Veisto Oy:n uusin investointiprojekti tuo lisää tilaa ja kapasiteettia tehtaan maalaamorakennukseen. Investointi on osa Sahakonetehdas 2025 -hanketta, jolle ELY-keskus on myöntänyt rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Laajennuksen rakennustyöt on aloitettu tammikuussa 2023 ja uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön maaliskuussa 2023.
Laajennuksen kokonaisala on 1300 m2, jonne valmistuu uusi teräsraepuhaltamo sekä maalauskammio oheislaitteineen. Laitteiston päätoimittajana on Spraytec, joka vastasi myös vuonna 2019 tehdystä maalaamolinjaston modernisaatiosta. Pääurakoitsijana rakennusprojektissa toimii Rakennusyhtymä Putkinen Oy, kiinteistöautomatiikasta vastaa Entos Oy, LVI urakoinnin hoitaa Päijät ilma Oy ja sähköurakoinnin Jouko Ahtiainen Ky.
Uusi maalauskammio on suunniteltu etenkin isojen runkokappaleiden käsittelyyn, mutta tilaan tulee lisäksi rata, jolloin sitä pystytään hyödyntämään myös pienempien kappaleiden maalauksessa. Laajennuksen lähtökohta on lisätä maalaamon kapasiteettia sekä parantaa työskentelyolosuhteita entisestään, isompien tilojen, tehostetun valaistuksen sekä entistä paremman ilmanvaihdon ja pölynkeräyksen kautta. Kapasiteetin nostamisen myötä aliurakoinnin tarve vähenee, jolloin myös tuotantoprosessin hallittavuus paranee.
Laajennuksen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota etenkin kokonaisenergiankulutukseen. Valaistuksessa käytetään led-lamppuja, jotka pienentävät energian kulutusta. Myös lämmöntalteenotto on huomioitu ja kammioiden ilmanvaihdon hyötysuhde on jopa 80-90%. Maalaamon puolella hyödynnetään lisäksi uutta, ekologisempaa suodatustekniikkaa, jossa käytetään Paint Stop -suodattimia.
Teräselementti rakentaa Toijala Worksin uudet, noin 9 000 neliömetrin tuotanto- ja toimistotilat Akaan Toijalaan. Halliurakan lisäksi Teräselementti toteuttaa projektinjohtomallilla tehtävät maanrakennus- ja perustustyöt, sekä sisätyöt osittain.
Toijala Works on koneenrakennukseen keskittyvä yritys, joka valmistaa asiakkailleen kokonaisia koneita tai niihin liittyviä teräsrakenteita.
Yrityksen tuotantotiloissa syttyi tulipalo tammikuussa 2022, jossa tuhoutuivat koneistamo ja hitsaustilat sekä osa kokoonpanosta. Yritys on toiminut vuoden ajan osittain väistötiloissa. Nyt yritykselle rakentuvat uudet mittavat tuotantotilat, joista myös toimisto- ja sosiaalitilaa on lähes 2 000 neliömetriä kahdessa kerroksessa.
Tuotantotilaan poikkeavia suunnitteluratkaisuja
Kokonaisurakkarakentamisesta Teräselementillä vastaavan tuotantojohtaja Tuomas Norrin mukaan oman lisämausteensa projektiin tuo tiukka aikataulu, jonka aikana on otettava huomioon asiakkaasta lähtevät suunnittelutarpeet.
Kohteessa on huomioitava erityisesti kantavat rakenteet, sillä kuormitukset vaihtelevat eri paikoissa, sekä suuret sisälle tulevat konepedit, joiden vuoksi kaivuutöitä ja rakenteita joudutaan tekemään syvälle.
”Projektissa tarvitaan hyvää vuoropuhelua asiakkaan ja käyttäjän kanssa, sillä tuotantotilan erityisvaatimukset aiheuttavat paljon normaalista varastohallista poikkeavia suunnitteluratkaisuja. Myös suunnitelmien ylläpito ja oikeiden ratkaisuiden toimittaminen konepajalle on erityisen tärkeää”, Norri summaa.
Maanrakennustyöt kohteessa on aloitettu jo vuoden 2022 lopussa, ja perustustyöt käynnistetään tammikuun 2023 alussa.
Lappeenrannassa toimiva hydrauliikkaan ja pneumatiikkaan erikoistunut Tehohydro ostaa lahtelaisen Jforce Engineeringin. Jforce Engineeringin omistaja Jani Forsgren myy koko yrityksensä osakekannan Tehohydrolle. Yrityskaupan hinta on merkittävä Tehohydron liikevaihtoon nähden.
Tehohydron toimitusjohtaja Teemu Nurmi kertoo, että Tehohydron ja Jforce Engineeringin asiakkaat hyötyvät yrityskaupasta. Kaupan myötä Tehohydro on entistä laaja-alaisempi kumppani hydrauliikan ja pneumatiikan ammattilaisille.
Tehohydron tuote- ja palveluvalikoima kasvaa hydrauliikan ja pneumatiikan osalta, kuten myös alan laitteiden ja työkalujen maahantuonti.
”Asiakkaamme saavat laajemman palvelu- ja materiaalikattauksen sekä uudisprojekteihin lisää ammattitaitoa ja osaamista. Myös logistiikka paranee entisestään, ja sen ansiosta nopeat toimitukset sekä paikallisuus tuovat asiakkaillemme kustannussäästöä”, Nurmi sanoo.
”Laajemmalle Suomeen ja Eurooppaan”
Tehohydron strategiana on pitkään ollut hallittu orgaaninen kasvu. Tehohydron liikevaihdosta yli puolet muodostuu Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelta, loput muualta Suomesta ja Euroopasta. Luonnollisena jatkumona kasvulle on yritysosto, joka laajentaa yhtiön toiminta-aluetta entisestään.
”Yrityskaupan myötä Tehohydron toiminta-alue kattaa nyt laajemmalti Suomea ja Eurooppaa”, Nurmi kertoo.
Kaupan myötä kaikki Jforce Engineeringin kahdeksan työntekijää siirtyvät Tehohydrolle. Myös Jani Forsgren jää yrityskaupan jälkeen töihin yhtiöön. Yritysoston jälkeen Tehohydrossa on 38 työntekijää.
Tehohydron toimintaa ovat hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien kunnossapito- ja huoltotyöt, modernisoinnit, asennukset uudisprojektit tuotantolaitoksissa ja kokonaishallintaan liittyvät materiaalien toimitukset, mm. koneikot, sylinterit, putkistot ja letkut. Liikevaihto vuonna 2022 oli 7,8 miljoonaa euroa. Yritys työllistää 30 henkilöä.
Jforce Engineering on hydrauliikan ja pneumatiikan asiantuntijayritys, jolla on myymälä Lahdessa ja toimintaa paikallisesti Suomessa. Yritys tekee hydrauliikan asennus- ja huoltotöitä niin Suomessa kuin maan rajojen ulkopuolella ja tuo maahan alan työkaluja ja laitteita sekä edustaa Euroopassa Everlast-hitsaus- ja plasmalaitteita. Jforce Engineering liikevaihto oli noin 2 miljoonaa euroa vuonna 2022. Yrityksessä on kahdeksan työntekijää.
Voimansiirtoratkaisuja ja paperiteollisuuden laadunohjausjärjestelmiä valmistava Tasowheel-konserni yhdistää tytäryhtiönsä. Tasowheel Gears, Tasowheel Tikka ja Tasowheel Systems ovat jatkossa Tasowheel Oy.
Yrityksen mukaan ketään 135 työntekijästä ei irtisanota, sillä Tampereella ja Tikkakoskella toimiva Tasowheel ei ilmoituksensa mukaan hae tytäryhtiöidensä yhdistämisellä kustannussäästöjä, vaan läpileikkaavaa synergiaa ja moottoria tulevien vuosien kasvulle.
”Usein tällaiset yritysjärjestelyt johtavat siihen, että yksi työntekijä tekee jatkossa kahden työt. Me taas haluamme, että työntekijöillämme olisi aiempaa vähemmän eri vastuualueita, jotta jokainen saisi keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja sen kehittämiseen. Olemme havainneet, että tämä näkyy lähes poikkeuksetta parempana työhyvinvointina, mikä on puolestaan meille kilpailuetu”, toimitusjohtaja Jarmo Kuikka pohtii.
”Arvostan sitä, että yhdistymistä on mietitty pitkään ja huolella, ja ennen kaikkea henkilöstö edellä. Toimintojen yhdistäminen auttaa tasoittamaan ruuhkahuippuja ja valjastamaan konekapasiteettiamme tehokkaammin. Lisäksi oma työnkuvani saa jatkossa entistä selkeämmät raamit”, valmistuksen tekninen asiantuntija Lauri Mäkelä tiivistää henkilöstön tunnot.
Toimintojen yhdistäminen tasoittamaa ruuhkahuippuja ja valjastaa konekapasiteettia tehokkaasti. Lisäksi oma työnkuvani saa jatkossa entistä selkeämmät raamit, toteaa Lauri Mäkelä.
”Työnantajaan on voitava luottaa”
Koronapandemia ja sota Ukrainassa ovat aiheuttaneet valmistavalle teollisuudelle komponenttipulaa, pitkiä toimitusaikoja ja merkittävää kustannusten nousua. Vuonna 1979 perustettu perheyritys Tasowheel uskoo, että sijoitukset tulevaisuuteen kantavat yli vaikeidenkin aikojen. Viime vuosien harppaukset tuotannon automatisoinnissa ovat luoneet tuotantotehokkuutta, joka tasapainottaa globaalien kriisien aiheuttamia hinnannostopaineita.
”Investoimme sekä henkilöstöömme että uusiin koneisiin, jotta työntekijöillämme olisi vankka perusta suunnitella elämäänsä”, Jarmo Kuikka kertoo.
Tikkakoskella syksyllä valmistunut tehdaslaajennus, Fastpap-yritysostot ja investoinnit uusiin työstökoneisiin, mm. 5-akseliseen ja ECM-teknologiaan, ja entistä suurempi panos henkilöstön koulutukseen ovat ilmentymiä yrityksen vankkumattomasta uskosta tulevaisuuteen.
Osaamisen arvostus sitouttaa työntekijöitä
Tasowheelin tuotanto edellyttää ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Yrityksen mukaan paras tapa sitouttaa työntekijöitä on tarjota viihtyisän työympäristön ja henkilöstöetujen lisäksi monipuolisesti polkuja omien taitojen kehittämiseen.
”Kouluttamalla työntekijöitämme itse vastaamme työvoimapulaan ja kehitämme samalla koko alan osaamistasoa”, Jarmo Kuikka avaa. Esimerkiksi koneistajista on Suomessa tällä hetkellä huutava pula.
Tasowheel ilmoittaa haluavansa pitää kiinni osaajista osoittamalla, että heidän työtään arvostetaan. Yrityksen mukaan yhdistyminen auttaa tuomaan eri yksiköiden erikoisosaamisen ja tietotaidon asiakkaiden ja koko konsernin työntekijöiden ulottuville.
”Olen päässyt kehittämään omaa osaamistani motivaationi ja kiinnostuksenkohteideni pohjalta. Homma toimii hyvin molempiin suuntiin: voin itse ehdottaa mielenkiintoisia koulutuksia tai kursseja, ja saan työnantajalta hyviä vinkkejä koulutusmahdollisuuksista. Tiivis yhteistyö laitevalmistajien kanssa on myös tarjonnut paljon sellaista tietoa, mitä en varmasti olisi muuta kautta saanut”, Lauri Mäkelä kertoo.
Tasowheel Oy Voimansiirtoon ja tarkkuusmekaniikkaan erikoistunut kansainvälisillä markkinoilla toimiva teknologiakonserniPerustettu vuonna 1979 Toimipaikat Tampere ja TikkakoskiLiikevaihto noin 24 M€ ja Henkilöstömäärä noin 135.
Kari Raivonen on tuttu mies konekaupan areenoilta viime vuosikymmeniltä. Nyt pitkän, yli neljänkymmen vuoden mittaisen uran ja samalla mittavan alan tietopankin omaavaa konkaria odottavat eläkepäivät, mutta työn jatkajakin on kirkkaana tiedossa.
Niinhän se on, että kotona se monen asian perusta valetaan.
Näin on asia Kari Raivosenkin, 64, kohdalla. Isän sorvilla kotona tuli usein harrasteltua, ja se sinkautti jämsänkoskelaisen pojan ennen pitkää alan oppiin, ensin asentaja-koneistajalinjalle ammattikouluun, sitten Jyväskylään Rautpohjan Valmetin konepajakouluun ja edelleen Tekuun, josta hän valmistui koneteknikoksi 1980-luvun alussa.
Armeijan jälkeen alkoivat varsinaiset alan työt.
”Lindbergin Ismo haki konemyyjää ja tulin valituksi, se olikin sitten minulle varsinainen alan korkeakoulu pitkällä oppimäärällä, varsinaista koulutusta kun konemyyjän töihin ei ollut silloin eikä muuten ole vieläkään. Ismo vaati paljon, siellä tulivat alan opit ja totuudet tutuiksi”, Raivonen sanoo.
Insinööritoimisto Ismo Lindberg ja Machinery
Lindbergillä Raivonen teki konekauppaa kaikkiaan vajaan parikymmentä vuotta. Työt alkoivat työstökonemyyjänä ja tie vei edelleen myyntipäälliköksi, sitten myyntijohtajaksi.
Vuodet 1996-2000 Raivonen oli Lindbergillä toimitusjohtaja.
Käytettyjä koneita myytiin, vuosien myötä yhä enemmän uusiakin. Lindbergillä tehtiin noina vuosina kovasti töitä mm. taiwanilaisten koneiden lanseeraamiseksi Suomen markkinoille.
Mies pitkältä linjalta. Kari Raivosen ura konekaupassa kattaa yli neljä vuosikymmentä. Jatkossa aikaa on aiempaa enemmän mm. eräharrastuksille.
Tämän vuosituhannen alussa Raivosen ura jatkui Machinerylle, missä Raivonen on tehnyt aluemyyntipäällikkönä eläkepäiviin saakka.
”Niin lastuavaa kuin levypuolen koneitakin myyvällä Machineryllä vastuualueeni ovat olleet pääasiassa lastuavat työstökoneet. Vaihtelevaa työtä, haastavaa myös. Antoisaa ja mukavaa aikaa tämä on ollut”, kiitos siitä asiakkaani joiden kanssa olen saanut toimia nämä vuodet, sanoo Raivonen.
Muutoksen vuosikymmenet
Kun ura on reilun 40 vuoden mittainen, muutosta ehtii tapahtua paljon niin teknologiassa ja kuin myyntityön tekemisen muodoissakin.
”Alkuun koneet olivat tietenkin manuaalikoneita, sitten tulivat NC-koneet ja sen jälkeen tässä on tullut nähtyä CNC-koneiden nopea kehitys. Nyt korostuu automatisointi, sen muodot monipuolistuvat jatkuvasti.”
Nopea kehitys on vaatinut konemyyjältä perustiedon hallinnan lisäksi uuden omaksumiskykyä. Uudet mahdollisuudet on pitänyt viestiä asiakkaalle.
”Samalla koneteknologian kehitys on kehittänyt ammattia. Tänä päivänä konemyyjät ovat oman kapean sektorinsa erikoisosaajia. Kukaan ei voi enää aiempien vuosien tapaan hallita alan koko kenttää, erikoistuminen on välttämätöntä”, Raivonen sanoo.
Notkeampi maailma
Työtapoja ajateltaessa suurimmat muutokset on Raivosen mukaan vuosien myötä tuonut ilman muuta tietotekniikka.
”Ennen asiakaskontaktointi hoitui joko henkilökohtaisin visiitein tai lankapuhelimella, mikä liikkuvassa työssä oli välillä todella hankalaa. Sähköposti ja matkapuhelimet ovat mullistaneet yhteydenpidon mahdollisuudet. Maailma on tässä mielessä aiempaa notkeampi ja nopeampi, se helpottaa tätä työtä niin asiakkaiden kuin päämiestenkin suuntaan. Tietenkin monien kanavien kokonaishallinta kuitenkin myös lisää työtä, ajan käytön resurssointia tarvitaan toisella lailla kuin aiemmin”, Raivonen sanoo.
Koska nykyisin asiakkaat hakevat internetistä tietoa itse, on konemyyjän rooli muuttunut perustiedon välittäjästä tietoa jatkojalostavaan suuntaan.
”Tänä päivänä on tyypillistä, että investointia harkitseva asiakas selvittää ennakkoon asioita ja ottaa sen jälkeen yhteyttä konetoimittajaan. Tässä kohtaa konemyyjän rooli on ohjata prosessia asiantuntemuksellaan ja yhteyksillään eteenpäin. Joskus lopputulema voi sitten olla aika lailla erilainenkin kuin mistä lähdettiin liikkeelle”, toteaa Raivonen.
Geeniä, halua ja aktiivisuutta
Muutosta on monenlaista, silti pysyviäkin asioita konekaupan alalla on. Ne liittyvät Raivosen mukaan mm. tehokkaan konemyyjän sosiaalisiin ominaisuuksiin.
”Luja tietämys teknologiaan tietenkin tarvitaan, mutta onhan myyjän työ paljon muutakin. Ihmisten kanssa pitää tulla toimeen, kuunnella heitä, kannustaa ja kehittää, ja osata vastata heidän tuotantonsa tarpeisiin oikealla tavalla eikä jättää missään kohden yksin, jos huolia ilmaantuu. Asiakkaiden eteen tätä työtä tehdään, se asia on tietenkin koko homman ydin vuodesta toiseen.”
”Ja ihmisten kanssa toimeen tulemiseen vaaditaan luontaisia ominaisuuksia, geenejä ja halua tähän työhön.”
”Sama koskee aktiivisuutta. Asiakkaiden yhteydenottoa ei kannata jäädä odottamaan, vaan asiakasta pitää itse lähestyä ja hoitaa yhteyksiä. Se on perustotuus, minkä opin jo aikanaan näitä hommia Lindbergillä aloittaessani, ja se mikä pitää kutinsa alan töissä edelleen ajasta riippumatta, yhteydenpidon muodot ja mahdollisuudet toki muuttuvat”, Raivonen sanoo.
Jatkuvuuden asialla. Herkko Raivonen jatkaa konemyynnin perinteitä Raivosen perheessä
”Raivonen vaihtuu, tieto siirtyy”
Uusia konemyynnin ammattilaisia tarvitaan, jotta teollisuuden rattaat pyörisivät jatkossakin. Kuten monella taholla muuallakin, pula uusista osaavista ammattilaisista huolettaa.
Nuorta väkeä tarvitaan, mutta tulijoita on perin harvakseltaan. Tämän kysymyksen suhteen
Kari Raivonen itse on onnekkaassa asemassa sikäli, että hänen töilleen on tiedossa jatkaja ikään kuin omasta takaa, Raivosen perheen nuoremman polven edustaja Herkko Raivonen kuuluu Machineryn myyntitiimiin.
Koneinsinööri Herkko Raivonen, 30, teki muutama vuosi sitten opinnäytetyönsä Machinerylle ja nyt 1,5v kuulunut talon vakinaiseen myyntihenkilöstöön osaamisalueena lastuavat työstökoneet.
”Jatkuvuus on tärkeä asia. Haluan osaltani huolehtia siitä, että vaikka mies vaihtuu nyt nuorempaan, vuosien mittaan kertynyt tieto siirtyy ja yhteydet säilyvät. Olen mielissäni siitä, että tähän on mahdollisuus.”
”Olemme Herkon kanssa viimeisen vuoden kiertäneet asiakkailla ja siirtäneet viestikapulaa eteenpäin. Asiakkaat ovat tästä myös selvästi pitäneet. Olen tarvittaessa tukena jatkossakin”, Raivonen sanoo.
Lisäaikaa harrastuksille
Kun eläkepäivät alkavat virallisesti helmikuun alusta, jää Kari Raivoselle itselleen lähitulevaisuudessa nyt aikaa hieman enemmän niin perheelle kuin harrastuksillekin. Moottoripyöräily, matkailuautoreissut, sekä monenlaiset eräharrastukset ovat aina olleet sydäntä lähellä.
”Niiden asioiden parissa viihtyy hyvin. Eräharrastusten osalta myös erätuotteiden jatkojalostuksen kehitysteemat ovat mielessä, aikaa kun on enemmän”, summaa Kari Raivonen.
Maanterä on avannut verkkokaupan. Tuotevalikoimaa ja toiminnallisuuksia kehitetään eteenpäin saadun palautteen perusteella, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Eriksson.
Erikssonin mukaan verkkokaupan tavoite ei ole siirtää asiakkaita pois henkilökohtaisen palvelun piiristä, vaan tarjota yksi myyntikanava lisää.
”Verkkokauppa soveltuu käyttöön esimerkiksi tilanteessa, jossa ostettavat tuotteet toistuvat samoina. Hankinnan voi tehdä itsenäisesti silloin, kun on sopiva hetki. Verkkokaupassa ei ole ruuhkia, siellä voi asioida milloin vain eikä viesteihin tarvitse odottaa vastausta”, Eriksson kertoo.
Maanterän henkilöstö on käytettävissä, jos etsittyä tuotetta ei löydy verkkokaupasta tai halutaan muuten lisätietoja esimerkiksi soveltuvuudesta käyttöön.
”Sillä ei ole merkitystä, käytetäänkö verkkopalvelua vai asioidaanko henkilökohtaisesti. Tarvittaessa voimme palautteen perusteella lisätä halutut tuotteet verkkokaupasta hankittavaksi seuraavaa kertaa ajatellen. Halutut verkkokaupan käyttäjät yritykselle on itse määrättävissä, verkkokaupassa on nähtävillä suoraan omien ostoehtojen mukaiset hinnat ja toimitusehdot, jos sellaisista on sovittu. Rekisteröitymällä ja kirjautumalla palveluun on nähtävissä tuotteiden saatavuus”, Eriksson kertoo.
Verkkokauppa on kuulunut Maanterän palveluihin syksystä lähtien.
”Kokonaisuus kehittyy. Paljon on vielä tehtävää, mutta kiitostakin on jo saatu käyttäjiltä”, Ilkka Eriksson kertoo. maantera.fi
Machineryn uudet toimitilat on otettu käyttöön Pirkkalan Linnakalliossa. Uusi rakennus tarjoaa käyttöön noin 2500 neliötä modernia tilaa Tampereen läntisen ohitustien varrella.
Pirkkalaan Tampereen läntisen ohitustien varteen on viime vuosina rakentunut uusi konekaupan keskittymä, missä toimii useita alan yrityksiä.
Uutta valoisaa tilaa, kookkaat ikkunat. Konehallissa on esillä niin uusia kuin vaihtokoneitakin. Jatkossa uudet painottuvat, kertoo Machineryn Kalle Louhimo.
Sinne sijoittuu nyt myös uudet Machineryn Tampereen seudun toimitilat. Uusi alkusyksystä valmistunut toimitila korvaa Machineryn aiemman Koneareenaksi kutsutun toimitilan Tampereen Messukylässä, mikä on nyt jo uuden toimijan käytössä.
Nykytoimintoja tukevat uudet toimitilat
Uudet tilat tukevat myyntiä, huoltoa ja varaosatoimintoja sekä mahdollistavat toimintojen kehittämisen, kertoo Machineryn Kalle Louhimo.
Uusi toimitila sijaitsee helposti poikettavalla paikalla Tampereen läntisen ohitustien varrella. Machineryn lisäksi talon sijoittuu Milconin ja Yleiselektroniikan toimintoja.
”Messukylän vuodesta 2004 käytössä olleet tilat olivat suunniteltu eri ajan tarpeisiin ja ne olivat kooltaan ja kustannuksiltaan nykytoimintoihimme epätarkoituksenmukaiset.”
”Uudessa rakennuksessa neliöitä on vähemmän, mutta ne sopivat tarkoituksiimme aiempaa paremmin. Olemme uusissa tiloissa pyrkineet panostamaan tehokkuuteen muun muassa tiivistämällä konevaraston kokoa nykytoimintoihimme sopivaksi.”
Uudet tilat mahdollistavat myös sen, että Machineryn emoyhtiö Boreo keskittää Machineryn lisäksi muita toimintojaan Pirkkalan alueelle. Uusissa tiloissa toimivat Machineryn työstökoneliiketoiminnan lisäksi elektromekaniikan ja johdinsarjojen suunnittelua ja kokoonpanoa tekevä Milcon Oy sekä elektroniikan- ja elektromekaniikan ratkaisuja tarjoavan Yleiselektroniikan Tampereen myyntitoiminnot.
Konehalli on uuden rakennuksen alakerrassa, konttoritilat rakennuksen toisessa kerroksessa. Konehallin esittelykonetarjonta täydentyy ajan myötä.
”Yritykset ovat aiemmin sijainneet eri tahoilla, mutta nyt uudet tilat keskittävät toimintoja sekä mahdollistavat aiempaa paremmin yhteistyön yritysten välillä. Tilojen ylläpidon kannalta uuden tilan maalämpö on puolestaan nykyaikainen tapa hoitaa lämmitysasiat”, Louhimo toteaa.
Moderni ja valoisa
Tamperelaisen rakennusliike Meijoun suunnittelema ja rakentama Linnakallioon kohonnut yhteistiloiltaan 2500 neliömetrin rakennus on moderni kokonaisuus.
Machineryn konehallin lisäksi tiloihin sijoittuu karapaja sekä myynnin ja markkinoinnin tilat.
”Hallissa on tuttuun tapaan nyt ja jatkossakin esillä sekä uutta että vaihtokonekantaa. Toimintomme painottuvat jatkossa yhä enemmän uusin koneisiin, mutta toki myös vaihtokoneet ovat edelleen osa palettiamme”, Louhimo sanoo.
Uusia koneita oli lokakuun lopulla esillä Hyundai-Wialta (etualalla) sekä mm. Cidanilta.
Machineryn konekauppa on Louhimon mukaan käynyt tänä vuonna hyvin, ja näkymät ensi vuodenkin osalle ovat myönteiset näistä erikoisista ajoista huolimatta.
”Vaikka ajassa on haasteensa, teollisuudessa luodataan eteenpäin ja konekantaa uusitaan jatkuvasti. Tulevaisuutta on näinä aikoina toki vaikea luodata, mutta investointirintamilla kehitys ei pysähdy ensi vuonnakaan.”
”Pyrimme olemaan valmiudessa, meidän osaltamme uudet tilat tuovat nyt uusia mahdollisuuksia toimintojen edelleen tehostamiseen”, Kalle Louhimo sanoo.
Maanterä Oy muuttaa toimisto-, tuotanto- ja varastotilojaan Vantaalla. Yritys muuttaa Keinumäenkujalta Petikkoon Tiilenlyöjänkujalle nykyaikaisiin toimisto- ja varastotiloihin.
”Sijainti on jatkossakin hyvien logististen yhteyksien päässä Kehä III:n varressa. Muutto tapahtuu huhtikuun lopulla ja tavoitteena on olla toiminnassa uusissa tiloissa viimeistään toukokuun alusta lähtien”, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Eriksson.
Muuton myötä Maanterä saa käyttöönsä joustavat tilaratkaisut hyvine neuvottelutiloineen sekä oheispalveluineen, mikä helpottaa vieraidenkin vastaanottoa jatkossa. Varaston osalta on käytössä tämän päivän standardin mukaiset lastauslaiturit sekä automaattinen varastotorni pienemmille tavaroille. Hitsaamo, jossa toimii myös Suhner- ja Rodcraft -laitteiden huolto, muutetaan sitä varten rakennettavaan uuteen tilaan samaan osoitteeseen.
”Nykyinen, sinänsä toimiva kiinteistömme on saavuttanut sellaisen vaiheen, jossa oli syytä punnita tulevien vuosien tilankäyttöä hybridimaailmassa. Korona-aika on muuttanut ennestäänkin isojen tilojen käyttöastetta ja oletettavissa on, että paluuta entiseen ei ole. Tämä globaali muutos yhdessä suhteellisen vanhan kiinteistörakennuksen ja -tekniikan kanssa helpotti merkittävästi muuttoratkaisua”, toteaa Ilkka Eriksson.
”Muutto auttaa meitä myös eteenpäin vastuullisuustavoitteissamme, jotka ovat niin meille kuin omistajakonsernillemme strategisesti tärkeitä. Säästämme muuton myötä merkittävän määrän esimerkiksi sähköä ja lämmityskustannuksia. Käytännössä tämä kulutus on jo olemassa, joten muuton myötä säästämme energiaa koko kiinteistömme kulutuksen verran.”
”Pyrimme valmistelemaan prosessin mahdollisimman hyvin, mutta muuttovaihe voi siitä huolimatta aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä. Henkilökuntamme löytää kyllä ratkaisut kiperissä paikoissa tilanteeseen kuin tilanteeseen”, sanoo Eriksson.
Machineryn työstökoneliiketoiminta muuttaa syyskuussa 2022 Pirkkalan Linnakallioon. Machinerylle suunnitellut tilat tukevat myyntiä ja huoltoa entistä paremmin ja mahdollistavat toimintojen kehittämisen.
Machineryn emoyhtiö Boreo Oyj keskittää kaikki Pirkanmaan toiminnot saman katon alle. Boreo on yhtiö, joka luo arvoa ostamalla ja kehittämällä yhtiöitä pitkällä aikavälillä. Konsernin liiketoiminnot on organisoitu kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Elektroniikka, Tekninen kauppa sekä Raskas kalusto.
Kasvava ja kehittyvä alue
Uudet toimitilat rakennetaan Pirkkalan Linnakallioon. Alue kasvaa ja kehittyy jatkuvasti, jonka vuoksi se on erinomainen sijainti Tampereen Campukselle. Linnakallion alue sijaitsee Pyhäjärventien varressa, mikä takaa hyvät kulkuyhteydet kaikkialta.
Uusissa tiloissa Pirkkalassa toimintansa aloittaa teknistä kauppaa harjoittavan Machineryn työstökoneliiketoiminta, elektromekaniikan ja johdinsarjojen suunnitteluun ja kokoonpanoon erikoistunut Milcon Oy sekä elektroniikan- ja elektromekaniikan kokonaisratkaisuja tarjoavan Yleiselektroniikan Tampereen myyntitoiminnot. Yritysten nykyiset toimitilat sijaitsevat eripuolilla Pirkanmaata ja Tamperetta (Yleiselektroniikka Hermia, Machinery Etu-Hankkionkatu, Milcon Hatanpää ja Milcon Ikaalinen). Uudet tilat mahdollistavat yhtiöiden tuotannon kehittämisen ja lisärekrytoinnit sekä antaa avaimet tiiviimpään yhteistyöhön yritysten välillä.
Boreon uudet toimitilat tulevat sijoittumaan Pirkkalan Linnakallion alueelle. Kuva: Meijou Oy
Valmista vuoden 2022 lopulla
Uudet tilat suunnittelee ja rakentaa Meijou Oy.
”Päädyimme valitsemaan Meijoun kumppaniksemme, koska heillä on hyvät näytöt toimitilarakentamisesta. Lisäksi Meijoun joustava toimintatapa ja kyky nopeaan aloitukseen vakuuttivat meidät kumppanivalinnassa.”
Meijou Oy on tamperelainen rakennusliike, jonka päätoimenkuva on nykyaikainen ja laadukas toimitilarakentaminen. Kohteissa hyödynnetään nykyaikaista talotekniikkaa kuten maalämpöä ja -viilennystä, aurinkoenergiaa ja älykkäitä rakennusautomaatiojärjestelmiä.
Meijoun rakentamia kohteita ovat mm. Padel Tampereen keskukset, DHL:n logistiikkakeskus Pirkkalassa sekä SIM Finlandin uudet toimitilat Ylöjärvellä. Yhtiö operoi lisäksi mm. Kauppakeskus Veskaa sekä useita muita liikerakennuksia Pirkanmaalla. Tällä hetkellä työnalla on 6 uudiskohdetta Pirkkalassa, Tampereella ja Nokialla.
Boreon uusien tilojen on määrä valmistua kesän 2022 lopulla.
Boreo Oyj:
Boreo konserniin kuuluvat yritykset: Yleiselektroniikka, YE International, Noretron Komponentit, Milcon, Machinery, Muottikolmio, PM Nordic, Tornokone, Sany Nordic, HM Nordic, ESKP, Floby Nya Bilverkstad. Liikevaihto 2020: 97,5 milj., henkilöstö: n. 350 Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Baltiassa
Meijou Oy:
Tamperelainen rakennusliike, erikoistunut toimitilarakentamiseen. Perustettu 2015, Liikevaihto 2020: 25,1 milj. €, henkilöstö: 20
Pohjois-Karjalassa Joensuun talousalueella operoivat metallialan yritykset KKR Steel Oy, Joensuun CNC-Machining Oy ja ViiMet Oy yhdistyvät EFM Group Oy:ksi. Yritysten mukaan tavoitteena on vahvistaa tytäryhtiöiden liiketoiminnan kehittämistä, kasvusuunnitelmia sekä palvelutarjontaa. EFM on lyhenne sanoista East Finland Metal.
EFM Group Oy omistaa tytäryhtiönsä 100-prosenttisesti ja yhteenliittymän tavoitteena on vahvistaa tytäryhtiöiden liiketoiminnan kehittämistä sekä turvata EFM Group Oy:n tytäryhtiöiden omistuksen jatkuvuus, myös nuoremman sukupolven siirtyessä mukaan omistajiksi.
EFM Group Oy on jatkossa täysin omavarainen toimija alallaan, liikkuvien koneiden ja laitteiden sekä prosessiteollisuuden osien ja kokonaisuuksien toimittajana.Kehitystyöhön panostetaan voimakkaasti. Tytäryhtiöillä on käynnissä yhteensä 5,5 miljoonan euron investoinnit eri ELY-keskuksen tukemissa hankkeissa.
EFM Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja on mm. Valtran johtotehtävissä Normet Groupin toimitusjohtajana ja toiminut Jari Osmala. Osmalalla on lisäksi laaja kokemus kasvuyritysten hallitustyöstä. EFM Group Oy työllistää noin 180 henkilöä, tuotantopinta-alaa on noin 15 000 neliömetriä. Liikevaihto on noin 23 M€ (proforma v. 2020)
KKR Steel Oy, Joensuun CNC-Machining Oy ja ViiMet Oy yhdistyvät EFM Group Oy:ksi. Joensuun CNC-Machining Oy:n Juuso Herranen oli lanseeraamassa uutta kokonaisuutta yleisölle Alihankinta-messuilla.
Omavarainen tuotanto
Kolme tytäryhtiötä ovat tehneet keskenään yhteistyötä tähänkin saakka. Yhteistyön tiivistyminen saman lipun alle merkitsee entistä suurempia kokonaistoimituksia entistä omavaraisemmin, ja samalla yritysten palvelutarjonta laajenee järjestelmätoimittajaksi.
”Nykyiset asiakkaamme ovat meille tärkeitä, ja jatkossa pystymme palvelemaan heitä entistä paremmin, yhdistetyin voimin, sanoo KKR Steel Oy:n toimitusjohtaja Juha Riikonen.
Henkilöstöön ja asiakassuhteisiin järjestely ei vaikuta, vaan työt jatkuvat tytäryhtiöissä kuten tähänkin saakka.
”Jokaisella tytäryhtiöllä on rekrytointitarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Tälläkin hetkellä uusia työpaikkoja on avoinna yhteensä kymmenkunta”, kertoo ViiMet Oy:n toimitusjohtaja Olli Rissanen.
EFM Group tulee kehittämään tytäryhtiöiden toimintoja tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi yhdessä asiakkaiden kanssa. Kehitystyön työkaluja ovat muun muassa sertifioidut johtamisjärjestelmät (ISO9001, ISO3834-2, ISO14001) sekä vahvasti automatisoitu tuotanto, kuten esimerkiksi FMS-järjestelmät hitsauksessa ja koneistuksessa.
”Olemme panostaneet vahvasti myös valmistettavuuden suunnitteluun ja kehitysosaamiseen, käytössämme on mm. 3D-skannaukset levytuotteille ja 3D-koordinaattimittaus koneistuksessa”, toteaa Joensuun CNC-Machining Oy:n laatu- ja kehityspäällikkö Juuso Herranen.
”EFM Group Oy:n tuotanto on täysin omavarainen aina leikkauksesta hitsaukseen, putken taivutukseen, koneistukseen, maalaukseen ja kokoonpanoon saakka. Ja kehitystyötä jatketaan edelleen.”
Kehitystä ja kasvusuunnitelmia
KKR Steel Oy on perustettu 1981. Yritys tarjoaa levyleikkaus- ja särmäyspalveluja täydennettynä hitsauksella ja jauhemaalauksella ja työllistää noin 110 henkilöä. Meneillään on tuotanto- ja sosiaalitilojen laajennus (n. 1000 neliömetriä). Tiloihin investoidaan tehokkaampi laserleikkauskone ja automaattinen särmäyssolu (2021/2022). Aikaisempien (2020-2022) ja tulossa olevien investointien kokoluokka on kone- ja laitehankintoineen noin 2,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kapasiteetin kasvatus, automaation lisääminen sekä tehokkuus.
Joensuun CNC-Machining Oy on perustettu 2007 ja se on tarkkuutta vaativien teollisuuden osakomponenttien ja kokonaisuuksien sopimustuottaja. Työllistää noin 40 henkilöä.
Meneillään oleva tuotantotilojen ja FMS-automaatiojärjestelmän laajennus tukee yhteisiä kasvusuunnitelmia lisäten tarvittavaa koneistuskapasiteettia. Hanke jatkuu koneinvestointien osalta suunnitellusti syksyn 2021 ja vuoden 2022 aikana. Investointi on suuruudeltaan noin 2 miljoonaa.
ViiMet Oy on perustettu 1986. Yritys on koneistamisen ja hitsattavien osakokonaisuuksien ammattilainen, keskiraskaita koneosia mm. metsä- ja maanrakennuskoneisiin. Viimet työllistää noin 30 henkilöä. Meneillään on noin miljoona euron kehityshanke. Investointi koostuu kehittämisestä sekä kone- ja laiteinvestoinneista, joiden myötä tuotantoa kehitetään hitsausautomaatiolla sekä lisätään koneistuskapasiteettia.
KONEKURIIRI 