Hankalista ja epävarmoista markkinaoloista huolimatta Prima Power -konsernin liikevaihto oli viime tilikaudella 527,4 miljoonaa euroa ja pysyi näin pitkälti edellisvuoden tasolla, konserni kertoo tiedotteessaan.
Tilauskertymä kasvoi kaksinumeroisen luvun verran, mikä tukee konsernin kehitysnäkymiä entisestään.
Konsernin kannattavuus kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna, ja käyttökate (EBITDA) nousi 58,4 miljoonaan euroon, joka vastaa 11,1 % liikevaihdosta. Tulos kuvastaa toiminnan suotuisaa maantieteellistä jakaumaa, erityisesti Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Euroopan markkinoiden vetämänä, sekä arvoltaan suurien integroitujen ohutlevyntyöstölinjojen ja -ratkaisujen kasvavaa vaikutusta.
Konsernin nettorahoitusasema (ennen vuokrasopimuksia) oli positiivinen, mitä tukivat vahva kassavirta ja kahden ei-strategisen liiketoimintayksikön myynti. Nämä myynnit vahvistavat konsernin uudelleenkohdentamisstrategiaa: se aikoo keskittyä Prima Power ‑brändin kautta ydinliiketoimintaansa eli ohutlevyntyöstössä käytettäviin integroituihin linjoihin ja järjestelmiin sekä edistyneissä teollisuussovelluksissa käytettäviin laserratkaisuihin.
Konsernin mukaan vuoden 2025 tulokset kuvastavat konsernin Evolve by integration -lupaukseen kiteytyvän strategisen linjan ja vuonna 2023 käynnistetyn kolmivuotisen kehitysohjelman tehokkuutta.
Konserni jatkaa investointeja myös tulevan kasvun kannalta keskeisiin alueisiin, erityisesti robotiikkaan, automaatioon, ohjelmistoihin ja tekoälyyn, sekä kehittää toimintaansa markkinoilla, joilla on voimakasta potentiaalia kasvulle.
Teknologiateollisuuden maaliskuussa julkistetun TeknoBaro-kyselyn mukaan kasvu Suomen suurimmalla vientialalla on jatkunut alkuvuoden aikana, vaikka kauppa- ja geopoliittinen tilanne on muuttunut aiempaakin epävarmemmaksi. Investointeja aiotaan lisätä kyselyn merkittävästi ja yritykset odottavat keväälle sekä työllisyyden että tuotannon kasvua. Riskit kasvun tyrehtymiselle ovat kuitenkin suuret.
Suhdanne ja odotukset teknologiateollisuudessa ovat pysyneet kyselyn tulosten mukaan yllättävän positiivisina, vielä jopa Iranin sodan alkamisen jälkeen.
Helmikuun alussa julkaistu tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu kertoi, että toimialan tilauskertymissä näkyy kauan kaivattu valoilmiö. 9.–13. maaliskuuta tehdyn TeknoBaro-kyselyn perusteella vuodenvaihteessa piristynyt kasvu on jatkunut: sekä uudet tilaukset että tilauskannat ovat vahvistuneet ja työllisyyden odotetaan paranevan tämän kevään aikana laajasti yrityskentässä, niin suurissa kuin pienemmissä yrityksissä.
Kyselyyn on vastannut 340 Teknologiateollisuuden jäsenyritystä.
Hanne Mikkonen
Sopeutumista haasteisiin
”2020-luku näyttää keksivän meille yhä uusia haasteita, mutta kysely osoittaa, että yritykset ovat sopeutumassa kriiseihin, jatkavat liiketoimintaa ja suhtautuvat maailmantilanteeseen rauhallisesti. Avovastauksista huokuu kuitenkin isosti epävarmuuden lisääntyminen entisestään, ja riskit kasvun tyrehtymiselle ovatkin edelleen suuret”, sanoo johtava ekonomisti Hanne Mikkonen.
Lähi-idän tilanteella ei ole merkittäviä suoria, välittömiä vaikutuksia pääosaan teknologiateollisuuden yrityksiä juuri nyt, mutta sodan pitkittyessä niitä voi olla odotettavissa viiveellä.
Iranin sodan ennakoidaan pitkittyessään heikentävän asiakkaiden investointihaluja, häiritsevän vientituotteiden kuljetuksia ja nostavan hintoja.
”Tämä saattaa olla omiaan kampittamaan viime kuukausina piristynyttä kasvua. Vaikka parantuneet tilauskertymät luovat positiivista näkymää tähän vuoteen, meidän tulee varautua taloudessa myös turbulentteihin aikoihin”, Mikkonen toteaa.
Selkeä näkymä tarpeen
Tämänhetkisestä suuresta epävarmuudesta huolimatta selkeä enemmistö kyselyyn vastanneista yrityksistä aikoo lisätä investointeja, erityisesti digitalisaatioon, tekoälyyn sekä tutkimukseen ja kehitykseen (T&K). Myös kone- ja laiteinvestointien määrä on kasvamassa.
”Kun huomioidaan tilanteen epävarmuus ja toisaalta odotukset energiamurroksen edistymisestä, nyt olisi ensiluokkaisen tärkeää luoda yrityksille kannusteita teollisuuden uudistumiseen. Yrityksillä on vahva halu uudistua ja kasvaa kestävästi, mutta ne tarvitsevat ennustettavan toimintaympäristön Suomessa. Geopolitiikkaan emme voi vaikuttaa, mutta meillä on kykyä ja mahdollisuudet tehdä Suomesta houkuttelevampi investointien kohde. Iranin sota on hyvä muistutus siitä, että riippuvuus fossiilisista polttoaineista on iso riski.
”Nyt olisi ensiluokkaisen tärkeää luoda yrityksille kannusteita energiamurroksen entistä voimakkaampaan edistämiseen koko Euroopassa”, Mikkonen sanoo.
Teknologiateollisuutta huolestuttaa jatkuva uhka uusista veronkiristyksistä. Keskustelu toimintaympäristön heikentämisestä ei huomioi eurooppalaista valtiontukikilpailua ja investointeja suunnittelevien yritysten toimintaympäristön tarpeita. Suomea tulee viedä toimintaympäristönä vakaasti ja ennustettavasti nykyistä kannustavampaan suuntaan.
TeknoBaro on Teknologiateollisuus ry:n säännöllinen jäsenkysely, joka toteutetaan neljä kertaa vuodessa (maaliskuu, kesäkuu, syyskuu ja joulukuu). Tuorein kysely toteutettiin 9.–13.3.2026.
Tuoreen TeknoBaro-kyselyn mukaan teknologiateollisuuden yritysten kysyntä on parantunut loppuvuoden aikana. Myös näkymät alkuvuoteen ovat tuotannon ja työllisyyden kehittymisen osalta positiivisen puolella.
Heikko suhdanne on jarruttanut yritysten investointeja tänä vuonna, mutta loppuvuodesta tilanne on piristynyt, kertoo Teknobaro. TeknoBaro on Teknologiateollisuus ry:n säännöllisen jäsenkysely, joka toteutetaan neljä kertaa vuodessa (maaliskuu, kesäkuu, syyskuu ja joulukuu).
Yritysten arvioiden mukaan toimialan investoinnit ovat lisääntyneet loppuvuoden aikana. Eniten ovat kasvaneet tekoälyyn ja digitalisaatioon tehdyt investoinnit, ja myös T&K-investoinnit ovat lisääntyneet. Noin puolet yrityksistä on investoinut tänä vuonna koneisiin ja laitteisiin, T&K:hon ja digitalisaatioon. Tekoälyyn on investoinut peräti 90 prosenttia yrityksistä. Kiinteiden investointien painopiste on ollut hieman useammalla yrityksellä enemmän ylläpidossa kuin kasvussa.
Myönteistä kehitystä, sumeita näkymiä
Myönteinen vire näyttäisi jatkuvan ensi vuonna. Myös ensi vuodelle odotetaan investointien kasvua. Merkittävä osa yrityksistä arvioi investointien digitalisaatioon, tekoälyyn sekä tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) kasvavan ensi vuoden aikana tähän vuoteen verrattuna, kertoo TeknoBaro-kysely.
Epävarmuutta silti on, moni yritys kertoo piristymisestä huolimatta sumuisista näkymistä.
”Yritysten avokommenteissa kuvattiin kuluvaa vuotta muun muassa kuoleman laakson vuodeksi. Epävarmuus on väistämättä vaikuttanut investointeihin. Siten on positiivinen uutinen, että ne ovat lähteneet loppuvuonna kasvuun.
Globaali markkinatilanne on kuitenkin yhä myrskyisä ja luo investointinäkymiin epävarmuutta, joten kotimaassa olisi nyt elintärkeää tehdä vakaata ja ennakoitavaa talouspolitiikkaa, sanoo johtava ekonomisti Hanne Mikkonen Teknologiateollisuudesta.
Kun yrityksiltä kysyttiin, mitkä tekijät vaikuttavat niiden investointihalukkuuteen nimenomaan kotimaassa, olivat Suomen valtit energian saatavuus ja hinta, kumppanuudet ja ekosysteemit sekä hyvä infrastruktuuri. Suomen heikkouksia sen sijaan ovat yritysten mielestä verotus, luvitus, työvoimakustannukset sekä sääntelyn ja poliittisen ympäristön ennakoimattomuus.
Henkilöstömäärä saattaa kasvaa
Suhdannetilanne teknologiateollisuudessa paranee TeknoBaro-kyselyn mukaan edelleen, joskin hyvin hitaasti. Kysyntä ja työllisyys ovat loppuvuoden aikana piristyneet, ja yritysten odotukset ovat erityisesti alkuvuoden osalta positiiviset.
Tuotannon saldoluku on +24. Se tarkoittaa, että reippaasti isompi osa muutosta arvioineista ennakoi tuotannon kasvua kuin sen laskua. Työllisyyden saldoluku on +15. Siten teknologiateollisuuden henkilöstötilanne saattaa ensi vuoden puolella kääntyä hienoiseen kasvuun, jos mitään yllättävää ei tapahdu.
”Vielä syyskuussa erityisesti suuret vientiyritykset arvioivat talouden näkymiä pessimistisemmin kuin nyt. Niiden parantunutta tunnelmaa voi pitää varovaisen toiveikkaana signaalina tilanteen kohenemisena kautta yrityskentän, joskin vastaajien avoimet kommentit kertovat yhä syvästä epävarmuudesta”, Mikkonen kertoo.
Kysyntätilanteen paraneminen on jatkunut loppuvuoden aikana, mutta yritykset raportoivat globaalin epävarmuuden ja heikon ennustettavuuden näkyvän asiakkaiden päätöksenteon hitautena ja säästötoimina. Euroopan ja Suomen heikon taloustilanteen sekä kotimaassa vallitsevan alakuloisen tunnelman kerrotaan vaikuttavan globaalien asiakkaiden luottamukseen.
”Kokonaiskuva yrityksillä on uuden vientivuoden alkaessa edelleen sumea. Globaalin epävakauden tuomaa epävarmuutta pystytään osin hälventämään omin toimin, tekemällä ennakoitavaa ja luottamusta vahvistavaa teollisuuspolitiikkaa sekä EU:ssa että kotimaassa. Positiivinen signaali Suomen teknologiateollisuudelle oli EU:n jäsenmaiden, parlamentin ja komission alustava sopu EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta”, Mikkonen toteaa.
Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla toukokuussa julkaistussa toimialakohtaisessa ennusteessaan. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen.
Kevään 2025 suhdanne-ennusteessa Etla ennusti Suomen talouden pysyttelevän kiinni kasvussa tulevina vuosina. Kuluvalle vuodelle ennustettiin 1,2 prosentin kasvua ja ensi vuodelle 1,4 prosenttia.
Maailmanpolitiikan epävarmuudesta ja Yhdysvaltojen tulliuhasta huolimatta Etlan ennusteryhmä arvioi euroalueen talouskasvun vahvistuvan tänä vuonna ja kääntävän Suomenkin talouden nousuun.
Toimialaennusteen mukaan rakentaminen kasvaa tänä vuonna jo selvästi ja myös teollisuustuotanto pääsee kohtalaiseen vauhtiin. Koko kansantalouden arvonlisäys kasvaa tänä vuonna noin prosentin ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.
Vaihtelevia kasvulukuja
Toimialaennusteessa teollisuuden päätoimialoista suurimmalle, metalliteollisuudelle, ennustetaan puolentoista prosentin kasvua tänä vuonna, ja ensi vuonna puolisen prosenttia. Suurempaan kasvuvauhtiin pääsee viennin vauhdittamana sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Heikoimmin teollisuuden toimialoista suoriutuu kuljetusvälineiden valmistus, mutta myös koneiden ja laitteiden tuotanto lisääntyy tänä vuonna vain vähän.Metsäteollisuuteen Etla ennustaa reilun kahden prosentin kasvuvauhtia tälle ja ensi vuodelle. Kotimaan ja Euroopan rakentamisen kehitys tukee puutuoteteollisuuden kääntymistä kasvuun, ja alan vienti kasvaa voimakkaasti. Paperiteollisuudessa ei sen sijaan ole luvassa yhtä vahvaa kasvua.
Yksityiset palvelualat alkoivat kasvaa viime vuoden mittaan. Tänä vuonna ne kasvavat noin prosentin ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Kasvun piristymistä tänä vuonna selittää pitkälti kysynnän kasvu jalostuksen toimialojen kehityksen kohentuessa. Hitaan kasvun oloissa työllisyyden kasvu on kuitenkin heikkoa. Yksityinen kulutus alkaa ensi vuonna tukea palvelualojen kysyntää.
Kevään 2025 Suhdanne Toimialat perustuu Etlan maaliskuussa julkaistun Suhdanne Kevät 2025 -makrotalouden ennusteeseen ja mm. Suomen kansantalouden panos-tuotosmalliin. Suhdanne Toimialat sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori.
Teollisuuden yleisten tunnelmien myötä työstökonekaupan viime vuoteen liittyi haasteita. Loppuvuotta kohden tilanne kuitenkin koheni ja tunnelmat tähän vuoteen ovat positiiviset. Markkinaodotus on parempaan suuntaan ja myös korot alhaalla tarjoten hyvää pohjaa investoinneille, toteaa Cron-Tek Oy:n toimitusjohtaja, Teknisen Kaupan Liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja Petri Järvinen.
Petri Järvisen mukaan viime vuonna alkuvuosi lähti suhteellisen hyvin liikkeelle ja myynti oli edellisvuoden tahdissa, mutta maaliskuun puolen välin jälkeen hiljeni. ”Perinteiseen tapaan odotus oli, että maaliskuun Konepajamessujen aikana ja heti sen jälkeen kaupankäynti jälleen normalisoituu ja taas mennään, mutta tällä kertaa tämä ei toteutunut.
Messujen aikana yllättävän monella alihankkijalla oli tiedotettavana, että nyt on jo tilaussaanti heikentynyt sekä myös tarjouspyyntöjen määrä laskenut rajusti. Joitain konetilauksia messujen aikana saatiin, joten tunnelmat konemyyjillä olivat osittain positiiviset, mutta toisaalta kentän viestin myötä vakavuus tulevasta lisääntyi”, summaa Järvinen.
Vaimeat kevät ja kesä
Kevättä eteenpäin tilanne jatkui kuitenkin alavireisenä. ”Edellisvuoden loppupuolen odotusten pohjalta konemyynnin piti lähteä piristymään huhtikuun tietämissä, mutta asiakkaiden tilanne oli valtaosin edelleen synkkä. Tosin jo 2023 syksyn mittaan vahvistunut erittäin suuri polarisoituminen asiakkaiden työtilanteissa kasvoi. Osalla, tosin pienellä joukolla, tilanne oli edelleen hyvä, suurella osalla tilanne rauhoittui ja jouduttiin lomautuksiin ja osalla työtilanne hiljeni todella rajusti ja irtisanomisilta ei vältytty.”
Konemyynti tippui vuoden toisen neljänneksen aikana noin 15 % verrattuna edellisvuoteen. ”Kesälomille lähdettiin odottavin tunnelmin, että kyllä se nyt viimeistään lomien jälkeen tilanne piristyy ja myös lomien jälkeen työn teko alkoi odottavissa tunnelmissa. Valtaosalla asiakkaista tilanne ei kuitenkaan parantunut, joten koneinvestointeja siirrettiin edelleen eteenpäin, parempia aikoja odotellessa. Saatujen konetilauksien määrä oli erittäin alhainen, myynnin laskiessa hieman yli 50 % edellisvuoteen verrattuna.”
Selkeä käänne syksyllä
Loppuvuotta kohden tilanne alkoi kuitenkin kääntymään. ”Viime vuoden viimeinen neljännes oli saatujen konetilauksien määrässä erittäin hyvä verrattuna yleiseen markkinatilanteeseen Suomessa. Kone- ja metallituoteteollisuudessa positiivinen vire alkoi kasvamaan ja vauhditti konekauppoja. Saatujen tilausten määrä kasvoi yli 75 % verrattuna edelliseen vuoteen siivittäen näin koko vuoden myynnin edellisvuoden tasolle. Vuoden aikana kerääntynyt koneiden runsas tarjoussuma odotteli kuitenkin edelleen purkautumistaan”, Järvinen sanoo.
Myös viimeisellä neljänneksellä saatiin uusia tositarkoituksella liikkeellä olevia konekyselyitä runsaasti. Valtaosaltaan näiden toteutuminen siirtyi tälle vuodelle. ”Kokonaisuutta katsoen viimeiset kolme vuotta työstökoneinvestoinneissa ovat laahanneet matalalla tasolla verrattuna tavoiteltavaan tasoon, jolloin konekanta uusiutuisi ripeämmin ja konepajojen kilpailukyky nousisi uuden tuottavamman kaluston kera halutulle tasolle. Automaation määrä koneinvestoinneissa on edelleen hyvä, kuten jo aiempinakin vuosina konepaja-alalla on ollut.”
Parempaan päin
Nyt alkuvuosi on Petri Järvisen mukaan lähtenyt koneiden tilaussaannissa kohtalaisesti liikkeelle. ”Yleinen markkinaodotus on koko ajan parempaan suuntaan ja keväästä odotetaan jo huomattavasti pirteämpää, asiakkaan sanomana pelkistäen ”positiivista kutinaa on enemmän”. ”Myös korot ovat alhaisella tasolla tarjoten hienon pohjan investoinneille.” Toki haasteita on vientimarkkinoilla edelleen, Saksan ja Ranskan vaikeudet sekä Euroopan teollisuuden pitkittyneet ongelmat.
”Konepajateollisuuden tilaukset kasvoivat loppuvuodesta erittäin vahvasti ja vaikka mukana on risteilijätilaus piikkinä, niin suunta on jo parempi. Saatujen tilausten ansiosta myös konepajateollisuuden kasvanut tilauskanta antaa positiivista pohjaa tekemiselle. Siihen kun aktiivisen ja taidokkaan vääntämisen kautta saadaan vielä päälle uusia tilauksia, niin kevään koittaessa hymy vierähtää monille kasvoille. Metallintyöstökonejaoston jäsenyritykset ovat valmiina auttamaan kannattavien investointien avulla kasvun polulle”, Petri Järvinen kannustaa.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) hanketarkastelun mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 130 000 megawattia tuulivoimaa. Investointipotentiaalina hankemäärä tarkoittaa yli 200 miljardin euron investointeja. Tuulivoiman osuus teollisuuden kiinteistä investoinneista on ollut viime vuosina parhaimmillaan yli 25 prosenttia.
STY:n ylläpitämässä hankelistauksessa on tällä hetkellä noin 90 miljardin edestä suunnitteilla olevia maatuulivoimahankkeita ja merituulivoimainvestointien potentiaali liikkuu yli 170 miljardissa eurossa. Vaikka kaikki kehitteillä olevat hankkeet eivät tule toteutumaan, kertoo suunnitteilla olevien hankkeiden määrä tuulivoiman investointipotentiaalista.
Tällä hetkellä tuulivoima onkin teollisuudenala, joka houkuttelee Suomeen eniten investointieuroja – parhaillaan rakenteilla olevat tuulivoimahankkeet tuovat meille yli kolmen miljardin investoinnit vuoden 2025 loppuun mennessä”, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuulivoiman osuus teollisuuden kiinteistä investoinneista on ollut viimeisen viiden vuoden (2019 – 2023) aikana keskimäärin 15 prosenttia. Osuus oli korkeimmillaan vuonna 2022, jolloin peräti yli neljäsosa teollisuuden kiinteistä investoinneista tuli tuulivoimasta.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan yleinen investointihalukkuus on tällä hetkellä laskussa mutta akuutin suhdannetilanteen yli katsottaessa Suomelle avautuu kuitenkin ennennäkemättömiä investointimahdollisuuksia päästöttömään sähköön pohjaavissa teollisissa investoinneissa jo tällä vuosikymmenellä. Suomen kilpailuetu päästöttömässä sähkössä tuo perässään sähköä käyttäviä teollisia investointeja. Nyt on erityisen tärkeää vahvistaa Suomen kilpailukykyä vihreän siirtymän investointiympäristönä, jotta mahdollisimman suuri osa vireillä olevista investoinneista saataisiin toteutumaan Suomeen”, kommentoi EK:n ekonomisti Jouko Kangasniemi
Konekaupassa viime vuosi alkoi lujalla vauhdilla, mutta loppuvuodesta sitten tunnelmat kääntyivät tunnetusti hieman toisenlaiseen kulmaan. Tämän vuoden mittaan kirkastuu jälleen, toteaa Teknisen Kaupan Liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja, Cron-Tekin toimitusjohtaja Petri Järvinen.
Viime vuosi teollisuudessa ja konekaupassa kaksijakoinen.
Alkuun mentiin lujaa, sitten vauhti hiljeni.
”Viime vuonna konemyynti oli verrattain hyvällä tasolla alkuvuodesta ja lastuavien koneiden myynti oli lähellä jopa edellisvuoden lukemia. Kesää lähestyttäessä konemyynti kasvoi ripeästi ja ylitti jopa edellisvuoden myynnin, sanoo Petri järvinen.
Tämän johtui siitä, että teollisuuden asiakkaiden työtilanne oli jatkunut pääsääntöisesti hyvänä ja varsinkin suuremmilla konepajoilla oli edelleen ponteva tilauskanta.
Konekaupan hyvä tilanne jatkui syyskuun loppuun asti, ja jopa paremmin kuin edellisvuonna.
Koneiden toimitusajat sekä rahdit palailivat hiljalleen normaaleiksi Keski-Euroopan maantiekuljetuksia lukuun ottamatta.
”Vuoden viimeinen neljännes oli odotetusti huomattavasti vaatimattomampi tilaussaannissa markkinan rauhoittumisen takia. Yritysten investointitahti hidastui selkeästi ja päätösten tekeminen oli varovaista. Projekteja siirrettiin muun muassa rahoituksen kiristymisen myötä. Asiakaskunnan polarisaatio jatkoi kasvamistaan”, Järvinen sanoo.
Petri Järvinen ennakoi tälle vuodelle vauhdittuvaa kehitystä niin teollisuuden toimintoihin kuin sitä kautta konekauppaankin. Odotukset tälle vuodelle ovat varovaisen optimistiset.
”Torjuntavoitto”
Toki haasteitakin oli myös alkuvuonna, maailman kriisit ja talouden kehitys heijastuivat myös meille, mutta toisaalta aiempi vahva kehitys kannatteli vuotta eteenpäin.
”Viime vuoden alku sujui konepajoilla erilaisista kriiseistä huolimatta suhteellisessa myötätuulessa. Tätä avitti konepajojen huomattavasti parempi tilauskanta verrattuna muihin toimialoihin Suomessa, mutta vuoden loppua kohden tilanne muuttui konepajoissakin haastavammaksi.”
”ELY-keskusten haasteet heidän pitkittyneissä päätösten teko prosesseissa viivästyttivät useissa tapauksissa PK-konepajojen investointipäätöksiä. Myös korkotason nousun jatkuminen alkuvuodesta aiheutti erinäisiä spekulaatioita ja varsin moni jäi odottamaan korkojen nousun tasaantumista ennen investointipäätöstä. Olihan jo vuodesta 2016 aina 2022 puoliväliin asti totuttu, että markkinakorot (euribor) olivat miinuksella. Loppuvuodesta tämä tilanne kuitenkin parani ja myös korot laskivat ja vakiintuivat”, sanoo Petri Järvinen.
Teollisuuden ja konekaupan haasteista huolimatta kokonaisuutena viime vuosi oli niin teollisuudessa ja konekaupassa kuitenkin suhteellisen myönteinen.
”Kokonaisuudessaan konekaupassa päästiin lähelle edellisvuoden myyntiä, joten tilanne oli vähintäänkin tyydyttävä ”torjuntavoitto” konemyynnin osalta”, sanoo Järvinen.
Myönteistä virettä
Uusi vuosi on alkanut ja työt ovat hyvässä vauhdissa. Tälle vuodelle Petri Järvinen ennakoi vauhdittuvaa kehitystä niin teollisuuden toimintoihin kuin sitä kautta konekauppaankin.
”Odotukset tälle vuodelle ovat varovaisen optimistiset ja useampia isoja investointeja on menossa päätökseen. Myös tuotannon kotiuttamisen odotetaan jatkuvan sekä energiaan ja latausinfraan liittyvien tuotteiden valmistuksen arvioidaan kasvavan merkittävästi.”
”Tammikuun tahmeuden jälkeen tilanne alkaa konepajoissa hiljalleen paranemaan ja maaliskuun loppuun päästessä tilanteen uskotaan olevan jo huomattavasti miellyttävämpi ja siitä eteenpäin positiivinen vire jatkuu”, sanoo Järvinen.
Myös korot ovat taittuneet laskuun, mikä helpottaa nyt velallisten tilannetta ja parantaa yritysten kannattavuutta.
’”Euroopan keskuspankin odotetaan aloittavan ohjauskorkojen laskut viimeistään kesällä, ja markkinakorkojen lasku jatkunee vielä pitkälle ensi vuoden puolelle. Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta oli viime vuoden alussa ennätyskorkealla ja huolimatta viime vuoden tasaisesta laskusta, se oli vuoden lopussakin silti edelleen hyvällä tasolla. Uudet tilaukset viimeisellä neljänneksellä antoivat uskoa jälleen tulevaan vuoteen.
Tehokkuus edellä
Mihin teollisuus sitten parhaillaan investoi?
Konekaupassa investoinnit jatkuvat edelleen selvästi tehokkuus edellä.
”Korvausinvestoinnit ovat pari pykälää ”fiksumpia” ja siten tuottavampia kuin edellispolven teknologia ja kapasiteetin lisäyksessä ovat poikkeuksetta automaatioratkaisut mukana. Uudet koneet ovat myös energiatehokkaampia, joten ne tukevat kestävää kehitystä”, sanoo Petri Järvinen.
Investointeja alalla on monenlaisia ja ne liittyvät myös messureissuihin ja sitä kautta uuden teknologian mahdollisuuksien analysointiin messuympäristössä. Ja siihen on nyt mahdollisuuksia lähiaikoina mm. Tampereella.
”Lähiajan tärkeä investointi konepajayrityksille on nyt tuoda henkilöstönsä maaliskuussa Tampereelle Konepaja-messuille. Kokonaisuus käsittää Konepaja, Nordic Welding Expo sekä 3D & New Materials tapahtumat ja esillä on ”Pajan trilogia – Kone, Hitsi ja 3D”. Tervetuloa tutustumaan uusimpiin laitteisiin ja teknologioihin sekä vaihtamaan ajatuksia ja päivittämään kuulumisia. Positiivista pöhinää ja tiukkaa tekniikkaa on tarjolla!”, kannustaa Petri Järvinen.
Kari Harju
Kuvateksti: Petri Järvinen ennakoi tälle vuodelle vauhdittuvaa kehitystä niin teollisuuden toimintoihin kuin sitä kautta konekauppaankin. Odotukset tälle vuodelle ovat varovaisen optimistiset.
Suomeen rakennettiin vuonna 2022 ennätysmäärä tuulivoimaa. Uutta kapasiteettia valmistui 2,4 gigawattia (GW). Euroopan tuulivoimayhdistyksen WindEuropen tilastojen mukaan Suomi sijoittui vuoden 2022 aikana asennetussa tuulivoimakapasiteetissa Euroopan kolmanneksi, heti Saksan ja Ruotsin jälkeen.
Euroopan tuulivoimayhdistys WindEurope on julkaissut vuoden 2022 tuulivoimatilastot. Tilastojen mukaan Eurooppaan valmistui vuonna 2022 reilu 19 gigawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. 87 prosenttia (16,7 GW) tästä oli maatuulivoimaa, 13 prosenttia (2,5 GW) merituulivoimaa. Tuulivoimalla tuotettiin 17 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta viime vuonna.
Euroopan tilastoissa vuoden 2022 tuulivoimainvestoinneissa kolmen kärki on selvä: Saksa (2,7 GW), Ruotsi (2,4 GW) ja Suomi (2,4 GW) kasvattivat eniten tuotantokapasiteettiaan. Seuraavaksi eniten rakensivat Ranska (2,1 GW), Iso-Britannia (1,7 GW) ja Espanja (1,7 GW).
Tuulivoimarakentaminen tulee jatkamaan vahvaa kasvuaan Suomessa tulevinakin vuosina, vaikka ainakaan tähän mennessä julkaistujen investointipäätösten perusteella näyttäisi siltä, että uutta ennätysrakentamisen vuotta Suomessa ei tulla näkemään vuosina 2023-2025.
Uusi konekaupan vuosi on alkanut. Viime vuosi konekaupassa mentiin myönteisissä tunnelmissa, ja vaikka haasteita on, odotukset myös alkuvuodelle ovat varsin rohkaisevat. Positiivisin mielin eteenpäin, kaikkina aikoina on tärkeää investoida ja kehittää tuottavuutta, kannustaa Cron-Tekin toimitusjohtaja, Teknisen kaupan liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja Petri Järvinen.
Viime vuosi konekaupassa oli Petri Järvinen mukaan hyvä, olosuhteista huolimatta.
”Alkuvuosi lähti hyvin liikkeelle, mikä oli odotettuakin, sillä teknologiateollisuuden tilauskannat olivat jo valmiiksi ennätykselliset ja kauppa kävi edelleen mukavasti. Helmikuun loppu Venäjän hyökkäyssodan takia muutti kaiken myös konekaupan osalta pariksi kuukaudeksi. Asiakkaat keskittyivät materiaalien sekä komponenttien hankintaan ja epätietoisuus valtasi koko Eurooppaa. Töitä oli konepajoilla edelleen hyvin, mutta ei raaka-aineita riittävästi niiden valmistamiseksi”, Järvinen summaa.
Tilanne alkoi osin helpottaa huhtikuun aikana uusien toimituskanavien kautta.
”Myös konekauppa virkistyi uudestaan ja investointivauhti kiihtyi kesää kohti. Poikkeuksellisesti myös alkukesän aikana konekauppa kävi hyvin, osaltaan syynä oli alkukevään siirtyneet investoinnit. Konepajateollisuuden tilauskannat sekä tuotantokapasiteetin käyttöasteet olivat edelleen hyvällä tasolla ja uusia kauppoja tehtiin rapealla vauhdilla, joten perusasiat koneinvestoinneille olivat konepajateollisuudessa kohdallaan.”
”Kesäloman jälkeinen aika alkoi konekaupassa perinteiseen tapaan hiljakseen. Syyskuun aikana konekauppa virkistyi mukavasti ja Alihankintamessujen aikana konepajojen yleisfiilis oli jo erittäin positiivinen. Syksyn aikana tilanne pysyi valtaosalla konepajoja hyvänä, osalla jopa ennätyksellisellä tasolla, jolloin koneinvestoinnit jatkuivat erinomaisen hienosti.”
Viime vuosi oli konekaupassa hyvä ja loppuvuoden kruunasi Tampereen Konepaja-tapahtuma, kertoo Petri Järvinen. Konepajassa hän itsekin oli työn touhussa, kuten kuva kertoo. Nyt myös alkuvuosi näyttäisi konekaupan suhteen varsin myönteiseltä.
Loppuvuoden kruununa Peri Järvisen mukaan konekaupan alalla toimi marras-/joulukuun vaihteen Konepaja 22 -messut, joka oli jälleen menestys.
”Panostukset messuille palkittiin ja konekauppoja solmittiin jo messujen aikana poikkeuksellisen paljon. Messuilla tavattiin nykyisiä ja uusia asiakkaita positiivisessa hengessä. Uusia konekyselyitä tuli hienosti ja konekauppojen määrä jatkui hienona joulukuun ajan”, Järvinen sanoo.
Positiivisissa merkeissä eteenpäin
Tähän vuoteen ala suuntaa varovaisen myönteisissä tunnelmissa
”Konekaupan osalta odotukset ovat alkuvuodelle maltillisen rohkeat. Uusia konekyselyitä tulee yhä tasaiseen tahtiin, sillä yllättävän suurella osalla alihankkijoista tilauskirjat ovat jo syksylle asti täyttymässä ja tuotantokapasiteetti on edelleen hyvällä tasolla käytössä. Energiasektorin sekä vihreän siirtymän investoinnit ja puolustusvälineteollisuuden kasvanut kysyntä takaavat työllisyyttä pitkäksi aikaa teknologiateollisuudessa. Tätä lisäävät myös kulkuneuvojen sähköistyminen ja latausinfran rakentaminen. Raaka-aineiden korkeiksi kohonneet hinnat edistävät investointeja tehokkaampiin vähemmän energiaa ja raaka-aineita käyttäviin tuotantoprosesseihin.”
Silti haasteitakin toki on.
”Ukrainan sodan haasteet ja suorat vaikutukset koskevat materiaalien ja komponenttien saatavuutta ja varsinkin niiden hintojen rajua nousua. Haaste konepajoilla on myös sähkön/energian hinta. Laihana lohtuna on, että muissakin Euroopan maissa sähkön/energian hinta on noussut, joten sen osalta puntit ovat lähes tasan, kun kilpaillaan eurooppalaisia vastaan. Korkean inflaation kautta kaikki hinnat nousevat edelleen ja koko kustannuspuoli jokaisella yrityksellä on mennyt uuteen asentoon. Siedettävän kannattavuuden ylläpitämiseksi myyntihintoja on pakko korjata ylöspäin. Aika näyttää miten se vaikuttaa tilaussaantiin”, Järvinen sanoo.
Jatkohaasteen Suomelle aiheuttaa Saksan tuleva talouskyykkäys ja sen kesto.
” Toivottavasti tällä kertaa se vaikuttaisi Suomen talouteen normaalia vähemmän. Kilpailukykymme kannalta on edelleen tärkeää investoida ja kehittää tuottavuutta. Onneksi automaatiosovellukset ovat jo pitkään olleet konepajoissa itsestäänselvyys, jolloin tuottavuutta on koko ajan parannettu. Haasteita on aina ollut ja tulee olemaan, mutta on niistä aiemminkin selvitty, eli positiivisella asenteella ja jatkuvalla työn teolla kohti uusia menestyksiä. Tuottavaa kuluvaa vuotta kaikille!”, toivottaa Petri Järvinen.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna 7 prosenttia edellisvuoteen nähden. Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2023 olisi noin 9,6 miljardia euroa. Vuonna 2022 teollisuuden investoinnit kasvoivat 20 prosenttia edellisestä vuodesta.
”Viime vuonna investoinnit kasvoivat vauhdikkaasti. Myönteistä on, että tänä vuonna investointien kasvu jatkuu, mutta vauhti ei yllä viime vuoden tasolle. Kasvun jatkuminen näinkin suuressa talouden epävarmuudessa on hyvä asia”, toteaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.
EK:n mukaan kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan tänä vuonna 6,2 miljardia euroa, joka on 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen arvo olisi tiedustelun mukaan tänä vuonna 3,4 miljardia euroa ja kasvua viime vuoteen nähden olisi 4 prosenttia. Energiateollisuuden investoinnit supistuisivat tänä vuonna 38 prosenttia ja niiden arvo olisi 3,1 miljardia euroa.
Käytämme evästeitä ja vastaavia teknologioita varmistaaksemme sivuston toimivuuden ja parhaan käyttökokemuksen. Hyväksymällä evästeet annat luvan käsitellä esimerkiksi tietoja sivuston käytöstä (kuten mitä sivuja katsot ja kuinka kauan viivyt) sekä teknisiä tunnisteita, joiden avulla sivusto tunnistaa käyntisi. Jos et hyväksy tai perut suostumuksen, osa sivuston toiminnoista ei välttämättä toimi oikein.
Toiminnalliset evästeet
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai käyttö on välttämätöntä, jotta sivusto toimii oikein ja jotta käyttäjän pyytämä palvelu voidaan toteuttaa.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastoevästeet
Teknistä tallennusta tai käyttöä käytetään ainoastaan tilastointiin.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Marketing
The technical storage or access is required to create user profiles to send advertising, or to track the user on a website or across several websites for similar marketing purposes.
