennakoi tälle vuodelle vauhdittuvaa kehitystä niin teollisuuden toimintoihin kuin sitä kautta konekauppaankin. Odotukset tälle vuodelle ovat varovaisen optimistiset.

Suomi maatuulivoimarakentamisen kärkeä Euroopassa

Suomeen rakennettiin vuonna 2022 ennätysmäärä tuulivoimaa. Uutta kapasiteettia valmistui 2,4 gigawattia (GW). Euroopan tuulivoimayhdistyksen WindEuropen tilastojen mukaan Suomi sijoittui vuoden 2022 aikana asennetussa tuulivoimakapasiteetissa Euroopan kolmanneksi, heti Saksan ja Ruotsin jälkeen. 

Euroopan tuulivoimayhdistys WindEurope on julkaissut vuoden 2022 tuulivoimatilastot. Tilastojen mukaan Eurooppaan valmistui vuonna 2022 reilu 19 gigawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. 87 prosenttia (16,7 GW) tästä oli maatuulivoimaa, 13 prosenttia (2,5 GW) merituulivoimaa. Tuulivoimalla tuotettiin 17 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta viime vuonna.

Euroopan tilastoissa vuoden 2022 tuulivoimainvestoinneissa kolmen kärki on selvä: Saksa (2,7 GW), Ruotsi (2,4 GW) ja Suomi (2,4 GW) kasvattivat eniten tuotantokapasiteettiaan. Seuraavaksi eniten rakensivat Ranska (2,1 GW), Iso-Britannia (1,7 GW) ja Espanja (1,7 GW).

Tuulivoimarakentaminen tulee jatkamaan vahvaa kasvuaan Suomessa tulevinakin vuosina, vaikka ainakaan tähän mennessä julkaistujen investointipäätösten perusteella näyttäisi siltä, että uutta ennätysrakentamisen vuotta Suomessa ei tulla näkemään vuosina 2023-2025.

Konekaupan vuosi vaihtui myönteisissä merkeissä – ”Maltillisen rohkeita tunnelmia alkuvuoteen”

Uusi konekaupan vuosi on alkanut. Viime vuosi konekaupassa mentiin myönteisissä tunnelmissa, ja vaikka haasteita on, odotukset myös alkuvuodelle ovat varsin rohkaisevat. Positiivisin mielin eteenpäin, kaikkina aikoina on tärkeää investoida ja kehittää tuottavuutta, kannustaa Cron-Tekin toimitusjohtaja, Teknisen kaupan liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja Petri Järvinen.

Viime vuosi konekaupassa oli Petri Järvinen mukaan hyvä, olosuhteista huolimatta.

”Alkuvuosi lähti hyvin liikkeelle, mikä oli odotettuakin, sillä teknologiateollisuuden tilauskannat olivat jo valmiiksi ennätykselliset ja kauppa kävi edelleen mukavasti. Helmikuun loppu Venäjän hyökkäyssodan takia muutti kaiken myös konekaupan osalta pariksi kuukaudeksi. Asiakkaat keskittyivät materiaalien sekä komponenttien hankintaan ja epätietoisuus valtasi koko Eurooppaa. Töitä oli konepajoilla edelleen hyvin, mutta ei raaka-aineita riittävästi niiden valmistamiseksi”, Järvinen summaa.

Tilanne alkoi osin helpottaa huhtikuun aikana uusien toimituskanavien kautta.

”Myös konekauppa virkistyi uudestaan ja investointivauhti kiihtyi kesää kohti. Poikkeuksellisesti myös alkukesän aikana konekauppa kävi hyvin, osaltaan syynä oli alkukevään siirtyneet investoinnit. Konepajateollisuuden tilauskannat sekä tuotantokapasiteetin käyttöasteet olivat edelleen hyvällä tasolla ja uusia kauppoja tehtiin rapealla vauhdilla, joten perusasiat koneinvestoinneille olivat konepajateollisuudessa kohdallaan.”

”Kesäloman jälkeinen aika alkoi konekaupassa perinteiseen tapaan hiljakseen. Syyskuun aikana konekauppa virkistyi mukavasti ja Alihankintamessujen aikana konepajojen yleisfiilis oli jo erittäin positiivinen. Syksyn aikana tilanne pysyi valtaosalla konepajoja hyvänä, osalla jopa ennätyksellisellä tasolla, jolloin koneinvestoinnit jatkuivat erinomaisen hienosti.”

Viime vuosi oli konekaupassa hyvä ja loppuvuoden kruunasi Tampereen Konepaja-tapahtuma, kertoo Petri Järvinen. Konepajassa hän itsekin oli työn touhussa, kuten kuva kertoo. Nyt myös alkuvuosi näyttäisi konekaupan suhteen varsin myönteiseltä.

Loppuvuoden kruununa Peri Järvisen mukaan konekaupan alalla toimi marras-/joulukuun vaihteen Konepaja 22 -messut, joka oli jälleen menestys.

”Panostukset messuille palkittiin ja konekauppoja solmittiin jo messujen aikana poikkeuksellisen paljon. Messuilla tavattiin nykyisiä ja uusia asiakkaita positiivisessa hengessä. Uusia konekyselyitä tuli hienosti ja konekauppojen määrä jatkui hienona joulukuun ajan”, Järvinen sanoo.

Positiivisissa merkeissä eteenpäin

Tähän vuoteen ala suuntaa varovaisen myönteisissä tunnelmissa

”Konekaupan osalta odotukset ovat alkuvuodelle maltillisen rohkeat. Uusia konekyselyitä tulee yhä tasaiseen tahtiin, sillä yllättävän suurella osalla alihankkijoista tilauskirjat ovat jo syksylle asti täyttymässä ja tuotantokapasiteetti on edelleen hyvällä tasolla käytössä. Energiasektorin sekä vihreän siirtymän investoinnit ja puolustusvälineteollisuuden kasvanut kysyntä takaavat työllisyyttä pitkäksi aikaa teknologiateollisuudessa. Tätä lisäävät myös kulkuneuvojen sähköistyminen ja latausinfran rakentaminen. Raaka-aineiden korkeiksi kohonneet hinnat edistävät investointeja tehokkaampiin vähemmän energiaa ja raaka-aineita käyttäviin tuotantoprosesseihin.”

Silti haasteitakin toki on.

”Ukrainan sodan haasteet ja suorat vaikutukset koskevat materiaalien ja komponenttien saatavuutta ja varsinkin niiden hintojen rajua nousua.  Haaste konepajoilla on myös sähkön/energian hinta. Laihana lohtuna on, että muissakin Euroopan maissa sähkön/energian hinta on noussut, joten sen osalta puntit ovat lähes tasan, kun kilpaillaan eurooppalaisia vastaan. Korkean inflaation kautta kaikki hinnat nousevat edelleen ja koko kustannuspuoli jokaisella yrityksellä on mennyt uuteen asentoon. Siedettävän kannattavuuden ylläpitämiseksi myyntihintoja on pakko korjata ylöspäin. Aika näyttää miten se vaikuttaa tilaussaantiin”, Järvinen sanoo.

Jatkohaasteen Suomelle aiheuttaa Saksan tuleva talouskyykkäys ja sen kesto.

” Toivottavasti tällä kertaa se vaikuttaisi Suomen talouteen normaalia vähemmän. Kilpailukykymme kannalta on edelleen tärkeää investoida ja kehittää tuottavuutta. Onneksi automaatiosovellukset ovat jo pitkään olleet konepajoissa itsestäänselvyys, jolloin tuottavuutta on koko ajan parannettu. Haasteita on aina ollut ja tulee olemaan, mutta on niistä aiemminkin selvitty, eli positiivisella asenteella ja jatkuvalla työn teolla kohti uusia menestyksiä. Tuottavaa kuluvaa vuotta kaikille!”, toivottaa Petri Järvinen.

Kari Harju

EK: teollisuuden investoinnit 7 prosentin kasvussa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna 7 prosenttia edellisvuoteen nähden. Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2023 olisi noin 9,6 miljardia euroa. Vuonna 2022 teollisuuden investoinnit kasvoivat 20 prosenttia edellisestä vuodesta.

”Viime vuonna investoinnit kasvoivat vauhdikkaasti. Myönteistä on, että tänä vuonna investointien kasvu jatkuu, mutta vauhti ei yllä viime vuoden tasolle. Kasvun jatkuminen näinkin suuressa talouden epävarmuudessa on hyvä asia”, toteaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.

EK:n mukaan kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan tänä vuonna 6,2 miljardia euroa, joka on 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen arvo olisi tiedustelun mukaan tänä vuonna 3,4 miljardia euroa ja kasvua viime vuoteen nähden olisi 4 prosenttia. Energiateollisuuden investoinnit supistuisivat tänä vuonna 38 prosenttia ja niiden arvo olisi 3,1 miljardia euroa.

Hyvä tilauskertymä kannattelee teknologiateollisuutta

Teknologiateollisuuden tilauskanta on vahva ja uudet tilaukset plussalla, mutta vahvoja haasteitakin on näköpiirissä, kertovat talouden indikaattorit. Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun. 

Teknologiateollisuuden saamien uusien tilausten arvo oli huhti−kesäkuussa 10 prosenttia suurempi kuin edellisellä vuosineljänneksellä ja 12 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Tilausten arvoa kasvattivat osaltaan nopeasti kohonneet tuottajahinnat.

Teknologiateollisuuden suurimman toimialan eli kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilaukset ovat kuitenkin laskeneet verrattuna edelliseen vuosineljännekseen ja myös vuodentakaiseen. Tarjouspyyntöjen saldoluku oli heinäkuussa +4. Saldoluku on heikentynyt neljä perättäistä vuosineljännestä. Teknologiateollisuuden tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 2 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 8 prosenttia suurempi kuin vuoden 2021 kesäkuussa.

Pitkään jatkunut vahva suhdanne näkyy työllisyydessä. Teknologiateollisuus työllistää nyt Suomessa reilut 336 000 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys.

Talouskasvu kuitenkin hidastuu maailmalla, mikä vaikuttaa vääjäämättä myös Suomeen, yleensä pienellä viiveellä. Euroalueelta tulevat viestit ovat nyt huolestuttavia, taantuman uhkasta puhutaan. Mm. euroalueella ostopäällikköindeksien mukaan uudet tilaukset ovat supistuneet nopeasti.

”Kysynnän hidastumisesta kertoo sekin, että teollisuuden hintapaineet ovat hellittäneet ja varastot kasvaneet. Yksittäisten yritysten tilanteet vaihtelevat toki paljon, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä.

”On kuitenkin hyvä muistaa, että yritykset voivat pärjätä hidastuvankin kasvun keskellä, kun huolehdimme kustannuskilpailukyvystä ja uudistumisesta ja varmistamme vahvan aseman vihreän siirtymän arvoketjuissa. Myös puolustusteollisuus tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia. Näissä asioissa meillä on valttikortit omissa käsissä, Rautaporras tähdentää

CECIMO: Euroopan työstökoneteollisuus toipuu maailmanmarkkinoiden epävarmuudesta huolimatta

Geopolitiikan liikkeistä ja globaalin talouden ravistuksista huolimatta Euroopan työstökonesektori jatkaa elpymistä vuonna 2022. Haasteita toki on, niihin vastaaminen vaatii tarkkaa koordinaatiota ja tiivistä eri tahojen yhteistyötä, toteaa Euroopan työstökonevalmistajien ja niihin liittyvien valmistusteknologioiden yhteenliittymä CECIMO Edinburghin yleiskokouksen julkilausumassaan.

Viimeisimmät arviot ovat CECIMOn mukaan vahvistaneet työstökonesektorin merkittävän elpymisen. Vuonna 2021 kasvua kirjattiin 11,6 % vuoden 2020 tasosta. Viimeisimmät arviot osoittavat, että tuotanto on jatkanut elpymistään ja saavuttanut noin 72,1 miljardia euron tason, mikä tarkoittaa noin 19,7 prosentin kasvua.

”Epävarmoista globaaleista markkinoista huolimatta Eurooppa on yhä maailman johtava työstökoneiden valmistusalue. Tuotanto vuonna 2021 oli noin 22,6 miljardia euroa”, korostaa talouskomitean puheenjohtaja Marcus Burton.

Vaikka ajankohtaisia häiriöitä ja haasteita on, sektori jatkaa elpymistä edelleen vuonna 2022. Alustavat arviot osoittavat, että työstökonetuotanto CECIMO-maissa kasvaa noin 12 %. Lisäksi Oxford Economicsin ennusteiden mukaan vuonna 2022 työstökoneiden kulutuksen odotetaan kasvavan vahvasti CECIMO-alueella noin 19 %.

Vahva tilaustaso, haasteena toimitusketjun häiriöt

CECIMOn Venäjän vastaisten pakotteiden vaikutusta kauppataseeseen ja vientiin vähentää Venäjän markkinaosuuden raju pieneneminen jo aikaisempien pakotteiden seurauksena. Lisäksi ulkomaisten tilausten elpymisen vuoksi odotetaan työstökoneviennille vahvaa kehitystä, alkuperäinen ennuste osoittaa noin 9 %:n kasvua vuonna 2022.

Koska työstökoneiden kulutuksen kasvu Euroopassa on korkealla, myös tuonnin odotetaan kasvavan noin 12 % vuonna 2022.

Kasvuodotuksia tukevat uudet tilaukset vuoden ensimmäisellä jaksolla. Alustava CECIMO8-tilausten kokonaisindeksi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä nousi 25 % edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja 14 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Näin tilausten kokonaisindeksi on saavuttanut kaikkien aikojen ennätystason.

Globaalin teollisuuden vaikeuksista huolimatta CECIMO odottaa vakaata tilaustasoa tälle vuonna. Haasteita kuitenkin on, mm. pandemiaan liittyvät rajoitukset Aasiassa ovat tuoneet eurooppalaisvalmistajille uusia toimitusketjun pullonkauloja CECIMOn mukaan pandemiatoimenpiteet luultavasti ovat kuitenkin keventymässä erityisesti Kiinassa, joten toimitusongelmien odotetaan vähenevän vuoden loppuun mennessä.

Toimitusketjun häiriöiden, nousevien energianhintojen ja inflaatiopaineiden lisäksi ammattitaitoisen työvoiman puute heikentää edelleen toimialan kilpailukykyä ja vaatii uusia vastauksia. CECIMOn puheenjohtaja Dr.-Ing. Heinz-Jürgen Prokop korostikin yleiskokouksissa, että eurooppalaiset valmistajat tarvitsevat enemmän kuin koskaan koordinoitua lähestymistapaa poliittisten päättäjien kanssa, jotta osaamispuutteisiin voidaan puuttua ja kehittää uusia strategioita joustavien toimitusketjujen rakentamiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Myös Skotlannin hallituksen yritys-, kauppa-, matkailu- ja yritysministeri Ivan McKee korosti konferenssin pääpuheessaan, että haasteiden edessä CECIMOn työn ytimeen kuuluva yhteistyö on ehdottoman tärkeää. Skotlannin hallitus tukee alaa aloitteilla, joihin kuuluvat 75 miljoonan punnan sijoitus National Manufacturing Institute Scotlandiin (NMIS) ja uusi Low Carbon Manufacturing Challenge Fund (LCMCF) -rahasto.

Yhteistyötä, ymmärtämistä ja ennakointia

Tuttuun tapaan vuoden 2022 CECIMO:n kevätkokouksissa keskusteltiin tulevaisuudesta, mm. sähköautojen tuotannon kasvun ja digitaalisen tuomasta muutoksesta, haasteita ja mahdollisuuksia. Hallitsevana teemana oli alan toimijoiden ja poliittisten päättäjien yhteistyön merkitys. Sen ymmärtäminen ja ennakointi, miten uraauurtavat teknologiat, innovatiiviset liiketoimintamallit ja uudet kumppanuudet muuttavat yrityksiä ja hallituksia, on äärimmäisen tärkeää alan tulevaisuuden kannalta.

Puhujat korostivat myös pk-yritysten tukemisen tärkeyttä uusien teknologioiden käyttöönotossa, jotta varmistetaan saumaton siirtyminen kohti digitaalista ja vihreää taloutta.

CECIMO on Euroopan työstökoneteollisuuden ja niihin liittyvien valmistustekniikoiden liitto, mihin kuuluu 15 kansallista työstökonevalmistajien järjestöä. Yhdessä ne edustavat noin 1500 teollisuusyritystä Euroopassa (EU + UK+ EFTA + Turkki), joista yli 80 % on pk-yrityksiä.

CECIMO kattaa 98 % koko työstökonetuotannosta Euroopassa ja noin 31 % maailmanlaajuisesti vuonna 2021, siihen kuuluvien yritysten palveluksessa on noin 150 000 työntekijää ja ne tekevät liikevaihtoa noin 22,6 miljardia euroa.

Kiireistä aikaa myös Suomessa

CECIMOn luvut kertovat kiivaasta talousvauhdista ja tilanne on muun Euroopan tapaan samankaltainen myös Suomessa.

”Suomessa alkuvuosi on menty uusien tilauksien osalta hyvässä vauhdissa. Tilauskirjat ovat täynnä monessa yrityksessä”, kertoo CECIMOn delegaatti, Prima Powerin Aki Ojanen.

CECIMO:n toiminnassa ovat mukana edustajat Suomen suurimmilta alan konevalmistajilta eli Prima Powerilta, Fastemsilta ja Pemamekilta.

”Meneillään ovat kiireiset päivät, eivätkä niihin tuo helpotusta meneillään oleva kesälomakausi ja resurssipula. Moni yritys varmasti miettiikin, miten porrastaa kesälomia niin, että työt saadaan tehtyä ja toimitukset lähtemään ajallaan.”

Muun Euroopan tapaan talouden haasteet voimistuvat Ojasen mukaan myös meillä.

”Kallistuneet materiaalit, hintojen nousu yleensä ja materiaalien sekä komponenttien toimitusongelmat tekevät haastetta toimituksiin. Yleinen hintojen nousu, inflaatio ja korkotasojen nousu tuovat paineita jatkon kehitykseen. Yhä useampi miettii nyt myös tulevien investointien aikataulua sekä rahoitusta”, Ojanen toteaa.

”Teollisuuden tilanne on nyt ja luultavimmin syksylläkin hyvä, mutta jatkon kehitykseen siitä eteenpäin vaikuttavat erittäin monet avoimet asiat. Millainen tilanne on vaikkapa vuoden päästä kesällä, on tällä hetkellä hyvin hankala kysymys ennakoitavaksi”, Ojanen sanoo.

Kari Harju

EK: Teollisuu­sin­ves­toinnit vahvassa kasvussa

Teollisuusinvestoinnit kasvavat tänä vuonna vahvasti. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna 24 prosenttia edellisvuoteen nähden.

Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2022 noussee 10,5 miljardiin euroon. ”Epävarmuus Venäjän hyökättyä Ukrainaan ei onneksi näy yritysten investointiaikomuksissa. Tänä vuonna luvassa on reipasta kasvua, joka on positiivinen uutinen Suomen taloudelle. Kasvu painottuu vahvasti kiinteisiin investointeihin, joten luvitus on tärkeässä roolissa hankkeiden toteutumisen ja Suomen vihreän siirtymän kannalta”, toteaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Kasvu keskittyy kiinteisiin investointeihin ja energiaan. Kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan tänä vuonna 7,4 miljardia euroa, joka on 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen arvo olisi tiedustelun mukaan tänä vuonna 3,1 miljardia euroa ja kasvua viime vuoteen nähden olisi 5 prosenttia. Energiateollisuuden investoinnit kasvaisivat tänä vuonna 38 prosenttia ja niiden arvo olisi 3,8 miljardia euroa.

Teollisuuden investointiasteen ennakoidaan nousevan tänä vuonna yli 24 prosenttiin. Investointiaste on viimeksi ollut tätä korkeampi 2000-luvulla vain vuonna 2009.

Teollisuusinvestoinnit ovat kasvussa, mutta palveluinvestoinnit supistuvat hieman, ja erityisesti liikenteessä ja matkailu- ja ravintola-alalla. Palveluinvestointien kannalta ongelma on erityisesti työperäisen maahanmuuton hitaat lupaprosessit.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemä teollisuuden investointitiedustelu on osa Euroopan komission harmonisoitua suhdannetiedustelujärjestelmää. EU rahoittaa tiedustelua osittain. Kevään 2022 aikana tehtyyn tiedusteluun vastasi noin 650 yritystä, jotka työllistivät Suomessa noin 200 000 työntekijää. Tiedustelun luvut on korotettu vastaamaan kansantalouden tilinpidon mukaisia investointeja.

« Vanhemmat artikkelit