Aalto-yliopiston professori Samuel Kaski on saanut Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n edistyneille tutkijoille tarkoitetun rahoituksen uudenlaisen koneoppimisen kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää koneoppimista, jota voidaan hyödyntää laajasti eri aloilla, ja jossa ihmiset ja tekoäly ratkovat ongelmia yhdessä.

Tutkimukseen ja tuotekehityksen prosesseja mm. uusin tekoälyn mahdollisuuksin muokkaavassa hankkeessa kehitetään esimerkiksi virtuaalilaboratorioita, automatisoituja kokeita sekä älykkäitä järjestelmiä tiedonjakamiseen.Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa ja kesto viisi vuotta.

Kasken ERC-hanke keskittyy parantamaan koneoppimisen käyttöönottoa vieraissa olosuhteissa. Yksi esimerkki uudenlaisen koneoppimisen mahdollisuuksista tieteen tukena on virtuaalinen, simulaatioihin perustuva laboratorio, jossa tekoäly tukee tutkijoita ja osa tieteellisestä prosessista voidaan automatisoida. Automaation tavoitteena ei kuitenkaan ole sulkea ihmisiä ulos, vaan Kaski muistuttaa, että tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvitaan välttämättä asiantuntemusta tutkittavasta aiheesta.

”Projektin ytimenä on pitää asiantuntija ja siten asiantuntemus mukana ratkaisussa. Silloin tieteellisesti mielenkiintoisin haaste on, kuinka automatisoimme prosessin niin, että ihmiset nimenomaisesti ovat mukana. Sitä varten tuotosten pitää olla järkeviä ja hyödyllisiä käyttäjille, olivatpa he sitten tieteellisiä asiantuntijoita tai tekoälyavustajia puhelimissaan käyttäviä ihmisiä”, Kaski mainitsee.

ERC-hankkeen ytimessä on lopulta koneoppimisen sovellettavuuden parantaminen, kuten Suomen uuden ELLIS-tekoälyinstituutinkin. Kaski toimii myös uuden tekoälytutkimukseen keskittyvän ELLIS-instituutin johtajana.

Kolmentoista suomalaisen yliopiston yhteishankkeena perustettu instituutti on osa eurooppalaista ELLIS-verkostoa (European Laboratory for Learning and Intelligent Systems). ELLIS-instituutti rekrytoi parhaillaan ensimmäisiä tutkimusryhmien johtajia ja rakentaa monitieteistä ympäristöä, jossa tutkijat ja yritykset voivat yhdessä viedä perustutkimusta kohti käytännön sovelluksia. 

Joukko suomalaisia teollisuusyrityksiä tähtää kasvunsa kiihdyttämiseen Deepening Integration in Manufacturing (DIM) -projektin avulla. Projektin tavoitteena on vastata vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin edistämällä yhteistä innovaatioekosysteemiä.

DIM-projekti on osa Business Finlandin Data Economy -ohjelmaa. Tavoitteena on myös tukea valtion pyrkimyksiä nostaa TKI-investoinnit 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Kolmivuotinen projekti koostuu neljästä osakokonaisuudesta: yhteisön vahvistaminen, digitaaliset oppimisalustat, osaamisverkostot ja proof-of-concept-ratkaisut.

DIM pyrkii vahvistamaan Suomen asemaa kansainvälisesti johtavana innovaatiotoimijana datatalouden saralla ja kunkin osallistujan vahvuuksia luomaan kansallisen osaamiskeskittymien verkoston ja parantamaan siten Suomen valmistavan teollisuuden kilpailukykyä. Yhteistyö tavoittelee kaksoissiirtymän hyödyntämistä kansalliseksi kilpailueduksi. DIM on jatkoa työlle, joka aloitettiin OSME-hankkeessa ja jossa keskityttiin avoimen ja älykkään valmistavan teollisuuden ekosysteemialustan rakentamiseen.

Yhteisön rakentaminen ja digitaaliset oppimisalustat

DIM edistää mm. tiedon jakamista ja kyvykkyyksien kehittämistä yhteistyössä osallistuvien yritysten, yliopistojen, kaupunkien ja poliittisten päättäjien kanssa. Näin syvennetään integraatiota Suomen valmistavassa teollisuudessa ja nopeutetaan pk-yritysten digitalisaatiota.

Yhteisö viestii myös kansainvälisesti suomalaisen valmistavan teollisuuden osaamisesta ja parantaa siten Suomen tunnettuutta johtavana alan osaamiskeskittymänä. Yhteisten kyvykkyyksien kehittämisen tukemiseksi DIM rakentaa digitaalisia alustoja ekosysteemitason viestintään. Tehokas tiedon jakaminen on olennaista kilpailukyvyn ja tuottavuuden kannalta, sillä se vahvistaa tiedon hyödyntämistä. Projektilla tuetaan sellaisten proof-of-concept-ratkaisujen kehittämistä, joilla tehostetaan yhteistyötä ja lyhennetään läpimurtoinnovaatioiden kehityssykliä.

DIM vahvistaa jäsenten välistä yhteistyötä sitouttamalla sidosryhmät osaamiskeskittymien muodostamiseen. Näin tuetaan suomalaisen teollisuuden innovaatiokyvykkyyttä ja vahvistetaan pk-yritysten digiosaamista. Synocus, DIM-projektin orkestroijana, vastaa oppimisalustaratkaisun luomisesta yhteistyössä DIM-kumppaneiden kanssa, jotta pk-yritykset voivat matalalla kynnyksellä liittyä mukaan yhteistyöhön.

Samalla DIM tukee sellaisten ratkaisujen testausta, pilotointia ja skaalaamista, joilla edistetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja digitalisaatiota keinoina parantaa suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukykyä.

Projektissa ovat mukana Konecranes, Mirka, Promeco, Synocus, Tampereen yliopisto ja Wärtsilä.

Uusi valmistavan teollisuuden ekosysteemi Make in Finland on aloittanut toimintansa. Perustajajäseninä on noin parikymmentä keskeistä valmistavan teollisuuden ja digitalisaation yritystä.

Make in Finland -ekosysteemin näkemyksen mukaan valmistava teollisuus tarvitsee uudistumista ja innovaatioita kestävyyden, vastuullisuuden ja alan vaikuttavuuden edistämiseksi. Se tapahtuu vahvistamalla yhteistyötä sekä hyödyntämällä uusia teknologiaratkaisuja ja tehokkaita prosesseja. Kehitystä tukee se, että ekosysteemissä on mukana toimijoita valmistavan teollisuuden koko arvoketjusta aina suunnittelusta tuotantoon ja jakeluun.

Perustajajäseniä parisenkymmentä

Make in Finlandin perustajat ovat FAMN ja MEX Finland -ekosysteemien jäseniä sekä myös SIX Smart Manufacturing -liittymään kuuluvia yrityksiä. Perustajajäseniin kuuluvat muun muassa Wärtsilä, Konecranes, Nokia, Tasowheel, TT Gaskets, Elematic, Danfoss Drives, Meyer Turku, Sandvik, Siemens, Ponsse, Fastems, KL Mechanics, Prima Power ja Beckhoff. 

”Kaikki valmistuksen kehittämisestä kiinnostuneet yritykset ovat tervetulleita mukaan. Yhdessä kehittämisessä on voimaa ja jatkossa yhä useammat asiantuntijat eri yrityksistä pääsevät oppimaan toisiltaan sekä nostamaan suomalaisen valmistavan teollisuuden kyvykkyyttä ja kilpailukykyä”, sanoo Juha Päivike, Wärtsilän Director, Logistics Chain & Ecosystems.  

”Yhteistyöllä pystymme luomaan uusia mahdollisuuksia, jotka tukevat kaikkien mukana olijoiden menestystä ja vastuullisuutta. Me haluamme olla aktiivisesti mukana tässä kehityksessä ja tuoda yhteen erilaisia toimijoita, joiden yhteinen panos vie koko ekosysteemiä eteenpäin. Datan ja tiedon jakaminen ja yhteistyö ovat tie menestykseen, sillä ne mahdollistavat paremman päätöksenteon ja resurssien käytön optimoinnin. Uskomme, että ekosysteemimalli on tie kohti kestävämpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta, ja olemme sitoutuneet edistämään näitä arvoja”, sanoo Markku Häivälä, Konecranesin Director, Research & Innovation.

Tahto kehittää yhdessä 

Uutta ekosysteemiä johtamaan valittiin DIMECC Oy, joka on luotsannut valmistavan teollisuuden yhteistyötä ja digitalisaatiota jo vuodesta 2008. 

”Muutosvauhti kiihtyy, kompleksisuus lisääntyy ja uudet digitaaliset elementit täydentävät vanhaa teknologiapohjaa. Menestyksen varmistaa parhaiten, kun on kaikilta osin erikoistuneita toimijoita sisältävä ekosysteemi ympärillä”, toteaa Harri Kulmala, DIMECCin toimitusjohtaja. 

”Yrityksillä on nyt vahva tahto kehittää yhdessä Suomen valmistavan teollisuuden tulevaisuutta ja kilpailukykyä. Keneltäkään ei löydy yksin kaikkea tarvittavaa osaamista, resursseja ja ratkaisuja vastata tulevaisuuden haasteisiin ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Näitä on paljon ja monenlaisia ja siksi tiivisti yhdessä toimien voimme saada aikaan enemmän, nopeammin ja tehokkaammin. Tämä on lähtölaukaus kohti konkreettisia askeleita tällä polulla”, sanoo ekosysteemijohtaja Clémentine Arpiainen. 

Make in Finland on keskeinen keväällä julkaistun Älykäs valmistus 2035 -tiekartan toteuttaja.