Avainsana-arkisto: Tutkimus ja kehitys

Puolustusvoimat mukaan FAME-ekosysteemiin

Julkaistu Kirjoittaja:

Puolustusvoimat liittyi vuoden 2026 alussa lisäävän valmistuksen hyödyntämistä edistävään FAME-ekosysteemiin (Finnish Additive Manufacturing Ecosystem). Ekosysteemiä johtaa DIMECC Oy, ja se kokoaa yhteen yli 60 yritystä ja tutkimuslaitosta.


”Puolustusvoimissa on tutkittu lisäävän valmistuksen käytettävyyttä sotilaslogistiikassa systemaattisesti noin kymmenen vuoden ajan. Lisäävän valmistuksen käyttöönotto ja verkostoituminen siviilikomponentin kanssa perustuu Puolustusvoimien lisäävän valmistuksen strategiaan”, sanoo insinöörikapteeni Eemeli Kärkäs Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta.
”Saamme FAME-jäsenyyden kautta lisäävän valmistuksen toimijoita mukaan kokonaismaanpuolustuksen mallin mukaiseen Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään. Tästä on etuna muun muassa Puolustusvoimien tarvitseman materiaalin toimitusketjujen vahvistuminen. Teknologiana lisäävä valmistus mahdollistaa Puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn kehittämisen ja innovaatioiden nopean tuottamisen, testaamisen sekä käyttöönoton. Jäsenyyden etuna nähdään myös tutkimus- ja koulutusyhteistyön laajeneminen alan toimijoiden kesken.”

Syvenevää yhteistyötä

Puolustusvoimien mukaantulo on FAME-ekosysteemille merkittävä askel viranomaisten ja teollisuuden yhteistyön syventämisessä.
”Puolustusvoimien mukaantulo osoittaa lisäävän valmistuksen strategisen merkityksen sekä viranomaisten ja teollisuuden välisen yhteistyön keskeisen roolin kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa Suomessa. Samalla se luo suomalaiselle lisäävän valmistuksen teollisuudelle mahdollisuuden osoittaa kykynsä tuottaa vaikuttavaa ja lisäarvoa luovaa osaamista viranomaistoiminnan tueksi”, toteaa ekosysteemijohtaja Eetu Holstein DIMECC Oy:stä.
”Viranomaistahon osallistuminen on keskeistä yritysten osaamisen kehittämisessä, jotta suomalainen lisäävä valmistus voi kasvaa pitkäjänteisesti ja säilyttää kansainvälisen kilpailukykynsä.”

Koko arvoketju

FAME-ekosysteemi kattaa koko lisäävän valmistuksen arvoketjun materiaalien ja laitteiden valmistajista suunnittelijoihin, ohjelmistokehittäjiin, palveluntarjoajiin, standardointiin sekä lisäävää valmistusta käyttäviin teollisuusyrityksiin. Jäseniin kuuluvat jo muun muassa Millog ja Patria, joka oli mukana perustamassa FAME-ekosysteemiä lähes 20 muun yrityksen kanssa vuonna 2020.
”Tämä on merkittävä asia suomalaiselle lisäävälle valmistukselle ja FAME-ekosysteemille. Puolustusvoimat ovat tehneet todella hyvää työtä lisäävän valmistuksen hyödyntämisessä jo vuosia ja heidän osaamisensa on hyvin korkeatasoista. Toivotan heidät tervetulleeksi mukaan yhteistyöhön, jossa rakennetaan innovatiivista kotimaista osaamista ja tietotaitoa yhdessä FAME jäsenien kanssa”, sanoo FAMEn johtoryhmän jäsen Mika Mustakangas, Patrian kehityspäällikkö.

Ensimmäinen vähähiilinen moottorivaimennin

Julkaistu Kirjoittaja:

Kohti merenkulun ja energiateollisuuden vähähiilisempää tulevaisuutta: vöyriläinen konepaja JTK Power on valmistanut moottorivaimentimen, minkä hiilijalanjälki on lähes 50% pienempi kuin perinteisellä vaimentimella.

Yli 27 vuoden ajan teollisia vaimentimia valmistanut JTK Power luovutti Wärtsilälle syyskuun lopussa maailman ensimmäisen vähähiilisen laivamoottorin vaimentimen.

JTK Power käytti vaimentimen materiaalina kuumavalssattua SSAB Zero -terästä, jonka hiilijalanjälki on 77% pienempi kuin perinteisellä masuuniteräksellä. Koko vaimentimen CO2-päästöt putoavat lähes 50% perinteisen vaimentimen päästöjä pienemmiksi.
SSAB Zero -teräksen valmistamiseen käytetään fossiilivapaata energiaa ja kierrätysterästä. Sen ominaisuudet ovat yhtä hyvät kuin tavanomaisella teräksellä. 

Haasteena saatavuus

”Äänenvaimentimessa teräksen osuus on suuri, minkä vuoksi JTK Powerin valitsemalla materiaalilla on iso vaikutus lopputuotteeseen. Tämä projekti toimii alalla suunnannäyttäjänä. Teräs on maailman kierrätettävin materiaali – tämä vaimenninkin voi käyttöikänsä päätyttyä saada uuden elämän vaikka jääkaapin ovena”, kertovat SSAB Europen Technical Development Manager Erkki Krankkala ja Regional Sales Manager Timo Risku.

SSAB Zero -teräksestä valmistettujen tuotteiden haasteena on tällä hetkellä saatavuus. Kaikki kolme yritystä uskovat, että vähähiilisten terästuotteiden kysyntä tulee kasvamaan lähivuosina voimakkaasti. SSAB on tuomassa tällä hetkellä Yhdysvalloissa valmistettavan SSAB Zero -teräksen valmistuksen ensin Ruotsiin, myöhemmin myös Suomeen. Vaimenninprojektin ajavana voimana toimineella JTK Powerilla taas on kapasiteettia siirtyä lähivuosina käyttämään vaimentimissaan kokonaan vähähiilistä terästä.

”Kun toimitusketju saadaan lähemmäs ja terästuotteiden valikoima kattavammaksi, meillä on täydet edellytykset suunnitella ja valmistaa SSAB Zero -teräksestä tuotteita paljon laajempaankin käyttöön. Tällöin saamme myös pudotettua vähähiilisen vaimentimen hiilidioksidipäästöt vieläkin pienemmiksi”, kertoo JTK Powerilla projektia vetänyt Product & Sales Manager Iisakki Ala-Kauppila.

Vähähiiliseen tulevaisuuteen

Wärtsilän Category Manager Mikko Kangasniemen ja Sourcing Manager Marine Tomi Hämäläisen mukaan kolmen yrityksen yhteistyöstä syntynyt vaimennin edesauttaa osaltaan merenkulun ja energiateollisuuden vähähiilisempää tulevaisuutta.

”Meille on tärkeää tuoda asiakkaidemme tietoon, että tuotteisiin on mahdollista saada vähähiilinen vaimennin. Tämä vie meitä jälleen askeleen eteenpäin, kun rakennamme hiilineutraalia merenkulkua asiakkaidemme kanssa.” 

”JTK Powerin päätavoite on poistaa melusaastetta, ja nyt voimme tehdä sen entistä ympäristöystävällisemmin. Pitkällä aikavälillä tämän projektin vaikutukset tulevat heijastumaan koko alalle”, päättää JTK Powerin toimitusjohtaja Robert Ollus.

Ohjelmistotyökalu kestävyyden laskentaan ja raportointiin

Julkaistu Kirjoittaja:

DIMECCin johtamassa Sumexissa kehitetään uutta ohjelmistotyökalua, joka mahdollistaa ympäristövaikutusten nopean arvioinnin jo suunnitteluvaiheessa sekä automaattisen kestävyysraportoinnin tuottamisen. Sumex-hanke auttaa yrityksiä löytämään keinoja, jotka mahdollistavat tuotannon ympäristövaikutusten alentamisen.

Valmistavalla teollisuudella on keskeinen rooli entistä kestävämmän tuotannon edistämisessä. Työkalu vastaa teollisuuden kasvavaan tarpeeseen tehdä kestäviä päätöksiä vaiheessa, jossa niillä on suurin vaikutus, ilman erityisosaamisen vaatimusta. Lisäksi kiristyvä sääntely lisää organisaatioiden tarvetta tuottaa itseilmoitettuja ympäristöväittämiä tai jopa ympäristöselosteita (EPD).

Tuotteiden ja järjestelmien elinkaarikustannukset ja ympäristövaikutukset määräytyvät suurelta osin suunnittelun alkuvaiheissa. Nykyiset elinkaari- ja ympäristöarviointityökalut keskittyvät kuitenkin pääosin jälkikäteiseen analyysiin ja vastaavat kysymykseen, kuinka kestävä nykyinen ratkaisu on. Suunnittelun näkökulmasta olennaisempi kysymys olisi, miten eri suunnitteluvaihtoehdot vertautuvat toisiinsa kestävyyden näkökulmasta.

Uusi laskennallinen työkalu vastaa tähän haasteeseen. Sen tavoitteena on mahdollistaa vaihtoehtoisten toimitusketju- ja rakenneratkaisujen nopea vertailu suunnitteluprosessin aikana. Työkalu arvioi ympäristövaikutuksia, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä, koko toimitusketjun ja tuotteen elinkaaren ajalta.

Edistysaskel verrattuna nykykäytäntöihin

Nykyiset ympäristövaikutusten arvioinnit ovat usein työläitä, hitaita ja edellyttävät syvällistä asiantuntijaosaamista. Ne toteutetaan tyypillisesti vasta sen jälkeen, kun tuote tai tuotantoratkaisu on jo pitkälti määritelty.

Sumex-hankkeen keskeinen uutuus on nopea mallinnus ja reaaliaikainen laskenta, joka kytkeytyy organisaatioiden materiaaliluetteloihin (BOM) ja tuo kestävyysnäkökulman osaksi jokapäiväistä suunnittelutyötä. Kehitteillä oleva ohjelmisto mahdollistaa vaikutusarvojen integroinnin toimittajien EPD-raporteista, automaattisen itseilmoitetun ympäristöväittämän, joka voidaan todentaa EPD:ksi sekä ympäristövaikutusten arvioinnin jo tuotteen suunnitteluvaiheessa.

Tämä tarjoaa suunnittelijoille ja insinööreille konkreettisen työkalun tietoon perustuviin päätöksiin kestävyyden parantamiseksi.

Etenemistä rinnakkain

Hankkeen tutkimus- ja kehitystyötä johtavat professori Petri Helo ja tutkija Bening Mayanti Vaasan yliopistosta tiiviissä yhteistyössä teollisten kumppaneiden kanssa. Ohjelmisto pilotoidaan todellisissa teollisissa käyttökohteissa, kuten monimutkaisten koneiden toimitusketjuissa ja suurivolyymisessä elektroniikkavalmistuksessa. Pilotointivaiheen tavoitteena on varmistaa työkalun käytännön soveltuvuus ja helppokäyttöisyys.

Hankkeen tulokset tarjoavat teollisuudelle konkreettisen keinon toimitusketjujen ympäristövaikutusten hallintaan ja vähentämiseen. Työkalun avulla ympäristövaikutusten laskenta muuttuu helpommin saavutettavaksi, yritykset voivat pienentää hiilijalanjälkeään, parantaa toiminnallista tehokkuuttaan ja saavuttaa kilpailuetua yhä tiukentuvien kestävyysvaatimusten toimintaympäristössä.

Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöhön keskittyneen DIMECCin johtaman Sumex (Sustainable Manufacturing Excellence) -hankkeen osapuolia ovat JTA Connection Oy, Prima Power, Vaski Group Oy, Danfoss Drives ja Vaasan yliopisto. Kaksivuotisen hankkeen rahoittavat mukana olevat yritykset sekä Business Finland. Se on syntynyt MAKE in Finland -ekosysteemissä mukana olevien yritysten yhteistyöstä.

Ympäristöystävällinen menetelmä vanadiinin talteenottoon

Julkaistu Kirjoittaja:

Vanadiini on alkuaine, jota käytetään teräs-, kemian- ja akkuteollisuudessa, ja se on luokiteltu kriittiseksi raaka-aineeksi Euroopan unionissa. Oulun yliopiston väitöstutkimus nostaa esiin pohjoismaisen terästeollisuuden piilevän mahdollisuuden: vanadiinin talteenoton hyödyntämättömistä sivuvirroista.

Vanadiini on hopeanvalkoinen metalli, joka esiintyy huoneenlämmössä kiinteänä. Vanadiinia käytetään erilaisissa teräksissä lujuutta ja kulutuskestävyyttä parantamaan, akku- ja energiateollisuudessa esimerkiksi virtausakuissa.

”Väitöstyö esittelee liuotusprosessin, jossa vanadiinia ja kalsiumia saadaan talteen teräskuonasta matalissa lämpötiloissa”, sanoo väitöskirjatutkija Maria Kokko. Kuva: Minja Korhonen / Oulun yliopisto

Teräskuonat tärkeitä lähteitä

Vanadiinia esiintyy maankuoressa yleisesti, mutta hajaantuneena.

Rautamalmin mukana vanadiinia päätyy terästehtaisiin ja teräksenvalmistuksen jälkeen teräskuonaan eli sivuvirtaan. Teräskuonat ovatkin vanadiinin tärkeimpiä lähteitä. Esimerkiksi Kiina on merkittävä teräksen ja myös vanadiinin tuottaja, jolla on massiiviset tuotantoketjut. Eurooppa on riippuvainen harvoista kriittisten raaka-aineiden, kuten vanadiinin, tuottaja-alueista.  

Pohjoismaissa terästeollisuuden sivuvirroista vanadiinia ei vielä hyödynnetä, vaikka vanadiinipitoisesta rautamalmista jää teräksenvalmistuksen menetelmien ansiosta vanadiinia teräskuonaan. Suomessa on viime vuosina ollut suunnitteilla vanadiinin talteenottolaitos Poriin. 

Vähemmän energiaa kuluttava prosessi

Nykyiset maailmalla käytetyt vanadiinin talteenottomenetelmät sisältävät korkean lämpötilan ja energiasyöpön prosessivaiheen, jossa kuona täytyy ensin pasuttaa jopa 900 asteen lämpötiloissa. Tämä muuttaa vanadiinin liukoisempaan muotoon. 

”Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, kun pohjoismaisesta teräskuonasta otetaan talteen vanadiinia”, kertoo menetelmää väitöskirjassaan kokeillut ja testannut Maria Kokko Oulun yliopistosta. ”Pohjoismaisessa teräskuonassa vanadiini on jo liukenevammassa muodossa, eikä sitä tarvitse ensin hajottaa kovissa lämpötiloissa, vaan siirtyä suoraan liuotusvaiheeseen, joissa tarvittava lämpötila on matala, noin 60 astetta. Kevyempi prosessi kuluttaa vähemmän energiaa.” 

”Väitöstutkimus esittelee kiertotaloutta edistävän ja ympäristöystävällisen prosessin, jonka avulla vanadiinia voidaan ottaa talteen ilman korkealämpöisiä vaiheita. Tulokset raivaavat tietä Euroopan omavaraisuudelle kriittisissä raaka-aineissa”, toteaa väitöskirjan ohjaaja, dosentti Janne Pesonen Oulun yliopistosta.  

Uusi talteenottoprosessi etenee kahdessa liuotusvaiheessa. Ensin otetaan talteen kalsium, mikä helpottaa vanadiinin talteenottoa. Toisessa liotusvaiheessa vanadiini erotetaan liuoksesta suoraan ilman ylimääräisiä kemiallisia käsittelyjä. 

Väitöstutkimuksen keskeiset tulokset:  

  • Yksinkertainen ja ympäristöystävällinen prosessi tarjoaa suuria mahdollisuuksia vanadiinin talteenottoon nykyisestä pohjoismaisesta terästeollisuuden kuonasta,  
  • Kalsiumin talteenotto ennen vanadiinin liuotusta lisää kuonan hyödyntämismahdollisuuksia teollisuudessa,  
  • Prosessi mahdollistaa prosessiliuosten kierrätyksen, mikä vahvistaa kiertotalouden toteutumista,  
  • Lähes vastaavat tulokset saavutettiin myös fossiilivapaan teräksen uudenlaiselle kuonalle. 

Tutkimukset toteutettiin laboratoriomittakaavassa eri tutkimusprojekteissa, läheisessä yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa. ”Jatkotutkimuksena haluan kehittää vanadiinin liuottimien kierrättämistä ja palauttamista takaisin uuden vanadiinin liuotusvaiheeseen”, väitöskirjatutkija Kokko sanoo. Väitöstyötä on rahoittanut Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto.  Kemian alaan kuuluva filosofian maisteri Maria Kokon väitöskirja Recovery of vanadium from metallurgical industry side streams – leaching and crystallization studies (Vanadiinin talteenotto teollisuuden sivuvirroista

Uudenlainen koneoppiminen muokkaa tutkimuksen ja tuotekehityksen prosesseja

Julkaistu Kirjoittaja:

Aalto-yliopiston professori Samuel Kaski on saanut Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n edistyneille tutkijoille tarkoitetun rahoituksen uudenlaisen koneoppimisen kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää koneoppimista, jota voidaan hyödyntää laajasti eri aloilla, ja jossa ihmiset ja tekoäly ratkovat ongelmia yhdessä.

Professori Samuel Kaski on saanut ERC:n 2,5 miljoonan euron rahoituksen. Hän toimii myös tekoälytutkimukseen keskittyvän ELLIS-instituutin johtajana. Kuva Kalle Kataila

Tutkimukseen ja tuotekehityksen prosesseja mm. uusin tekoälyn mahdollisuuksin muokkaavassa hankkeessa kehitetään esimerkiksi virtuaalilaboratorioita, automatisoituja kokeita sekä älykkäitä järjestelmiä tiedonjakamiseen.Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa ja kesto viisi vuotta.

Kasken ERC-hanke keskittyy parantamaan koneoppimisen käyttöönottoa vieraissa olosuhteissa. Yksi esimerkki uudenlaisen koneoppimisen mahdollisuuksista tieteen tukena on virtuaalinen, simulaatioihin perustuva laboratorio, jossa tekoäly tukee tutkijoita ja osa tieteellisestä prosessista voidaan automatisoida. Automaation tavoitteena ei kuitenkaan ole sulkea ihmisiä ulos, vaan Kaski muistuttaa, että tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvitaan välttämättä asiantuntemusta tutkittavasta aiheesta.

”Projektin ytimenä on pitää asiantuntija ja siten asiantuntemus mukana ratkaisussa. Silloin tieteellisesti mielenkiintoisin haaste on, kuinka automatisoimme prosessin niin, että ihmiset nimenomaisesti ovat mukana. Sitä varten tuotosten pitää olla järkeviä ja hyödyllisiä käyttäjille, olivatpa he sitten tieteellisiä asiantuntijoita tai tekoälyavustajia puhelimissaan käyttäviä ihmisiä”, Kaski mainitsee.

ERC-hankkeen ytimessä on lopulta koneoppimisen sovellettavuuden parantaminen, kuten Suomen uuden ELLIS-tekoälyinstituutinkin. Kaski toimii myös uuden tekoälytutkimukseen keskittyvän ELLIS-instituutin johtajana.

Kolmentoista suomalaisen yliopiston yhteishankkeena perustettu instituutti on osa eurooppalaista ELLIS-verkostoa (European Laboratory for Learning and Intelligent Systems). ELLIS-instituutti rekrytoi parhaillaan ensimmäisiä tutkimusryhmien johtajia ja rakentaa monitieteistä ympäristöä, jossa tutkijat ja yritykset voivat yhdessä viedä perustutkimusta kohti käytännön sovelluksia. 

Kilpailuetua teollisuudessa syventämällä integraatiota

Julkaistu Kirjoittaja:

Joukko suomalaisia teollisuusyrityksiä tähtää kasvunsa kiihdyttämiseen Deepening Integration in Manufacturing (DIM) -projektin avulla. Projektin tavoitteena on vastata vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin edistämällä yhteistä innovaatioekosysteemiä.

DIM-projekti on osa Business Finlandin Data Economy -ohjelmaa. Tavoitteena on myös tukea valtion pyrkimyksiä nostaa TKI-investoinnit 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Kolmivuotinen projekti koostuu neljästä osakokonaisuudesta: yhteisön vahvistaminen, digitaaliset oppimisalustat, osaamisverkostot ja proof-of-concept-ratkaisut.

DIM pyrkii vahvistamaan Suomen asemaa kansainvälisesti johtavana innovaatiotoimijana datatalouden saralla ja kunkin osallistujan vahvuuksia luomaan kansallisen osaamiskeskittymien verkoston ja parantamaan siten Suomen valmistavan teollisuuden kilpailukykyä. Yhteistyö tavoittelee kaksoissiirtymän hyödyntämistä kansalliseksi kilpailueduksi. DIM on jatkoa työlle, joka aloitettiin OSME-hankkeessa ja jossa keskityttiin avoimen ja älykkään valmistavan teollisuuden ekosysteemialustan rakentamiseen.

Yhteisön rakentaminen ja digitaaliset oppimisalustat

DIM edistää mm. tiedon jakamista ja kyvykkyyksien kehittämistä yhteistyössä osallistuvien yritysten, yliopistojen, kaupunkien ja poliittisten päättäjien kanssa. Näin syvennetään integraatiota Suomen valmistavassa teollisuudessa ja nopeutetaan pk-yritysten digitalisaatiota.

Yhteisö viestii myös kansainvälisesti suomalaisen valmistavan teollisuuden osaamisesta ja parantaa siten Suomen tunnettuutta johtavana alan osaamiskeskittymänä. Yhteisten kyvykkyyksien kehittämisen tukemiseksi DIM rakentaa digitaalisia alustoja ekosysteemitason viestintään. Tehokas tiedon jakaminen on olennaista kilpailukyvyn ja tuottavuuden kannalta, sillä se vahvistaa tiedon hyödyntämistä. Projektilla tuetaan sellaisten proof-of-concept-ratkaisujen kehittämistä, joilla tehostetaan yhteistyötä ja lyhennetään läpimurtoinnovaatioiden kehityssykliä.

DIM vahvistaa jäsenten välistä yhteistyötä sitouttamalla sidosryhmät osaamiskeskittymien muodostamiseen. Näin tuetaan suomalaisen teollisuuden innovaatiokyvykkyyttä ja vahvistetaan pk-yritysten digiosaamista. Synocus, DIM-projektin orkestroijana, vastaa oppimisalustaratkaisun luomisesta yhteistyössä DIM-kumppaneiden kanssa, jotta pk-yritykset voivat matalalla kynnyksellä liittyä mukaan yhteistyöhön.

Samalla DIM tukee sellaisten ratkaisujen testausta, pilotointia ja skaalaamista, joilla edistetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja digitalisaatiota keinoina parantaa suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukykyä.

Projektissa ovat mukana Konecranes, Mirka, Promeco, Synocus, Tampereen yliopisto ja Wärtsilä.

Teollisuustapahtuma MPD Tampereella

Julkaistu Kirjoittaja:

Valmistavan teollisuuden ajankohtaistapahtuma Manufacturing Performance Days (MPD) järjestettiin Tampereella kesäkuun alussa. Yli 800 osanottajaa oli mukana 4.-5 kesäkuuta järjestetyssä tapahtumassa.

Tampereelle sijoittuva Manufacturing Performance Days eli MPD -teollisuustapahtuma järjestettiin nyt yhdeksännen kerran.  Ajankohtaisteemoja niputtavassa MPD:ssa paikalla oli 840 vierasta pääosin Suomesta, mutta myös muualta Euroopasta. Nyt yhdeksättä kertaa järjestetty MPD oli historiansa suurin ja on vakiinnuttanut paikkansa alan kohtaamistilaisuutena. Ensimmäinen MPD järjestettiin vuonna 2007.

Teollisuus tekoälyn aikakaudella

Tekoäly puhuttaa teollisuudessa vahvasti näinä aikoina, ja oli tapahtuman keskeinen teema. ”Manufacturing in the Age of AI”-teeman puitteissa tarkasteltiin teollisuuden nykytilaa ja sitä, miten uudet teknologiat ohjaavat tuotantoa kohti tulevaisuutta.

Kehitys on nopeaa, lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon, ja vauhtihan kiihtyy. Fastemsin toimitusjohtaja ja MPD:n puheenjohtaja Mikko Nyman avasi tapahtuman ja kaikkiaan tapahtumassa esiintyi yli puhujaa, ja myös mm. geopolitiikan ja kestävän kehityksen teemoja sivuttiin. Ensimmäisenä päivänä esiintyi mm. professori Thomas Bauernhansl, Fraunhofer-instituutin valmistustekniikan johtaja esittelemällä bioälykkään valmistuksen ajattelua, jossa fyysiset laitteet, informaatioteknologia ja biotekniikka yhdistyvät, ja mm. Euroopan komission robotiikan ja tekoälyn yksikön päällikkö Cecile Huet sekä CECIMOn pääjohtaja Filip Geerts toivat esiin näkemyksiään tekoälystä ja geopoliittisten linjausten risteyskohdista.

Kilpailuetua uudella tavalla ajatteleville

Tekoäly muuttaa työn rakenteita ja myös se oli sessioteema tapahtumassa. Tekoäly vaikuttaa koko automaation elinkaareen, prosessien optimointiin, suunnitteluvaiheeseen ja tuotannon jälkeiseen analytiikkaan. Mielenkiintoista tietenkin on, että syntyy mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle. Tekoäly mahdollistaa korkeamman jalostusasteen valmistuksen ja avaa ovia erilaisille tuotteille, palveluille ja liiketoimintamalleille.

Näitä teemoja käsiteltiin Heli Helaakosken(VTT), Hai Sunin (ABB), Tero Hottisen (KONE), Toni Sormusen (Unikie ) ja Viivi Villa-Nuottajärven (Valmet) sessiossa.

Ja niinhän se on, että kilpailuetua saavat ne, jotka ajattelevat uudella tavalla ja kulkevat aiemmin tuntemattomia reittejä. Mm. Emma Storbacka (Avaus), Michael Gylling (Relex Solutions), Ville Voipio (Vaisala) ja Andrew Lynch (IMR) suuntasivat kohti uusia mahdollisuuksia, valmistavan teollisuuden tekoälyajattelua ratkaisemaan ongelmia, joiden luultiin olevan ratkaisemattomia.

Esitysten lisäksi tuttuun tapaan yritysvierailut kuuluivat jälleen MPD:n ohjelmaan, kumppaniyritykset esittäytyivät näyttelyssä. Kumppaniyrityksiä tapahtumalla oli yli 60. Tapahtumaa tukevat Tampereen kaupunki, Tampereen kauppakamari, Suomalais-saksalainen kauppakamari ja eurooppalaiset valmistavan teollisuuden yhteistyöverkostot ManuFuture, EFFRA, Cecimo ja A.Spire.

Uusi puheenjohtaja FAME:lle – Kestävä kehitys, kilpailukyky ja elinkaariajattelu keskeisinä suuntimina

Julkaistu Kirjoittaja:

Uusi puheenjohtaja Viivi Villa-Nuottajärvi luotsaa viisivuotiasta FAME-ekosysteemiä eteenpäin nopeasti kehittyvällä alalla. 

FAME-ekosysteemin uusi puheenjohtaja Viivi Villa-Nuottajärvi, Valmetin Vice President, R&D, näkee, että lisäävä valmistus eli 3D-tulostus kehittyy ja yritysten tarpeet vaihtelevat, mutta tietyt keskeiset suuntaukset ohjaavat alan tulevaisuutta.

Kestävää kehitystä edistävät hankkeet ja lisäävän valmistuksen kustannuskilpailukyvyn parantaminen ovat kehityksen tärkeitä teemoja, toteaa FAME:n uusi puheenjohtaja Viivi Villa-Nuottajärvi.

”Yleisesti ottaen kestävää kehitystä edistävät hankkeet sekä kustannuskilpailukyvyn parantaminen ovat tärkeitä teemoja”, Villa-Nuottajärvi sanoo. 

Tätä tukee myös FAMEn visio, jonka mukaan kestävä lisäävä valmistus vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Lisäävä valmistus tarjoaa ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon perinteisille valmistusmenetelmille, sillä se vähentää materiaalihukkaa, mahdollistaa kierrätettyjen materiaalien käytön ja mahdollistaa kappaleiden suorituskyvyn parantamisen, joka tuo eniten hyötyjä. 

”Elinkaariajattelu voisi olla yksi lisäävän valmistuksen käyttöä edistävä asia, sillä tuotteiden käytönaikaisten etujen merkitys on oleellinen. Lisäävällä valmistuksella pystyy rakentamaan optimoituja tuotteita, joita perinteisillä valmistusmenetelmillä ei voida valmistaa”, Villa-Nuottajärvi sanoo ja nostaa kiinnostavana esiin myös mahdollisuudet, joita AI:n käyttö suunnittelussa ja 3D-tulostuksessa tarjoaa. Uudeksi varapuheenjohtajaksi on valittu Paula Kainu EOS Finlandista. 

Suomen asiantuntijat kattava verkosto 

FAME perustettiin vuonna 2020 ja sitä johtamaan valittiin DIMECC. Parinkymmenen perustajajäsenen joukko on kasvanut yli 60 jäsenorganisaation ja yli 400 asiantuntijaa kattavaksi verkostoksi.  

”FAME on viiden vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa Pohjoismaiden johtavana AM-ekosysteeminä ja kasvattanut kansainvälistä tunnettuuttaan”, sanoo FAMEn kehitystä luotsannut ensimmäinen puheenjohtaja Tero Hämeenaho, Etteplanin lisäävän valmistuksen ja tekoälyohjelman johtaja. 

3D-tulostustiedon levittämistä FAME on edistänyt muun muassa alan materiaalidatapankin kokoamisella ja lisäävän valmistuksen jälkikäsittelyn automatisointiin liittyvillä tutkimusohjemilla. 

Koulutus on alusta asti ollut keskeisessä roolissa. Alan koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa tehdyn yhteistyön lisäksi FAME on kouluttanut 3D-osaajia ja julkaisee esimerkiksi metallien laserpohjaisen jauhepetisulatuksen käsikirjan. FAMEn noin kolmestakymmenestä uudenlaisia tekniikoita, muotoja ja materiaaleja hyödyntävistä esimerkkikappaleista suurinta huomiota kotimaassa ja kansainvälisesti on kerännyt, aikanaan Euroopan suurin lisäävällä valmistusmenetelmällä valmistettu paineastia sekä sen kestävyydestä tehdyt kattavat tutkimustulokset.  

Yhteiskäyttötila helpottaa käyttöönottoa 

Viivi Villa-Nuottajärven mukaan kiinnostus lisäävään valmistukseen näkyy sarjatuotantomäärien kasvamisella ja uusien laitteiden investoinneissa. 

”Vaikka 3D-tulostus tarjoaa monia etuja, sen käyttöönotto vaatii edelleen merkittäviä investointeja ja osaamista. Lisäksi materiaalien ja laitteiden korkeat kustannukset voivat olla esteenä pienemmille yrityksille”, Viivi Villa-Nuottajärvi sanoo. 

Tähän haasteeseen FAME on vastannut perustamalla yhteiskäyttötila AM Campuksen, joka on toiminut vuodesta 2022 Vaasassa sijaitsevan Wärtsilän Sustainable Technology Hubin yhteydessä.  

Suomen 3D-tulostusmarkkinat ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana, ja kehityksen odotetaan kiihtyvän entisestään. 

”FAMEn rooli 3D-tulostuksen integroinnissa suomalaiseen teollisuuteen on yhä keskeisempi, sillä teknologia on siirtynyt nopeasti kohti laajempaa teollista käyttöä – erityisesti koneenrakennuksessa lopputuotteiden ja varaosien valmistuksessa. Tulevaisuudessa 3D-tulostus vakiintuu osaksi eri teollisuudenalojen tuotantoa, mitä vauhdittavat materiaaliläpimurrot, kehittyvät prosessit, automaatio sekä standardointi”, Hämeenaho sanoo.

Kuva: Kestävää kehitystä edistävät hankkeet ja lisäävän valmistuksen kustannuskilpailukyvyn parantaminen ovat kehityksen tärkeitä teemoja, toteaa FAME:n uusi puheenjohtaja Viivi Villa-Nuottajärvi.

Sitran selvitys: Tekoälyn räätälöinti eri toimialoille voi lisätä merkittävästi tuottavuutta

Julkaistu Kirjoittaja:

Tekoälykehityksen seuraava vaihe tuo uusia erikoistuneita sovelluksia teollisuuden ja eri toimialojen uudistumisen tueksi. Vaikutukset tuottavuuden parantamiseen voivat olla huomattavia. Onkin tärkeää, että esimerkiksi teolliset yritykset pääsevät käyttämään dataa, jota syntyy teollisissa laitteissa ja prosesseissa eri vaiheissa. Euroopan on tehtävä kattavia tekoälyinvestointeja pärjätäkseen globaalissa kilvassa, ehdottaa Sitran uusi selvitys.

Euroopan on mahdollista parantaa asemaansa maailmanlaajuisessa tekoälykilvassa, mutta se vaatii määrätietoisia toimia tekoälykehityksen seuraavan vaiheen hyväksi, arvioi Sitran uusi selvitys. Tekoälykehitys kiihtyy ja seuraava merkittävä askel ovat eri toimialoilla käytettävät pitkälle erikoistuneet tekoälymallit ja -sovellukset. Siinä missä yleiskäyttöiset tekoälysovellukset, kuten ChatGPT, ovat tehostaneet tietotyötä, nyt kehitettävät toimialakohtaiset sovellukset vauhdittavat esimerkiksi teollisuuden ja terveydenhoitoalan uudistumista.

Sovellusten avulla yritykset ja organisaatiot voivat selättää omien toimialojensa monimutkaisia ongelmia, tehostaa ja automatisoida prosessejaan sekä uudistaa liiketoimintansa ydintä. Sitran työpaperi Applying AI in key European industries – strengthening competitiveness and innovation in Europe arvioi, että sovelletun tekoälyn laajalla käytöllä on huomattavia vaikutuksia tuottavuuteen ja kasvuun. Selvityksen on laatinut Sitran toimeksiannosta teollisuusprofessori Mika Ruokonen LUT-yliopistosta.

Tekoälystä tehoa ja kilpailuvaltti

Toimialakohtaiset tekoälymallit ja niin sanotut tekoälyagentit eli tehtävien automatisointia tukevat ohjelmistot tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään merkittävästi. Sitran johtavan asiantuntijan Heikki Auran mukaan Euroopan vahvuuksia tekoälykilvassa ovat teknologisesti edistyneet teollisuudenalat, jotka tuottavat arvokasta dataa tekoälymalleille.
”On tärkeää, että esimerkiksi teolliset yritykset pääsevät käyttämään dataa, jota syntyy teollisissa laitteissa ja prosesseissa eri vaiheissa. Tällaista dataa voi olla esimerkiksi koneiden käyttö- ja vikahistoria, jota on tallennettu huoltoyhtiöiden ja laitevalmistajien järjestelmiin. Datan avulla voidaan kouluttaa erikoistuneita tekoälymalleja, joita yritys voi hyödyntää ennakoimaan huoltotarpeita”, sanoo Aura.

Huoltotarpeen paljastuessa tekoälyagentti tilaisi huollon automaattisesti ja ehkäisisi tärkeän laitteen päätymisen epäkuntoon. Vastaavia agentteja olisi yrityksessä useita ja ne tekisivät yhteistyötä.
“Liiketoiminnan kilpailuetua ei saavuteta yleisluontoisilla työkaluilla, jotka ovat laajasti saatavilla. Tekoäly parantaa tuottavuutta eniten, kun dataa käytetään strategisesti ja sitä yhdistetään soveltaviin tekoälyratkaisuihin. Talouden ja teollisuuden uudistamisen potentiaali on tällöin merkittävä”, sanoo selvityksen laatinut Mika Ruokonen.
Uusille ratkaisuille on polttava tarve. Yrityssektorin heikko tuottavuus on Suomen kansantalouden suurin ongelma eikä digitalisaatiota olla onnistuttu valjastamaan riittävästi kasvun lähteeksi. Näin arvioi Sitran äskettäinen selvitys, jonka oli laatinut taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola.

Euroopan omavaraisuus turvattava

Euroopan pirstaleiset markkinat sekä riippuvuus ulkomaisista teknologiatoimittajista ovat hidastaneet tekoälyn käyttöönottoa eikä Eurooppa ole pysynyt Yhdysvaltojen ja Kiinan investointivauhdissa. Suomessa tilanne on verrattain hyvä: Suomi on kansainvälisesti viidennellä sijalla tekoälyinvestoinneissa asukasmäärään suhteutettuna.
Euroopan tulisikin panostaa erikoistuneisiin tekoälymalleihin innovoinnin vauhdittamiseksi ja omavaraisuuden turvaamiseksi tekoälyn alalla, selvitys ehdottaa.

“Omavaraisuutta on vahvistettava etenkin kriittisissä tekoälyteknologioissa, kuten pilvi-infrastruktuurissa ja puolijohteissa. Esimerkiksi noin 80 prosenttia eurooppalaisesta datasta sijaitsee amerikkalaisissa pilvipalveluissa. Tämä on riski Euroopalle, mikäli datan hyödyntäminen, analyysi ja jatkojalostaminen vaikeutuisi”, sanoo Aura.
Lisäksi on varmistettava, että yrityksillä on Euroopassa käytössään kestävästi tuotettua ja kohtuuhintaista laskentakapasiteettia sekä suuria kielimalleja kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Myös osaamiseen tulee panostaa ja investointeihin varattua rahoitusta ohjata nopeasti ja tehokkaasti Euroopan yritysten avuksi.
Euroopan komissio kertoi helmikuussa aloitteesta, jolla se pyrkii saamaan liikkeelle 200 miljardin euron investoinnit tekoälyn kehittämiseen.
“Suomen vahvuudet tekoälyosaamisessa tunnetaan. Voimme hyötyä EU:n investoinneista. Parhaimmillaan voimme synnyttää Suomeen merkittäviä uusia tekoäly-yrityksiä”, sanoo Ruokonen.

Ohutlevypäivät Loimaalla -Tilanneanalyysiä ja ajankohtaista ammattiasiaa

Julkaistu Kirjoittaja:

Teknologiateollisuus ry:n Ohutlevytuotteet-toimialaryhmän ohjelmaan kuuluvat Ohutlevypäivät. Tänä vuonna vuosittain eri teollisuuspaikkakunnille sijoittuva ajankohtaiskokonaisuus pidettiin huhtikuulla Loimaalla.

Ohutlevypäivillä esitellään mm. ohutlevytuotteiden tuotantomenetelmiä, käyttökohteita ja ajankohtaisia asioita sekä tulevaisuuden näkymiä. Päivien ohjelma sisältää myös näyttelyn, yritysvierailuja sekä mahdollisuuksia verkottumiseen.
Kaksipäiväisen tapahtuman ohjelma on suunnattu ohutlevytuotteiden suunnittelusta, valmistuksesta ja käytöstä sekä opetustoimesta vastaaville henkilöille sekä muille ohutlevytuotteita käyttävien loppuvalmistajien ja alihankintateollisuuden ammattilaisille.

Mitä tapahtuu? Petteri Rautaporras kiteytti teknologiateollisuuden tilannetta ja markkinanäkymiä nykytilanteessa.

”Mitä tapahtuu?”

Tänä vuonna tapahtuma pidettiin paitsi maatalouden alan toiminnoistaan, monipuolisesta alan teollisuudesta tunnetulla Loimaalla ja kokonaisuuteen kuului tuttuun tapaan esitysantia sekä vierailuja yrityksiin osallistujien mielenkiinnon mukaan.

Loimaan Novidaan sijoittuneen tapahtuman avasi Dinoliftin hankintapäällikkö Markus Värjönen ja noin 700 opiskelijan Novidan toimintaa esitteli rehtori Santtu Palokangas.
Päivien ohjelmaan kuuluu perinteisesti Teknologiateollisuuden ajankohtaiskatsaus. Tällä kerralla siihen liittyikin nykymaailman myrskyjen ja nopeiden käänteiden vuoksi myös tavallista suurempaa latausta.

Ajankohtaisesityksessään Teknologiateollisuuden Petteri Rautaporras analysoi teknologiateollisuuden tilannetta ja näkymiä.
Myönteistä käännettä alavireisiin tunnelmiin on odotettu kovasti ja siitä viitteitä antoi Rautaportaan mukaan tuoreesti Teknologiateollisuuden TeknoBaro-kysely.
Erityisesti uudet tilaukset olivat kyselyssä pirteällä tasolla. Kolme kuukautta eteenpäin sekä teollisuus että tuotanto näyttäisivät sen mukaan olevan paranemassa. Myös investoinneissa on kehitystä kyselyn mukaan.
”Vaikka investoinnit kehittyvät hitaasti, niitä kuitenkin tehdään, mikä antaa uskoa tulevaan.”
Tämä oli tilanne muutama hetki taaksepäin, muistutti Rautaporras, viime aikoina on tunnetusti huomattu, että asioita tapahtuu päivittäin. Esityspäivän aamuna olivat Trumpin tullit juuri astuneet voimaan. Kuvaavaa on, että saman päivän iltana Suomen aikaa niitä lykättiin.
”Kukaan ei tiedä, mitä …vettiä oikein tapahtuu”, lainasi Rautaporras slideensä kansainvälisen talouslehden suomennettua sitaattia Trumpin hallinnon sisältä.

Loimaan yritysympäristöä ja Teknologiaklusteri esittelivät kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen (oikealla) ja Teknologiaklusterin johtaja Janne Rauhala.

Kauppasodan vaikutuksia jatkoon on Rautaportaan mukaan ei myönteisinä voi pitää, mutta on vaikea sanoa, miten asiat lopulta kehittyvät. EU toki pyrkii asioissa vaikuttamaan ja neuvottelemaan.
”Jos mahdollista, tehkää skenaariot jatkosta kahteen suuntaan. Se on tilanteessa ainut reaalinen vaihtoehto”, kiteytti Rautaporras.

Teemoitusta eri alueille

Ensimmäisen päivän aikana Loimaan yritysympäristöä ja Teknologiaklusteri esittelivät Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen ja Teknologiaklusterin johtaja Janne Rauhala.
Turku AMK:n konetekniikan mahdollisuuksia teollisuuden yhteistyökumppanina kävi läpi lehtori Merja Peltokoski, Turun AMK
Toinen päivä tarjosi tiiviin paketin tietopuolista antia eri teemoihin.
Älykäs hitsausautomaatio oli Pemamekin CTO:n Teemu Tolosen ja myyntipäällikkö Mika Nihtin teemoina, tuotannon 3D-konenäkösovellukset Lateral Engine Oy:n toimitusjohtaja Miikka Himangan aiheena.
“Improving Industry Efficiency trough Develoment and Digitalization”, teemoitti esityksensä CEO Andri Haran, Federation of Estonian Engineering Industry.

Ohutlevypäivien antiin kuului jälleen myös tapahtuman yhteydessä pidetty näyttely.

Iltapäivässä kuultiin kolme esitelmää, Lujan teräksen laserhitsausta kiteytti Dinoliftin menetelmäkehityspäällikkö Tuomas Heilala, automaatio ja robotiikka suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn tukena otsikoi esityksensä toimitusjohtaja Mikko Tammiranta, Robotmation Oy.
Plasmapintakäsittelystä ja Turun yliopiston yritysyhteistyöstä kertoivat apulaisprofessori Ashish Ganvir ja johtaja Timo Vasankari, Turun Yliopiston Teknillinen tiedekunta.

Plootu numero 19 Jukka Kokkoselle

Ohutlevypäiviin liittyvät toimialanryhmän hallituksen huomionosoituksina myöntämät Plootut ohutlevyalalla ansioituneille henkilöille.

Plootu-huomionosoituksen numero 19 saaja on Casemetin pitkäaikainen toimitusjohtaja, nykyinen hallituksen puheenjohtaja Jukka Kokkonen. Tunnustuksen jakoi toimialaryhmän hallituksen puheenjohtaja Juha Tuominen, SSAB Europe Oy.

Vuorossa oli nyt Plootu numero 19, saaja on Casemet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Kokkonen.
Ohutlevyuutisten pitkäaikainen päätoimittaja Simo Mäkimattila sai erikoishuomionosoituksen.
Ohutlevy-päivien yritysvierailujen kohteet olivat Loimaalla toimivat alan yritykset Dinolift, Dometal, Lännen Tractors, Invenir, Pemamek sekä Vallox. Yritysvierailujen kohteet esiteltiin omassa osiossa ensimmäisen päivän aikana.
Ohutlevypäivien aikana pidettiin myös toimialaryhmän vuosikokous. Alan toimijoiden näyttely kuului myös mukaan ohjelmaan.

Kari Harju

Kuva ylhäällä: Loimaalla toimii useita hyvin tunnettuja alan yrityksiä, yksi kohde oli Dinofilt. Talon miehet Sauli Karjalainen ja Teemu Rusi kuvattiin rennoissa tunnelmissa hiljattain käyttöönotetun siirrettävän vuokratun laserhitsauslaitteiston demojen jälkeen.

« Vanhemmat artikkelit