Avainsana-arkisto: Suhdanteet ja tilastot

Myönteinen suhdannetilanne jatkuu – raaka-aine- ja komponenttipula haasteena

Teknologiateollisuuden suhdannetilanne jatkuu myönteisenä. Alan yritysten tilauskertymä vuoden kolmannella neljänneksellä aleni edellisneljänneksestä, mutta tarjouspyyntöjen määrä on pysynyt hyvällä tasolla. Raaka-aine ja komponenttipula tuovat haasteita jatkossa.

Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n marraskuun alun tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun. Suomalaisen teknologiateollisuuden suhdannetilanne on kehittynyt samansuuntaisesti kuin Euroopassa ja maailmalla laajemminkin.

Tilauskanta vahvana

Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä–syyskuussa euromääräisesti kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Yli puolet tiedusteluun vastanneista yrityksistä raportoi tilauskertymän supistumisesta. Tilauskertymä oli kuitenkin kolmannella kvartaalilla seitsemän prosenttia suurempi kuin viime vuonna samana ajankohtana.

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja 16 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 syyskuussa. Telakoilla on edelleen suuri osuus tilauskannasta. Tällä hetkellä tilauskantaa paisuttavat myös materiaalien ja komponenttien saatavuudesta johtuvat toimitusvaikeudet.

Rekrytoinnit piristyivät edelleen heinä–syyskuussa, ja teknologiayritysten henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä Suomessa jatkoi kasvua vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 319 000 eli reilut 2 000 henkilöä enemmän kuin kolme kuukautta aiemmin.

Raaka-aine-, komponentti- ja henkilöstöhaasteet

Jatkossa teollisuuden näkymiä sumentavat etenkin vaikea raaka-aine- ja komponenttipula, kohonneet kustannukset sekä pula osaavasta työvoimasta.

”Kustannusten raju nousu voi johtaa myös yritysten kannattavuuden heikentymiseen”, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jaakko Hirvolan mukaan kasvukäyrän tasaantumista ei voi ohittaa olankohautuksella, vaikka taloudessa menee edelleen hyvin.

Hirvolan mukaan Suomi tarvitsee investointeja tutkimukseen ja kehitykseen sekä yhtä lailla koneisiin ja laitteisiin. Hirvola kiirehtii toimia myös kasvavaan työvoimapulaan. ”Yritysten kasvua haittaava työvoimapula, yli seitsemän prosentin työttömyysaste, väestön ikääntyminen ja julkisen talouden velkaantuminen on mahdoton yhtälö. Koska tähän havahdutaan ihan oikeasti? Työllisyystoimia tarvitaan kuumeisesti. Samaan aikaan on varmistettava osaajien ripeä saatavuus myös maan rajojen ulkopuolelta, sillä kotimaiset kädet eivät riitä”, Hirvola muistuttaa.

Uudet tilaukset jatkoivat kasvussa

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 kesäkuussa 38,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-kesäkuun aikana tilaukset kasvoivat 25,2 prosenttia edellisvuodesta.

Teollisuuden uusien tilauksien kasvu jatkui kesäkuussa edeltävien kuukausien tapaan vahvana. Yritykset saivat Tilastokskuksen mukaan kesäkuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla.

Uudet tilaukset kasvoivat eniten paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla, jossa tilausten arvo oli 44,7 prosenttia edellisvuotta suurempi.

Metalliteollisuudessa tilaukset kasvoivat edellisvuodesta 37,8 prosenttia sekä kemianteollisuudessa 29,8 prosenttia.

Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilausten arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotannon on tarkoitettu tapahtuvan Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla. Tilasto perustuu harkinnanvaraiseen otokseen, jonka perushavaintoyksikkönä on yritys tai toimialayksikkö. Otokseen kuuluu kuukausittain 400 – 450 yritystä tai näiden toimialayksikköä.

Teknologiateollisuuden kysyntä jatkuu vahvana

Teknologiateollisuuden kysyntä on jatkunut Suomessa vahvana. Tilauskertymä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, ja tarjouspyyntöjen määrässä saavutettiin kesän aikana lähes ennätystaso, toteaa Teknologiateollisuuden elokuun alun Talousnäkymät-raportti.

Teknologiateollisuuden mukaan hyvä vire näkyy myös alan työllisyydessä: henkilöstömäärä on jatkanut kasvua, ja lomautusjärjestelyjen piirissä oli kesäkuun lopussa enää noin 4 000 henkilöä.Tiedot perustuvat Teknologiateollisuuden tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.

”Teknologiateollisuus on toipunut hyvin koronakuopasta, joskin tilauksissa ollaan vasta nyt saavuttamassa koronaa edeltävä taso. Ja kuten aina, yritysten väliset erot ovat tälläkin kertaa suuria eivätkä näkymät ole kirkastuneet samalla tavoin kaikilla yrityksillä, muistuttaa johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä.

Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa 6 prosenttia suurempi kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja peräti 21 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Vahvasta kysynnästä kertovat myös tarjouspyynnöt, joita mittaava saldoluku oli heinäkuussa +30 eli lähes ennätyskorkea.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 5 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 kesäkuussa.

Myös henkilöstömäärä jatkoi kasvua vuoden toisella vuosineljänneksellä. Alan yritysten palveluksessa Suomessa oli kesäkuun lopussa noin 317 000 henkilöä, mikä on peräti 3 000 enemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kesätyöntekijöitä oli teknologiayrityksissä tänä kesänä noin 16 000.

Vahvaa vauhtia metallissa

Kone- ja metallituoteteollisuuden osalta (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten saamien uusien tilausten arvo nousi huhti−kesäkuussa seitsemän prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo nousi peräti 49 prosenttia.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 12 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 kesäkuussa. Huomattavaa on edelleen telakoiden suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta. Alkuvuoden tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuoden aikana arvoltaan suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli 0,6 prosenttia suurempi kesäkuun lopussa kuin vuonna 2020 keskimäärin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 133 800 eli noin 800 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Komponenttipula ja materiaalien hinnat huolettavat

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola on tyytyväinen, että teknologiateollisuus on selvinnyt koronasta pelättyä paremmin. Suomi on päässyt globaalin kasvun imuun, mutta ylisuoriutumisesta ei voi vielä puhua. Vasta koronamyllerryksen jälkeen punnitaan yritysten todellinen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla.

Teollisuudessa on koronakriisissä pärjätty tähän mennessä, mutta tilanne toki jatkuu. Petteri Rautaportaan mukaan koronasta johtuvia huolia teollisuudessa ovat juuri nyt erityisesti komponenttipula ja materiaalien hintojen nousu. Epidemiaa ei ole kuitenkaan vielä selätetty, ja tilanne aiheuttaa yleistä epävarmuutta rokotekattavuuden kasvusta huolimatta.

Myönteinen suhdannekehitys jatkuu

EK:n heinäkuun lopulla julkaistun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannetilanne on jatkanut paranemistaan kesän aikana. Koronasta eniten kärsinyt palveluala on nyt myös nousemassa jaloilleen.

”Suhdannetilanne on kesän aikana parantunut rajoituksista kärsineellä palvelualalla. Ensi kertaa koronakriisin aikana suurempi osuus yrityksistä näkee palvelualojen tilanteen kehittyvän parempaan suuntaan.

Teollisuudessa vire on jatkunut niin ikään myös hyvänä ja tilauskanta on ollut viimeksi näin hyvällä tasolla ennen finanssikriisiä. Sen sijaan rakentamisessa on odottavampi tunnelma”, toteaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Erot toimialojen ja yritysten välillä ovat yhä suuria. Vaikka näkymät ovat myönteiset syksyä kohden mentäessä, on nousu palveluiden näkymien piristymisen varassa. Koska epidemia ei ole vielä ohitse, voi palvelualojen, ja sitä kautta koko elinkeinoelämän, suhdannenäkymä vaimentua loppuvuoden aikana.

”Teollisuuden ja rakentamisen vaisumpiin suhdannenäkymiin vaikuttaa osaltaan maailmaa vaivaava komponenttipula sekä raaka-aineiden hintojen nousu. Nämä tekijät toistuvat kysyttäessä suurimpia tuotannon kasvun esteitä. Kokonaisuutena suurin ongelma yrityksille on kuitenkin nopeasti esiinnoussut työvoiman saatavuus. Palvelualoilla työvoiman saatavuusongelmista raportoi ennätyksellisin suuri osuus (32 %) vastaajista eikä tilanne tule helpottamaan lähiaikoina, päinvastoin,” Pakarinen toteaa.

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan Suhdannebarometrin vakavin viesti on pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Työvoimapula oli olemassa jo ennen koronaa, mutta nyt se on vieläkin kovempi. Työvoiman saatavuus uhkaa tyrehdyttää talouden kasvun. Budjettiriihestä odotetaan päätöksiä, joilla tähän viestiin vastataan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. EK tiedusteli yrityksiltä heinäkuussa 2021 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 160 yritystä, joilla on Suomessa noin 270 000 työntekijää.

Teollisuuden investoinnit kasvavat voimakkaasti

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uusimman investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien kasvun odotetaan olevan kuluvana vuonna hyvin voimakasta. Teollisuuden yhteenlaskettujen investointien arvo olisi vuonna 2021 yhteensä noin 8,6 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi noin 16 prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna.

EK:n mukaan erityisen positiivista on, että kasvua ennakoidaan sekä kiinteisiin- että tutkimus- ja kehitysinvestointeihin.

”Toimialoittain tarkasteltuna erityisen vahvaa kehitystä kiinteiden investointien osalta löytyy metsä- ja elintarviketeollisuudesta. Tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa vahvin kasvu on kemianteollisuudessa mutta myös teknologia- ja metsäteollisuuden tutkimus- ja kehityspanostukset ovat selvästi lisääntymässä”, kertoo EK:n asiantuntija Terhi Heikkonen.

Teollisuuden kiinteiden investointien arvoksi ennakoidaan EK:n tiedustelun mukaan tänä vuonna noin 5,2 miljardia euroa, eli kasvua viime vuoteen nähden olisi reilut 19 prosenttia. Teollisuuden tutkimus- ja kehitysmenot kasvaisivat vajaat 12 prosenttia ja niiden arvo olisi noin 3,4 miljardia euroa. Myös energiahuollon investointinäkymät ovat hyvin valoisat ja alan investointien määräksi ennakoidaan tänä vuonna noin 2,5 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi viime vuoteen nähden reilun 23 prosentin kasvua.

Teollisuuden investointiasteen odotetaan EK:n tiedustelun kipuavan investointijysäyksen myötä tänä vuonna noin 24 prosenttiin.

Etla ennakoi talouskasvua

Suomen talous elpyy koronakriisistä tänä vuonna, vaikka tasapainottelu pandemian kanssa jatkuu vielä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3 prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia, ennakoi Etla 15.3. julkaistussa suhdanne-ennusteessaan.

Etlan mukaan vienti ja kulutus tukevat kasvua, ja ensi vuonna vienti saa kunnolla vauhtia palveluviennin elpymisestä. Suurimmat riskit liittyvät virusmuunnoksiin ja rokotekattavuuteen. Jos rokotteet etenevät, yksityinen kulutus kasvaa ensi vuonna jopa merkittävästi.  

Kasvua maailmalla

Maailmantalous toipuu tänä vuonna liki 6 prosentin kasvuvauhtiin. Elpymistä avittaa erittäin voimakas finanssi- ja rahapoliittinen elvytys, mutta tärkein yksittäinen kasvua tukeva tekijä on rokotteen kehittäminen ennätysajassa.

Kasvu on tänä vuonna erityisen nopeaa Yhdysvalloissa: 6,3 prosenttia. Euroalueella kasvu jää hitaammaksi rokotekattavuuden hitaan edistymisen takia, Etla ennustaa euroalueen bkt:n kasvavan 4,7 prosenttia tänä vuonna ja 3,5 prosenttia vuonna 2022.

Kiinan talous kasvaa ennusteen mukaan 8 prosenttia tänä vuonna. Kasvu on nopeimpien joukossa koko maailmassa, ja osoittaa Kiinan selättäneen tiukoilla toimillaan koronakriisin. Ensi vuodelle ennustamme Kiinaan vajaan 6 prosentin kasvua.

Talouden näkymissä on Etlan mukaan yhä useita riskejä. Keskeisin riski liittyy pandemian hallintaan, rokotekattavuuden odotettua hitaampaan etenemiseen ja uusiin virusmuunnoksiin. Myös maailmankaupan näkymissä on riskejä mm. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasuhteissa. Lisäksi julkisen velan korkeat tasot ja niihin liittyvät epäsuorat riskit tietyissä euromaissa muodostavat epävarmuutta lähivuosille. Odotamme EKP:n pitävän ohjauskoron nollassa ainakin vuoteen 2023 asti.

Valoa Suomen loppuvuoteen

Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan 3 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on laskettu 0,2 prosenttiyksiköllä viime syyskuusta, koska rokotekattavuus etenee odotettua hitaammin ja heikentää yksityisen kulutuksen näkymiä. Ensi vuoden talouskasvuksi Etla ennustaa 2,4 prosenttia ja vuodelle 2023 ennustamme 1,7 prosentin kasvua.

Ensi vuonna yksityisen kulutuksen voimistumisen merkitys talouskasvulle on suuri. Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti viennin ja kulutuksen tukemina. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen voimistumisen merkitys talouskasvulle on suuri. Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti viennin ja kulutuksen tukemina. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen voimistumisen merkitys talouskasvulle on suuri.

Suomen vienti kasvaa tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia, ensi vuonna jopa 7 prosenttia kun myös palveluvienti voimistuu.

Yksityinen kulutus kasvaa 2,3 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna jopa 4,6 prosenttia. Kulutuksen elpyminen on kuitenkin riippuvaista rokotekattavuuden etenemisestä. Kotitaloudet pääsevät käyttämään kertyneitä säästöjään, kun rajoitukset poistuvat ja palveluiden kuluttaminen koetaan taas turvalliseksi.

Investoinnit kasvavat tänä vuonna alle 2 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Voimakkaimmin kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit. Asuinrakentamisen kasvu kiihtyy vuonna 2022.

Työttömyys alenee tänä ja ensi vuonna. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi Etla ennustaa 7,5 prosenttia, ensi vuodelle 7,2 prosenttia.

Metallintyöstökonekaupan vuosi oli haastava, mutta valo näkyy jo – ”Nyt kannattaa investoida”

Poikkeuksellinen 2020 heijastui viime vuonna metallintyöstökonekauppaan selkeästi. Tänä vuonna tilanteen odotetaan melkoisesti paranevan. Seuraavassa Teknisen Kaupan liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja, Cron-Tek Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvinen luotaa viime vuotta ja tiivistää tämän hetken tunnelmia. Nousu on edessä, kannattaa investoida, Järvinen toteaa.

Vuosi 2020 oli metallintyöstökonekaupan markkinan osalta Petri Järvisen mukaan vaikea, kuten pääosin muissakin investointituotteissa. Alku oli lupaava, mutta pandemia sotki suunnitelmat. Vuoden loppua kohden tunnelmat kuitenkin paranivat jo selvästi.

”Ennakko-odotukset lupailivat konemarkkinoille alkuvuodesta lievää kasvua edellisvuoteen verrattuna, mutta sitten maaliskuussa K-virus rysäytti koko markkinan hetkeksi täysin jumiin”, Järvinen kertoo.

Sen jälkeen kevättä edettiin sekavissa tunnelmissa. Suomessa teknologiateollisuudella oli yhä hyvä tilauskanta päällä ja konepajoissa töitä. Se poiki myös konetilauksia, mutta samanaikaisesti Euroopassa rajusti jylläävä K-virus loi synkän ja epätietoisuuden mustan pilven lähitulevaisuuteen.
”Kesälomien aikana ja niiltä palattaessa niin ihmisten tunnelmat kuin myös konekaupan odotukset olivat jälleen positiivisia. Syyskuulta alkaen K-virus puski kuitenkin taas rajusti päälle ja pysäytti koneinvestoinnit hetkeksi melkein kokonaan. Sitten taas valkeni.

”Lokakuussa tautitilanteeseen oli taas sopeuduttu, töitä puskettiin lähes normaalisti ja lukuisissa yrityksessä katsottiin jo vuoteen 2021 ”taudin jälkeiseen” elämään. Konekyselyiden määrät kasvoivat merkittävästi ja samalla päästiin tekemään myös konekauppaakin paremmin. Vuosi lopeteltiin taas positiivisimmissa tunnelmissa rokotustietojen luvatessa tilanteen normalisointia kesään mennessä”, Petri Järvinen kuvaa erikoista viime vuotta.

”Hyvillä fiiliksillä tästä eteenpäin”

Vuosi oli mikä oli, mutta olennaista on, että nyt tammikuullakin edetään myönteisissä tunnelmissa. Konekaupan osalta ollaan edelleen menossa parempaan suuntaan, sillä yleinen optimismi valon siintäessä putken päässä on kasvanut rokotusten jo alettua.

”Vuoden ensimmäisellä viikolla tehtiin jo konekauppoja, joten tästä on hyvä jatkaa positiivisella fiiliksellä eteenpäin.”

Petri Järvisen mukaan Suomen konepajateollisuus tarvitsee nyt yhä edelleen rajusti investointeja, jotta kilpailukykyä saadaan tässä maassa nostettua ja kirittyä kiinni muita Euroopan maita.

”Se edellinen vain Suomea koskettanut kahdeksan vuoden mittainen vuodet 2009-2016 kestänyt investointilama on edelleen kuromatta umpeen. Muissa Euroopan maissa työstökoneinvestoinnit rysähtivät vain vuonna 2009, jonka jälkeen ne nousivat jyrkästi ylöspäin jo 2010 alkaen. Meillä sen sijaan tekemistä tässä suhteessa riittää.

”Ilolla edelliseen on kuitenkin todettava, että toki Suomessa on joukko erittäin hyvin menestyviä pk-konepajoja, joilla menestyksen takana on pääsääntöisesti yhteinen nimittäjä: jatkuvat investoinnit sekä uusiin tuotantolaitteisiin, menetelmiin että henkilökunnan osaamiseen.

Nyt kannattaa laittaa vauhtia koneinvestointeihin, jotta kalusto on kunnossa nousun alkaessa, sanoo Petri Järvinen.

Viime vuosien aikana valtaosa näistä yrityksistä on pystynyt sitkeällä ja päämäärätietoisella työllä kasvattamaan suoran viennin, mikä edelleen osoittaa, että investointien ja yritystoiminnan kehittämisen kautta on mahdollista menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa.”

”Viime vuosina edelläkävijöiden investoinnit automaatioon yhdessä moniakselikoneiden kanssa ovat kasvaneet ilahduttavasti viime vuosien aikana. Myös aiheeseen liittyvien tiedonkeruusoftien myynti on kasvanut ja se tulee edelleen voimistumaan, sillä nyt halutaan faktaa tuotantokoneista, ei vain mutua”, Järvinen sanoo.

”On aika toimia”

Vuodelle 2021 Petri Järvisellä on selkeä viesti: on investointien aika.

”Investointipäätöksillä alkaa itse asiassa nyt jo olemaan kiire, että uusi kalusto saadaan toimitettua ja ajettua tuotantokuntoon ennen nousun alkua. Ennusteet ja odotukset viittaavat mukavaan kasvuun tämän ja ensi vuoden aikana ja näin uusista investoinneista saataisiin suurin hyöty ulosmitattua nopealla aikajänteellä. Ja tokihan myös koneinvestoinneille voimassa oleva tuplapoisto kannattaa hyödyntää”, Järvinen kannustaa.

”Kiinassa ovat työstökoneinvestoinnit kasvaneet syksyn mittaan voimakkaasti, joka taas on pidentänyt useiden konetyyppien toimitusaikoja. Saksan teollisuuden suhdannenäkymä pomppasi marraskuussa jo huippusuhdanteen puolelle (IFO). Tämä lupailee vahvoja mahdollisuuksia Suomen viennin kasvamiselle tämän vuoden aikana Saksaan.”

Kari Harju