Avainsana-arkisto: Sorvit

Markku Tavasti kulkee pitkää linjaa – Konekaupan kokemusta kuudelta vuosikymmeneltä

Kun Konekuriirin numero 1 ilmestyi alkuvuonna 1991, oli lehden kakkossivulla SK-Koneen ilmoituksessa mukana kuvallaan myös konemyyjä Markku Tavasti. Pian sen jälkeen mies tuli alalla tutuksi Maketek Oy:n toimitusjohtajana. Markku Tavastin ura konekauppiaana ulottuu kuudelle vuosikymmenelle ja se jatkuu yhä.

Markku Tavastin ura konekaupan parissa on pitkä. Ja matka jatkuu.

Markku Tavasti kuuluu alan konkareihin. Nuori mies aloitti autosähköasentajana, mutta varsinaisesti hänet tunnetaan konemyynnin ammattilaisena, joka on uransa aikana ehtinyt olemaan monessa mukana.

Kohti konemyyntiä taival eteni aikanaan, kun Tavasti tuli Machineryn palvelukseen 1970-luvun alussa. Ura alkoi huoltomiehenä, mutta varsin pian Tavasti siirtyi myynnin tehtäviin.

Sittemmin työt jatkuivat SK-koneella, kunnes 1990-luvun vaikeina alkuvuosina SK-Koneen taival päättyi konkurssiin. Siitä aukesi yrittäjän taival.

”Lamavuodet olivat vaikeita ja silloin useammallekin hyvin tunnetulle alan toimijalle kävi kehnosti. SK-Kone oli yksi niistä. Isojen yritysten hankaluudet vapauttivatkin alan osaajia muihin tehtäviin, ja uusia yrityksiä syntyi. Tällä tavoin aloitti myös Maketek Oykohta lähes 28 vuotta sitten”, sanoo Markku Tavasti.

Toiminnan vuodet

Konepajojen koneisiin ja laitteisiin keskittynyt Maketek Oy sai lentävän lähdön.

Yritys osti SK-Koneen keskeisen varaston ja se takasi uudelle yritykselle sujuvan ponnistuslaudan.

Yritys profiloitui varsinkin tsekkikoneiden maahantuojaksi, ja sellaisena se tultiin tulevina vuosina alalla tuntemaan. Kun maa ja sen markkinat toipuivat ison laman jälkeen 1990-luvulla, pääsi vahvaan alan osaamisen niin myynnin kuin huollonkin alalta nojannut Maketek vauhtiin ja kasvoi alan toimijana.

Iso muutos toiminnan puitteille oli, kun yritys osti Tampereen Ruskosta kookkaan teollisuushallin ja muutti sen tarpeisiinsa kone-esittely- ja myyntitilaksi.

”Työntekijöitä oli enimmillään 13, vuonna 1998. Keskimäärin toimittiin kuitenkin 8-10 henkilön työpanoksella”, Tavasti kertoo.

Kehitys jatkui 2000-luvun puolelle, yrityksen ennätysvuosi oli vuosi 2006, silloin tehtiin noin seitsemän miljoonan euron liikevaihto. Kun maan talous sitten jälleen notkahti vuonna 2008, seurasi kausi, jonka mainingeista toipuminen on koko maassa kestänyt pitkään.

”Investoinnit ovat tässä maassa varovaisia viimeiset kymmenen vuotta, ja osin sama tilanne jatkuu yhä. Kuitenkin investointeja pitäisi tehdä, kalusto ikääntyy ja sitä pitäisi uusia, jos kehityksen kelkassa aiotaan pysyä. Tässä riittää jatkossakin tekemistä”, Tavasti sanoo.

Maketek itse toimii nyt aiemmista vuosista osin muuntunein muodoin. Ruskon toimitiloja on vuokrattu VTT:n käyttöön. Konevarasto toimii Ruskossa konttoritilojen vieressä ja tarjoaa pohjan nopeille asiakastoimituksille.

Myös konepaletti on muuttunut, tsekkikoneiden perinteitä pitävät kirjavien edustusmuutosten myötä yrityksen paletissa yllä tsekkiläiset Pilous-sahat. Toinen keskeinen edustus ovat bulgarialaiset ZMM-sorvit. Maketek Oy työllistää nyt viisi henkilöä.

”Ydinporukalla mennään. Vahvuutemme on ollut aina erittäin vahva huollon osaaminen, ja se on edelleen toiminnan ydinasia.”

Mainosilmettä kolmen vuosikymmenen takaa. Konekuriirin kakkossivulta SK-Koneen ilmoitus/1991.

Monenlaista muutosta

Kun vuosia kuluu, muutoksia tapahtuu niin yritystasolla kuin toimintatavoissakin.

Aikanaan ”vanhantyyppisen idän” aikana koneet ostettiin Suomenkin markkinoille valtiontehtailta isona nippuna kerran vuodessa. Kun toimintatavat ja tehtaitten omistussuhteet idän suunnalla muuttuivat, muuttuivat myös toimintatavat. Kaupankäynnistä tuli yksittäistoimituksia ja myös yksilötason toimintaa, missä  henkilösuhteet ovat tärkeässä asemassa.

”Sen myötä minulla itsellänikin on runsaasti ystäviä ja tuttuja Tsekissä. Heitä tulee tapailtua esimerkiksi Brnon konemessuilla. Vahvassa vauhdissa olevat messut ovat edelleen sikäläinen alan vuosittainen kohokohta”, sanoo Markku Tavasti.

Toisen ison muutoksen konekauppaan toi internet, jonka kehitys 1990-luvulta lähtien on muuntanut toimintatapoja monella suunnalla.

”Konekaupan alalla se on tuonut mukanaan sen ilmiön, että joiltakin tehtailta asiakkaiden on nyt mahdollista ostaa koneita suoraan. Tämä onkin yksi haaste, mutta on kone-edustajillakin yhä roolinsa kokonaisuudessa. Esimerkiksi edustaja huolehtii ja avustaa paikallisissa huolto- ja elinkaaripalveluissa. Tällainen tuki suorista tehdasostoista puuttuu, ja se on toki hyvä pitää mielessä”, sanoo Markku Tavasti.

Ruskon toimitila on Maketekin maamerkki.

Matkalla eteenpäin

Maketekilla on takanaan pian kolmekymmentä vuotta, mutta yritys suuntaa eteenpäin ja kuten näinä kaikkina näinä vuosina aiemminkin, näkyy säännöllisesti ilmoittajana myös Konekuriirissa.

Vaikka virtaa yrityksen pyörittämiseen riittää, on viestikapulan jättöä nuoremmille Markku Tavasti (72) on toki tuumannut.

”Jos sopiva ostaja yritykselle ilmaantuisi, kaupat voisivat syntyä nopeastikin. Minun tavoitteeni kuitenkin on, että tämä alan osaajien nippu pysyisi jatkossakin kasassa. Ammattitaito tällä porukalla, jos kenellä, on raudankovalla tasolla”, Markku Tavasti sanoo.

”Niin kauan kuin ne asiat etenevät, tehdään täysillä töitä. Seuraava isompi ponnistus Maketekillekin on maaliskuun Konepaja Tampereella. Olemme mukana tutulla paikalla noin sadan neliömetrin osastolla E-hallissa vahvan konetarjonnan myötä. Konepaja on nykyisin alan tärkeä näyttelyareena ja panostamme tapatumaan sen mukaisesti, eli isosti”, Markku Tavasti sanoo.

Kari Harju

Ohjauspäivä MTC Flextekillä

Konetalo MTC Flextek järjesti tammikuulla Okuman ohjauksiin keskittyneen teemakokonaisuuden toimitiloissaan Pirkkalassa. Tapahtuman keskiössä olivat niin uudet teknologiat kuin itse tekeminenkin, erityisesti hammastus ja sen menetelmänä Power Skiving.

Okuman Jochen Ondra esitteli uusia teknologioita tapahtumassa.

Aamupäivän mittaisessa tapahtumassa esiintyivät asiantuntijoina Jochen Ondra Saksan Okumalta sekä MTC Flextekin Juha Asunta. Ohjelmassa oli niin teoriaa kuin käytäntöäkin.

Älykkäät teknologiat

Ondra esitteli Okumaa yrityksenä, ja eteni sitten tarkemmin valmistajan tuottavuutta koneistuksessa lisääviin nykyteknologioihin.

Näitä teknologioita esittelyssä olivat ensinnäkin Thermo Friendly Concept, jolla tarkoitetaan lämpövaikutusten kompensointia valmistajan tuotteissa, toinen oli tuotannonvalvontajärjstemä , reaaliaikaiseen simulaatioon pohjaava CAS eli Collision Avoidance System.

Kierroksia ja työstöarvoja optimoiva Machininig Navi puolestaan on kehitetty estämään värinää koneistuksen aikana, järjestelmästä ovat versiot eri tyyppisille koneille. Lisäksi kompaktissa esittelyssä olivat geometriavirheiden mittauksen ja kompensointiin tarkoitettu 5-Axis Auto Turning System sekä koneen suorituskykyä ja työn tarkkuutta lisäävä Servo Navi.

Esityksessään Jochen Ondra painotti fiksujen teknologioiden hyötyjä pitkällä aikavälillä varsinkin tuottavuuden kannalta. Älykkäiden teknologioiden hyödyntäminen ja sitä kautta tapahtuva ongelmakohtien poistaminen tuotannosta voi säästää yrityksen kuluja kymmenillä-, jopa sadoilla tuhansilla euroilla vuosien mittaan, totesi Ondra.

Käytännön esimerkkejä. Ohjausemot teki Juha Asunta.

Käytännön demot

Toinen puoli tapahtumaa olivat käytännön ohjaus- ja kappaleenvalmistusdemot.

Hammastus oli niiden keskeinen teema, ja Jochen Ondran eri hammastusteknologioiden yleiskatsauksen jälkeen yleisö pääsi seuraamaan livenä sorvaus- ja hammastusohjelman tekoa kuin kappaleenvalmistustakin.

Erityistarkastelussa oli ns. Power Skiving, perusperiaatteidensa osalta jo 1900-luvun alkuun juontava hammastusmenetelmä, mutta joka vasta viime vuosina on noussut keskeiseksi alan menetelmäksi koneiden rakenneominaisuuksien ja karojen kehittyessä.

Power Skiving tarjoaa perinteisiin koneistusmenetelmiin nähden etuja.

Menetelmällä, joka yhdistelee vierintäjyrsintää ja vierintäpistoa, voidaan työstää koko kappale yksillä asetuksilla ja huomattavasti nopeammin kuin perinteisillä menetelmillä. Sen myötä kokonaistuotantoaika lyhenee merkittävästi verrattuna avennukseen, vierintähöyläykseen ja vierintäjyrsintään. Power skiving sopii varsinkin sisähammastusten koneistukseen, mutta myös ulkohammastusten ja ura-akseleiden koneistukseen.

Ohjaukseen liittyvät demot teki tapahtumassa Juha Asunta, koneistuksiin käytössä oli Okuman Multus B200II.

Kappaletta koneistetaan. Koneistukset tehtiin Okuman Multus B200II-koneella.

Lisää erikoistapahtumia jatkossa

MTC Flextekin ohjauspäivä tarjoili ajankohtaiseväitä sekä kokeneemmille että uusillekin koneistajille, paikalla oli parisenkymmentä ohjausasioista kiinnostunutta.

Tammikuun ohjauspäivä oli MTC Flextekin tämä vuoden ensimmäinen erikoistapahtuma, ja Pirkkalan tiloissa järjestetään myöhemmin tänä vuonna vielä kolme kokoontumista eri teemoin. Toukokuussa perehdytään automaattiseen työkalukompensointiin, syksyn ensimmäisessä tapahtumassa automaattiseen asetustenvaihtoon sekä toisessa HMI-soluohjaukseen ja 3D-konenäköön.

Kari Harju

Ahmotuote pysyy iskussa – vaativien koneistusten erikoistalo panostaa osaamiseen ja teknologiaan

Ahmotuote Oy on Iisalmessa toimiva voimansiirron komponenttien ja koneenosien valmistuksen erikoistalo. Vahva osaaminen ja moderni teknologia ovat helmikuussa 35 vuotta täyttävän yrityksen tekemisen ydintä. Yritys on investoinut mittavasti viime vuosina järeän koneistuksen, mittauksen ja viimeistelyn toimintoihin.

Kärkiväliltään nelimetrinen, pyörintähalkaisijaltaan on 1050 mm:n 5-akselinen Multus B750 kuuluu Ahmotuote Oy:n tuotannon ydinkoneisiin. Koneistamassa Riku Mähönen.

Ahmotuote Oy on perustettu 1985. Yritys on kasvanut 35 vuoden aikana tunnetuksi koneenrakennuskomponenttien valmistajaksi.

Perheyrityksen perusti Pertti Taskinen, vuosia alan töitä Partekin Iisalmen tehtaalla tehnyt ammattilainen. Omalle yritykselle alkusysäys tuli, kun Partek aikoi lopettaa Iisalmen tehtaan ja sen myötä olisi pitänyt muuttaa pois Iisalmesta kotiseudulta.

”Tuumasin, että täytyyhän sitä myös Iisalmessa edelleen töitä pystyä tekemään. Ostin tilat ja laitteet, noin kymmenen alan konetta, eräältä konkurssin tehneeltä paikalliselta yritykseltä. Niin alkoi yrittäjän elämä, joka on kantanut tässä hyvän tovin”, toteaa Pertti Taskinen.

Yrityksen nimeksi rekisteröitiin Ahmotuote Iisalmen Ahmon kylän mukaan. Paikallista otetta on mukana toiminnassa siis nimestä lähtien.

Hybrid-mittakone mahdollistaa kookkaiden kappaleiden mittaukset. Oikealla Pertti Taskinen, etualalla Kimmo Taskinen.

Vaativan tuotannon moniosaaja

Ahmotuotteen painopiste oli alkuun korjaustoiminnassa ja varaosavalmistuksessa.

Pian tuotanto kuitenkin laajeni markkinoiden kysynnän ja kokemuksen mukaan erityisesti hammastuksia vaativien teollisuuden komponenttien ja koneenosien valmistukseen, nykyisen tuotannon perustaan.

Tänä päivänä toiminnan ytimeen kuuluvat pitkälle jalostettujen kappaleiden valmistus eri teollisuudenaloille ympäri Suomea. Asiakkaina ovat hyvin monenlaiset koneenrakentajat, kuten metsä-, kaivos- ja paperikone sekä monenlaiset prosessilaitteiden ja teollisuusvaihteiden valmistajat.

”Yrityksen tuotteita ovat hiotut ja jyrsityt hammaspyörät, uraholkit, hammasakselit ja -tangot, sisähammaskehät, kierukkapyörät ja -ruuvit, laipat ja akselit sekä erilaiset muut koneenosat. Omaan suunnitteluun perustuvia tuotteita on liikevaihdosta noin kymmenen prosenttia ”, kertoo Kimmo Taskinen, perheyrityksen nuoremman polven edustaja ja toimitusjohtaja.

Yritys on toiminut nykyisissä, useasti laajennetuissa toimitiloissaan vuodesta 1990 lähtien. Yleisnäkymää vuonna 2007 laajennuksena valmistuneeseen koneistushalliin.

DI Kimmo Taskinen on toiminut yrityksessä pitkään. Vetovastuun vaihdosta yrityksen johdossa sovittiin viime vuoden alussa. Pertti Taskinen jatkaa hallituksen puheenjohtajana.

”Kokonaisvaltainen lähestymiskulma ja kokonaistoimitukset ovat toimintamme perusidea. Suurin osa asiakkaistamme on kotimaisia kookkaita kone- ja laitevalmistajia. Heidän kauttaan tuotteistamme päätyy valtaosa, n.90%, vientiin eri puolille maailmaa”, Kimmo Taskinen toteaa.

Ahmotuote valmistaa teollisuuden komponentteja ja koneenosia eri teollisuudenaloille. Akselityyppisiä kappaleita tehdään järeisiin kokoluokkiin.

Vahvasti teknologiaan nojaten

Ahmotuote on vuosien mittaan toiminut vakaasti markkinoiden liikkeiden mukana. Liikevaihtoa yritys on tehnyt viime vuodet neljän miljoonan euron tasolla, vuonna 2019 se oli noin 4,3 miljoonaa euroa.

Nykyiset, useasti laajennetut omat toimitilat Iisalmessa ovat kooltaan 4000 neliömetriä. Henkilöstöä yritys työllistää nyt 33 henkilöä.

”Meillä on monipuolinen asiakaskunta, ja useita asiakkaitamme olemme saaneet palvella pitkään, jopa vuosikymmeniä. Tämä tuo toimintaan vakautta. Toki uusia asiakkaitakin mukaan tulee matkan varrelta”, Kimmo Taskinen sanoo.

Ahmotuote Oy toimii alueella, missä ammattitaidon merkitys korostuu. Se tarkoittaa

niin menetelmä- kuin materiaaliosaamistakin.

”Henkilökunnan osaaminen on vahvaa ja sitä osaamista kehitämme jatkuvasti myös eteenpäin. Meille keskeisessä hammastuksessa menetelmiämme ovat mm. vierintäjyrsintä, ja –pisto, hammashionta sekä vetoavennus.”

”Materiaaliosaaminen on aina ollut keskeinen panostusalue. Meillä on erittäin laaja materiaali varasto, joka mahdollistaa osaltaan joustavat ja nopeat toimitukset. Meillä on myös erittäin monipuolinen palveluiden tuottajaverkosto, johon sisältyy mm. lämpö- ja pintakäsittelyt”, sanoo Kimmo Taskinen.

Monipuoliseen tuotantoon vaaditaan myös monentyyppisiä konekantaa. Kärkisorvilla Usko Juntunen.

Monipuolinen teknologia

Tehokas tekeminen vaatii monipuolista teknologiaa. Hammastusten teossa tarvitaan monenlaista kalustoa, erilaisten alan koneiden määrä lasketaan useissa kymmenissä: CNC-sorveja, koneistuskeskuksia, hammastuksen erikoiskoneita.

Viime vuosien kookkaimman panostuksen teknologiaansa yritys teki nelisen vuotta sitten, kun yritys hankki samanaikaisesti yrityksen ydinkoneiksi kaksi yksikköä Okuma-teknologiaa, Multus B750:n ja Multus U 4000-koneet.

Viisi akseliset monitoimikoneet on tarkoitettu järeän tuotannon tarpeisiin, joilta luontuvat sekä jyrsinnät että sorvaukset.

Multus B750:ssä kärkiväli on nelimetrinen, pyörintähalkaisijaa on 1050 mm ja tukilaakerin maksimi koko 700 mm. Multus U 4000-koneessa puolestaan kärkiväli on kaksi metriä. Vastakara ja alarevolveri tukevat osaltaan monipuolista tuotantoa.

Viimeiset investoinnit yrityksessä koskevat myös mm. mittaustoimintojen kehittämistä. Käytössä on mittaushuone nykyaikaisella kalustolla. Se mahdollistaa kookkaiden kappaleiden 3D-mittaukset ja yrityksen toiminnalle keskeisten hammaspyörien mittaamisen.

Aivan tuore investointi talossa on satsaus viimeistelyn alueen teknologiaan. Gleason-Pfauterin P600/800 G on hammaspyörähiomakone joka soveltuu vaativien hampaiden hiontaan.

”Investoinnit ovat kilpailukyvylle aivan keskeisiä. Monipuolinen konekanta mahdollistaa kookkaat, yhä vaativammat kappaleet, ja ylipäänsä, toiminnan kehittämisen. Ilman sitä ei pärjää”, Kimmo Taskinen toteaa.

Tuotteita yhdellä silmäyksellä. Ahmotuotteen erikoisaluetta ovat vaativat hammastukset.

Resursseja koulutukseen

Ahmotuote on ollut monessa mukana suomalaisessa teknologia-alan tuotantotoiminnassa. Eteenpäinkin matkataan luottavaisin mielin.

”Suhdanteet toki vaihtelevat, mutta näkymät jatkoon ovat edelleen vakaat.  Huolta kannamme osaavan henkilöstö riittävyydestä lähivuosina. Keskeinen asia on se, kuinka paljon ammatilliseen koulutukseen tässä maassa panostetaan. Vaikka osaavan väen tarve teknologiateollisuudessa on jatkuva – suorastaan huutava, viime vuosina koulutuksesta on hävinnyt koko ajan resursseja. Koulutuksen rahoitukseen olisi pikaisesti panostettava enemmän. Perusopetus pitää saada paremmalle tasolle”, Pertti Taskinen sanoo.

Ahmotuote Oy viettää 35-vuotisen taipaleen täyttymistä työn merkeissä. Messuilla yrityksen tapaa jälleen mm. Alihankinnassa Tampereella.

Kari Harju

Järvensivun Konepaja jalostaa sorvaustoimintojaan pirkkalassa

Järvensivun Konepaja uudistaa sorvauskalustoaan Pirkkalassa. Uutta konekantaa järeän kappalekokoluokan koneistajan tarpeisiin edustavat kaksi vaakakaraista L&L-sorvia sekä vasta-asennettu You Jin karusellisorvi.

Uusi sorvikalusto tuo uusia mahdollisuuksia järeään koneistukseen, sanoo Mikko Järvensivu. You Jin ohjauksella Veli-Matti Lappi.

Järvensivun Konepaja on pitkän linjan alihankintayritys. Juuret ovat Eero Järvensivun käynnistämässä yhden miehen ja yhden sorvin koneistustoiminnassa.

Pian 60 vuoden ikään ehtivä vuonna 1962 käynnistynyt yritys toimii edelleen samalla tontilla, mistä toiminta aikanaan alkoi. Vuodet ovat tuoneet useita tilalaajennuksia, niistä viimeisin valmistui vuonna 2013, kookas ja korkeaa tilaa runsaasti tarjoava koneistushalli.

Halli sijaitsee tiiviisti Pirkkalan lentokentälle vievän tien varressa, ja sen tunnuksena on kookas hammasratas-valokyltti, joka sujuvasti kiinnittää ohikulkijan huomion.

”Aikanaan, kun isäni tässä aloitti, seutu oli melkoista metsää. Kun Pirkkalan lentokenttä rakennettiin, tähän viereen tuli myös tämä tie, ja sen mukana monenlaista muuta yritystoimintaa”, sanoo Mikko Järvensivu, nykyinen toimitusjohtaja. 

”Yhteyksien kannalta tämä paikka on tietenkin toimiva. Tästä pääsee sujuvasti kaikkiin suuntiin.”

Ensimmäinen kappale kiinni karusellisorvissa. Päätä säätää Joni Valkonen.

Raskaan sarjan koneistaja

Maisema muuttuu, mutta tekemisen ydinajatus pysyy. Järvensivun Konepajan kohdalla se tarkoittaa raskaampaa koneistusalihankintaa. Yritys palvelee mm. koneenrakennuksen ja puunjalostusteollisuuden asiakkaitaan komponenttivalmistajana ja kokonaisuuksien toimittajana.

Tyypillisiä tuotteita ovat erilaiset voimansiirtoon liittyvät akselikappaleet, ketju- ja hammaspyörät tai nosturien osat, jotka yrityksen päämiehien kautta jatkavat matkaansa loppukäyttäjille maailman eri kolkilla.

”Teemme yksilöllisiä töitä ja tuotteiden kappalemäärät ovat usein pieniä, yksittäiskappaleista muutamiin kymmeniin, joskus ehkä satoihin. Periaatteena on, että asiakas palvellaan kokemuksella, laadulla ja tehokkuudella”, toteaa Mikko Järvensivu.

Alihankintatöiden lisäksi yrityksen palettiin kuuluu oma tuote, Eero Järvensivun aikanaan kehittämä Torni-varastointilaite, joita yritys valmistaa asiakaskysynnän mukaan.

”Hyllytyyppinen kokonaisuus sopii laajasti teollisuuden varastointitarpeisiin. Käyttäjiä on eri teollisuuden alueilla, esimerkiksi graafisen teollisuuden puolella laitteita käytetään raskaiden painotelojen varastoinnissa”, Mikko Järvensivu sanoo.

LC 3000-koneet sopivat niin istukka- kuin akselitöihinkin. Kärkiväli on kolme metriä.

Kaksi kärkisorvia

Järvensivun Konepajan toimintaa ovat sorvaukset, jyrsinnät ja poraukset, kiilaurien teot ja hammastukset. Yksi erityisosaamisala on jauhekaarihitsaus.

Töiden mukaisesti myös konekanta on laaja, ja sitä yritys uudistaa ja jalostaa toki tuotantotarpeidensa mukaan. Viime aikoina yritys on kehittänyt mahdollisuuksiaan eteenpäin aiempaa kalustoa korvaavien ja samalla uusia mahdollisuuksia tarjoavien sorvi-investointien myötä.

Yritys hankki viime keväänä kaksi kookasta taiwanilaisen L&L:n LC 38/3000 -kärkisorvia.

Ne tuovat lisää iskua kookkaan akselitavaran käsittelyyn.

”Aiemmat koneemme ovat pääasiassa istukkakoneita. Näillä järein tukilaakerein varustetuilla koneilla pystymme tekemään nyt sekä niitä että akselitavaraa. Koneet mahdollistavat näin monipuolisen materiaalin käsittelyn, ja sujuvuutta töihin tuo se, että voimme hoitaa myös poraukset näillä samoilla koneilla”, kertoo Järvensivu.

Järeiden kappaleiden käsittelyä. Neliportainen vaihdelaatikko tuo suorituskykyä töihin.

Konemerkin valinnassa olennainen tekijä oli Järvensivun mukaan ennen kaikkea koneiden neliportainen vaihdelaatikko ja sen myötä suorituskyky.

”Kun kappalehalkaisija kasvaa ja leikkausnopeus sen myötä laskee, pitää sitä momenttia löytyä, jotta kone jaksaa vääntää. Jos kara pyörii suoraan moottorin päässä, pystytään toki tiettyjä kokoja käsittelemään, mutta isoilla kappaleilla momentti ei enää tahdo riittää. Sorveja on myös kaksi-, kolmi- tai nelivaihteisia, ja tämä viimeisimmän vaihtoehdon totesimme meille sopivammaksi. Sen myötä pienilläkin kierroksilla saadaan vääntö, jolla pystytään ottamaan lastua ihan oikeasti.”

”Teettämissämme tehdastesteissä kokeilimme näillä koneilla 10 mm:n lastunpoistoa pinnasta ja 1 mm syötöllä. Se hoitui ongelmitta ja koneen ääni ei muuttunut miksikään. Se oli hyvä merkki.”

Kuten tunnuskin sen kertoo, kärkiväliltään kaksi uutta identtistä L&L -konetta ovat kolmemetrisiä. Suurin pyörintähalkaisija on 600mm.

Vuosisadan yritys. Pirkkalan yrittäjät palkitsi Järvensivun Konepajan komealla tunnustuksella Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.

Karusellisorvi pyörivin työkaluin

Järvensivun Konepaja investoi vuoden lopulla myös pystysorvauksen kalustoonsa.

”Hankimme noin vuosi sitten käytettynä You Jin pöydältään 1200 mm:n karusellisorvin, koneen, joka oli ollut vähällä käytöllä ja sen myötä myös tarkkuuksiltaan ja geometrioiltaan täysin kunnossa. Se on osoittautunut käytössä hyväksi koneeksi. Omien ja samalla muiden You Jin käyttäjien samansuuntaisten positiivisten kokemusten myötä sen rinnalle hankimme uutena toisen You Jin, nyt uuden ja hieman kookkaamman koneen. Tämä koneen pöytä on 1600 mm:n kokoinen, joten sillä mahdollistuu hieman kookkaampien kappaleiden käsittely”, Järvensivu toteaa.

Erona perinteisiin karusellisorveihin koneen varustukseen kuuluvat pyörivät työkalut sekä C-akseli, isot edut kookkaiden kappaleiden käsittelyssä.

”Raskaiden kappaleiden siirtely ja uudelleenasetus säteisporakoneelle tai aarporalle reikien poraamista varten on hankalaa ja aikaa vievää touhua. Pyörivien työkalun ansiosta nekin voidaan tehdä yhdellä koneella samassa prosessissa.”

Uuden koneen myötä Järvensivun Konepaja korvaa konekannassaan vanhemman karusellisorvin, jossa pyöriviä työkaluja ei ole.

”Aiempi kone alkoi olla ikääntynyt ja tarvitsi tekniikaltaan toistuvaa huoltoa. Uuden myötä huoltomurheet loppuivat, ja saimme tuotantoomme lisää sujuvuutta ja luotettavuutta. Uuden tekniikan avulla saamme vähemmällä vaivalla tarkempia kappaleita ja pystymme jalostamaan tuotteitamme muutaman piirun pitemmälle yhdellä yksiköllä”, kiteyttää Järvensivu.

Taiwanilaisen. Suomessa JR-Machinesin edustaman You Ji:n mallistoon kuuluu valikoima karusellisorveja eri kokoluokkiin. Järvensivun hankkiman YV 1600 ATC+C -mallin maksimi pyörähdyshalkaisija on 2000 mm ja sorvauskorkeus 1200 mm. Valmistajan ilmoittama maksimipaino halkaisijaltaan 1600 mm:n pöydälle on 8000 kg. Karatehoa kone tarjoaa 45 kW ja 18 000 Nm.

Kookas hammaspyörä hallin ulkoseinässä kertoo ohikulkijoille, mistä tuotannosta seinien sisällä on kysymys.

Vahvasti eteenpäin

Tälle vuodelle ennakoidaan suhdannerintamilla hiljaisempaa jaksoa. Järvensivun Konepaja kuitenkin luottaa vahvasti näkymiinsä. Perinteitä ja osaamista löytyy, ja moninainen asiakaskunta tuo osaltaan vakautta.

”Asiakaskuntamme on moninainen ja siihen kuluu toimijoita eri teollisuuden sektoreilta. Kokonaisvolyymistamme kaikkien asiakkaidemme osuus jää alle kymmenen prosentin. Emme ole niin kiinteästi tietyn sektorin suhdanteista riippuvaisia, jos yhdellä sektorilla on hieman hiljaisempaa, toinen vetää”, sanoo Mikko Järvensivu.

Monien muiden yritysten tapaan muutaman lisähenkilön töihin yritys voisi palkata, jos sopivia löytyisi.

”Ajanmukaisen teknologia mahdollistaa tehokkaat työt, mutta alan osaajia tarvitaan niitä käyttämään. Sen löytäminen on jatkuva haaste”, sanoo Mikko Järvensivu, joka päätyönsä eli konepajan pyörittämisen ohella hoitaa kesäisin sivutöinään Lapissa sijaitsevan lomakylänsä käytännön asioita.

”Isäni sai erään kaupan yhteydessä melkoisen nipun kelohonkia ja sai idean rakentaa mökki Sevettijärvelle. Pohjoisten kalavesien ja luonnon parissa puuhastelu aiheutti Lapin hulluuden ja kehittyi vuosien myötä niin pahaksi, että piti hommata isompi tila Sevettijärveltä, jossa on aikoinaan ollut majoitustoimintaa. Perustettiin mökkivuokrausta harjoittava lomakylä Sevetinharju. Se on harrastustoimintaa, mutta mukavaa sellaista. Se auttaa jaksamaan”, sanoo Mikko Järvensivu.

Kari Harju

Nakamura-Tome JX-250 ensiesittelyssä EMO-messuilla Hannoverissa

CNC-sorveista ja jyrsinkaralla varustetuista monitoimisorveistaan tunnettu japanilaisvalmistaja Nakamura-Tome julkaisi EMO-messuilla viimeisimmän uutuusmallinsa monitoimisorvien sarjassa.

Nakamura-Tome JX-250 on Nakamura-Tomen uusi monitoimisorvimalli.

Uutuuskone kantaa mallinimeä JX-250 ja on varustettu kahdella karalla, yläpuolisella jyrsinpäällä ja työkalumakasiinilla sekä kahdella alapuolisella työkalurevolverilla, joissa molemmissa ovat pyörivät työkalut ja Y-akselit. Koneistuskapasiteetti on Ø320 x L:1650mm ja tankokapasiteetti Ø65, 71 tai 80mm.

Ohjauksena palvelee NT Smart X (Fanuc 31i-B5) 19” kosketusnäytöllä. Uusi JX-250 on tarkoitettu monipuoliseen suursarjatuotantoon niin laippa- kuin akselityössäkin.

Kompakti jyrsinpää – NT Smart Cube


Jyrsinkaralla varustettujen monitoimisorvien yksi yleisimmistä kapasiteettia rajoittavista tekijöistä on yleisesti ollut jyrsinpään vaatima tila. Nakamura on yhdessä Fanucin kanssa valmistanut kompaktin jyrsinpään, joka kantaa nimeä NT Smart Cube.

Jyrsinpää on pituudeltaan ainoastaan 349,1mm. Tähän kompaktiin pakettiin on kuitenkin mahdutettu tehokas ja vääntävä 22/15kW (120Nm) karamoottori, joka kiertää vakiona 12.000k/min ja optiona saatavana suurnopeusversiona 20.000k/min. Toinen koneistustilaa pituussuunnassa rajoittava tekijä ovat työkalurevolverit ja nekin ovat JX-250:ssä erittäin kompaktit, vahvuudeltaan ainoastaan 80mm. Nakamura valmistaa myös kaikkien konemalliensa revolverit itse.

Koneessa on NT Smart X -ohjaus ja kompakti jyrsinpää.

Kaksirevolverisuus

Työkalurevolverin etu jyrsinpäähän nähden on erittäin nopea työkalunvaihtoaika. Kaksirevolverisuus tarkoittaa automaattisesti kaksinkertaista määrää nopeasti vaihtuvia työkalupaikkoja. Nakamuralla vakiona olevan puoli-indeksoinnin ansiosta tämä tarkoittaa 2 x 12/24 työkalupaikkaa jo pelkästään revolvereissa. Jyrsinkaraa palveleva työkalumakasiini on valittavissa 40-, 80- tai 120-paikkaisena, jolloin teoreettinen maksimi työkalupaikoille on 168kpl. Lisäksi molempien työkalurevolvereiden Z-akselin liikeradat ovat limittäiset, eli kumpikin revolveri liikkuu pituussuunnassa yli keskiön. Tämä mahdollistaa mm. sen, että toista revolveria voidaan käyttää esim. kärkipylkkänä tai tukilaakerina samalla, kun vapaalla revolverilla ja jyrsinpäällä koneistetaan ilman, että työkappaleen täytyisi olla pituudeltaan yli puolet karojen välisestä mitasta.

JX-250 on monipuolinen sorvauskeskus kahdella revolverilla.

Tukeva, värinää ehkäisevä rakenne

JX-250 on alusta pitäen suunniteltu koneeksi, jossa on jyrsinkaran lisäksi alapuoliset revolverit. Tämä ilmenee parhaiten koneen runkorakennetta tarkastellessa.

Nakamuralle tyypilliseen tapaan kaikki liikkuvat yksiköt (revolverit, jyrsinkara ja vastakara) ovat omilla johteillaan.

Nakamuran ratkaisu mahdollistaa kappaleen siirron karalta toiselle ilman, että työkalurevolverin, tai tässä tapauksessa työkalurevolverien, tarvitsee väistää tieltä pois. Sama rakenteellinen ratkaisu mahdollistaa myös sen, että koneistusvärinä johtuu Nakamurassa valurunkoon, kun taas jaettu johde jakaa myös värinän komponenttien kesken. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Nakamuralla voidaan ajaa samalla koneella esim. rouhintaa ja viimeistelypintaa samaan aikaan ilman, että rouhinnan värinä näkyisi viimeistelypinnassa.

Kuten muissakin jyrsinkaralla varustetuissa Nakamuran sorvauskeskuksissa, myös uudessa JX-250:ssä on jyrsinkara asennettu massiiviselle valupilarille, joka liikkuu kokonaisuudessaan Z- ja Y-akseleiden suunnassa. Rakenne on äärimmäisen tukeva ja ehkäisee värinöitä, eikä aiheuta jyrsinkaran roikkumista. Alarevolvereissa värinää ehkäistään Y-akselin kovilla liukujohteilla, koneen muuten ollessa lineaarijohteinen. Myös työkalumakasiini on omalla tukevalla valurautaisella alustallaan. Koneen tukevuudesta kertoo myös sen paino: 25.000kg. Koneen alan ollessa 13,8m² tämä tarkoittaa 1811kg per neliömetri, joka on varsin vertailukelpoinen lukema.

Ympäristöystävällistä käyttömukavuutta

Nakamura on siirtynyt käyttämään rasvavoitelua uusien suurikokoisten koemallien johteilla. Ratkaisu vähentää voiteluöljyn kulutusta ja pidentää osaltaan leikkuunesteen ikää, jolloin jätenesteiden kuormitus pienenee.

Myös koneen käyttäjä kiittää, kun johdevoiteluöljyä ei tarvitse lisätä enää viikoittain, vaan yhdellä rasvapatruunalla pärjää normaalioloissa noin kuukauden. Koneen hydraulipumput ovat invertterikäyttöiset, joka tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät pumput käy tarpeettomana ja tarpeettomasti. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että kone tuottaa vähemmän melua ja hukkalämpöä, sekä kuluttaa vähemmän sähköä. Käyttäjämukavuutta lisäävät myös Nakamuran uusimmat ohjelmisto-ominaisuudet, kuten ATC Maintenance Navigator, jolla työkalumakasiini saadaan vikatilanteen sattuessa palautettua automatisoidusti ilman, että konetta tarvitsee asettaa huoltotilaan ja ajaa akseleita yksitellen manuaalisesti. Nakamura-Tomen Suomen edustus: Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy.

Makrum muutti Pirkkalaan

Makrum Oy on muuttanut uusiin toimitiloihin Pirkkalan Linnakallioon. Uudet tilat tarjoavat yrityksen käyttöön 300 neliömetriä vastavalmistunutta konttori-, varasto- ja kone-esittelytilaa Tampereen läntisen ohitustien varrella.

Nyt on tilaa, toteavat Makrumin miehet. Kuvassa vasemmalta toimitusjohtaja Marno Miettinen, myyntipäällikkö Hannu Pajula ja myyntipäällikkö Ismo Hyttinen.

Makrum Oy on 2006 aloittanut konetalo. Toiminta keskittyy lastuaviin koneisiin ja edustuspalettiin kuuluu sorveja, työstökeskuksia, aarporia, jyrsinkoneita sekä erikoiskoneita monenlaisiin tarpeisiin. Yksi erikoisalue ovat lastunkäsittelyn ratkaisut.

Talon edustusmerkkejä on toistakymmentä, ja niihin kuuluvat esimerkiksi sorvivalmistaja Tornos, koneistuskeskusten tekijät Matsuura ja Fehlmann, sorvien ja koneistuskeskusten valmistaja YCM sekä XYZ, jonka tuotantoon kuuluvat sorvit ja jyrsinkoneet.

Aivan viime aikoina valikoima on laajentunut edelleen kookkaan kokoluokan konevalmistajiin. Sellaisia ovat Herkules Groupin Union Chemnitz sekä Waldrich Siegen, joiden paletissa ovat järeät avarrus- ja jyrsinkoneet.

Asiakaspalvelun ytimessä

Makrum on kehittänyt toimintaansa viime vuosina edelleen jatkuvasti syvenevän, kokonaisvaltaisen asiakaspalvelun suuntaan. Myös henkilökunta on laajentunut, uusia kasvoja talon toiminnoissa ovat Jussi Suihkonen ja Kimmo Kiprianoff.

”Emme tänä päivänä halua olla vain konemyyjä, vaan ennemminkin asiakkaamme kokonaisvaltainen kumppani koneasioissa. Haluamme olla mukana investointien alusta saakka ja edelleen aina koneen koko elinkaaren ajan. Tätä seikkaa palvelevat vahvat huoltotoimintomme, ne kattavat kaikki vaiheet alkaen koneen asennuksesta ja koulutuksesta jatkuen edelleen takuuaikaisiin palveluihin, huoltoihin, korjauksiin, varaosapalveluun, peruskunnostuksiin ja siirtoihin”, kertoo toimitusjohtaja Marno Miettinen.

”Yksi osa toimintojamme on koneiden toimintoihin liittyvä automatisointi, mikä tämän päivän tuotannolle on yhä tärkeämpi elementti. Kauttamme löytyvät tuottavimmat ratkaisut”, kiteyttää Miettinen.

Fehlmannin pystykarainen tarkkuuskoneistuskeskus Picomax 56L Top oli yksi show roomin koneista. Kuvassa vasemmalla Kimmo Kostamo Työkalu Kostamolta, oikealla Kilian Röllin Fehlmannilta. Tamperelaisen Työkalu Kostamon toimialaa ovat erikoistyökalut, muotit ja leikkaimet.

Uudet tilat, pysyvä konenäyttely

Makrum on tähän saakka toiminut Hermian tiloissa Tampereen Hervannassa.

Talon tuore siirto on muutto uusiin vastavalmistuneisiin tiloihin Pirkkalan Linnakallion alueelle, mihin on siirtynyt viime aikoina muitakin metallin konealan laite- ja palveluntarjoajia.

Uudet tilat tarjoavat yritykselle käyttöön 300 neliömetriä avaraa ja yhtenäistä toimitilaa, ja niihin sijoittuvat niin yrityksen konttoritoiminnot sekä myös huoltopalvelujen ja varastoinnin toimintoja.

Lisätilan ohella keskeinen muutos aiempaan on show room -tila edustuspalettiin kuuluvien koneiden esittelyyn.

”Hervannassa ei ollut tilaa kone-esittelyille, tosin erikoisjärjestelyin erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen oli toki mahdollisuus. Tämä uusi tila tarjoavat mahdollisuuden jatkuvaan kone-esittelyyn, minkä myötä asiakkaamme pääsevät itse konkreettisesti ja helposti tutustumaan koneisiin ja niiden ominaisuuksiin. Myös päämiehemme arvostavat tätä uutta esittäytymismahdollisuutta”, kertoo Marno Miettinen.

Makrum siirsi toimintojaan juuri valmistuneisiin tiloihin Linnakallioon loppusyksyllä ja tilat ovat nyt käytössä. Avajaisia vietetään tammikuussa.

Kari Harju

Teknologia 19-kokonaisuus Helsingissä

Teknologian ja teollisuuden messutapahtuma Teknologia 19 järjestettiin Messukeskuksessa Helsingissä 5.-7.11. Kokoaan niin näytteilleasettajien kuin kävijöidenkin määrällä mitaten kasvattanut kokonaisuus vahvistaa ensi kerralla edelleen mm. ammattiseminaarikattaustaan.

Teknologia 19 -messuilla kävi 14 558 vierailijaa, näytteilleasettajia oli mukana lähes 500, joten tapahtuma oli historiansa suurin. Lisäksi ohjelmaan kuului puheenvuoroja, paneelikeskusteluja, seminaareja, Ällistyttävät Robotit -finaali, Teknologia 19 startup-finaali sekä oheistapahtumia kuten Teknologia Foorum, OPC Day Finland -tapahtuma ja Tulevaisuuden työnantaja -teemapäivä.

Useita osa-alueita

Teknologia-messukokonaisuus koostui osa-alueista, joita olivat automaatio, elektroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, koneenrakentaminen, kunnossapito, AI ja robotiikka, kunnossapito, ICT sekä levytyö.

”Tapahtuman kävijämäärä kasvoi ja se toi Messukeskukseen juuri oikeat alan toimijat ja ammattilaiset. Olen iloinen myös siitä, että tapahtuma tuki voimakkaasti yhdistyksemme verkostoitumista”, kertoi Bosch Rexroth Oy:n toimitusjohtaja Kalle Tuohimaa, jokahyödynsi Teknologia 19 -tapahtumaa kahdessa eri roolissa, sekä näytteilleasettajana yrityksensä osastolla että edustamansa Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistyksen puheenjohtajana. Samansuuntaisesti kertoi myös mm. Robotiikkayhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Latokartano 

”Robotiikka on yhä isompi osa teknologian ammattilaisten arkea ja siksi on tärkeää, että robotiikka on monipuolisesti esillä tapahtumassa. Kuulijoita kiinnostivat asiantuntijapuheenvuorot mm. yhteistyörobotiikasta, sisälogistiikan robotisoinnista, robotisoidusta 3D-tulostuksesta ja robotiikasta terveysteknologiassa, kertoi Latokartano. Suomen Robotiikkayhdistys osallistui tapahtumaan uutena yhteistyökumppanina.

Uutta luvassa

Teknologia järjestetään seuraavan kerran kahden vuoden kuluttua, 9.-11.11.2021.

Messuilla on mukana tuolloin uusi osio Kasvu & Kumppanuus-alihankintatapahtuma. Lisäksi Teknologia 21 -messujen yhteydessä järjestetään kaksi uutta ammattiseminaaria: Teollinen Iot ja Digitalisaatio sekä T&T Teollisuuden tulevaisuus.Myös tänä vuonna ensimmäisen kerran järjestetty Tivi Future of 5G jatkuu kahden vuoden päästä. Seminaarit järjestetään yhteistyössä Alma Talentin kanssa.
Messukeskuksen teollisuustapahtumien joukko kasvaa niin ikään: Manufacturing & Materials Summit 2021on uusi konepajateollisuuden, tuotantoteknologian ja valmistustekniikan seminaari keväällä 2021. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Messukeskus, Alma Talent ja Tekniikka&Talous, ja sen yhteydessä järjestetään kaksi rinnakkaisseminaaria, joiden aiheina ovat kestävä kehitys ja kilpailukyky sekä metallitekniikka.

Kari Harju

Teknologia 19 -messuilla kävi kolmen päivän kuluessa 14 558 vierailijaa, näytteilleasettajia oli mukana lähes 500
Italialainen Top Automazioni oli mukana Levytyössä omalla osastollaan. Yritys valmistaa automaattisia, ohjauksesta oikealle tankokoolle säätyviä tankomakasiineja, jota tunnetaan hyvin myös Suomen konepajoilla. Messuosastolla oli Emiliano Palombi.
Bosch Rexroth esitteli messuilla mm, uutta anturiteknologiaa, kuten koneisiin kiinnitettävää Bluetooth-yhteydellä toimivaa SCD-anturimoduulia. Lineaari- ja kokoonpanotekniikka kuului niin ikään osaston kiintopisteisiin.
Messujen osa-alueita automaatio, elektroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, levytyö, koneenrakentaminen, kunnossapito, AI ja robotiikka, kunnossapito sekä ICT. Salhydro oli mukana Hydrauliikassa ja pneumatiikassa laajalla tuotepaletilla.
Sujuvaa materiaalinsiirtoa. Messuilla ensiesittelyssä olleet Agilox-automaattitrukit ovat uusimpia teknologioita hyödyntävä itsenäisetsi toimiva älyohjattu ratkaisu varastologistiikkaan. Suomen edustus Posicraft.
Machinery esitteli messuilla mm. uutta Jouanel-edustustaan. Jouanelin paletissa ovat levyleikkurit ja arkki- ja rainalinjat. Machineryn miehet ryhmäkuvassa vasemmalta Arto Iivonen, Toni Mäkelä, Mika Wendell, Kari Raivonen ja Sami Vornanen.
Robotiikkaa messuilla oli mukana moneen lähtöön. Wisematic toimittaa joustavia automaatioratkaisuja pitkälle räätälöityinä asiakkaidensa tarpeisiin, ja paletissa ovat mm. kuvan yhteistyörobotit, 6-akseliset robotit sekä robottisolut.
Levytyön kookkain kone: Trutekniikka esitteli messuilla Trumpfin teknologiaa, ja mukana osastolla oli TruBend 5000-särmäyspuristinsarjan malli TruBend 5170. Puristusvoima monipuolisessa koneessa 1700 kN, taivutuspituus vakiona 3230 mm, optio 4250 mm.
AM-palvelua Lahdesta: Materflow on digitaalisten valmistuspalveluiden tarjoaja. Yritys on toiminut muovin alueen tulostajana pitkään, ja nyt yritys toimii myös metallin tulostuksen alueella. Messuilla osastolla oli perustaja/toimitusjohtaja Timo Peltonen.
Teknologia 19-kokonaisuuteen kuului erittäin vahva puheenvuoro, paneelikeskustelu- ja seminaarianti. Puheenvuoroja ja tietokuja pidettiin useilla lavoilla messualueella. Softabilityn Mikko Luukkosen teemana olivat Viesti-etätukijärjestelmän mahdollisuudet.
Teknologia 19:sta levytyössä oli mukana Wihuri Oy Tekninen kauppa osastollaan. Teemana olivat mm. Mazakin laserit. Loppuvuonna toimituksessa on useita Mazak-lasertoimituksia, kertoivat osastolla Petteri Pehkonen ja Matti Ranta.

Startup-kilpailuvoitto Skillgrowerille

Messujen yhteydessä järjestetyn startup-kilpailun voitti Skillgrower, joka on kehittänyt matematiikan oppimista helpottavan oppimissovelluksen. 10 000 euron arvoisen stipendin lahjoitti Suomen Messusäätiö.

Skillgrower on opettajien kehittämä palvelu, ja se on suunniteltu toimimaan kaikilla laitteilla älypuhelimet mukaan lukien. Yhdessä opiskelijoiden kanssa kehitetty oppimissovellus haluaa innostaa matematiikan opiskeluun myös vapaa-ajalla ja kotona.
”Suuri osa oppilaista, erityisesti pojista, alisuoriutuu matematiikan opinnoissa koulussa. Skillgrower poistaa oppimisen esteitä huomioimalla jokaisen oppijan henkilökohtaisia tarpeita esimerkiksi kasvattamalla oivalluksien määrää opiskelussa, tuomalla merkityksellisyyttä pelillisyyden avulla ja antamalla jokaiselle henkilökohtaisen oppimispolun”, sanoo Skillgrowerin perustaja Pasi Savola.
Startup-kilpailun finaalissa oli Skillgrowerin lisäksi viisi muuta startupia: konenäön ja tekoälyn sovelluksiin keskittynyt Delicode, lämpöenergiaa hyödyntäviä lattiakaivoja kehittelevä Ensavetec, digitaalisiin sote-palveluihin erikoistunut Huoleti, teknologiankehityspalveluita sensoriteknologioissa ja signaalinkäsittelyssä tarjoava Meluta ja konenäköön perustuvia AR-sovelluksia kehittävä VimAi.

Tuplasti tandemilla – Indexin sorviuutuuksia esittelyssä

Index-Traub on esitellyt uusia sorvimalleja. Uusi tuplakarallinen C200 tandem esiteltiin EMO:ssa, samoin uudet B500/ TNA400-mallit. Lisäksi Index lanseerasi tapahtumassa MS 32-6 monikarakoneen. Lisäksi esillä olivat iXWorld-laajennukset.

Index B500 on uusi sovellus B-400-sorvimallista.

Kaksi on enemmän kuin yksi. Siihen perusajatukseen perustuu Indexin C200 -sorvin pohjalta kehitetty kaksoiskarallinen tandem -versio. Sen myötä esimerkiksi pääkaralla tehtävät koneistukset voidaan tehdä samanaikaisesti tuplana, ja tuottavuuttahan ratkaisu toki lisää sopivalla työkappaleella. Isoimmat hyödyt liittyvät suurempien sarjojen valmistukseen.

Kuten perusmallissakin, tuplakarallisessa tandemissa on kolmen samanaikaisen työstön mahdollistavaa revolveria, jossa on 5 työkalunpidinpaikkaa. INDEX C200 tandemiin on saatavilla myös tuplapitimet sekä kiinteille että pyöriville työkaluille.

Tangonsyöttöä varten koneelle on kehitetty MBL52-tankomakasiini, millä voidaan koneen idean mukaisesti syöttää koneelle kahta tankoa samanaikaisesti. Valmiiden kappaleiden poisto hoituu samanaikaisesti, koska tarttujia on kaksi.

Index C200-tandemin ohjaus on toteutettu Siemens S840D sl:llä, joka yhdessä 18,5 tuuman kosketusnäytön kanssa muodostaa perustan käyttövalmiille INDEX iXpanel – i4.0 -käyttöjärjestelmälle. Viimeksi mainittua voidaan käyttää koneen sujuvaan integrointiin nykyaikaisessa digitalisoituvassa ympäristössä.

C200 tandem on Indexin C200-sorvin kaksoiskarallinen ratkaisu.

Monikarakone Index MS 32-6

Index tunnetaan hyvin myös monikarakoneiden valmistajana, ja yhden uuden mallin tälle alueelle valmistaja lanseerasi myös Hannoverissa. MS32-6 sopii tarkkojen sorvausosien sarjatuotantoon enintään 32 millimetrin tangosta. Kone on monipuolisesti konfiguroitavissa, ja tuttu edestä aukeava rakenne tuo ergonomiaa käyttöön. Työkaroja koneessa on kaikkiaan kuusi ja niiden nopeudet enimmillään 8 000 1/min. Kaksi ristiluistia X- ja Z-akselein sekä lisäksi C- ja Y-akselit pyörivin työkaluin tarjoavat erittäin laajan ja joustavan valikoiman mahdollisuuksia eri tyyppisiin koneistuksiin koneella.

B500- ja TNA500

Myös Index B400- ja TraubTNA400 -sorvisarjan laajennus esiteltiin EMO-messuilla.

B500 ja TNA500 ovat sarjan uudet versiot.

Perusta, runko sekä johderakenne on koneissa yhteinen ja sarjan kaikki neljä konetta ovat varustettavissa myös vastakaralla. 500-mallien pää- ja vastakarat ovat kuitenkin yhtä kokoluokkaa 400-malleja suurempia.

400-mallien A8/A6-karayhdistelmän sijasta A11/A8-karat merkitsevät Indexin mukaan 40% lisäystä tehoon ja vääntöön. Vastakarakoneet on varustettu vakiona 12-paikkaisella työkalurevolverilla, ja uutta on nyt mahdollisuus valita VDI30-pidinten sijasta myös VDI40-pitimet, jotka sallivat isomman sorvaushalkaisijan ja mahdollistavat suuremman vääntömomentin käytön.

Koneet voidaan varustaa tankomakasiinilla, ja ensi vuodesta alkaen mahdollistuu niiden yhdistäminen myös täysautomatisoidun tuotannon mahdollistavan iXcenter-robottisolun kanssa.

Nyt EMO:ssa Index esitteli C100-sorvimalleja iXcenterillä varustettuina.

Myös kokonaan uusi monikarakone Index MS32-6 lanseerattiin Hannoverissa.

Uusia ratkaisuja digitaaliseen integraatioon

Indexin EMO-osastolla Hannoverissa oli esillä seitsemäntoista konemallia. Koneiden ja tekniikoiden lisäksi osaston keskeinen teema oli tuotantotoimintojen integraatio iXWorld-kokonaisuuden kautta.

iXWorldin IoT-alusta iX4.0 on ratkaisu toimintojen digitointiin, appeja ovat esim. häiriöistä ilmoittava AlarmMessenger sekä käytönseurannan Status Monitor. Heinäkuusta lähtien iX4.0-portaalista on ollut tarjolla myös starttipaketti iX4.0 go.

iXshop on puolestaan iXWorldin hankintaportaali, jonka kautta voidaan hankkia mm. työkalupitimiä, lisävarusteita kiinnityslaitteita, varaosia ja raaka-aineita, ja iXservices on palveluportaali koneiden ylläpitoon kolmansien osapuolien toimittamat koneet mukaan lukien.

Kari Harju

Kytölä Instruments tehostaa automaatiota – koneistusteknologiaa eri kokoluokkiin

Kytölä Instruments jatkaa tuotannon kehitystoimiaan Muuramessa. Automaatioon vahvasti panostavan yrityksen investointikokonaisuuden keskiössä ovat tuotannon eri kokoluokkia palveleva panostus uuteen sorvauskeskusteknologiaan ja koneistussolun uudistus kahden uuden koneistuskeskuksen ja solun FPC-konttiratkaisun laajennuksen myötä.

Kytölä Instruments Oy on moderni ja samalla perinteikäs kotimainen mittauslaitteiden suunnittelija, valmistaja ja kehittäjä. Olli Kytölä perusti yrityksen vuonna 1945.
Kytölä kehittää, valmistaa ja myy tarkkuusinstrumentteja teollisuuden ja laitevalmistajien virtauksenmittaus-, valvonta- ja säätötarpeisiin.

Tuotteet toimitetaan globaaleille markkinoille ja tärkeimmät sovellusalueet löytyvät sellu- ja paperiteollisuudesta, energiantuotannosta, kemianteollisuudesta, kaivoksista, metalliteollisuudesta sekä maatalouteen liittyvistä sovelluksista. Suoraa vientiä on 70 prosenttia tuotannosta, välillisesti mennään yli 90 prosentissa.

Nakamura-Tomen NTY3-100-koneet koneistavat kahdella karalla ja kolmella revolverilla. Tuotannon lisä aiempaan on merkittävä, kertoo Jarmo Tuohimetsä.

Uutta sorvausteknologiaa

Tällä hetkellä noin 100 henkilöä työllistävä Kytölä Instruments toimii Muuramessa kalustolla, mihin kuuluu mm. yli 20 CNC-työstökonetta.

Sarjakoot ovat usein pieniä tai keskisuuria ja variaatiota on paljon, yhdestä kappaleesta muutamaan tuhanteen.

Tuotannon kalustoa päivitetään parhaillaan sekä kapasiteettia lisäävässä että aiempaa kapasiteettia korvaavassa ensi vuoteen eli 2020 ulottuvassa investointikokonaisuudessa.

Sen osana talossa on investoitu hiljattain mm. levynleikkauksen toimintoihin.

Koneistuksen puolella uutta teknologiaa edustavat talon kapasiteettia pienemmän kokoluokan kappaleiden tuotannossa laajentava uusi sorvauskeskus tankoautomaatiolla ja koneistuksen tuotantosolun kehittäminen kahden uuden koneistuskeskuksen ja FPC-konttijärjestelmän laajennuksen myötä.

”Uusi teknologia lisää tuottavuutta ja on olennaisen tärkeää kilpailukyvyn varmistamiselle. Automaatiohan näissä on olennainen asia, sen lisääminen tuotannossa on tavoitteemme”, kertoo tuotantopäällikkö Jarmo Tuohimetsä.

Kaksi uutta vaakakaraista DMG Mori NHX-4000 -konetta toimii kokonaisuudessa Fastemsin FPC-konttiratkaisun kanssa.

Sorvauskaluston osalta laajennus on investointi japanilaisvalmistajan Nakamura-Tomen uuden sukupolven NTY3-100-sorvauskeskukseen, joka on talossa nyt toinen saman mallin kone.

NTY3 -100 on ulkoiselta kooltaan kompakti kaksikarainen ja kolmirevolverinen sorvi, ja kaikki revolverit on varustettu Y-akselilla. Kokoonpanonsa myötä sorvi mahdollistaa koneistuksen kummallakin karalla samanaikaisesti, ja Y-akselit revolvereissa lisäävät tuottavuutta.

Sekä vanhempi, että uudempi kone on varustettu tankoautomaatiolla.

”Kyseessä on meidän tankokokoihimme hyvin sopiva kone. Hyvät kokemukset jo aiemmilta vuosilta ja erityisesti tuosta pari vuotta käytössämme olleesta koneesta sekä toki mm. tuttu ohjaus vaikuttivat siihen, että hankimme viereen toisen saman mallin koneen. Huolto toimii läheltä, Suomen edustaja Lindberg toimii muutaman kilometrin päässä”, sanoo Tuohimetsä.

Investointikokonaisuuden osana päivitettiin kookkaan tuotannon koneistussolu uusin konein ja FPC-ratkaisun laajennuksen myötä.

”Näillä koneilla tuotanto on nopeutunut merkittävästi. Keskimäärin puhutaan 20-30 prosentin lisästä näiden koneiden myötä, parhaimmillaan kappaleajoista on lähtenyt pois yli puolet vanhoihin kappaleaikoihin verrattuna. Yksi lisärevolveri ja nopeat pikaliikkeet, työkalunvaihdot ja asetukset saavat aikaan.”

”Nakamura-Tomen koneet ovat täysöljykoneita. Se lisää osaltaan niiden käyttöikää”, toteaa Jarmo Tuohimetsä.

Tuotantojärjestelmän päivitys

Toinen investointikokonaisuuteen kuuluva kehitysaskel on satsaus toiseen segmenttiin, eli talon kookkaampaa kappaletuotantoa palvelevan koneistussolun suorituskykyyn.

Sen myötä kaksi DMG Morin vaakakaraista NHX 4000-koneistuskeskusta korvaa konekalustoa joustavan tuotannon valmistusjärjestelmässä, jossa Fastemsin konttityyppinen FMS-järjestelmä FPC palvelee kahta koneistuskeskusta.

”Solun koneet kävivät jo iäkkäiksi, ja toisaalta alan teknologia on kulkenut viime vuodet lujaa eteenpäin. Kyseessä on samassa paketissa laitepäivitys ja samalla suorituskyvyn nosto uuden teknologian myötä”, kertoo Tuohimetsä.

”Suorituskyvyn osalta yksi keskeinen seikka on uusien koneiden työkalukapasiteetti. Kun aiemmissa keskuksissa työkalupaikkoja oli 60, uusissa on 240. Tämä on iso lisäys järjestelmän suorituskykyyn. Koska kaikkiaan erilaisia valmistustoimintoja järjestelmässä on yli 300, työkaluvalikoiman laajennus nopeuttaa olennaisesti solun tuotantoa.”

NHX 4000-koneet ovat vielä DMG Morin mallisarjan ns. toisen sukupolven koneita, rakenteeltaan jämeriä ja suorituskyvyltään vahvoiksi suunniteltuja koneita, mutta toisaalta ulkoiselta kooltaan kompakteja laitteita. Ulkoinen koko koneissa on hieman yli 11 neliömetriä. Suorituskykyä merkitsevä pikaliikenopeus 60m/min saakka ja 1.2 g kiihtyvyys. Vakiokaran kierrokset ovat 15 000 1/min. Jykevä 70 mm:n kararipustus tuo vakautta.

Solun nopeutta ja siten tuottavuutta lisää edelleen järjestelmän aiemmin 24-paikkaisen FPC:n päivitys. Sen yhteydessä FPC:n kapasiteettia nostettiin lisäämällä kokonaisuuteen uusi kontti, jossa on kaksitoista kuormalavapaikkaa. Yhteensä lavapaikkoja on siis 36.

Uuden sukupolven NTY3-100:n ohjaus on NT Smart X.

Kasvun tunnelmissa

Tuotannon tehokkuutta lisäävä investointiprojekti Kytölällä jatkuu edelleen. Mm. tuotteiden lopputestauksen laitteistoa uudistetaan.

Hiljattain Muuramessa on satsattu myös merkkausteknologiaan.

Näkymät eteenpäin viime vuosina vahvasti kasvaneella yrityksellä ovat vahvat.

”Pari viime vuotta on ollut vahvaa lentoa. Olemme kasvaneet hallitusti, ja markkinointi on tehnyt hyvää työtä. Asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen panostamme vahvasti, ja tuotekehityksen toiminnot ovat vahvistuneet viime aikoina vahvasti myös rekrytoinnein niin hydrauliikka- kuin mekaniikkasuunnitteluunkin. Sen myötä saamme uusia tuotteita markkinoille. Se on yrityksen kehitykselle keskeinen asia.”

”Rekrytoinnit muutoin mm. koneistuksen puolelle ovat hoituneet suhteellisen mukavasti. Koulutamme pohjakoulutuksen saaneet kiinnostuneet ja potentiaaliset henkilöt täällä itse esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kautta. Yhteistyö Jyväskylän ammatillisten oppilaitosten kanssa on toiminut hyvin. Sinänsä väen vaihtuvuus on pientä ja työurat meillä pitkiä, mutta uuttakin väkeä tietenkin tarvitaan.”

FPC mahdollistaa osaltaan nopean tuotannon. Lavapaikkoja kokonaisuudessa nyt kaikkiaan 36.

Eteenpäin Kytölällä tähyillään luottavaisena.

”Koska toimimme kansainvälisesti, suhdanteet toki vaikuttavat, mutta markkinoiden maantieteellinen jakautuminen tasapainottaa kokonaiskuvaa. Markkinamme ovat eri alueilla, viime aikoina Pohjois-Amerikka ja Aasia ovat kehittyneet meille suotuisasti”, toteaa Jarmo Tuohimetsä.

Kari Harju

EMO Hannover 2019, osa 2

Metallin koneiden ja laitteiden kansainvälinen messutapahtuma EMO järjestettiin Saksan Hannoverissa 16.-21.9. Kuuden päivän näyttely esitteli alan uutuudet tutun massiivisella kattauksella. Seuraavassa Konekuriirin kuvakatsauksen toinen osa.

Kari Harju

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »