Avainsana-arkisto: Suhdanteet ja tilastot

Hyvä tilauskertymä kannattelee teknologiateollisuutta

Teknologiateollisuuden tilauskanta on vahva ja uudet tilaukset plussalla, mutta vahvoja haasteitakin on näköpiirissä, kertovat talouden indikaattorit. Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun. 

Teknologiateollisuuden saamien uusien tilausten arvo oli huhti−kesäkuussa 10 prosenttia suurempi kuin edellisellä vuosineljänneksellä ja 12 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Tilausten arvoa kasvattivat osaltaan nopeasti kohonneet tuottajahinnat.

Teknologiateollisuuden suurimman toimialan eli kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilaukset ovat kuitenkin laskeneet verrattuna edelliseen vuosineljännekseen ja myös vuodentakaiseen. Tarjouspyyntöjen saldoluku oli heinäkuussa +4. Saldoluku on heikentynyt neljä perättäistä vuosineljännestä. Teknologiateollisuuden tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 2 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 8 prosenttia suurempi kuin vuoden 2021 kesäkuussa.

Pitkään jatkunut vahva suhdanne näkyy työllisyydessä. Teknologiateollisuus työllistää nyt Suomessa reilut 336 000 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys.

Talouskasvu kuitenkin hidastuu maailmalla, mikä vaikuttaa vääjäämättä myös Suomeen, yleensä pienellä viiveellä. Euroalueelta tulevat viestit ovat nyt huolestuttavia, taantuman uhkasta puhutaan. Mm. euroalueella ostopäällikköindeksien mukaan uudet tilaukset ovat supistuneet nopeasti.

”Kysynnän hidastumisesta kertoo sekin, että teollisuuden hintapaineet ovat hellittäneet ja varastot kasvaneet. Yksittäisten yritysten tilanteet vaihtelevat toki paljon, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä.

”On kuitenkin hyvä muistaa, että yritykset voivat pärjätä hidastuvankin kasvun keskellä, kun huolehdimme kustannuskilpailukyvystä ja uudistumisesta ja varmistamme vahvan aseman vihreän siirtymän arvoketjuissa. Myös puolustusteollisuus tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia. Näissä asioissa meillä on valttikortit omissa käsissä, Rautaporras tähdentää

CECIMO: Euroopan työstökoneteollisuus toipuu maailmanmarkkinoiden epävarmuudesta huolimatta

Geopolitiikan liikkeistä ja globaalin talouden ravistuksista huolimatta Euroopan työstökonesektori jatkaa elpymistä vuonna 2022. Haasteita toki on, niihin vastaaminen vaatii tarkkaa koordinaatiota ja tiivistä eri tahojen yhteistyötä, toteaa Euroopan työstökonevalmistajien ja niihin liittyvien valmistusteknologioiden yhteenliittymä CECIMO Edinburghin yleiskokouksen julkilausumassaan.

Viimeisimmät arviot ovat CECIMOn mukaan vahvistaneet työstökonesektorin merkittävän elpymisen. Vuonna 2021 kasvua kirjattiin 11,6 % vuoden 2020 tasosta. Viimeisimmät arviot osoittavat, että tuotanto on jatkanut elpymistään ja saavuttanut noin 72,1 miljardia euron tason, mikä tarkoittaa noin 19,7 prosentin kasvua.

”Epävarmoista globaaleista markkinoista huolimatta Eurooppa on yhä maailman johtava työstökoneiden valmistusalue. Tuotanto vuonna 2021 oli noin 22,6 miljardia euroa”, korostaa talouskomitean puheenjohtaja Marcus Burton.

Vaikka ajankohtaisia häiriöitä ja haasteita on, sektori jatkaa elpymistä edelleen vuonna 2022. Alustavat arviot osoittavat, että työstökonetuotanto CECIMO-maissa kasvaa noin 12 %. Lisäksi Oxford Economicsin ennusteiden mukaan vuonna 2022 työstökoneiden kulutuksen odotetaan kasvavan vahvasti CECIMO-alueella noin 19 %.

Vahva tilaustaso, haasteena toimitusketjun häiriöt

CECIMOn Venäjän vastaisten pakotteiden vaikutusta kauppataseeseen ja vientiin vähentää Venäjän markkinaosuuden raju pieneneminen jo aikaisempien pakotteiden seurauksena. Lisäksi ulkomaisten tilausten elpymisen vuoksi odotetaan työstökoneviennille vahvaa kehitystä, alkuperäinen ennuste osoittaa noin 9 %:n kasvua vuonna 2022.

Koska työstökoneiden kulutuksen kasvu Euroopassa on korkealla, myös tuonnin odotetaan kasvavan noin 12 % vuonna 2022.

Kasvuodotuksia tukevat uudet tilaukset vuoden ensimmäisellä jaksolla. Alustava CECIMO8-tilausten kokonaisindeksi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä nousi 25 % edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja 14 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Näin tilausten kokonaisindeksi on saavuttanut kaikkien aikojen ennätystason.

Globaalin teollisuuden vaikeuksista huolimatta CECIMO odottaa vakaata tilaustasoa tälle vuonna. Haasteita kuitenkin on, mm. pandemiaan liittyvät rajoitukset Aasiassa ovat tuoneet eurooppalaisvalmistajille uusia toimitusketjun pullonkauloja CECIMOn mukaan pandemiatoimenpiteet luultavasti ovat kuitenkin keventymässä erityisesti Kiinassa, joten toimitusongelmien odotetaan vähenevän vuoden loppuun mennessä.

Toimitusketjun häiriöiden, nousevien energianhintojen ja inflaatiopaineiden lisäksi ammattitaitoisen työvoiman puute heikentää edelleen toimialan kilpailukykyä ja vaatii uusia vastauksia. CECIMOn puheenjohtaja Dr.-Ing. Heinz-Jürgen Prokop korostikin yleiskokouksissa, että eurooppalaiset valmistajat tarvitsevat enemmän kuin koskaan koordinoitua lähestymistapaa poliittisten päättäjien kanssa, jotta osaamispuutteisiin voidaan puuttua ja kehittää uusia strategioita joustavien toimitusketjujen rakentamiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Myös Skotlannin hallituksen yritys-, kauppa-, matkailu- ja yritysministeri Ivan McKee korosti konferenssin pääpuheessaan, että haasteiden edessä CECIMOn työn ytimeen kuuluva yhteistyö on ehdottoman tärkeää. Skotlannin hallitus tukee alaa aloitteilla, joihin kuuluvat 75 miljoonan punnan sijoitus National Manufacturing Institute Scotlandiin (NMIS) ja uusi Low Carbon Manufacturing Challenge Fund (LCMCF) -rahasto.

Yhteistyötä, ymmärtämistä ja ennakointia

Tuttuun tapaan vuoden 2022 CECIMO:n kevätkokouksissa keskusteltiin tulevaisuudesta, mm. sähköautojen tuotannon kasvun ja digitaalisen tuomasta muutoksesta, haasteita ja mahdollisuuksia. Hallitsevana teemana oli alan toimijoiden ja poliittisten päättäjien yhteistyön merkitys. Sen ymmärtäminen ja ennakointi, miten uraauurtavat teknologiat, innovatiiviset liiketoimintamallit ja uudet kumppanuudet muuttavat yrityksiä ja hallituksia, on äärimmäisen tärkeää alan tulevaisuuden kannalta.

Puhujat korostivat myös pk-yritysten tukemisen tärkeyttä uusien teknologioiden käyttöönotossa, jotta varmistetaan saumaton siirtyminen kohti digitaalista ja vihreää taloutta.

CECIMO on Euroopan työstökoneteollisuuden ja niihin liittyvien valmistustekniikoiden liitto, mihin kuuluu 15 kansallista työstökonevalmistajien järjestöä. Yhdessä ne edustavat noin 1500 teollisuusyritystä Euroopassa (EU + UK+ EFTA + Turkki), joista yli 80 % on pk-yrityksiä.

CECIMO kattaa 98 % koko työstökonetuotannosta Euroopassa ja noin 31 % maailmanlaajuisesti vuonna 2021, siihen kuuluvien yritysten palveluksessa on noin 150 000 työntekijää ja ne tekevät liikevaihtoa noin 22,6 miljardia euroa.

Kiireistä aikaa myös Suomessa

CECIMOn luvut kertovat kiivaasta talousvauhdista ja tilanne on muun Euroopan tapaan samankaltainen myös Suomessa.

”Suomessa alkuvuosi on menty uusien tilauksien osalta hyvässä vauhdissa. Tilauskirjat ovat täynnä monessa yrityksessä”, kertoo CECIMOn delegaatti, Prima Powerin Aki Ojanen.

CECIMO:n toiminnassa ovat mukana edustajat Suomen suurimmilta alan konevalmistajilta eli Prima Powerilta, Fastemsilta ja Pemamekilta.

”Meneillään ovat kiireiset päivät, eivätkä niihin tuo helpotusta meneillään oleva kesälomakausi ja resurssipula. Moni yritys varmasti miettiikin, miten porrastaa kesälomia niin, että työt saadaan tehtyä ja toimitukset lähtemään ajallaan.”

Muun Euroopan tapaan talouden haasteet voimistuvat Ojasen mukaan myös meillä.

”Kallistuneet materiaalit, hintojen nousu yleensä ja materiaalien sekä komponenttien toimitusongelmat tekevät haastetta toimituksiin. Yleinen hintojen nousu, inflaatio ja korkotasojen nousu tuovat paineita jatkon kehitykseen. Yhä useampi miettii nyt myös tulevien investointien aikataulua sekä rahoitusta”, Ojanen toteaa.

”Teollisuuden tilanne on nyt ja luultavimmin syksylläkin hyvä, mutta jatkon kehitykseen siitä eteenpäin vaikuttavat erittäin monet avoimet asiat. Millainen tilanne on vaikkapa vuoden päästä kesällä, on tällä hetkellä hyvin hankala kysymys ennakoitavaksi”, Ojanen sanoo.

Kari Harju

EK: Teollisuu­sin­ves­toinnit vahvassa kasvussa

Teollisuusinvestoinnit kasvavat tänä vuonna vahvasti. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna 24 prosenttia edellisvuoteen nähden.

Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2022 noussee 10,5 miljardiin euroon. ”Epävarmuus Venäjän hyökättyä Ukrainaan ei onneksi näy yritysten investointiaikomuksissa. Tänä vuonna luvassa on reipasta kasvua, joka on positiivinen uutinen Suomen taloudelle. Kasvu painottuu vahvasti kiinteisiin investointeihin, joten luvitus on tärkeässä roolissa hankkeiden toteutumisen ja Suomen vihreän siirtymän kannalta”, toteaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Kasvu keskittyy kiinteisiin investointeihin ja energiaan. Kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan tänä vuonna 7,4 miljardia euroa, joka on 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen arvo olisi tiedustelun mukaan tänä vuonna 3,1 miljardia euroa ja kasvua viime vuoteen nähden olisi 5 prosenttia. Energiateollisuuden investoinnit kasvaisivat tänä vuonna 38 prosenttia ja niiden arvo olisi 3,8 miljardia euroa.

Teollisuuden investointiasteen ennakoidaan nousevan tänä vuonna yli 24 prosenttiin. Investointiaste on viimeksi ollut tätä korkeampi 2000-luvulla vain vuonna 2009.

Teollisuusinvestoinnit ovat kasvussa, mutta palveluinvestoinnit supistuvat hieman, ja erityisesti liikenteessä ja matkailu- ja ravintola-alalla. Palveluinvestointien kannalta ongelma on erityisesti työperäisen maahanmuuton hitaat lupaprosessit.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemä teollisuuden investointitiedustelu on osa Euroopan komission harmonisoitua suhdannetiedustelujärjestelmää. EU rahoittaa tiedustelua osittain. Kevään 2022 aikana tehtyyn tiedusteluun vastasi noin 650 yritystä, jotka työllistivät Suomessa noin 200 000 työntekijää. Tiedustelun luvut on korotettu vastaamaan kansantalouden tilinpidon mukaisia investointeja.

Kasvu hidastuu, mutta jatkuu

Kasvu jatkunee kuluvana vuonna, vaikka sota Ukrainassa on heikentänyt teknologiayritysten tilannetta ja näkymiä. Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n kyselyyn, jolla tiedusteltiin sodan vaikutuksia vientiyritysten liiketoimintaan. Kyselyyn vastasi 580 teknologiayritysten toimitusjohtajaa.

Suuri määrä yrityksiä kuitenkin ilmoittaa, että liikevaihto supistuu, kannattavuus heikkenee, investointeja lykätään ja lomautuksiakin on tulossa.

Sota on kyselyn mukaan kasvattanut dramaattisesti yritysten epävarmuutta ja liiketoiminnan riskejä. Peräti 85 prosenttia teknologiateollisuuden teollisten toimialojen yrityksistä ilmoittaa, että materiaalien ja raaka-aineiden saatavuus on heikentynyt edelleen sodan alkamisen jälkeen. Lähes sama määrä yrityksiä arvioi tilanteen jatkavan heikentymistä lähikuukausina. Erilaiset tuotantohäiriöt ovatkin todennäköisiä vuoden edetessä.

Kustannusten jyrkkä nousu heijastuu yritysten kannattavuuteen. Peräti 53 prosenttia yrityksistä arvioi kannattavuutensa heikentyvän kuluvana vuonna verrattuna viime vuoteen.

Myös monen yrityksen investointisuunnitelmat ovat menneet uusiksi. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 20 prosenttia on laittanut investointisuunnitelmia jäihin, ja viisi prosenttia yrityksistä on perunut investointeja.

Tuotantomäärän laskua ennakoi kyselyn mukaan 23 prosenttia vastaajista. Yrityksistä 17 prosenttia kertoo, että henkilöstöä joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan sodan suorien tai epäsuorien vaikutusten takia.

Huojentava on kuitenkin tarjouspyyntökyselystä saatu tieto, että kysyntä oli vielä huhtikuussa kohtalaisen hyvällä tasolla, Teknologiateollisuuden kyselystä ilmenee.

Konekaupan alalla vuosi alkaa positiivisissa tunnelmissa – ”Investoinnit jatkuvat, konekantaa päivitetään ilahduttavalla vauhdilla”

Vuosi on vaihtunut ja uutta vuotta edetään jo kovaa vauhtia. Viime vuosi oli teknologiateollisuuden ja myös alan konekaupan kannalta erittäin hyvä, ja saman suuntaista tunnelmaa on ennakoitavissa alkaneellekin vuodelle, kiteyttää vuoden alun tunnelmia Teknisen Kaupan Liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja, Cron-Tek Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvinen. Haasteitakin silti näköpiiriin mahtuu.

Petri Järvisen mukaan vuosi 2021 oli metallintyöstökoneiden myynnissä ennätyksellisen hyvä, kasvua edellisvuoteen tuli reilusti yli 100 % ja se oli vuoden 2008 jälkeen paras vuosi konekaupassa. Investoinnit jakaantuivat melko tasaisesti sekä lastuaviin- että levykoneisiin ja niihin liittyviin automaatioratkaisuihin.

”Teknologiateollisuuden tilanne oli koko vuoden hyvä, jollei jopa loistavan hyvä. Konekaupan kasvu v.2021 ei ollut yllätys, mainitsinhan siitä jo vuosi sitten tässä samassa julkaisussa, jolloin savumerkit olivat nähtävissä. Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta on ollut ennätystasolla taaten korkean toiminnan tason pitkällä ajanjaksolla ja uusien tilauksien saanti on kasvanut tasaisesti varmistaen toiminnan jatkuvuuden ja kasvun. Nämä yhdessä ovat pitäneet tuotantokapasiteetin käyttöasteen ylärajoillaan, mikä on aina suoraan johtanut myös työstökoneinvestointeihin.”

”Piristynyt markkinatilanne kiihdytti edellä mainitun kapasiteetin noston lisäksi korvausinvestointeja konemyynnissä. Vanhaa konekantaa päivitettiin ja edelleenkin päivitetään uusilla ja pääsääntöisesti pari pykälää edistyneimmillä koneilla ilahduttavalla vauhdilla”, Petri Järvinen kertoo.

Haasteina komponenttipula ja logistiikan ongelmat

Vaikka pandemia-aika jatkui viime vuonna, alan yritysten työtilanne on hyvä ja se on heijastunut myönteisellä tavalla myös investointeihin.

”Suomalaisten konepajayritysten toimitusvarmuus koronapandemian aikana on ollut maailman huipputasolla ja jollei jopa paras! Tämä on huomioitu ja se on lisännyt myös kansainvälisten suuryritysten mielenkiintoa investoida Suomeen ja lisätä hankintoja Suomesta, jolla taas on luonnollisesti ollut positiivinen vaikutus koneinvestointeihin.”

Tunnettuja haasteitakin toki on, huomauttaa Järvinen.

”Komponenttipulasta on puhuttu paljon ja se on valitettava tosiasia vaikuttaen myös uuskonemyyntiin koneiden pitkittyneiden toimitusaikojen takia. Sirupula on aiheuttanut historiallisen ainutkertaisen haasteen työstökoneiden valmistajille koskien pulaa CNC-ohjauksista. Tämän uskotaan jatkuvan tämän vuoden ajan”, Järvinen sanoo.

Puolijohteiden valmistusta päätettiin nostaa globaalisti jo viime vuoden puolella, mutta tehtaiden ja tuotannon ylös ajo täyteen tehoon kestänee Järvisen mukaan parisen vuotta. Muiden peruskomponenttiviivästyksien odotetaan hiljalleen paranevan kesään mennessä.

”Logistiikan haasteet ovat realismia ja niiden odotetaan jatkuvan pitkään. Jo viime vuoden puolella useassa eri mediassa todettiin tämä tosiasia laivarahtihintojen 5-8-kertaisista nousuista sekä laivarahtien saatavuusongelmista. Nämä vaikuttavat suoraan koneiden hintoihin ja vielä erityisen paljon, jos kone tuodaan Aasiasta Suomeen.”

Petri Järvinen ennakoi tänne vuodelle myönteisiä näkymiä. Yritysten investointialijäämää saadaan jälleen hiljalleen kurottua umpeen kilpailijamaihimme nähden. Investoinnit uuteen teknologiaan ovat yksi tärkeä elementti Suomen kilpailukyvyn nostamisessa.

Selityksiä asialle on toki monia, mutta laivarahdin hinta Aasiasta Pohjois-Eurooppaan on kallistunut viime aikoina kaikkein eniten.

”Esimerkkinä on merikontin spot-hinnan vertailu syyskuun 10.päivä 2021 vs. 2019: Kiinasta Pohjois-Euroopan satamaan +886 % ja Kiinasta USA:n itärannikolle +345 % (lähde Clarksons Research). Logistiikan hintojen ei ennusteta palaavan aiempaan hintatasoon mm. kustannuksia kohottavien kiristyvien ympäristövaatimusten takia”, Järvinen sanoo.

Positiivista pöhinää

Haasteista huolimatta tätä vuotta aloitellaan myönteisissä merkeissä.

”Näkymät konekaupalle ovat nyt vuodenvaihteessa edelleen hyvät perustuen Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden edelleen ennätykselliseen tilauskantaan. Koko vuoden odotukset ovat positiiviset, alan tavoitteena on viime vuoden toisto uuskonemyynnissä, jolloin yritysten investointialijäämää saadaan jälleen hiljalleen kurottua umpeen kilpailijamaihimme nähden. Nämä investoinnit uuteen teknologiaan ovat yksi tärkeä elementti Suomen kilpailukyvyn nostamisessa.”

”Tänä vuonna Tampereella järjestettävät Konepaja 2022 -messut keräävät jälleen kaikki alan toimijat saman katon alle, sekä näytteilleasettajat että konepajateollisuuden ammattilaiset. Jatketaan alan positiivista pöhinää, niin eihän siitä lopputuloksena seuraa kuin priimaa”, sanoo Järvinen.

Monipuolisia ominaisuuksia ja automaatiota

Koneinvestoinneissa panostetaan nyt erityisesti monipuolisuuteen ja automaatioon.

”Suomessa investoinnit tehdään järkevästi ja ne jakautuvat pääosin kahteen ryhmään: omien tuotteiden valmistamiseen ja alihankinta-/sopimusvalmistajakoneistukseen kohdistuen useille erityyppisille tuotteille.”

”Omien tuotteiden valmistaminen tarjoaa mahdollisuuden spesifioida kone juuri omaan tarpeeseensa, joka hieman helpottaa investointiprosessin kulkua. Alihankinta-/sopimusvalmistaja puolestaan joutuu analysoimaan useita parametreja ennen investointipäätöstään, joista yksi on tulevaisuuden arvioinnin epätietoisuus. Tämä on varsinkin sorveissa johtanut siihen, että nykyajan perussorvi alihankkijalla on varustettu valmiiksi moninaisiin töihin soveltuvaksi C-akselilla, pyörivillä työkaluilla sekä Y-akselilla ja tankosorvit vastakaralla.”

”Myös automaatio on Suomessa lisääntynyt ilahduttavasti, jolloin koneista saadaan ulosmitattua enemmän tuottavuutta lisäten yritysten kilpailukykyä haasteellisessa kansainvälisessä kilpailukentässä”, Petri Järvinen toteaa.


Kari Harju

Myönteinen suhdannetilanne jatkuu – raaka-aine- ja komponenttipula haasteena

Teknologiateollisuuden suhdannetilanne jatkuu myönteisenä. Alan yritysten tilauskertymä vuoden kolmannella neljänneksellä aleni edellisneljänneksestä, mutta tarjouspyyntöjen määrä on pysynyt hyvällä tasolla. Raaka-aine ja komponenttipula tuovat haasteita jatkossa.

Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n marraskuun alun tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun. Suomalaisen teknologiateollisuuden suhdannetilanne on kehittynyt samansuuntaisesti kuin Euroopassa ja maailmalla laajemminkin.

Tilauskanta vahvana

Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä–syyskuussa euromääräisesti kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Yli puolet tiedusteluun vastanneista yrityksistä raportoi tilauskertymän supistumisesta. Tilauskertymä oli kuitenkin kolmannella kvartaalilla seitsemän prosenttia suurempi kuin viime vuonna samana ajankohtana.

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja 16 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 syyskuussa. Telakoilla on edelleen suuri osuus tilauskannasta. Tällä hetkellä tilauskantaa paisuttavat myös materiaalien ja komponenttien saatavuudesta johtuvat toimitusvaikeudet.

Rekrytoinnit piristyivät edelleen heinä–syyskuussa, ja teknologiayritysten henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä Suomessa jatkoi kasvua vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 319 000 eli reilut 2 000 henkilöä enemmän kuin kolme kuukautta aiemmin.

Raaka-aine-, komponentti- ja henkilöstöhaasteet

Jatkossa teollisuuden näkymiä sumentavat etenkin vaikea raaka-aine- ja komponenttipula, kohonneet kustannukset sekä pula osaavasta työvoimasta.

”Kustannusten raju nousu voi johtaa myös yritysten kannattavuuden heikentymiseen”, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jaakko Hirvolan mukaan kasvukäyrän tasaantumista ei voi ohittaa olankohautuksella, vaikka taloudessa menee edelleen hyvin.

Hirvolan mukaan Suomi tarvitsee investointeja tutkimukseen ja kehitykseen sekä yhtä lailla koneisiin ja laitteisiin. Hirvola kiirehtii toimia myös kasvavaan työvoimapulaan. ”Yritysten kasvua haittaava työvoimapula, yli seitsemän prosentin työttömyysaste, väestön ikääntyminen ja julkisen talouden velkaantuminen on mahdoton yhtälö. Koska tähän havahdutaan ihan oikeasti? Työllisyystoimia tarvitaan kuumeisesti. Samaan aikaan on varmistettava osaajien ripeä saatavuus myös maan rajojen ulkopuolelta, sillä kotimaiset kädet eivät riitä”, Hirvola muistuttaa.

Uudet tilaukset jatkoivat kasvussa

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 kesäkuussa 38,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-kesäkuun aikana tilaukset kasvoivat 25,2 prosenttia edellisvuodesta.

Teollisuuden uusien tilauksien kasvu jatkui kesäkuussa edeltävien kuukausien tapaan vahvana. Yritykset saivat Tilastokskuksen mukaan kesäkuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla.

Uudet tilaukset kasvoivat eniten paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla, jossa tilausten arvo oli 44,7 prosenttia edellisvuotta suurempi.

Metalliteollisuudessa tilaukset kasvoivat edellisvuodesta 37,8 prosenttia sekä kemianteollisuudessa 29,8 prosenttia.

Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilausten arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotannon on tarkoitettu tapahtuvan Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla. Tilasto perustuu harkinnanvaraiseen otokseen, jonka perushavaintoyksikkönä on yritys tai toimialayksikkö. Otokseen kuuluu kuukausittain 400 – 450 yritystä tai näiden toimialayksikköä.

Teknologiateollisuuden kysyntä jatkuu vahvana

Teknologiateollisuuden kysyntä on jatkunut Suomessa vahvana. Tilauskertymä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, ja tarjouspyyntöjen määrässä saavutettiin kesän aikana lähes ennätystaso, toteaa Teknologiateollisuuden elokuun alun Talousnäkymät-raportti.

Teknologiateollisuuden mukaan hyvä vire näkyy myös alan työllisyydessä: henkilöstömäärä on jatkanut kasvua, ja lomautusjärjestelyjen piirissä oli kesäkuun lopussa enää noin 4 000 henkilöä.Tiedot perustuvat Teknologiateollisuuden tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.

”Teknologiateollisuus on toipunut hyvin koronakuopasta, joskin tilauksissa ollaan vasta nyt saavuttamassa koronaa edeltävä taso. Ja kuten aina, yritysten väliset erot ovat tälläkin kertaa suuria eivätkä näkymät ole kirkastuneet samalla tavoin kaikilla yrityksillä, muistuttaa johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä.

Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa 6 prosenttia suurempi kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja peräti 21 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Vahvasta kysynnästä kertovat myös tarjouspyynnöt, joita mittaava saldoluku oli heinäkuussa +30 eli lähes ennätyskorkea.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 5 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 kesäkuussa.

Myös henkilöstömäärä jatkoi kasvua vuoden toisella vuosineljänneksellä. Alan yritysten palveluksessa Suomessa oli kesäkuun lopussa noin 317 000 henkilöä, mikä on peräti 3 000 enemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kesätyöntekijöitä oli teknologiayrityksissä tänä kesänä noin 16 000.

Vahvaa vauhtia metallissa

Kone- ja metallituoteteollisuuden osalta (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten saamien uusien tilausten arvo nousi huhti−kesäkuussa seitsemän prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo nousi peräti 49 prosenttia.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 12 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 kesäkuussa. Huomattavaa on edelleen telakoiden suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta. Alkuvuoden tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuoden aikana arvoltaan suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli 0,6 prosenttia suurempi kesäkuun lopussa kuin vuonna 2020 keskimäärin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 133 800 eli noin 800 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Komponenttipula ja materiaalien hinnat huolettavat

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola on tyytyväinen, että teknologiateollisuus on selvinnyt koronasta pelättyä paremmin. Suomi on päässyt globaalin kasvun imuun, mutta ylisuoriutumisesta ei voi vielä puhua. Vasta koronamyllerryksen jälkeen punnitaan yritysten todellinen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla.

Teollisuudessa on koronakriisissä pärjätty tähän mennessä, mutta tilanne toki jatkuu. Petteri Rautaportaan mukaan koronasta johtuvia huolia teollisuudessa ovat juuri nyt erityisesti komponenttipula ja materiaalien hintojen nousu. Epidemiaa ei ole kuitenkaan vielä selätetty, ja tilanne aiheuttaa yleistä epävarmuutta rokotekattavuuden kasvusta huolimatta.

Myönteinen suhdannekehitys jatkuu

EK:n heinäkuun lopulla julkaistun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannetilanne on jatkanut paranemistaan kesän aikana. Koronasta eniten kärsinyt palveluala on nyt myös nousemassa jaloilleen.

”Suhdannetilanne on kesän aikana parantunut rajoituksista kärsineellä palvelualalla. Ensi kertaa koronakriisin aikana suurempi osuus yrityksistä näkee palvelualojen tilanteen kehittyvän parempaan suuntaan.

Teollisuudessa vire on jatkunut niin ikään myös hyvänä ja tilauskanta on ollut viimeksi näin hyvällä tasolla ennen finanssikriisiä. Sen sijaan rakentamisessa on odottavampi tunnelma”, toteaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Erot toimialojen ja yritysten välillä ovat yhä suuria. Vaikka näkymät ovat myönteiset syksyä kohden mentäessä, on nousu palveluiden näkymien piristymisen varassa. Koska epidemia ei ole vielä ohitse, voi palvelualojen, ja sitä kautta koko elinkeinoelämän, suhdannenäkymä vaimentua loppuvuoden aikana.

”Teollisuuden ja rakentamisen vaisumpiin suhdannenäkymiin vaikuttaa osaltaan maailmaa vaivaava komponenttipula sekä raaka-aineiden hintojen nousu. Nämä tekijät toistuvat kysyttäessä suurimpia tuotannon kasvun esteitä. Kokonaisuutena suurin ongelma yrityksille on kuitenkin nopeasti esiinnoussut työvoiman saatavuus. Palvelualoilla työvoiman saatavuusongelmista raportoi ennätyksellisin suuri osuus (32 %) vastaajista eikä tilanne tule helpottamaan lähiaikoina, päinvastoin,” Pakarinen toteaa.

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan Suhdannebarometrin vakavin viesti on pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Työvoimapula oli olemassa jo ennen koronaa, mutta nyt se on vieläkin kovempi. Työvoiman saatavuus uhkaa tyrehdyttää talouden kasvun. Budjettiriihestä odotetaan päätöksiä, joilla tähän viestiin vastataan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. EK tiedusteli yrityksiltä heinäkuussa 2021 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 160 yritystä, joilla on Suomessa noin 270 000 työntekijää.

Teollisuuden investoinnit kasvavat voimakkaasti

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uusimman investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien kasvun odotetaan olevan kuluvana vuonna hyvin voimakasta. Teollisuuden yhteenlaskettujen investointien arvo olisi vuonna 2021 yhteensä noin 8,6 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi noin 16 prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna.

EK:n mukaan erityisen positiivista on, että kasvua ennakoidaan sekä kiinteisiin- että tutkimus- ja kehitysinvestointeihin.

”Toimialoittain tarkasteltuna erityisen vahvaa kehitystä kiinteiden investointien osalta löytyy metsä- ja elintarviketeollisuudesta. Tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa vahvin kasvu on kemianteollisuudessa mutta myös teknologia- ja metsäteollisuuden tutkimus- ja kehityspanostukset ovat selvästi lisääntymässä”, kertoo EK:n asiantuntija Terhi Heikkonen.

Teollisuuden kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan EK:n tiedustelun mukaan tänä vuonna noin 5,2 miljardia euroa, eli kasvua viime vuoteen nähden olisi reilut 19 prosenttia. Teollisuuden tutkimus- ja kehitysmenot kasvaisivat vajaat 12 prosenttia ja niiden arvo olisi noin 3,4 miljardia euroa. Myös energiahuollon investointinäkymät ovat hyvin valoisat ja alan investointien määräksi ennakoidaan tänä vuonna noin 2,5 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi viime vuoteen nähden reilun 23 prosentin kasvua.

Teollisuuden investointiasteen odotetaan EK:n tiedustelun kipuavan investointijysäyksen myötä tänä vuonna noin 24 prosenttiin.

« Vanhemmat artikkelit