Ledenin Oulaisten tehdasinvestointi etenee järeillä hankinnoilla. Laaja Amada-konehankintasopimus mahdollistaa yhtiön kapasiteetin kasvattamista ja teknologian modernisointia Oulaisissa.
Ledenin tehdasinvestointi Oulaisissa etenee vauhdilla merkittävien hankintasopimusten vaiheessa. Yhtiö on sopinut Pohjoismaiden mittakaavassa merkittävästä laitetoimituksesta Amadan kanssa.
Amada toimittaa tulevalle Oulaisten tehtaalle sekä varastojärjestelmän laajennuksen että kaksi uutta yhdistelmäkonetta työkalunvaihtoautomaateilla. Lisäksi toimitukseen kuuluu kuitulaser-laitteisto, jossa on tuplatornivarasto ja tuotantoa tehostavaa robotiikkaa. Särmäyskapasiteetin lisäämiseksi kokonaisuuteen kuuluu lisäksi särmäyspuristin, joka täydentää yhtiön aikaisemmin käyttöön ottamaa teknologiaa.
”Oulaisten uudesta tehtaasta muodostuu moderni sopimusvalmistuksen keskus, jossa on alan uusinta teknologiaa. Tuotantolaitteistoa modernisoidaan siis merkittävästi muuton yhteydessä. Tehtaan suunnittelussa ovat pitkin matkaa korostuneet automaatio, tehokkuus ja toimintavarmuus, jotka määrittävät myös investointeja. Nyt tehty, Pohjoismaidenkin mittakaavassa erittäin merkittävä hankinta, tukee tulevaa tehdasinvestointia ja mahdollistavat kapasiteetin kasvattamisen. Ylipäätään Ledenin tuleva Oulaisten tehdas tulee tukemaan yhtiön kasvua ja parantamaan asiakaspalvelua”, kertoo Leden Finland Oy:n johtaja Marko Niskanen.
Leden Group Oy syntyi vuonna 2021 ja Leden Finland Oy syntyi kesällä 2023 kun suomalaiset tytäryhtiöt Ojala-Yhtymä Oy, LaserComp Oy ja Celermec Oy yhdistyivät.
Sievissä ja Nivalassa Suomessa toimiva, Oulaisiin toimintansa keskeisiltä osiltaan jatkossa keskittävä metalli- ja sähkötekniikan sopimusvalmistaja Leden palvelee mm. ohutlevy-, lattarauta- ja virtakiskorakenteissa, koneistamisessa ja kokoonpanossa. Lisäksi yhtiö tarjoaa tuotannollistamiseen, logistiikkaan ja tuotetiedon hallintaan liittyviä palveluja. Yhtiöllä on myös teräspalvelukeskus ja omaa profiilituotantoa. Leden työllistää noin 450 ammattilaista ja palvelee yli 400 asiakasta. Yhtiö toimii Suomessa ja Virossa.
Oheinen kuva: Havainnekuva uudesta tehtaasta. Kuva ei vastaa yksityiskohtaisesti lopullista toteutusta.
Laserkeskus aloitti Laitilassa vuonna 2003 alueellisena projektina tarjoamaan laserleikkauksen palveluja ympäristön asiakkaille. Toukokuulla nyt 20-vuotiaaksi edennyt yritys juhlisti toimintaansa avoimin ovin. Kokonaisvaltainen palvelukattaus pysyy talon toiminnan ytimessä.
Laserkeskus syntyi aikanaan Laitilan Winnovan naapuriin yrityskeskuksen yhteyteen lähistön leikkauskapasiteettia kehittämään. Lasertöillä aloitettiin, ja kysynnän ja asiakaskunnan kasvun myötä palvelut laajenivat koko esikäsittelyn alueelle.
Hitsaustöitä. Laserkeskuksen palettiin kuuluu laajasti toimintoja esikäsittelyn alueelle.
Nyt palettiin kuuluu laajasti toimintoja levynkäsittelyyn ja hitsaukseen. Myös oma koneistusyksikkö on toiminnassa.
”Monipuolisuus on vahvuutta, se on ollut varsin selkeä johtoajatuksemme vuosien varrella. Moninaiset palvelut ovat saatavissa joustavasti samalta taholta”, toteaa toimitusjohtaja Sami Mäki.
Laserkeskuksella pari vuosikymmentä mennyt kehityksen merkeissä, ja nyt erityisesti viime vuosina kasvu on ollut voimakasta. Liikevaihto on tuplaantunut, nyt mennään 22 miljoonan euron tasolla. Henkilökunnan lukumäärä on ylittänyt 90 rajan.
”Uusia asiakkaita, lisääntyneitä tilauksia. Toimimme useilla toimialoilla ja se on yksi kasvua selittävä tekijä. Kun yhdellä sektorilla on ehkä välillä hiljaisempaa, muualla on liikettä”, Mäki sanoo.
Laserkeskus täyttää 20 vuotta ja asiaa juhlistettiin toukokuulla. Sami Mäki veti kiertokäyntiä tuotannossa.
Ahkera investoija
Palveluiden laajentuessa investointeja Laserkeskuksella tehty reippain ottein ja konekanta on laajentunut lähes vuosittain.
Laitekanta laajentui aikanaan ensin särmäykseen, sitten hitsaukseen, sen robotisointiin ja viime vuodet talossa ovat hoituneet yhden ja saman katon alla myös koneistukset.
Laserleikkaus muodostaa kuitenkin edelleen talon toimintojen tiiviin ytimen.
Yrityksen käytössä on useita laserleikkauskoneita, ja satsaukset alan uuteen kalustoon ovat olleet vuosia kuitulaserteknologiaa.
Laserkeskuksella toimi välillä muutaman vuoden ajan Laitilan lisäksi Loimaalla ja Saarijärvellä.
Yritys hankki ensi töikseen Saarijärven yksikköönsä 4 kW:n Trumpfin TruLaser 3030:n. Saarijärven yksiköt yhdistettiin Laitilan yksikköön pari vuotta sitten, ja samassa yhteydessä myös koko Saarijärven konekanta siirrettiin Laitilaan.
Uusi Bystar lisää talon kapasiteettia.
Pari vuotta sitten yrityksen kuitulaserkanta vahvistui Trumpfin 12 kW:n TruLaser 5030 fiberilla, mikä mahdollisti tuntuvasti aiempaa vahvempien materiaalien leikkaamisen.
Noin vuosi sitten Laserkeskus hankki vaihteeksi Bystronicin kuitulaserteknologiaa, 15 kW:n Bystarin 2x 6 metrin pöydällä, mikä edelleen lisäsi kapasiteettia vahvemmilla materiaaleilla. Pääkäsittelyvahvuudet Laserkeskuksella ovat 3-15 mm:n välillä.
”Investoinnit lisäävät kapasiteettia, kilpailukykyä ja mahdollisuuksia. Myös ekologiset ja kustannuksia kiilaavat näkökulmat ovat tärkeitä.”
”Nykyteknologia kuluttaa niukemmin sähköä ja vähentää kaasun menekkiä. Uudella koneella mahdollistuu nyt myös typpi-happi -leikkaus. Vastaava ominaisuus on tulossa nyt jatkossa myös TruLaseriin”, Sami Mäki sanoo.
Laserinvestointien ohella Laserkeskus on investoinut viime aikoina myös koneistukseen, kolme uutta työstökonetta toimii koneistusyksikössä.
Hitsaustöitä. Laserkeskuksen palettiin kuuluu laajasti toimintoja esikäsittelyn alueelle.
Nyt seuraavaksi kehitetään eteenpäin särmäystä, Alikon 500-tonninen särmäyspuristin on vasta tilattu. Myös robottihitsauskalusto vahvistuu jatkossa.
Lisää tilaa suunnitelmissa
Laserkeskus toimii Laitilassa yrityskeskuksen yhteydessä. Tilaa on nyt käytössä noin 6 500 neliömetriä.
Kasvun myötä lisätilakin olisi tarpeen ja suunnitelmia siihen suuntaan on. Piirustukset ovat valmiina parhaillaan 1500 neliömetrin lisätilan rakennuttamiselle aiempien tilojensa yhteyteen.
Yksi mahdollisuus lisätiloihin jatkossa ovat myös yrityskeskus Winnovan järjestelyt, joiden yhteydessä vapautunee lisää tilaa myös Laserkeskuksen käyttöön.
Laserkeskuksella toteutettiin management by-out muutamia vuosi sitten. Toimitusjohtaja Sami Mäki, tuotantojohtaja Frans Rantapere ja myyntijohtaja Antti Koivusalo luotsaavat yritystä omistajina eteenpäin. Tilaratkaisut ovat jatkossa yksi kehityskohde.
”Seuraamme asioiden kehitystä niin meillä kuin laajemminkin. Tilanne jatkon näkymien suhteen on mielestäni hyvä, tosin eipä maailmantilanteen kehitystä toki voi nykyaikana liikaa ennakoida. Henkilöstöstä on ehkä pientä pulaa, mutta sama tilanne on tietenkin muuallakin. Jatkamme valitsemallamme tiellä, ja myös investointilinja säilyy vireänä vastaisuudessakin. Niin pysymme kunnossa”, Sami Mäki toteaa.
Veisto Oy:n uusin investointiprojekti tuo lisää tilaa ja kapasiteettia tehtaan maalaamorakennukseen. Investointi on osa Sahakonetehdas 2025 -hanketta, jolle ELY-keskus on myöntänyt rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Laajennuksen rakennustyöt on aloitettu tammikuussa 2023 ja uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön maaliskuussa 2023.
Laajennuksen kokonaisala on 1300 m2, jonne valmistuu uusi teräsraepuhaltamo sekä maalauskammio oheislaitteineen. Laitteiston päätoimittajana on Spraytec, joka vastasi myös vuonna 2019 tehdystä maalaamolinjaston modernisaatiosta. Pääurakoitsijana rakennusprojektissa toimii Rakennusyhtymä Putkinen Oy, kiinteistöautomatiikasta vastaa Entos Oy, LVI urakoinnin hoitaa Päijät ilma Oy ja sähköurakoinnin Jouko Ahtiainen Ky.
Uusi maalauskammio on suunniteltu etenkin isojen runkokappaleiden käsittelyyn, mutta tilaan tulee lisäksi rata, jolloin sitä pystytään hyödyntämään myös pienempien kappaleiden maalauksessa. Laajennuksen lähtökohta on lisätä maalaamon kapasiteettia sekä parantaa työskentelyolosuhteita entisestään, isompien tilojen, tehostetun valaistuksen sekä entistä paremman ilmanvaihdon ja pölynkeräyksen kautta. Kapasiteetin nostamisen myötä aliurakoinnin tarve vähenee, jolloin myös tuotantoprosessin hallittavuus paranee.
Laajennuksen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota etenkin kokonaisenergiankulutukseen. Valaistuksessa käytetään led-lamppuja, jotka pienentävät energian kulutusta. Myös lämmöntalteenotto on huomioitu ja kammioiden ilmanvaihdon hyötysuhde on jopa 80-90%. Maalaamon puolella hyödynnetään lisäksi uutta, ekologisempaa suodatustekniikkaa, jossa käytetään Paint Stop -suodattimia.
Teräselementti rakentaa Toijala Worksin uudet, noin 9 000 neliömetrin tuotanto- ja toimistotilat Akaan Toijalaan. Halliurakan lisäksi Teräselementti toteuttaa projektinjohtomallilla tehtävät maanrakennus- ja perustustyöt, sekä sisätyöt osittain.
Toijala Works on koneenrakennukseen keskittyvä yritys, joka valmistaa asiakkailleen kokonaisia koneita tai niihin liittyviä teräsrakenteita.
Yrityksen tuotantotiloissa syttyi tulipalo tammikuussa 2022, jossa tuhoutuivat koneistamo ja hitsaustilat sekä osa kokoonpanosta. Yritys on toiminut vuoden ajan osittain väistötiloissa. Nyt yritykselle rakentuvat uudet mittavat tuotantotilat, joista myös toimisto- ja sosiaalitilaa on lähes 2 000 neliömetriä kahdessa kerroksessa.
Tuotantotilaan poikkeavia suunnitteluratkaisuja
Kokonaisurakkarakentamisesta Teräselementillä vastaavan tuotantojohtaja Tuomas Norrin mukaan oman lisämausteensa projektiin tuo tiukka aikataulu, jonka aikana on otettava huomioon asiakkaasta lähtevät suunnittelutarpeet.
Kohteessa on huomioitava erityisesti kantavat rakenteet, sillä kuormitukset vaihtelevat eri paikoissa, sekä suuret sisälle tulevat konepedit, joiden vuoksi kaivuutöitä ja rakenteita joudutaan tekemään syvälle.
”Projektissa tarvitaan hyvää vuoropuhelua asiakkaan ja käyttäjän kanssa, sillä tuotantotilan erityisvaatimukset aiheuttavat paljon normaalista varastohallista poikkeavia suunnitteluratkaisuja. Myös suunnitelmien ylläpito ja oikeiden ratkaisuiden toimittaminen konepajalle on erityisen tärkeää”, Norri summaa.
Maanrakennustyöt kohteessa on aloitettu jo vuoden 2022 lopussa, ja perustustyöt käynnistetään tammikuun 2023 alussa.
Lappeenrannassa toimiva hydrauliikkaan ja pneumatiikkaan erikoistunut Tehohydro ostaa lahtelaisen Jforce Engineeringin. Jforce Engineeringin omistaja Jani Forsgren myy koko yrityksensä osakekannan Tehohydrolle. Yrityskaupan hinta on merkittävä Tehohydron liikevaihtoon nähden.
Tehohydron toimitusjohtaja Teemu Nurmi kertoo, että Tehohydron ja Jforce Engineeringin asiakkaat hyötyvät yrityskaupasta. Kaupan myötä Tehohydro on entistä laaja-alaisempi kumppani hydrauliikan ja pneumatiikan ammattilaisille.
Tehohydron tuote- ja palveluvalikoima kasvaa hydrauliikan ja pneumatiikan osalta, kuten myös alan laitteiden ja työkalujen maahantuonti.
”Asiakkaamme saavat laajemman palvelu- ja materiaalikattauksen sekä uudisprojekteihin lisää ammattitaitoa ja osaamista. Myös logistiikka paranee entisestään, ja sen ansiosta nopeat toimitukset sekä paikallisuus tuovat asiakkaillemme kustannussäästöä”, Nurmi sanoo.
”Laajemmalle Suomeen ja Eurooppaan”
Tehohydron strategiana on pitkään ollut hallittu orgaaninen kasvu. Tehohydron liikevaihdosta yli puolet muodostuu Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelta, loput muualta Suomesta ja Euroopasta. Luonnollisena jatkumona kasvulle on yritysosto, joka laajentaa yhtiön toiminta-aluetta entisestään.
”Yrityskaupan myötä Tehohydron toiminta-alue kattaa nyt laajemmalti Suomea ja Eurooppaa”, Nurmi kertoo.
Kaupan myötä kaikki Jforce Engineeringin kahdeksan työntekijää siirtyvät Tehohydrolle. Myös Jani Forsgren jää yrityskaupan jälkeen töihin yhtiöön. Yritysoston jälkeen Tehohydrossa on 38 työntekijää.
Tehohydron toimintaa ovat hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien kunnossapito- ja huoltotyöt, modernisoinnit, asennukset uudisprojektit tuotantolaitoksissa ja kokonaishallintaan liittyvät materiaalien toimitukset, mm. koneikot, sylinterit, putkistot ja letkut. Liikevaihto vuonna 2022 oli 7,8 miljoonaa euroa. Yritys työllistää 30 henkilöä.
Jforce Engineering on hydrauliikan ja pneumatiikan asiantuntijayritys, jolla on myymälä Lahdessa ja toimintaa paikallisesti Suomessa. Yritys tekee hydrauliikan asennus- ja huoltotöitä niin Suomessa kuin maan rajojen ulkopuolella ja tuo maahan alan työkaluja ja laitteita sekä edustaa Euroopassa Everlast-hitsaus- ja plasmalaitteita. Jforce Engineering liikevaihto oli noin 2 miljoonaa euroa vuonna 2022. Yrityksessä on kahdeksan työntekijää.
Voimansiirtoratkaisuja ja paperiteollisuuden laadunohjausjärjestelmiä valmistava Tasowheel-konserni yhdistää tytäryhtiönsä. Tasowheel Gears, Tasowheel Tikka ja Tasowheel Systems ovat jatkossa Tasowheel Oy.
Yrityksen mukaan ketään 135 työntekijästä ei irtisanota, sillä Tampereella ja Tikkakoskella toimiva Tasowheel ei ilmoituksensa mukaan hae tytäryhtiöidensä yhdistämisellä kustannussäästöjä, vaan läpileikkaavaa synergiaa ja moottoria tulevien vuosien kasvulle.
”Usein tällaiset yritysjärjestelyt johtavat siihen, että yksi työntekijä tekee jatkossa kahden työt. Me taas haluamme, että työntekijöillämme olisi aiempaa vähemmän eri vastuualueita, jotta jokainen saisi keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja sen kehittämiseen. Olemme havainneet, että tämä näkyy lähes poikkeuksetta parempana työhyvinvointina, mikä on puolestaan meille kilpailuetu”, toimitusjohtaja Jarmo Kuikka pohtii.
”Arvostan sitä, että yhdistymistä on mietitty pitkään ja huolella, ja ennen kaikkea henkilöstö edellä. Toimintojen yhdistäminen auttaa tasoittamaan ruuhkahuippuja ja valjastamaan konekapasiteettiamme tehokkaammin. Lisäksi oma työnkuvani saa jatkossa entistä selkeämmät raamit”, valmistuksen tekninen asiantuntija Lauri Mäkelä tiivistää henkilöstön tunnot.
Toimintojen yhdistäminen tasoittamaa ruuhkahuippuja ja valjastaa konekapasiteettia tehokkaasti. Lisäksi oma työnkuvani saa jatkossa entistä selkeämmät raamit, toteaa Lauri Mäkelä.
”Työnantajaan on voitava luottaa”
Koronapandemia ja sota Ukrainassa ovat aiheuttaneet valmistavalle teollisuudelle komponenttipulaa, pitkiä toimitusaikoja ja merkittävää kustannusten nousua. Vuonna 1979 perustettu perheyritys Tasowheel uskoo, että sijoitukset tulevaisuuteen kantavat yli vaikeidenkin aikojen. Viime vuosien harppaukset tuotannon automatisoinnissa ovat luoneet tuotantotehokkuutta, joka tasapainottaa globaalien kriisien aiheuttamia hinnannostopaineita.
”Investoimme sekä henkilöstöömme että uusiin koneisiin, jotta työntekijöillämme olisi vankka perusta suunnitella elämäänsä”, Jarmo Kuikka kertoo.
Tikkakoskella syksyllä valmistunut tehdaslaajennus, Fastpap-yritysostot ja investoinnit uusiin työstökoneisiin, mm. 5-akseliseen ja ECM-teknologiaan, ja entistä suurempi panos henkilöstön koulutukseen ovat ilmentymiä yrityksen vankkumattomasta uskosta tulevaisuuteen.
Osaamisen arvostus sitouttaa työntekijöitä
Tasowheelin tuotanto edellyttää ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Yrityksen mukaan paras tapa sitouttaa työntekijöitä on tarjota viihtyisän työympäristön ja henkilöstöetujen lisäksi monipuolisesti polkuja omien taitojen kehittämiseen.
”Kouluttamalla työntekijöitämme itse vastaamme työvoimapulaan ja kehitämme samalla koko alan osaamistasoa”, Jarmo Kuikka avaa. Esimerkiksi koneistajista on Suomessa tällä hetkellä huutava pula.
Tasowheel ilmoittaa haluavansa pitää kiinni osaajista osoittamalla, että heidän työtään arvostetaan. Yrityksen mukaan yhdistyminen auttaa tuomaan eri yksiköiden erikoisosaamisen ja tietotaidon asiakkaiden ja koko konsernin työntekijöiden ulottuville.
”Olen päässyt kehittämään omaa osaamistani motivaationi ja kiinnostuksenkohteideni pohjalta. Homma toimii hyvin molempiin suuntiin: voin itse ehdottaa mielenkiintoisia koulutuksia tai kursseja, ja saan työnantajalta hyviä vinkkejä koulutusmahdollisuuksista. Tiivis yhteistyö laitevalmistajien kanssa on myös tarjonnut paljon sellaista tietoa, mitä en varmasti olisi muuta kautta saanut”, Lauri Mäkelä kertoo.
Tasowheel Oy Voimansiirtoon ja tarkkuusmekaniikkaan erikoistunut kansainvälisillä markkinoilla toimiva teknologiakonserniPerustettu vuonna 1979 Toimipaikat Tampere ja TikkakoskiLiikevaihto noin 24 M€ ja Henkilöstömäärä noin 135.
Kari Raivonen on tuttu mies konekaupan areenoilta viime vuosikymmeniltä. Nyt pitkän, yli neljänkymmen vuoden mittaisen uran ja samalla mittavan alan tietopankin omaavaa konkaria odottavat eläkepäivät, mutta työn jatkajakin on kirkkaana tiedossa.
Niinhän se on, että kotona se monen asian perusta valetaan.
Näin on asia Kari Raivosenkin, 64, kohdalla. Isän sorvilla kotona tuli usein harrasteltua, ja se sinkautti jämsänkoskelaisen pojan ennen pitkää alan oppiin, ensin asentaja-koneistajalinjalle ammattikouluun, sitten Jyväskylään Rautpohjan Valmetin konepajakouluun ja edelleen Tekuun, josta hän valmistui koneteknikoksi 1980-luvun alussa.
Armeijan jälkeen alkoivat varsinaiset alan työt.
”Lindbergin Ismo haki konemyyjää ja tulin valituksi, se olikin sitten minulle varsinainen alan korkeakoulu pitkällä oppimäärällä, varsinaista koulutusta kun konemyyjän töihin ei ollut silloin eikä muuten ole vieläkään. Ismo vaati paljon, siellä tulivat alan opit ja totuudet tutuiksi”, Raivonen sanoo.
Insinööritoimisto Ismo Lindberg ja Machinery
Lindbergillä Raivonen teki konekauppaa kaikkiaan vajaan parikymmentä vuotta. Työt alkoivat työstökonemyyjänä ja tie vei edelleen myyntipäälliköksi, sitten myyntijohtajaksi.
Vuodet 1996-2000 Raivonen oli Lindbergillä toimitusjohtaja.
Käytettyjä koneita myytiin, vuosien myötä yhä enemmän uusiakin. Lindbergillä tehtiin noina vuosina kovasti töitä mm. taiwanilaisten koneiden lanseeraamiseksi Suomen markkinoille.
Mies pitkältä linjalta. Kari Raivosen ura konekaupassa kattaa yli neljä vuosikymmentä. Jatkossa aikaa on aiempaa enemmän mm. eräharrastuksille.
Tämän vuosituhannen alussa Raivosen ura jatkui Machinerylle, missä Raivonen on tehnyt aluemyyntipäällikkönä eläkepäiviin saakka.
”Niin lastuavaa kuin levypuolen koneitakin myyvällä Machineryllä vastuualueeni ovat olleet pääasiassa lastuavat työstökoneet. Vaihtelevaa työtä, haastavaa myös. Antoisaa ja mukavaa aikaa tämä on ollut”, kiitos siitä asiakkaani joiden kanssa olen saanut toimia nämä vuodet, sanoo Raivonen.
Muutoksen vuosikymmenet
Kun ura on reilun 40 vuoden mittainen, muutosta ehtii tapahtua paljon niin teknologiassa ja kuin myyntityön tekemisen muodoissakin.
”Alkuun koneet olivat tietenkin manuaalikoneita, sitten tulivat NC-koneet ja sen jälkeen tässä on tullut nähtyä CNC-koneiden nopea kehitys. Nyt korostuu automatisointi, sen muodot monipuolistuvat jatkuvasti.”
Nopea kehitys on vaatinut konemyyjältä perustiedon hallinnan lisäksi uuden omaksumiskykyä. Uudet mahdollisuudet on pitänyt viestiä asiakkaalle.
”Samalla koneteknologian kehitys on kehittänyt ammattia. Tänä päivänä konemyyjät ovat oman kapean sektorinsa erikoisosaajia. Kukaan ei voi enää aiempien vuosien tapaan hallita alan koko kenttää, erikoistuminen on välttämätöntä”, Raivonen sanoo.
Notkeampi maailma
Työtapoja ajateltaessa suurimmat muutokset on Raivosen mukaan vuosien myötä tuonut ilman muuta tietotekniikka.
”Ennen asiakaskontaktointi hoitui joko henkilökohtaisin visiitein tai lankapuhelimella, mikä liikkuvassa työssä oli välillä todella hankalaa. Sähköposti ja matkapuhelimet ovat mullistaneet yhteydenpidon mahdollisuudet. Maailma on tässä mielessä aiempaa notkeampi ja nopeampi, se helpottaa tätä työtä niin asiakkaiden kuin päämiestenkin suuntaan. Tietenkin monien kanavien kokonaishallinta kuitenkin myös lisää työtä, ajan käytön resurssointia tarvitaan toisella lailla kuin aiemmin”, Raivonen sanoo.
Koska nykyisin asiakkaat hakevat internetistä tietoa itse, on konemyyjän rooli muuttunut perustiedon välittäjästä tietoa jatkojalostavaan suuntaan.
”Tänä päivänä on tyypillistä, että investointia harkitseva asiakas selvittää ennakkoon asioita ja ottaa sen jälkeen yhteyttä konetoimittajaan. Tässä kohtaa konemyyjän rooli on ohjata prosessia asiantuntemuksellaan ja yhteyksillään eteenpäin. Joskus lopputulema voi sitten olla aika lailla erilainenkin kuin mistä lähdettiin liikkeelle”, toteaa Raivonen.
Geeniä, halua ja aktiivisuutta
Muutosta on monenlaista, silti pysyviäkin asioita konekaupan alalla on. Ne liittyvät Raivosen mukaan mm. tehokkaan konemyyjän sosiaalisiin ominaisuuksiin.
”Luja tietämys teknologiaan tietenkin tarvitaan, mutta onhan myyjän työ paljon muutakin. Ihmisten kanssa pitää tulla toimeen, kuunnella heitä, kannustaa ja kehittää, ja osata vastata heidän tuotantonsa tarpeisiin oikealla tavalla eikä jättää missään kohden yksin, jos huolia ilmaantuu. Asiakkaiden eteen tätä työtä tehdään, se asia on tietenkin koko homman ydin vuodesta toiseen.”
”Ja ihmisten kanssa toimeen tulemiseen vaaditaan luontaisia ominaisuuksia, geenejä ja halua tähän työhön.”
”Sama koskee aktiivisuutta. Asiakkaiden yhteydenottoa ei kannata jäädä odottamaan, vaan asiakasta pitää itse lähestyä ja hoitaa yhteyksiä. Se on perustotuus, minkä opin jo aikanaan näitä hommia Lindbergillä aloittaessani, ja se mikä pitää kutinsa alan töissä edelleen ajasta riippumatta, yhteydenpidon muodot ja mahdollisuudet toki muuttuvat”, Raivonen sanoo.
Jatkuvuuden asialla. Herkko Raivonen jatkaa konemyynnin perinteitä Raivosen perheessä
”Raivonen vaihtuu, tieto siirtyy”
Uusia konemyynnin ammattilaisia tarvitaan, jotta teollisuuden rattaat pyörisivät jatkossakin. Kuten monella taholla muuallakin, pula uusista osaavista ammattilaisista huolettaa.
Nuorta väkeä tarvitaan, mutta tulijoita on perin harvakseltaan. Tämän kysymyksen suhteen
Kari Raivonen itse on onnekkaassa asemassa sikäli, että hänen töilleen on tiedossa jatkaja ikään kuin omasta takaa, Raivosen perheen nuoremman polven edustaja Herkko Raivonen kuuluu Machineryn myyntitiimiin.
Koneinsinööri Herkko Raivonen, 30, teki muutama vuosi sitten opinnäytetyönsä Machinerylle ja nyt 1,5v kuulunut talon vakinaiseen myyntihenkilöstöön osaamisalueena lastuavat työstökoneet.
”Jatkuvuus on tärkeä asia. Haluan osaltani huolehtia siitä, että vaikka mies vaihtuu nyt nuorempaan, vuosien mittaan kertynyt tieto siirtyy ja yhteydet säilyvät. Olen mielissäni siitä, että tähän on mahdollisuus.”
”Olemme Herkon kanssa viimeisen vuoden kiertäneet asiakkailla ja siirtäneet viestikapulaa eteenpäin. Asiakkaat ovat tästä myös selvästi pitäneet. Olen tarvittaessa tukena jatkossakin”, Raivonen sanoo.
Lisäaikaa harrastuksille
Kun eläkepäivät alkavat virallisesti helmikuun alusta, jää Kari Raivoselle itselleen lähitulevaisuudessa nyt aikaa hieman enemmän niin perheelle kuin harrastuksillekin. Moottoripyöräily, matkailuautoreissut, sekä monenlaiset eräharrastukset ovat aina olleet sydäntä lähellä.
”Niiden asioiden parissa viihtyy hyvin. Eräharrastusten osalta myös erätuotteiden jatkojalostuksen kehitysteemat ovat mielessä, aikaa kun on enemmän”, summaa Kari Raivonen.
Maanterä on avannut verkkokaupan. Tuotevalikoimaa ja toiminnallisuuksia kehitetään eteenpäin saadun palautteen perusteella, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Eriksson.
Erikssonin mukaan verkkokaupan tavoite ei ole siirtää asiakkaita pois henkilökohtaisen palvelun piiristä, vaan tarjota yksi myyntikanava lisää.
”Verkkokauppa soveltuu käyttöön esimerkiksi tilanteessa, jossa ostettavat tuotteet toistuvat samoina. Hankinnan voi tehdä itsenäisesti silloin, kun on sopiva hetki. Verkkokaupassa ei ole ruuhkia, siellä voi asioida milloin vain eikä viesteihin tarvitse odottaa vastausta”, Eriksson kertoo.
Maanterän henkilöstö on käytettävissä, jos etsittyä tuotetta ei löydy verkkokaupasta tai halutaan muuten lisätietoja esimerkiksi soveltuvuudesta käyttöön.
”Sillä ei ole merkitystä, käytetäänkö verkkopalvelua vai asioidaanko henkilökohtaisesti. Tarvittaessa voimme palautteen perusteella lisätä halutut tuotteet verkkokaupasta hankittavaksi seuraavaa kertaa ajatellen. Halutut verkkokaupan käyttäjät yritykselle on itse määrättävissä, verkkokaupassa on nähtävillä suoraan omien ostoehtojen mukaiset hinnat ja toimitusehdot, jos sellaisista on sovittu. Rekisteröitymällä ja kirjautumalla palveluun on nähtävissä tuotteiden saatavuus”, Eriksson kertoo.
Verkkokauppa on kuulunut Maanterän palveluihin syksystä lähtien.
”Kokonaisuus kehittyy. Paljon on vielä tehtävää, mutta kiitostakin on jo saatu käyttäjiltä”, Ilkka Eriksson kertoo. maantera.fi
Machineryn uudet toimitilat on otettu käyttöön Pirkkalan Linnakalliossa. Uusi rakennus tarjoaa käyttöön noin 2500 neliötä modernia tilaa Tampereen läntisen ohitustien varrella.
Pirkkalaan Tampereen läntisen ohitustien varteen on viime vuosina rakentunut uusi konekaupan keskittymä, missä toimii useita alan yrityksiä.
Uutta valoisaa tilaa, kookkaat ikkunat. Konehallissa on esillä niin uusia kuin vaihtokoneitakin. Jatkossa uudet painottuvat, kertoo Machineryn Kalle Louhimo.
Sinne sijoittuu nyt myös uudet Machineryn Tampereen seudun toimitilat. Uusi alkusyksystä valmistunut toimitila korvaa Machineryn aiemman Koneareenaksi kutsutun toimitilan Tampereen Messukylässä, mikä on nyt jo uuden toimijan käytössä.
Nykytoimintoja tukevat uudet toimitilat
Uudet tilat tukevat myyntiä, huoltoa ja varaosatoimintoja sekä mahdollistavat toimintojen kehittämisen, kertoo Machineryn Kalle Louhimo.
Uusi toimitila sijaitsee helposti poikettavalla paikalla Tampereen läntisen ohitustien varrella. Machineryn lisäksi talon sijoittuu Milconin ja Yleiselektroniikan toimintoja.
”Messukylän vuodesta 2004 käytössä olleet tilat olivat suunniteltu eri ajan tarpeisiin ja ne olivat kooltaan ja kustannuksiltaan nykytoimintoihimme epätarkoituksenmukaiset.”
”Uudessa rakennuksessa neliöitä on vähemmän, mutta ne sopivat tarkoituksiimme aiempaa paremmin. Olemme uusissa tiloissa pyrkineet panostamaan tehokkuuteen muun muassa tiivistämällä konevaraston kokoa nykytoimintoihimme sopivaksi.”
Uudet tilat mahdollistavat myös sen, että Machineryn emoyhtiö Boreo keskittää Machineryn lisäksi muita toimintojaan Pirkkalan alueelle. Uusissa tiloissa toimivat Machineryn työstökoneliiketoiminnan lisäksi elektromekaniikan ja johdinsarjojen suunnittelua ja kokoonpanoa tekevä Milcon Oy sekä elektroniikan- ja elektromekaniikan ratkaisuja tarjoavan Yleiselektroniikan Tampereen myyntitoiminnot.
Konehalli on uuden rakennuksen alakerrassa, konttoritilat rakennuksen toisessa kerroksessa. Konehallin esittelykonetarjonta täydentyy ajan myötä.
”Yritykset ovat aiemmin sijainneet eri tahoilla, mutta nyt uudet tilat keskittävät toimintoja sekä mahdollistavat aiempaa paremmin yhteistyön yritysten välillä. Tilojen ylläpidon kannalta uuden tilan maalämpö on puolestaan nykyaikainen tapa hoitaa lämmitysasiat”, Louhimo toteaa.
Moderni ja valoisa
Tamperelaisen rakennusliike Meijoun suunnittelema ja rakentama Linnakallioon kohonnut yhteistiloiltaan 2500 neliömetrin rakennus on moderni kokonaisuus.
Machineryn konehallin lisäksi tiloihin sijoittuu karapaja sekä myynnin ja markkinoinnin tilat.
”Hallissa on tuttuun tapaan nyt ja jatkossakin esillä sekä uutta että vaihtokonekantaa. Toimintomme painottuvat jatkossa yhä enemmän uusin koneisiin, mutta toki myös vaihtokoneet ovat edelleen osa palettiamme”, Louhimo sanoo.
Uusia koneita oli lokakuun lopulla esillä Hyundai-Wialta (etualalla) sekä mm. Cidanilta.
Machineryn konekauppa on Louhimon mukaan käynyt tänä vuonna hyvin, ja näkymät ensi vuodenkin osalle ovat myönteiset näistä erikoisista ajoista huolimatta.
”Vaikka ajassa on haasteensa, teollisuudessa luodataan eteenpäin ja konekantaa uusitaan jatkuvasti. Tulevaisuutta on näinä aikoina toki vaikea luodata, mutta investointirintamilla kehitys ei pysähdy ensi vuonnakaan.”
”Pyrimme olemaan valmiudessa, meidän osaltamme uudet tilat tuovat nyt uusia mahdollisuuksia toimintojen edelleen tehostamiseen”, Kalle Louhimo sanoo.
Maanterä Oy muuttaa toimisto-, tuotanto- ja varastotilojaan Vantaalla. Yritys muuttaa Keinumäenkujalta Petikkoon Tiilenlyöjänkujalle nykyaikaisiin toimisto- ja varastotiloihin.
”Sijainti on jatkossakin hyvien logististen yhteyksien päässä Kehä III:n varressa. Muutto tapahtuu huhtikuun lopulla ja tavoitteena on olla toiminnassa uusissa tiloissa viimeistään toukokuun alusta lähtien”, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Eriksson.
Muuton myötä Maanterä saa käyttöönsä joustavat tilaratkaisut hyvine neuvottelutiloineen sekä oheispalveluineen, mikä helpottaa vieraidenkin vastaanottoa jatkossa. Varaston osalta on käytössä tämän päivän standardin mukaiset lastauslaiturit sekä automaattinen varastotorni pienemmille tavaroille. Hitsaamo, jossa toimii myös Suhner- ja Rodcraft -laitteiden huolto, muutetaan sitä varten rakennettavaan uuteen tilaan samaan osoitteeseen.
”Nykyinen, sinänsä toimiva kiinteistömme on saavuttanut sellaisen vaiheen, jossa oli syytä punnita tulevien vuosien tilankäyttöä hybridimaailmassa. Korona-aika on muuttanut ennestäänkin isojen tilojen käyttöastetta ja oletettavissa on, että paluuta entiseen ei ole. Tämä globaali muutos yhdessä suhteellisen vanhan kiinteistörakennuksen ja -tekniikan kanssa helpotti merkittävästi muuttoratkaisua”, toteaa Ilkka Eriksson.
”Muutto auttaa meitä myös eteenpäin vastuullisuustavoitteissamme, jotka ovat niin meille kuin omistajakonsernillemme strategisesti tärkeitä. Säästämme muuton myötä merkittävän määrän esimerkiksi sähköä ja lämmityskustannuksia. Käytännössä tämä kulutus on jo olemassa, joten muuton myötä säästämme energiaa koko kiinteistömme kulutuksen verran.”
”Pyrimme valmistelemaan prosessin mahdollisimman hyvin, mutta muuttovaihe voi siitä huolimatta aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä. Henkilökuntamme löytää kyllä ratkaisut kiperissä paikoissa tilanteeseen kuin tilanteeseen”, sanoo Eriksson.
KONEKURIIRI 