Avainsana-arkisto: Levytyökoneet

Puristeteos vahvistaa tuotantoaan – Uusia mahdollisuuksia putkilaserleikkauksen palvelutarjontaan

Lisää teknologiaa ja tehoa Puristeteokselle: Bystronicin toimittama 3D-putkilaser talon aiemman putkilaserin oheen varmistaa tuotannon jatkumista häiriötilanteissa ja vahvistaa yrityksen putkien laserleikkauksen palvelutarjontaa, toteaa toimitusjohtaja Ville Mäenpää.

Puristeteos jatkaa tuotannon kehitystyötään Kangasalla. Yritys uudisti hiljattain särmäyskalustoaan uusien tuotannon tarkkuutta ja ekologisuutta lisäävien servokoneiden myötä.

Ja kehitystyö jatkuu, tuoreimpana investointina yrityksen tiloissa tuotantoa aloittelee uusi putkilaser, mikä tekee jatkossa alan töitä aiemman putkenleikkauslaserin ohella.

Vahvistusta talon palettiin

Ville Mäenpään mukaan tuoreella laserhankinnalla varmistetaan ensinnäkin tuotannon jatkuvuuteen liittyviä asioita.

”Yhdellä koneella toimittaessa esimerkiksi häiriötilanteissa on perin haastavaa löytää nopeasti korvaavaa putkilaserleikkauspalvelua, ja jos sitä löytää, se tulee kalliiksi. Toinen kone hallissa rauhoittaa mieltä”, kertoo Ville Mäenpää.

Uusi kone ja lisätehot. Puristeteos hankki hiljattain uuden putkilaserin leikkauskapasiteettiaan täydentämään. Konetta käyttää Jelena Kolkka.

Muitakin ajatuksia hankinnan taustalta löytyy. Puristeteos on viime vuodet muokannut tuotantoaan yhä kokonaisvaltaisempaan suuntaan, ja tarjoaa tänä päivänä asiakkaan niin halutessa alan palvelut lähtien suunnittelusta valmiiksi kokonaisuuksiksi saakka. Yritys palvelee esimerkiksi kalustevalmistajia sekä kone- ja laitevalmistajia.

”Meidät tunnetaan nykyisin vahvasti kokonaistoimittajana. Samalla on hyvä kuitenkin muistaa, että palvelemme asiakkaitamme muunkin tyyppisissä suppeammissa toimeksiannoissa. Yksi niistä on putkilaserleikkaus. Nyt tämä kapasiteettiamme vahvistava uusi kone mahdollistaa putkilaserleikkauksen palvelutoiminnan aiempaa laajemmassa mitassa ja on samalla uusi mahdollisuus kehittää tarjontaamme eteenpäin.”

Kyllä lähtee! Uusi kone tuo uusia mahdollisuuksia leikkauksen asiakaspalveluun sekä tehoa ja nopeutta töihin yleensäkin, kertoo Ville Mäenpää.

Leikattavana materiaaleina Puristeteoksen toiminnoissa korostuu terästen ohella tänä päivänä erittäin vahvasti alumiini. Tältä sektorilta yritys on saanut viime aikoina myös merkittäviä uusia asiakkuuksia. Uusi putkilaser tukee osaltaan suuntausta.

”Uusi laser mahdollistaa sujuvan alumiinin käsittelyn, mikä on jatkossa etu niin muihin toimituksiin liittyvissä leikkaustöissä kuin leikkauksen palvelutoimintoissakin”, Mäenpää sanoo.

Monipuoliseen tuotantoon

Uuden putkilaserin Puristeteos hankki Kangasalle nopein liikkein alkuvuonna.

Kone on Bystronicin putkilasermalli FL 170 3D Fiber, laajan paletin leikkaustehtäviin suunniteltu kuitukone, millä materiaalien puolesta hoituvat työt teräksistä kirjometalleihin ja aina mainittuun alumiiniin saakka.

Kuten mallitunnuskin kertoo, keskeisenä piirteenään kone on varustettu viistepäällä, minkä myötä viisteiden leikkaus on mahdollinen aina 45 asteen kulmiin saakka. Se vähentää siten tarvetta muihin jatkokäsittelyihin leikkauksen jälkeen.

Putkia ja erilaisi aprofiileja koneella voidaan leikata 12mm:stä 168 mm:n halkaisijoihin saakka. Työkappaleiden pituudet ovat mahdollisia kuuteen metriin saakka. Ja tietenkin nykyteknologian etuja ovat lisääntynyt tarkkuus ja nopeus, mm. lineaarinen kiinnitysistukkanopeus koneessa on valmistajan ilmoituksen mukaan max. 150 metriä minuutissa.

Vahvan kasvun tunnelmissa

Puristeteos tunnetaan yrityksenä, millä tavoitteet ovat aina olleet korkealla.

Yritystoiminta alkoi aikoinaan epäkeskopuristuksen ympärillä, nyt tehdään laajalla paletilla koneistuksia, ohutlevytöitä ja vaikkapa juuri putkenkäsittelyäkin.

Suoraan ja viistettä. 3D-leikkauspää mahdollistaa viisteet 45 asteen kulmiin saakka.

Samaan aikaan menetelmät on muokattu aikaa vastaaviksi. Se tarkoittaa esimerkiksi korkeaa automaatiotasoa ja tänä päivänä tuotannon ohjausjärjestelmien digitalisaatiokehitystä ja tuotannon dokumentaatiota.

Yksi esimerkki automaatiovalmistuksesta ovat traktoreihin valmistettavat turvakaariratkaisut. Niitä yritys tekee alkaen yhteisestä tuotesuunnitellusta aina varastovalmiuspalveluun saakka.

Automaatiolla on Puristeteoksen tekemisissä kuitenkin vastapainonsakin. Siinä korostuu käsin tekemisen perinne.

”Meillä on runsaasti täysin käsityönä tehtyjä työvaiheita ja nimenomaan käden taitojen osaamisella on meille pysyvä arvo. Sen merkitys ei automaatiokehityksessä katoa minnekään”, Mäenpää muistuttaa.

Ville Mäenpää itse saavutti tänä vuonna omien sanojensa mukaan täysi-ikäisyyden toimitusjohtajana, ja tausta perheyrityksen peräsimessä on nyt 18 vuoden mittainen.

Putkia ja profiileja voidaan koneella leikata 12 mm:stä 168 mm:in halkaisijoihin. Työkappaleiden pituudet ovat kuuteen metriin saakka.

Yritys siirtyi uusiin tuotantotiloihin Kangasalla vuonna 2012, mikä osaltaan mahdollisti kasvuun suunnanneen yrityksen tuotannon merkittävän laajentamisen. Sen jälkeen kehitys on ollut nopeaa, monenlaisia haasteitakin on toki matkaan sattunut.

Vauhtia on kuitenkin riittänyt, tänä vuonna yritys tavoittelee jo kuuden miljoonan vuosittaista liikevaihtoa, ja jatkonäkymiä on soviteltu kahdeksaankin miljoonaan saakka.

”Noudatamme kasvustrategiaamme ja se menee eteenpäin. Juuri nyt työtilanne on kiireinen, tilauskirjat ovat jo nyt täynnä loppuvuodeksi eli useiksi kuukausiksi eteenpäin, mikä todellakaan ei ole alihankintatöissä tyypillinen tilanne.”

”Iso pulma on nyt vain materiaalipula, ja siitä olemme mekin jo viime viikkoina saaneet osamme. Onneksi tähän mennessä olemme ratkaisut löytäneet. Materiaalipulmiin on jatkossakin kuitenkin syytä varautua”, Ville Mäenpää sanoo.

Kari Harju

Uutta Ehrt-teknologiaa Laitila Coating Oy:lle

Laitila Coatingin investoinnit tuotannon tehostamiseen jatkuvat. Monipuolinen metallinkäsittelijä hankki kesällä käyttöönsä uutta Ehrt-teknologiaa, kun valmistajan käyttöön asennettiin valmistajan FlexPunch Compact-lävistyskone kuparilattamateriaalien käsittelyyn. Kone on malliltaan ensimmäinen Suomessa.

Laitila Coating on monille tuttu kasvuyritys, minkä nimi viittaa vahvasti pintakäsittelyyn, mutta paketti on nykyisin paljon muutakin.

Yhtiö on tänä päivänä mekaniikan sopimusvalmistaja, joka satsaa järjestelmätoimituksiin ja kokonaisvaltaiseen alan palvelutoimintaan. Tämä tarkoittaa, että pintakäsittelypalvelut on nykyään merkittävä strateginen osakokonaisuus, joka vahvistaa monipuoliset valmistus teknologiat kuten, virtakiskovalmistuksen, ohutlevytuotannon ja lastuavan tuotannon. Kaikki nämä tehdään ”saman katon alla”.

Rennoin, luottavaisin ottein eteenpäin. Virtauskiskot ovat yksi Laitilan keskeisistä tuotteista. Kai Salo oikealla, Marco Koski sekä Fredkon Pasi Pitkänen.

”Pintakäsittelyllä aloitettiin, sen juuret ulottuvat meillä 1980-luvulle saakka, ja yhä siis kuuluvat olennaisena osana toimintaamme. Pintakäsittelyn erikoisosaamisemme rakentuu elektrolyyttisen pintakäsittelyn ja pulverimaalauksen sekä kemiallisten pinnoitusten ympärille. Olemme siis pyrkineet luomaan asiakkaille yhä laajempaa kokonaispakettia, joka olisi asiakkaalle turvallista laadun kokonaishallinnan kannalta, joustavaa mutta myös kilpailukykyistä. Aika on tänä päivänä niin merkittävä tekijä ja siksi uskomme, että tällä tavalla tavaran turhaa siirtelyä voidaan merkittävästi vähentää, mikä on myös ekologista. Tuotteiden turha siirtely keventää myös usein asiakkaidemme hallintoa ja valvontaa mikä siis luonnollisesti helpottaa asiakkaidemme elämää, kertoo toimitusjohtaja Kai Salo.

Koneistuksen tuoretta konekantaa. DMG Morin 5-akselikeskus, kuvassa oikealla, hankittiin viime vuonna taloon kolmen aiemman saman valmistajan koneen rinnalle.

Kokonaisvaltainen palveluntarjoaja

Laitila Coating Oy aloitti vuonna 2002, mutta varsin pian yritys lähti aktiivisesti etsimään lisäarvoa tuotteilleen myös mekaniikan puolelta.

Alkoi virtakiskojen ja ohutlevytuotteiden valmistus ja siitä yritys on laajentanut edelleen pintakäsiteltävien sorvattavien ja koneistettujen kappaleiden puolelle.

Tänä päivänä yritys tekee sopimusvalmistusta mm. sähköteknisissä tuotekokonaisuuksissa, ajoneuvoteollisuuden, muun korkean teknologian tuotekokonaisuuksia, lääketeollisuuden laitteissa kuin LVI-teollisuuden privat label -tuotevalmistusta. Nykyään n. 60 henkilön työpanoksella toimiva yritys valmistaa tuotteita ja kokonaisuuksia myös kasvamassa määriin vientiin.

Laaja tuotannollinen näkökulma on merkinnyt investointeja kone- ja laitekantaan. Niin CNC-koneistuksen kuin levytyöstötöidenkin teknologioita on laajennettu asiakastarpeisin vastaten ja niitä ennakoiden.

Isompi hyppäys teknologiassa tehtiin viimeksi viime vuonna, kun yritys hankki sekä ohutlevy tuotantoon Priman Powerin CombiSharp laser-levytyöstö yhdistelmä koneen ja lastuavan työstön kysynnän kasvun myötä DMG Morin 5-akseliteknologiaa DMU50-koneistuskeskuksen, aiemman  DMG Mori-kalustonsa rinnalle.

Osaltaan yrityksen tuoreimmat investoinnit mahdollistivat viime vuonna valmistunut tilalaajennus. Yhteensä noin 1100 neliön lisätilojen myötä Laitila Coatingin tilat kasvoivat yhteensä 5500 neliömetriin.

Tuoreena hankintana Ehrtin FlexPunch Compact tehostaa kuparilattatuotantoa Laitila Coatingilla.

Uutta teknologiaa lattamateriaalien käsittelyyn

Laitila Coating:n mekaniikan päätuotesektoriksi muotoutui varhain virtakiskojen valmistus. Kiskojen valmistus on keskeistä tänäkin päivänä ja näitä tuotteita yritys toteuttaa sähkötekniikan asiakkailleen monentyyppisinä ratkaisuina niin kuparista kuin kasvavassa määrin myös alumiinista.

Kiskot tehdään lattamateriaaleista ja nykyisin merkittävässä määrin myös levymateriaaleista lyömällä levytyöstö keskuksilla tai leikkaamalla laserilla tai vesileikkurilla.

Tuotannon määristä tänään kertoo se, että päivätasolla virtauskiskoihin käytetään n. 4000 kg kuparia, alumiinia kuluu tällä hetkellä vaihtelevasti noin 500-1000 kg

Virtakiskojen toimittajana yritys on yksi merkittävä tekijä Suomessa, ja pinnoituksiin yltävän koko valmistusketjun kokonaispalvelujen tarjoajana myös varsin ainutlaatuinen.

Virtakiskojen tuotannossa yhtenä avainkoneena lattamateriaalin lävistysten osalta on viime vuodet yrityksen käytössä ollut saksalaisen Ehrtin Holecut automaattinen lävistys- ja katkaisukone varustettuna automaatti merkkauksella.  Sen rinnalle yritys hankki viime vuoden investointiensa jatkoksi tämän vuoden kesällä toisen Ehrtin koneen. Kone on Suomen ensimmäinen kaltaisensa.

Kyseessä on mm. viime EuroBlechissä mukana ollut FlexPunch Compact aiemman koneen tapaan niin ikään varustettuna AMZ- panostuspöydällä.

Ehrtin malliston tuore FlexPunch Compact on nimensä mukaisesti pakettiratkaisu lattamateriaalin lävistykseen ja leikkaukseen.

”Kone on varustettu neljällä työkaluasemalla Holecut-mallien kuuden tai kymmenen työkaluaseman sijaan. Kyseessä on kuitenkin automaattinen CNC-kone, jonka ohjelmointi voidaan tehdä PowerCut -toimisto-ohjelmistolla suoraan 2D CAD-kuvista. Niin tehdään myös Laitila Coatingilla”, sanoo Fredko Groupin toimitusjohtaja Pasi Pitkänen.

Ehrtin Holecut on ollut Laitilassa töissä muutaman vuoden.

Monipuolinen kompaktiratkaisu

Laitila Coatingissa uuden lattakoneen tarve liittyi alkuaan yhden asiakkaan tietyn tuoteperheen valmistukseen. Ajateltiin, että hankitaan tarkoitukseen räätälöity erikoiskone tämän merkittävän asiakkaan tuotteille. Varsin pian investoinnissa päädyttiin erikoiskoneen sijaan kuitenkin Ehrtin malliston vakiotyppiseen kompaktiratkaisuun.

”Tätä kautta kone palvelee tätä yhden asiakkaan tuotteen ohella jatkossa laajemminkin tuotantoamme”, Salo kertoo.

Ehrtin 3in1 Multitool-työkalujen kautta koneessa on kerralla käytössä kaikkiaan seitsemän lävistystyökalua ja yksi leikkaustyökalua, joten koneella voidaan tehdä erittäinkin monipuolisia virtakisko tuotteita.

Uusi ratkaisu tuo lisätehoa Laitilan virtakisko valmistukseen, mutta investoinnit tuotantoon ja sen tehostamiseen talossa jatkuvat muilla sektoreilla. Vuodenvaihteessa toimituksessa yrityksen käyttöön on niin ikään Fredkon toimittama Salvagninin P2Lean 2120-taivutusautomaatti leikkuuoptiolla. Sen myötä myös ohutlevytuotanto ja sen automatisointi Laitilassa astuu jälleen yhden ison askelen eteenpäin.

Kari Harju

Vaski hakee kasvua viennistä

Seinäjokelainen Vaski jatkaa vahvassa vauhdissa. Euroopan markkinoille on vakaa suunta.

Seinäjokelainen teknologiayhtiö Vaski, Rodstein Oy:n uusi brändi, nelinkertaisti viime vuonna liikevaihtonsa 0,5 miljoonasta noin 2 miljoonaan euroon ja yhtiön henkilöstömäärä kasvoi viidestä kuuteentoista. Vuoden yksi avaintekijöistä oli alkuvuodesta kokoonpanoon saapunut brittiläinen, nyt hallituksen puheenjohtajana toimiva Michael Mansour, jonka pääasiallisena tehtävänä oli yrityksen mukaan saada yhtiön operatiivinen puoli kuntoon ja myyntityö aloitettua. ”Täällä oli tehty erinomaista ja pitkäjänteistä työtä tuotekehityksen kanssa, joten oli helppo lähteä tarjoamaan tuotteita markkinoille”, Mansour kertoo.

Suuntana lähimarkkinat

Viime vuoden kasvua vauhditti tuotevalikoiman laajentuminen ja sveitsiläisen levykoneyrityksen osto vuoden alussa: ”Haluamme olla alan edelläkävijä ja tienraivaaja sekä jatkaa hyvää tuotekehitystyötämme myös jatkossa”, Mansour paljastaa.

Vaski tähtää nyt vahvasti vientiin. Myynti on tarkoitus kaksinkertaistaa 2 miljoonasta 4 miljoonaan euroon. Vuonna 2020 kasvua tapahtui kotimaassa ja Baltian maissa, nyt suuntana ovat laajemmat vientimarkkinat. ”Viime vuonna 50 % myynnistä tuli vientimaista, mutta tänä vuonna lukua on tarkoitus nostaa merkittävästi. Erityisesti meitä kiinnostavat lähialueiden markkinat, kuten Venäjä, Ruotsi ja muu Pohjois-Eurooppa”, Mansour kertoo.

Koronapandemia aiheutti useille yrityksille hankaluuksia viime vuonna, ja Vaski ei myöskään ollut tälle muutokselle immuuni. Metalliala hiljeni keväällä nopeasti, mikä vaikutti myös Vaskin toimintaan. ”Vaikka osa kohderyhmistämme joutui vähentämään toimintaansa, asiakaskunnan monimuotoisuus auttoi meitä pääsemään pahimman vaiheen yli”, Mansour iloitsee.

Vaski on Seinäjoella toimiva kokoojakiskojen valmistuslaitteiden toimittaja. Kasvuyritystä luotsaa Michael Mansour.

Kokoojakiskojen valmistusratkaisuja ja laitesuunnittelua

Vuonna 2015 perustettu startup-yritys kulki alkuun nimellä Rodstein, mutta uudistettu brändi lanseerattiin vuoden 2021 alussa. Nimen haluttiin kuvaavan paremmin yrityksen suomalaisia juuria. Vaski on erikoistunut kokoojakiskojen valmistusratkaisuihin ja erilaisten valmiiden sekä räätälöityjen laitteiden suunnitteluun. Yhtiön valmistamia osia käytetään esimerkiksi sähkögeneraattoreissa, virranjakoyksiköissä, sähköautoissa ja niiden latauspisteissä.

Mansour päätyi Vaskin palvelukseen monen sattuman kautta. Suomi oli hänelle jo entuudestaan tuttu, sillä hän työskenteli vuosina 2009–2013 taloustehtävissä Kauhavalla Finn-Powerilla. Tuolloin hän tutustui kollegaansa, toimitusjohtaja Veikko Moilaseen, joka otti viisi vuotta myöhemmin yhteyttä Michaeliin ja pyysi häntä lähtemään mukaan Vaskin toimintaan. ”Yksi syy menestykseemme onkin kokenut tiimi, jolla on alalta jo runsaasti tietoa ja kontakteja”, Mansour kertoo.

Michael Mansour on syntynyt Etelä-Lontoossa, sukujuuret ovat Skotlannissa, Irlannissa, Libanonissa ja Palestiinassa, hän on asunut lapsena Abu Dhabissa. Mansour on opiskellut matemaattistentieteiden maisteriksi Oxfordin yliopistossa ja on Vaskin lisäksi Prima Industrien S.p.A:n (Italia) johtoryhmän jäsen. Perheeseen kuuluu vaimo Emma ja kaksi tytärtä.

EuroBLECH Digital Innovation Series

EuroBLECH lanseerasi huhtikuulla Digital Innovation Series 2021 -verkkotapahtumasarjan.

Tapahtumasarja sisältää joukon digitaalisia tapahtumia sekä mahdollisuuksia ohutlevyalan tuotteiden esittelyyn ja verkottumiseen.

Sarja keskittyy metallilevytyön tiettyihin teknologia-alueisiin ja tarjoaa näytteilleasettajille mahdollisuuden esitellä uusia tuotteita ja koneita sekä esitellä uutta tuotekehitystä ja innovaatioita. Ensimmäinen tapahtuma keskittyi muovaustekniikkaan mukaan lukien komponentit, materiaalit sekä työkaluteknologiat.

Toinen Digital Innovation Series tapahtuma järjestetään kesäkuussa, sen teemat ovat liittäminen ja leikkaaminen. Seuraava EuroBLECH-messutapahtuma järjestetään Hannoverissa lokakuussa 2022.

Finn-Power: viime vuosi kohtuullinen, selvää piristystä alkuvuodesta

Prima Industrie -konserniin kuuluvan Finn-Power Oy:n liikevaihto laski viime vuonna, mutta siitä huolimatta yrityksen tulosta voidaan yrityksen mukaan pitää haastellisena vuonna kohtuullisena. Jo viime vuoden viimeisellä kvartaalilla oli nähtävissä selvää piristymistä markkinoilla ja tarjouspyyntöjen määrä lähti nousuun. Tänä vuonna nousu tilausten määrässä on ollut selvää kasvua, toteaa tuore tulostiedote.

Finn-Power Oy jatkoi vuonna 2020 toimintojaan ja niiden kehittämistä Prima Industrie –konsernin strategian ja liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Yhtiöllä on keskeinen rooli konsernin lävistys- ja järjestelmätekniikan osaamiskeskuksena samoin kuin ohjelmistotuotteiden kehittämisessä. Strateginen panostus järjestelmiin ja automaatioon on osoittautunut yrityksen mukaan oikeaksi ratkaisuksi.

Covid-viruksen aiheuttamista ongelmista johtuen markkinatilanne hiipui edellisvuoteen verrattuna.

“Saatujen tilausten määrä laski 26%, ainoastaan APAC-alueella kasvua oli 13%. Tarjouskanta on edelleen erittäin hyvällä tasolla, mutta maailmantaloudellisista Covidin aiheuttamista ongelmista johtuen monet yritykset ovat siirtäneet investointejaan”, kertoo General manager Kalle Kujanpää.

Finn-Power Oy:n liikevaihto vuonna 2020 oli 112,9 miljoonaa euroa (2019: 135,2 M€). Käyttökate (EBITDA) oli 10,2 miljoonaa euroa (2019: 10,4 M€). Tulos oli 3,7 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 7,3 M€ (tulokseen sisältyi vuonna 2019 osinkoja tytäryhtiöiltä).

Liikevaihdon laskusta huolimatta yrityksen tulosta voidaan pitää kohtuullisena, ottaen huomioon erittäin haasteellinen vuosi. Käyttökatetaso oli 9,0% (2019: 7,7%). Tilauskertymä oli tilikauden päättyessä 92,2 miljoonaa euroa (2019: 125,0 M€) ja tilauskanta 32,3 miljoonaa euroa (2019: 51,1 M€).

Seinäjoella jatketaan tätä vuotta luottavaisin mielin. Kuvassa Finn-Power Oy:n General managerit Kalle Kujanpää ja Jarmo Mursula

Täydellä kuormituksella

Saatujen tilausten vähenemisestä johtuen kustannuksia jouduttiin karsimaan erilaisin kustannussäästöprojektein sekä henkilöstön sopetustoimin.

“Konetoimitukset ja -asennukset eri puolille maailmaa viivästyivät tai hankaloituivat, samoin erilaisten komponenttien ja osien saatavuus. Asennuksissa siirryttiin käyttämään yhä enemmän paikallista työvoimaa”, kertoo General manager Jarmo Mursula viime vuoden haasteista.

Matkustus- ja kokoontumisrajoitukset vaikuttivat asiakastoimintoihin ja vuoden aikana järjestettiin lähinnä virtuaalisia tapahtumia, webinaareja ja etädemoja. Näistä näyttäisi syntyneen pysyvä käytäntö ja niiden järjestämistä jatketaan tänäkin vuonna.

Jo viime vuoden viimeisellä kvartaalilla oli nähtävissä selvää piristymistä markkinoilla ja tarjouspyyntöjen määrä lähti nousuun.

”Etenkin Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa on nähty selvää nousua tilausten määrässä. Finn-Power Oy:n tuotteiden osalta tilausten määrä on kasvanut alkuvuonna yli 50% edellisvuoteen verrattuna”, toteaa Kalle Kujanpää.

Seinäjoen tehtaan tuotanto pyörii täydellä kuormituksella ja tilanne jatkuu samanlaisena syksyyn saakka, lisää Jarmo Mursula alkaneen vuoden positiivisista näkymistä. Finn-Power Oy:n palveluksessa työskenteli tilikauden päättyessä 392 henkilöä (2019: 409 henkilöä). Yritys on osa Prima Industrie -konsernia, joka teki viime vuonna 333 miljoonan euron liikevaihdon.

Uusi toimitusjohtaja ja päivitetty strategia Pivatic Oy:lle

Syksyn 2020 aikana Pivaticin strategia on päivitetty ja yhtiö hakee tulevina vuosina merkittävää kasvua Covid-19-epidemian jälkeen. Konkreettisena askeleena tässä strategiassa Jan Tapanainen on nimitetty Pivatic Oy: n toimitusjohtajaksi.

Pivaticin edellinen toimitusjohtaja Tomas Johansson keskittyy jatkossa rooliinsa Pivaticin sisaryhtiö Ursviken Technology AB:n toimitusjohtajana. Jan Tapanaisella on yli 17 vuoden kansainvälinen kokemus ohutlevytyöstökoneista ja -järjestelmistä. Viimeisen viiden vuoden ajan hän on toiminut johtavissa asemissa sopimusvalmistus- ja omia tuotteita valmistamissa teollisissa yrityksissä.

Pivaticin uudistetun strategian mukaisesti yhtiö kehittää uusia, innovatiivisia ratkaisuja valituille liiketoimintasegmenteille tarjotakseen asiakkailleen sijoitetun pääoman nopean tuoton. Pivatic varmistaa ensiluokkaisen asiakastyytyväisyyden vahvalla projektinhallinnalla ja tuotteiden elinkaaren aikaisilla palveluilla. Uudistetussa strategiassa yhtiö lisää panostuksiaan henkilöstön kehittämiseen tukeakseen seuraavien vuosien kasvua sekä keskittyy parantamaan projektien tehokasta valmistusta, kokoonpanoa ja toimituksia.

”Olen erittäin mielissäni päästessäni mukaan Pivaticin korkean teknologian ratkaisuiden pariin. Pivaticin henkilöstöllä on pitkä kokemus automatisoiduista ohutlevykomponenttien tuotantojärjestelmistä. Meiltä löytyy huippuosaamista teräskelojen ja levyarkkien käsittelyssä, lävistys- ja puristinlinjoissa sekä erityisesti mainiten myös työkalujen suunnittelussa, jolla usein saavutetaan merkittävä lisähyöty prosessissa. Nämä yhdistettynä erittäin monipuolisiin taivutusmenetelmiin ja automaatioon sekä jämäkkään projektinhallintaan takaavat yrityksen menestymisen ja kasvun jatkossakin”, toteaa Jan Tapanainen.  

Saskyn oppimisympäristö jalostuu Parkanossa

Sasky koulutuskuntayhtymän Ammatti-instituutti Iisakin levyseppähitsaajan /koneistajan opintojen oppimisympäristöä kehitetään Parkanossa. Oppilaitoksen tiloihin investoitiin keväällä uusi kuitulaser yritys-/oppilaitosyhteishankintana.

Uudella kuidulla leikataan oppilastöinä pakoputken kiinnityslaippoja ja muita osia Fennosteelin tuotantoon.Sen myötä uudet alan ammattilaiset saavat näin suoraa kontaktia todelliseen teolliseen tekemiseen.

”Uusi teknologia lisää kiinnostusta alan opintoihin ja motivoi opiskelijoita. Fennosteelille ensi käden etuna on, että saamme tietyt tuotteet tehtyä tätä kautta. Aiemmin olemme ostaneet nämä tämän kaltaiset tuotteet muualta. Hyötyjä koituu kummallekin osapuolelle”, kertoo Fennosteelin tehtaanjohtaja Miiro Kuusikko.

Kuitulaser on Sasky koulutuskuntayhtymän Parkanon metallialan koulutuksen uusi vetovoimatekijä. Kone hankittiin yritysyhteistyönä. Vasemmalla Matti Hakanen, oikealla Miiro Kuusikko.

Osaamista tuleviin tarpeisiin

Uuden laserin kustannuksissa Fennosteel on mukana 51 prosentin osuudella ja Sasky koulutuskuntayhtymä 49 prosentin osuudella. Normaalin kilpailutusprosessin kautta Parkanoon hankitun koneen tausta on vahvasti alan vetovoimatekijöissä.

”Alueellisesti olemme pohtineet työryhmätasolla kauan, miten metallialalle saadaan lisää opiskelijoita. Välillä täällä Parkanossakin aloitusmäärät ovat olleet todella alhaalla. Kun ryhmän työn tuloksena on opiskelijamäärä saatu hieman kasvamaan, totesimme, että nyt seuraavaksi pitää kehittää oppimisympäristöä”, sanoo Kuusikko.

”Tämä kone on tulos tästä ajattelusta. Osaajista on pula ja nykyteknologia lisää ilman muuta koulutuksen vetovoimaa. Paikkakunnalla on paljon metalliteollisuutta, joten koneen kautta saatu osaaminen palvelee jatkossa paikallisia yrityksiä.”

Saskyn Ammatti-instituutti Iisakin tiloissa toimii oppilaskäytössä hitsausrobotti Fennosteelin hankkimana, mutta yhteishankintaprojekti oli yritykselle ensimmäinen.

”Sasky sinänsä on tehnyt yhteishankintaprojekteja metallipuolelle aiemminkin. Näissä asioissa oppilaitos on ollut varsin terävänä liikkeellä ihan koko maankin kuvioita ajatellen”, sanoo Kuusikko.

Oikeita töitä asiallisella koneella. Matti Hakanen on työskennellyt kuitulaserilla alkusyksyn.

Kolmen kilowatin BySmart

Uusi laser on 3 kW:n Bystronicin BySmart 1500×3000 mm pöydällä.

Kone asennettiin Iisakin tiloihin alkuvuodesta. Sitten tuli korona, ja Fennosteelin porukka käytti sitä kevään ja kesän. Syksyllä kun opiskelijat tulivat jälleen normaalisti kouluympäristöön, heidät koulutettiin koneen käyttöön ja työt alkoivat.

”Koneella tehtävä tuote on suhteellisen yksinkertainen, mutta erät voivat olla satojakin kappaleita, joten tuotanto vaatii asiallisen koneen. Tilausmäärät kuitenkin tiedetään hyvissä ajoin eikä toimitusaikataulu ole usein kriittinen, tuote soveltuu hyvin oppilaitosympäristössä toteutetuksi”, Miiro Kuusikko sanoo.

Yksi nuorista koneen käyttäjistä on toisen vuoden opiskelija Matti Hakanen.

”Tämä on mielenkiintoista, teemme oikeita töitä ja uutta asiaa tulee koko ajan. Itseäni on aina kiinnostanut työskentely koneiden ja tietokoneiden kanssa, ja tämän kaltainen opiskelu on sille hyvää täydennystä”, Matti Hakanen sanoo.

Jatkossa lasertyöympäristö jalostuu Parkanossa edelleen.

”Leikkuun lisäksi opiskelijoille tulee laserilla leikattujen kappaleiden jatkojalostusta, eli särmäystä tai koneistamista. Kehitämme kokonaisvaltaisuutta”, Miiro Kuusikko sanoo.

Kari Harju

Sihy laajentaa levytöihin – Lisäsektori palveluihin ja kuitulaser

Teollisuuden putkistojen ja teräsrakenteiden valmistaja Sihy Oy laajentaa toimintojaan. Yrityksen palettiin kuuluvat myös ohutlevytyöt. Uuden levytuotantoyksikön kalustoon kuuluu myös Suomessa ensimmäinen ADH:n kuitulaser.

Sihy on vuonna 1988 aloittanut esivalmistettujen putkistojen toimittaja.

Yritys toimi alkuvuodet nimellä Konepaja Sipilä & Hyvärinen, sittemmin se on tunnettu lyhyemmällä yhdistelmällä Sihy Oy.

Yritystä on kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Sihy on viime vuosina panostanut tosissaan mm. tuotannon digitalisointiin ja kehittänyt omana tuotteenaan putkistojen esivalmistuksen tuotannonohjausjärjestelmän, joka on nimetty PipeCloudiksi. Nyt omassa käytössä olevalta järjestelmältä odotetaan jatkossa menestystä laajemminkin markkinoilta.

Sihyn levytuotantoyksikön kuitulaser on samalla ADH-merkin lanseeraus Suomeen. Koneen edessä Sihyn Jarno Soinila (vasemmalla), Henri Hyvärinen, Jani Tamminen sekä Creamasterin Kimmo Kankare.

Yksi keskeisistä muutoksista viime aikoina oli se, että noin kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa tavoitteleva noin 50 henkilön työpanoksella toimiva yritys laajensi toimintaa päätoimipisteessään Raisiossa.

”Tilat tarjoavat lisätilaa toiminnoillemme. Tiloja on laajennettu, niitä on muokattu ja tiloja muokataan parhaillaan edelleen yrityksen tarpeisiin sopivaksi”, Soinila kertoo. 

Putkituotannon toimintojen järjestelyt Raisiossa vapauttivat tiloja uuteen käyttöön yhtiön toisessa tuotantokiinteistössä Naantalissa. Siellä aloittelee toimintaansa uusi ohutlevytuotantoyksikkö, jonka kehittämisestä vastaa nyt monille tuttu alan konkari Jani Tamminen.

”Kun yksikön vetäjää haettiin, hain paikkaa ja huomasimme sitten nopeasti visiomme sen kehittämisestä yhteneväisiksi. Tämä on minulle uusi mielenkiintoinen mahdollisuus ja tartuin toimeen mielelläni”, Tamminen sanoo.

Uutta laserteknologiaa käyttöön Raisiossa: ADH LFPH3015 hoitaa jatkossa Sihyn levytuotantopisteen laserleikkaustyöt.

Lisäkasvua uudelta sektori sektorilta

Sihyn päätyönä on viime vuosina ollut varsinkin laivoissa käytettyjen putkistojen valmistus.

”Aloitimme viime vuosikymmenen alkupuolella yhteistyön Turun telakan kanssa, ja sen kysyntä on viime vuodet ollut kasvusuuntaista. Putkistoja on laivoissa paljon, ja myös esivalmistetuille putkistoille on runsaasti käyttökohteita. Toki putkistoja toimitamme myös muun teollisuuden kohteisiin, muun muassa konepajoille ja prosessiteollisuuteen”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Henri Hyvärinen.

Putkipuolen tuotantoon yritys on myös investoinut runsaasti, ja sen kysynnän yritys ennakoi jatkuvan pitkällä tähtäimellä edelleenkin myönteisenä.

Koska suhdanteet tunnetusti kuitenkin vaihtelevat, levytyötoimintojen myötä yritys hakee nyt uutta tukijalkaa tuotantoonsa ja samalla jatkon lisäkasvua uudelta sektorilta.

”Levytuotantoyksikön tuotannon erityisalue tulee olemaan alkuun ilmastoinnin paksulevykanavien valmistus. Tämä laajentaa portfoliotamme, ja saamme kanavavalmistuksen myötä uuden vahvistuksen toiminnoillemme.”

”Samalla uusi sektori on vastaus kentän kysyntään. Asiakkaat ovat toivoneet tämän tyyppistä täydennystä palveluihimme”, Jarno Soinila kertoo.

Uuden tuotantoyksikön toiminta käynnistyy täysimääräisesti syksyn mittaan. Yksi yksikön tuotannon erityisalue on paksulevykanavien valmistus.

Suomen ensimmäinen AHD-kuitulaser

Sihyn ohutlevytyötoimintoja toteuttamaan hankittiin alkuvuonna paketti särmäys-, levynpyöristys- ja leikkausteknologiaa. Lisäksi yksikön ydinkoneeksi investoitiin alkusyksystä omassa hankintakokonaisuudessaan kuitulaser. Samalla tapahtui uuden konevalmistajan tuotteiden suomalaiskäyttöönotto.

Merkki on ADH, tuore täydennys Salossa toimivan levykoneiden huolto- ja myyntitoimintoja harjoittavan Creamasterin edustuspaletissa.

”ADH Machine Tool on vuonna 2002 toimintansa aloittanut kiinalaisyritys, joka valmistaa kuitulasereita, särmäyspuristimia, levyleikkureita sekä niiden käsittelyautomaatiota”, kertoo Creamasterin Kimmo Kankare.

Kankareen mukaan kyseessä on suorituskykyinen, ei markkinoiden edullisin, mutta silti taloudellinen toimittaja. Koneissa käytetään kansainvälisten laatutoimittajien komponentteja, kuten lasereissa mm. IPG:n resonaattoreita ja Yaskawan servoja.

Työalue laserissa on 1500x3000mm. Nostin avustaa levynkäsittelyssä.

”Asiakkaan kannalta tuotannon takaavat hyvät yhteydet tehtaalle sekä maahantuojan tuki  läheltä”, sanoo Kankare.

Sihylle ADH:n 2 kW:n tehoin ja 1500×3000 mmm:n leikkausalueella varustettu LFPH3015 -kuitulaser tarjosi sopivan ja kompaktin ratkaisun uuden tuotantoyksikön leikkaustarpeisiin.

”Tulemme leikkaamaan paksulevykanavien lisäksi jatkossa varmasti myös muita tuotteita. Koneen kapasiteetti antaa siihen hyviä mahdollisuuksia”, kertoo Jani Tamminen.

Sihyn uuden Naantalin levytuotantoyksikön toiminta käynnistyy syksyn mittaan. Yksikön toimintoja täydentävät leikkauksen ja muovauksen lisäksi mm. moninaiset hitsausmahdollisuudet.

Digiloikan toteutusta käytännössä. PipeCloud tuottaa automaattisesti ohjelmat CNC-koneille ja työmääräimet hitsaajille. Tehtaan ”LiveFactory” -näkymää esittelee näytöltä tietohallintopäällikkö Olli Yliaho, yksi järjestelmän kehittäjistä.

Uusi järjestelmä esivalmistuksen ohjaukseen

Web-pohjainen PipeCloud on Sihyn omaa tuotekehitystä edustava tuotannonohjausjärjestelmä. PipeCloud tuottaa automaattisesti ohjelmat mm. CNC-koneille ja hitsaajien työpisteiden näytöille.

”Samalla tehtaan johto saa läpinäkyvyyden tuotannon tapahtumiin ja pystyy myöhemmin jäljittämään tapahtumat tarvittaessa yksittäisen hitsaussauman tasolle saakka”, toimitusjohtaja Jarno Soinila sanoo.

PipeCloud Oy on tuomassa kehittämänsä itse tuotannossaan käyttämänsä järjestelmän jatkossa markkinoille. Yritys näkee sen mahdollisuudet globaaleina.

”Järjestelmä on uudenlainen ja sen tarjoamat tuotannon tehostusmahdollisuudet laajat. Vahvaa kiinnostusta on ilmennyt”, Jarno Soinila kertoo.

Kari Harju

Konepaja, Nordic Welding Expo ja 3D & New Materials pidetään vuoden päästä keväällä

Tampereen Messut on ilmoittanut uusista ajankohdista tältä keväältä valtioneuvoston linjausten myötä siirtyneille tapahtumille. Konepaja, Nordic Welding Expo ja 3D & New Materials -ammattitapahtumien kokonaisuuden uusi päivämäärä on 23.‒25.3.2021.

Tampereen Messut haluaa kiittää joustavasti tilanteeseen suhtautuneita alihankkijoita, näytteilleasettajia, kävijöitä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Tampereen Messujen projektijohtaja Mikael Wänskän mukaan viesti on ollut koko ajan tulevaisuuteen suuntaava ja rohkaiseva.

”Jokainen joutuu joustamaan ja poikkeuksellisen tilanteen vuoksi tätä ei ole kyseenalaistettu. Minimoimme vahinkoja ja käännämme muutoksista syntyvän lisäajan tapahtumien kehittämiseksi vielä paremmiksi. Kiitos kaikille osapuolille joustavuudesta ja luottamuksesta. Yksin emme tulisi onnistumaan”, sanoo Wänskä.

Laaja kokonaisuus keväällä 2021

Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa 12.3. annettiin valtakunnallinen ohjeistus, jonka mukaan kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet suositellaan peruttaviksi tai siirrettäviksi. Nyt kokoontumiskielto koskee kaikkia yli 10 hengen tilaisuuksia. Valtioneuvoston ja THL:n suositus ja linjaus tilaisuuksien perumisesta tai siirroista koskee kaikkia tapahtumia toukokuun loppuun saakka.

Tampereen Messut etsi messuille uudet ajankohdat nopeasti. Maaliskuun viikolle 12 suunniteltujen Konepaja, Nordic Welding Expo ja 3D & New Materials -ammattitapahtumien kokonaisuus siirtyvän vuodella eteenpäin maaliskuuhun 2021. Tapahtuman uusi päivämäärä on 23.‒25.3.2021.

”Nähtävää ja mielenkiintoisia aloja tulee olemaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa esillä samaan aikaan runsaasti, sillä 24.‒25.3. järjestetään myös liikuntapaikkarakentamisen ja liikunnan ammattilaisten Sportec & Gymtec sekä puhtausalan ammattitapahtuma Finnclean”, sanoo Wänskä.

Alihankinta 22.‒24.9.2020

Tältä keväältä siirtyivät Tampereella myös monet muut tapahtumat joko syksyyn tai vuoden päähän keväälle. Huhtikuun Hevoset-messuille löytyi ajankohta jo elokuulta, Virittäydy vapaalle kokonaisuuden messut Piha & Koti, Kotimaan Matkailumessut, Keräilyn maailma ja Suuri Snadi siirtyvät ensi vuoden puolelle. 

Toukokuun lopulle suunnitteilla ollut hallitusosaajien ja yritysmaailman uusi tapahtuma Hallituspaikka on siirretty tulevaan syksyyn.

Muutokset koskevat osin myös syksyä, lokakuulle aikataulutettu uusi ICT-tapahtuma DigITre siirretään tammikuulle 2021. Aikaisempien suunnitelmien mukaisesti Lemmikki Tampere järjestetään 29.‒30.8.2020 vain viikko Hevoset-messujen jälkeen.

Joka toinen vuosi järjestettävä ammattimessukokonaisuus EuroSafety, Työhyvinvointi, Elintarviketeollisuus ja Logistiikka aloittaa vilkkaan syyskuun 8.‒10.9.2020.

Alihankinta- ja AlihankintaHEAT-ammattimessut järjestetään 22.‒24.9.2020, Suomen Kädentaidot 13.‒15.11.2020.

Kari Harju