Seinäjokelainen Vaski Group Oy laajenee ostamalla Hyvinkäällä toimivan Pivatic Oy:n. Kaupan myötä Vaski jatkaa asemansa vahvistamista teollisuudessa ja pyrkii huippuosaamiseen valmistuksessa ja innovoinnissa.
Molempien yritysten tilauskanta vuodelle 2024 on yli 11 miljoonaa euroa ja fuusion jälkeen yritysten yhdistetty liikevaihto on yli 25 miljoonaa euroa. Vaski Groupissa tulee työskentelemään noin 100 henkilöä.
Vaski jatkaa kelankäsittelylaitteiden valmistamista Pivaticin keskittyessä ohutlevyn lävistys- ja taivutuslinjojen valmistukseen.
Vaski Groupin omistaja Michael Mansour on tyytyväinen kauppaan: ”Vaski on kasvanut merkittävästi viimeisen neljän vuoden aikana ja olen innoissani tästä yhdistelmästä, joka luo uuden markkinajohtajan kelalinjajärjestelmiin tuomalla Pivaticin 50 vuoden osaamisen osaksi Vaski Groupia.”
”Olen erittäin tyytyväinen tästä fuusiosta, joka luo Groupille merkittäviä synergioita. Yhdessä olemme markkinajohtaja kelalinjajärjestelmissä ja tavoitteenamme on kasvaa merkittävästi tulevina vuosina ohutlevytyöstökoneiden järjestelmätoimituksissa”, lisää Pivaticin toimitusjohtaja Jan Tapanainen.
Vuonna 2023 yli 18% Vaskin liikevaihdosta kohdistettiin tutkimus- ja kehitystoimintaan, mikä osoittaa Vaskin sitoutumisen teknologian edistämiseen. Sitoutumalla innovaatioon ja laatuun, Vaski Group aikoo hyödyntää asiantuntemustaan Pivaticin kehittämisessä ja vahvistaa sen tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Sekä Vaski että Pivatic ovat vakiinnuttaneet asemansa kansainvälisinä yrityksinä ja yli 90% tuotteista viedään ulkomaille. Vaski on perustettu 2015 alun perin Rodstein-nimellä. Pivatic puolestaan juhlii ensi vuonna 50-vuotisjuhliaan.
Samaan Groupiin. Kuvassa vasemmalla Vaskin Michael Mansour, Pivaticin Jan Tapaninen oikealla.
Kolmen messun kokonaisuus – Konepaja, Nordic Welding Expo ja 3D & New Materials – keräsi tänä vuonna Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen yhteensä 6708 messukävijää valmistavasta teollisuudesta sekä alan oppilaitoksista.
Lukumäärään ei ole laskettu mukaan näytteilleasettajien edustajien määrää. Päänäytteilleasettajina tapahtumassa oli 236 yritystä.Messujen kävijämäärä kasvoi 7 prosentilla.
Plootu Fennica
Teknologiateollisuus ry jakoi Plootu Fennica -ohutlevytuotteiden suunnittelukilpailussa palkinnot seuraavasti: Vuoden ohutlevytuote – Teollisuussarjan voittaja: Pekka Koivukunnas, innovaattori, Innovaatiopalvelu Koivukunnas Oy; Jukka Mikkonen, teollinen muotoilija, Stadilo
Muotoilusarjan voittaja: Netta Kandelin, muotoilija: Oppilaitossarjan kunniamaininnat LAB ammattikorkeakoulu, Lahden muotoiluinstituutti, Savonia-LAB ammattikorkeakoulu, Lahden muotoiluinstituutti.
Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys jakoi vuoden Hitsaushuippu-palkinnot seuraaville, Hitsaava yritys – Vahterus Oy, Hitsausalan tarkastustoiminnan kehittäjä – Trueflaw Oy, Hitsauskouluttaja – LUT Hitsaustekniikka. Paras Artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä: 2022 Sakari Penttilä – Älykkään hitsauksen mahdollisuudet ja hyödyntäminen (HT 6/2022). 2023 Esa Jääskeläinen – Hitsausrobotti – turhake vai tuotannon tehostaja (HT 5/2023) Lasertyöstetty huipputuote 2024: Laserhitsatut prosessiputket ja putken osat – OSTP Finland Oy Ab
Hitsauksen SM
Hitsauksen SM-kilpailut käytiin messujen aikana. Kilpailun järjesti Suomen Hitsausteknillinen yhdistys. Kärkikolmikko: 1.Teemu Laitinen SAKKY, Kuopio, 2 Nuutti Tikkanen JEDU, Nivala, 3 Lauri Mutka SAKKY, Varkaus. Palkintokolmikon lisäksi kisaan osallistuivat Jeremia Hautamäki JEDU, Nivala, Adam Kontiokari VAMIA, Vaasa, Oskari Leskelä OSAO, Oulu, Tomi Rahja JEDU, Kalajoki, Joona Viitanen SEDU, Lapua.
Konekuriirin huhtikuun numerossa 4/2024 kuvallista antia tämän vuoden messuilta. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään vuonna 2026.
Wihuri Oy Tekninen Kauppa ja maailman johtaviin työstökonevalmistajiin kuuluva japanilainen Yamazaki Mazak ovat tehneet menestyksekästä yhteistyötä Suomessa jo 30 vuotta. Pitkää yhteistyötä saatiin jo juhlistaa hienolla merkkipaalulla, kun viime vuoden lopulla Wihuri toimitti Suomeen tuhannennen Mazakin lastuavan CNC-koneen.
30-vuotisen juhlavuoden kunniaksi yritykset esittelevät kaksi Mazak-konetta niihin saumattomasti integroiduin automaatiojärjestelmin näyttävällä yhteisosastollaan Konepaja 2024 –messuilla. Viimeisimpään Mazakin Smooth-teknologiaan on mahdollista tutustua koneiden lisäksi myös useiden ohjaussimulaattoreiden ja ohjelmistojen avulla.
Lisäksi viime vuodet vahvasti kasvanut Wihurin työstökonehuolto esittelee osastolla uusia palveluitaan. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävillä Konepaja-messuilla 19.–21.3. ovat asiakkaita palvelemassa Mazakin, RoboJobin ja Wihurin asiantuntijat.
CV5-500 ja MA-25/400 – helppo ensiaskel automaation hyödyntämiseen
Mazak CV5-500 -koneistuskeskus on edullinen 5-akselinen pystykarainen koneistuskeskus, joka on tarkoitettu ensiaskeleeksi moniakselityöstön maailmaan, ja niitä on myyty lukuisille erikokoisille konepajoille ensimmäiseksi 5-akselikoneeksi.
Koneen tukevan siltatyyppisen rungon alle on rakennettu kahdesta päästä tuettu kehtopöytä, jonka runko kallistuu 220 astetta ja pöytälevy pyörii 360 astetta lineaariakseleiden ympäri. Tukevan rakenteen ja tehokkaan ohjausjärjestelmän ansiosta vaativatkin työkappaleet pystytään työstämään tarkasti useammalta tahkolta yhdellä kiinnityksellä tai kaikilla viidellä akselilla yhtäaikaisesti. Wihurin messukone on varustettu tehokkaalla 18 000 kierroksen HSK-karalla, mittasauvoilla ja 48-paikkaisella työkalumakasiinilla.
Suurin CV5-500 -koneella työstettävä kappale on halkaisijaltaan 500 mm ja korkeudeltaan 320 mm. Messukoneeseen on saumattomasti integroitu belgialainen RoboJobin valmistama MA-25/400- automaatiojärjestelmä, jossa on Fanuc-robotti ja kappalepöytä, jolta työkappaleita voidaan panostaa ja purkaa koneen automaattisesta sivuovesta.
CV5-500:n etuoveen on jälkiasennettu Wihurin oma automaattikäyttöinen ovimekanismi, jonka ansiosta etuoven kautta voidaan edelleen panostaa ja purkaa kappaleita käsin täysin esteettömästi. Koneessa on työpöydän läpi kulkeva paineilmaliitäntä ja pöydän päällä Schunkin valmistama nollapistekiinnitin ja automaattinen työkappaleen kiinnitin robottipanostusta varten.
Sorvauskeskus QUICK TURN 250MSY on varustettu RoboJob TA-25/200 -robottijärjestelmällä ja TOP Automazioni Magic -tankomakasiinilla.
QUICK TURN 250MSY, TA-25/200 ja TOP Automazioni Magic – monipuolinen tuotantosolu
QUICK TURN 250MSY on monipuolinen sorvauskeskus pyörivillä työkaluilla, Y-akselilla ja kahdella karalla. Kappaleita voidaan syöttää koneeseen joko käsin, RoboJob TA-25/200 -robottijärjestelmällä tai tankomakasiinin kautta.
Helppokäyttöisen RoboJob-järjestelmän ohjaus tapahtuu suoraan sorvin käyttöpaneelista. Kaksoistarttujalla varustetun Fanuc-robotin käsittelykyky on 25 kg ilman tarttujaa ja esimerkiksi 2 x 7,3 kg, jos tarttujassa on kappale molemmin puolin kiinni. Halkaisijat voivat olla 25 – 200 mm.
Robotilla voidaan myös poistaa tangosta ajetut kappaleet hellävaraisesti ulos koneesta.
Kaksikaraisen messukoneen varustukseen kuuluu myös apukaran kärkipylkkätoiminto, jolloin karaa voidaan tarvittaessa käyttää hallitusti tukikärkenä akselimaisille kappaleille. Modernissa sorvauskeskuksessa on lisävarusteena saatavissa oleva Smooth Energy Dashboard -toiminto, jolla kappalekohtaista energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä voidaan seurata ja optimoida.
Koneen ympäristökuormitusta vähentävät myös esimerkiksi rasvavoidellut johteet ja kuularuuvit, jolloin leikkuunesteen vaihtoväli on tyypillisesti paljon pidempi verrattuna öljyvoideltuihin koneisiin.
Wihurin käyttökouluttajat esittelevät messuosastolla uusimpia MAZATROL-ohjauksia ja ohjelmistoja.
Wihuri Oy Teknisen Kaupan työstökonehuolto esittelee uusia palveluitaan
Wihurin Työstökoneet -liiketoiminta-alue panostaa strategiansa mukaisesti vahvasti jälkimarkkinointipalveluiden kasvattamiseen. Kenttähuoltoon on tehty useita uusia rekrytointeja viime vuosien aikana ja uusia asiakaslähtöisiä palveluita tuotteistetaan koko ajan lisää.
Viimeisimpiä lisäyksiä palvelutarjontaan ovat esimerkiksi työstökoneenkäyttäjien ODR-huoltokoulutukset, koneiden kalibroinnit ja Double Ball Bar -mittaukset. Huollon toimihenkilöt kertovat uusista palveluista ja mahdollisuuksista messuosastolla. Paikalla ovat myös kaikki Wihurin käyttökouluttajat, jotka esittelevät uusimpia MAZATROL-ohjausjärjestelmiä ja muita Mazak-asiakkaille tarkoitettuja hyödyllisiä ohjelmistoja. www.machinetools.wihuri.fi
Otsikkokuva: Pystykaraista 5-akselista CV5-500 -koneistuskeskusta palvelee helppokäyttöinen RoboJob MA-25/400 -automaatiojärjestelmä.
Konekuriirin numero 3/2024 on ilmestynyt. Tiivis paketti koneasiaa, alan uutisia, investointiartikkeleja. Ja totta kai, messumeininkiä on mukana – Tamperelaista Konepajan, Nordic Welding Expon ja 3D & New materials- tapahtumien muodostamaa Pajan Trilogia-kokonaisuutta alustetaan monin tavoin. Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet sekä tuoreet uutiset tässä ja nyt. Konekuriiri – kannattaa lukea!
Nurmijärvellä toimiva Flexmill Oy valmistaa pinnanviimeistelyn huippuautomaatiota prosessitehokkuuden ja myös ympäristön ja työturvallisuuden huomioonottavin erikoisratkaisuin. Yritys räätälöi hiljattain asiakkaalleen automatisoidun hiontasolun, missä ilmanpuhdistus ja jäähdytysnesteen suodatusjärjestelmän kapasiteetti mitoitettiin tarkoin ympäristön ja työturvallisuuden näkökulmasta. Etuja ovat jäähdytysnesteen selvästi pidempi käyttöikä ja hyvä ilmanlaatu.
Flexmill Oy:n toimisto- ja tuotantotilat sijaitsevat hyvien yhteyksien päässä Nurmijärvellä.
Flexmill Oy on suomalainen Mirka Oy:n omistama yritys, joka on erikoistunut tarjoamaan innovatiivisia automaatio- ja robottiratkaisuja pinnanviimeistelyyn mm. metalliteollisuudelle. Kuluneiden 25 vuoden aikana yritys on kasvanut yhdeksi alansa johtavista korkealaatuisten tuotteiden ja palveluiden tarjoajista asiakkailleen.
Merkittävinä referensseinä mainittakoon kansainväliset suuret lentokoneteollisuudelle suihkuturbiinimoottoreita ja laskeutumistelineitä valmistavat yritykset. Toimituksia on kertynyt myös meri- ja konepajateollisuudelle mm. potkurinlapojen sekä hitsattujen rakenteiden hiomiseen.
Toiminnan kehittäminen ja yhteistyö
Flexmill kehittää aktiivisesti sekä prosessiosaamistaan että työkaluteknologiaansa. Näin taataan kilpailukykyiset kokonaisratkaisut maailman markkinoilla.
Senior Robotics Engineer Jaakko Tenhunen Flexmilliltä ja tuoteryhmäpäällikkö Kai Myrskog Dormatecin erikoisvalmisteisen öljysumusuodattimen edustalla. Työkalut voidaan ladata ennakkoon robotille vaihtoa varten ja keskeytyksettömän tuotannon varmistamiseksi. Laitteisto ohjelmistoineen on Flexmillin itse suunnittelema.
”Kehitystyöntuloksena olemme patentoineet uniikkeja ratkaisuja mm. työkalujen ja hiontatarvikkeiden automatisoituun vaihtoon liittyen. Tämä onkin erityisen tärkeää sovelluksissa, joissa kuluvan hiontamateriaalin ikää mitataan minuuteissa ja robotin työkiertoa tunneissa”, kertoo Senior Robotics Engineer Jaakko Tenhunen Flexmilliltä.
Yksi esimerkki Flexmill Oy:n onnistuneesta projektista yhteistyössä toimittajansa Oy Maanterä Ab:n kanssa, on asiakkaalle toimitettava suuri automatisoitu hiontasolu. Solussa syöttö tapahtuu sen edustalla olevasta panostusasemasta, josta kappaleet nostetaan automaattisesti hiontasoluun.
Solussa kappaletta liikutellaan ja pidellään suuren robotin avulla, kahden prosessirobotin hioessa ja vaihtaessa työkaluja automaattisesti tarpeen mukaan Flexmill Oy:n itse kehittämällä järjestelmällä.
Dormatecin ilmansuodatinlaitteistossa on useita suodattimia, joiden vaihtotarpeen voi havaita hyvin näkyvillä olevista painemittareista. Putkistot ovat järeitä ja kovaa käyttöä kestävät. Jäähdytysnesteelle on oma liikuteltava suodatinlaitteistonsa, johon on rakennettu riittävä kapasiteetti palvelemaan juuri kyseistä projektia.
Korkea vaatimustaso, asiakaspalvelu ja vastuullisuus
Maanterä tarjosi Flexmillin uuteen automaatiosoluprojektiin suurikokoista Dormatec-ilmanpuhdistusratkaisua ja jäähdytysnesteen suodatusjärjestelmää, jonka kapasiteetti oli mitoitettu erityisesti tätä projektia varten.
”Flexmillillä oli jo ennestään hyviä kokemuksia korkean vaatimusten asiakkaidensa kanssa vastaavista ratkaisuista, ja me kykenimme tarjoamaan tähän projektiin soveltuvan kokonaisuuden sujuvasti”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Kai Myrskog Maanterältä.
”Maanterän maahantuomien ja toimittamien laitteiden hyödyt olivat juuri sitä, mitä Flexmillin asiakkaat enenevässä määrin odottavat, kuten jäähdytysnesteen selvästi pidempi käyttöikä ja hyvä ilmanlaatu automaatiosolussa, jonne henkilöstön on mentävä säännöllisesti. Molemmat ratkaisut ovat vastuullisia ympäristön, energian käytön sekä työturvallisuuden ja viihtyvyyden osalta.”
Hiontarobotti vaihtaa karan ja hiomapään automaattisesti työkaluille tarkoitetusta karusellista.
Sen lisäksi, että Flexmill on sitoutunut innovaatioihin, se on myös sitoutunut tarjoamaan korkeimman tason asiakaspalvelua. Yritys tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa ymmärtääkseen heidän tarpeensa ja kehittääkseen räätälöityjä ratkaisuja, jotka täyttävät heidän erityisvaatimuksensa.
Kestävää kehitystä
Sitoutuminen laatuun, innovaatioihin, asiakastyytyväisyyteen ja myös kestävään kehitykseen on tehnyt yrityksestä luotettavan kumppanin yrityksille ympäri maailmaa. Flexmillin sitoutuminen kestävään kehitykseen on tärkeä osa yrityksen toimintaa.
Kestävä kehitys on yhä tärkeämpää järjestelmien toimittajaa valittaessa, ja Flexmill ottaa tämän huomioon suunnittelussaan. Esimerkkeinä kestävän kehityksen huomioimisesta Flexmillin suunnittelussa ovat yrityksen mukaan vaikkapa energiaa säästävät toiminnallisuudet, jäähdytysnesteen pidempi käyttöikä, LED-valaistus, paineilman painetaso ja työturvallisuuskysymykset. Juuri näiden asioiden huomioimisesta on uudessa solussakin pitkälti kysymys.
Flexmill Oy
Automaatio- ja robottiratkaisut pinnanviimeistelyyn
Toimipaikka Nurmijärvi
Automatisoitu Flexmill-hiomasolu, missä mukana Dormatec-ilmanpuhdistusratkaisu ja jäähdytysnesteen suodatusjärjestelmä. Maahantuoja Oy Maanterä Ab
Konekaupassa viime vuosi alkoi lujalla vauhdilla, mutta loppuvuodesta sitten tunnelmat kääntyivät tunnetusti hieman toisenlaiseen kulmaan. Tämän vuoden mittaan kirkastuu jälleen, toteaa Teknisen Kaupan Liiton metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja, Cron-Tekin toimitusjohtaja Petri Järvinen.
Viime vuosi teollisuudessa ja konekaupassa kaksijakoinen.
Alkuun mentiin lujaa, sitten vauhti hiljeni.
”Viime vuonna konemyynti oli verrattain hyvällä tasolla alkuvuodesta ja lastuavien koneiden myynti oli lähellä jopa edellisvuoden lukemia. Kesää lähestyttäessä konemyynti kasvoi ripeästi ja ylitti jopa edellisvuoden myynnin, sanoo Petri järvinen.
Tämän johtui siitä, että teollisuuden asiakkaiden työtilanne oli jatkunut pääsääntöisesti hyvänä ja varsinkin suuremmilla konepajoilla oli edelleen ponteva tilauskanta.
Konekaupan hyvä tilanne jatkui syyskuun loppuun asti, ja jopa paremmin kuin edellisvuonna.
Koneiden toimitusajat sekä rahdit palailivat hiljalleen normaaleiksi Keski-Euroopan maantiekuljetuksia lukuun ottamatta.
”Vuoden viimeinen neljännes oli odotetusti huomattavasti vaatimattomampi tilaussaannissa markkinan rauhoittumisen takia. Yritysten investointitahti hidastui selkeästi ja päätösten tekeminen oli varovaista. Projekteja siirrettiin muun muassa rahoituksen kiristymisen myötä. Asiakaskunnan polarisaatio jatkoi kasvamistaan”, Järvinen sanoo.
Petri Järvinen ennakoi tälle vuodelle vauhdittuvaa kehitystä niin teollisuuden toimintoihin kuin sitä kautta konekauppaankin. Odotukset tälle vuodelle ovat varovaisen optimistiset.
”Torjuntavoitto”
Toki haasteitakin oli myös alkuvuonna, maailman kriisit ja talouden kehitys heijastuivat myös meille, mutta toisaalta aiempi vahva kehitys kannatteli vuotta eteenpäin.
”Viime vuoden alku sujui konepajoilla erilaisista kriiseistä huolimatta suhteellisessa myötätuulessa. Tätä avitti konepajojen huomattavasti parempi tilauskanta verrattuna muihin toimialoihin Suomessa, mutta vuoden loppua kohden tilanne muuttui konepajoissakin haastavammaksi.”
”ELY-keskusten haasteet heidän pitkittyneissä päätösten teko prosesseissa viivästyttivät useissa tapauksissa PK-konepajojen investointipäätöksiä. Myös korkotason nousun jatkuminen alkuvuodesta aiheutti erinäisiä spekulaatioita ja varsin moni jäi odottamaan korkojen nousun tasaantumista ennen investointipäätöstä. Olihan jo vuodesta 2016 aina 2022 puoliväliin asti totuttu, että markkinakorot (euribor) olivat miinuksella. Loppuvuodesta tämä tilanne kuitenkin parani ja myös korot laskivat ja vakiintuivat”, sanoo Petri Järvinen.
Teollisuuden ja konekaupan haasteista huolimatta kokonaisuutena viime vuosi oli niin teollisuudessa ja konekaupassa kuitenkin suhteellisen myönteinen.
”Kokonaisuudessaan konekaupassa päästiin lähelle edellisvuoden myyntiä, joten tilanne oli vähintäänkin tyydyttävä ”torjuntavoitto” konemyynnin osalta”, sanoo Järvinen.
Myönteistä virettä
Uusi vuosi on alkanut ja työt ovat hyvässä vauhdissa. Tälle vuodelle Petri Järvinen ennakoi vauhdittuvaa kehitystä niin teollisuuden toimintoihin kuin sitä kautta konekauppaankin.
”Odotukset tälle vuodelle ovat varovaisen optimistiset ja useampia isoja investointeja on menossa päätökseen. Myös tuotannon kotiuttamisen odotetaan jatkuvan sekä energiaan ja latausinfraan liittyvien tuotteiden valmistuksen arvioidaan kasvavan merkittävästi.”
”Tammikuun tahmeuden jälkeen tilanne alkaa konepajoissa hiljalleen paranemaan ja maaliskuun loppuun päästessä tilanteen uskotaan olevan jo huomattavasti miellyttävämpi ja siitä eteenpäin positiivinen vire jatkuu”, sanoo Järvinen.
Myös korot ovat taittuneet laskuun, mikä helpottaa nyt velallisten tilannetta ja parantaa yritysten kannattavuutta.
’”Euroopan keskuspankin odotetaan aloittavan ohjauskorkojen laskut viimeistään kesällä, ja markkinakorkojen lasku jatkunee vielä pitkälle ensi vuoden puolelle. Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta oli viime vuoden alussa ennätyskorkealla ja huolimatta viime vuoden tasaisesta laskusta, se oli vuoden lopussakin silti edelleen hyvällä tasolla. Uudet tilaukset viimeisellä neljänneksellä antoivat uskoa jälleen tulevaan vuoteen.
Tehokkuus edellä
Mihin teollisuus sitten parhaillaan investoi?
Konekaupassa investoinnit jatkuvat edelleen selvästi tehokkuus edellä.
”Korvausinvestoinnit ovat pari pykälää ”fiksumpia” ja siten tuottavampia kuin edellispolven teknologia ja kapasiteetin lisäyksessä ovat poikkeuksetta automaatioratkaisut mukana. Uudet koneet ovat myös energiatehokkaampia, joten ne tukevat kestävää kehitystä”, sanoo Petri Järvinen.
Investointeja alalla on monenlaisia ja ne liittyvät myös messureissuihin ja sitä kautta uuden teknologian mahdollisuuksien analysointiin messuympäristössä. Ja siihen on nyt mahdollisuuksia lähiaikoina mm. Tampereella.
”Lähiajan tärkeä investointi konepajayrityksille on nyt tuoda henkilöstönsä maaliskuussa Tampereelle Konepaja-messuille. Kokonaisuus käsittää Konepaja, Nordic Welding Expo sekä 3D & New Materials tapahtumat ja esillä on ”Pajan trilogia – Kone, Hitsi ja 3D”. Tervetuloa tutustumaan uusimpiin laitteisiin ja teknologioihin sekä vaihtamaan ajatuksia ja päivittämään kuulumisia. Positiivista pöhinää ja tiukkaa tekniikkaa on tarjolla!”, kannustaa Petri Järvinen.
Kari Harju
Kuvateksti: Petri Järvinen ennakoi tälle vuodelle vauhdittuvaa kehitystä niin teollisuuden toimintoihin kuin sitä kautta konekauppaankin. Odotukset tälle vuodelle ovat varovaisen optimistiset.
Konekuriirin numero 2/2024 on ilmestynyt. Suomen konepajojen ajankohtaisjulkaisun helmikuun numero on täyttä koneasiaa, teknologiaa, alan uutisia, investointiartikkeleja eri puolilta tätä avaraa kotimaata, mm. Nurmijärveltä, Salosta, Ähtäristä ja Turusta. Konemarkkinoiden kiinnostavimmat uutuudet sekä tuoreet uutiset tässä ja nyt. Konekuriiri – kannattaa lukea!
Antti-Teollisuus Oy lisää edelleen automaatiota tuotantoprosesseissaan. Uusi investointi, laserleikkauksen, lävistyksen ja muokkauksen yhdistelmäkone, ja samalla toteutettu varastojärjestelmän modernisointi lisäävät valmistuksen tuottavuutta, vähentävät kädenjälkiä ja mahdollistavat pitkälle automatisoidun ohutlevytuotannon vuorokauden ympäri.
Antti-Teollisuus on Salon Kuusjoella valmistava ohutlevynkäsittelijä. Yrityksen päätuotteita ovat modulaariset viljankuivurit ja viljasiilot, joita yritys räätälöi asiakaskohteisiin ja -ympäristöihin Suomeen ja maailmalle.
Kookas kokonaisuus. Amada EML 2515 AJ PDC -yhdistelmäkone korvaa aiempaa levytyökeskusteknologiaa Antti-Teollisuuden CS-tuotantolinjalla Kuusjoella.
Toinen tuotesektori on varsin toisenlainen ja liittyy meriteollisuuteen.
Yritys valmistaa hytinovia laivoihin, lähinnä risteilijöihin ja niiden toimittajana yritys on kookas toimija maailmanlaajuisesti. Markkinaosuutensa maailman risteilylaivojen ovitoimituksista yritys laskee noin 40 prosenttiin.
Yritys oli mukana hiljattain Turun telakalta purjehduksille lanseeratussa maailman suurimman risteilijän Icon of the Seasin ovitoimituksissa.
Maille ja merille
Antti-Teollisuus lähti liikkeelle Antti Isotalon perustamasta sepänpajasta vuonna 1952 ja perheyritys on toiminut maatalouden tuotteiden parissa koko historiansa ajan.
Ohjaus uudessa yhdistelmäkoneessa on Amadan AMNC 3i. Kameravarustus mahdollistaa sujuvat näkymät ohjaukselta tuotantoalueelle. Ohjauksella operaattori Ari Tuominen sekä tuotantopäällikkö Antto Ilmanen.
Nykytuotteitaan yritys tekee niin kotimaan markkinoille kuin ulkomaille.
”Viljan käsittelyyn ja kuivaukseen on tarvetta tietenkin kaikkialla. Viime aikoina olemme keskittyneet Suomen lisäksi Euroopan markkinoille, aiemmin idän suuntakin oli isossa osassa toimituksissamme. Kauemmaskin toimituksia olemme tehneet”, kertoo toimitusjohtaja Kalle Isotalo.
Meriteollisuuden palvelu yrityksellä on nuorempaa toimintaa, se kehittyi asiakaslähtöisesti vähitellen toiseksi tuoteryhmäksi 1990-luvulta lähtien. Kuten maatalouden tuotteissakin, hytinovet tehdään asiakkaan toiveiden ja kohteen mukaan konfiguroiden räätälöiden tiettyjen standardimoduulien pohjalta.
”Usein ovia tarvitaan yhteen kohteeseen lukuisa määrä erilaisia. Yhdessä laivassa voi olla jopa satoja erilaista ovea, kokonaismäärän yltäessä lähes viiteen tuhanteen oveen. Niiden suunnittelussa ulkoinen olemus tulee sitten sovittaa muihin vaatimuksiin mm. turvallisuusasioihin liittyen. Noin 400 000 ovea olemme vuosien mittaan toimittaneet”, Isotalo kertoo.
Antti-Teollisuus tekee liikevaihtoa 25 miljoonan euron tasolla ja tuotannosta keskimäärin kaksi kolmasosaa on kuivureita. Viennistä tulee kokonaispotista puolet. Yritys työllistää Kuusjoen tuotannossa noin 130 henkilöä.
Tehoja automaatiolla
Sekä kansainvälisessä viljankuivurien ja siilojen valmistuksessa että meriteollisuuden ovivalmistuksessa tekijöitä maailmalla riittää ja siksi omat vahvuudet täytyy hakea ja toteuttaa tietenkin tarkasti.
Yhdistelmä mahdollistaa levyjen leikkauksen, lävistys- ja muokkausoperaatiot sujuvasti yhdessä kokonaisuudessa. Työalueen koko on 3050×1525 mm.
Antti-Teollisuus hakee vahvuuksia osaamisestaan, pitkälle viedystä asiakaskohtaisesta suunnittelustaan mm. materiaalinkulutus ja ympäristöystävällisyys huomioiden sekä tehokkuudesta, mikä monessa kohdin tänä päivänä tarkoittaa tuotannon automaatiota.
Tuotannon osalta Antti-Teollisuus on hyödyntänyt automaatiota pitkään. Ensimmäinen varastojärjestelmä yrityksen käyttöön toteutettiin jo 1980-luvun lopulla.
Tuotantolinjoja on yrityksen käytössä useita, ja hiljattain niistä yksi keskeinen valmistuskokonaisuus muokattiin nykyiskuun uusien investointien myötä. Sen myötä vuonna 2009 käyttöönotetulla Amada CS-linjalla toiminut levytyökeskus korvattiin uudella yhdistelmäteknologialla.
Linjan uutena ytimenä talon laserleikkaus- ja lävistyskapasiteettia lisää nyt eteläisen Suomen ensimmäinen Amada EML 2515 AJ -yhdistelmäkone, mikä on optiona varustettu myös PDC-työkalunvaihtoautomaatilla.
Koneen yhteyteen hankittu työkalunvaihtoautomaatti laajentaa työkalupaikkojen määrää ja helpottaa raskaiden työkalujen käsittelyä.
”Linjan levytyökeskus oli hyvin palvellutta, mutta jo ikääntynyttä kalustoa, jonka korvasimme uudemmalla teknologialla. Ajamme linjalla ohuita, pääasiassa sinkittyjä materiaaleja ja näimme prosesseja yhdistävän yhdistelmän hyvänä ratkaisuna. Kokonaisuus vähentää edelleen kädenjälkiä tuotannossamme, lisää tuotannon tehokkuutta ja mahdollistaa pitkälle automatisoidun tuotannon 24/7-tyyppisesti”, Isotalo sanoo.
Nykyteknologiaa yhdessä paketissa
Amada EML 2515 AJ PDC on paketti ajanmukaista tuotantoteknologiaa. Koneessa on Amadan oma 3kW:n kuitulaserlähde, mikä leikkaa 6 mm:n vahvuisia materiaaleja. Koneella voidaan leikata niin typen, hapen kuin taloudellisesti paineilmankin avulla.
”Meille tämä paineilmaleikkaus oli kiinnostava piirre, sitä hyödynnämme leikkaustöissä ilman muuta”, sanoo Isotalo.
Rakenteeltaan kone on O-runkotyyppinen ja servomoottoritekniikka hoitaa lävistykset. P&F (Punch & Form) -vakiomekanismin myötä 30 tonnin ylhäältä alas suuntaavan voiman lisäksi tuottaa 16 tonnin iskun alhaalta ylöspäin. Näin koneella voidaan valmistaa kappaleeseen myös korkeita muotoja 22 millimetriin saakka.
Yksi kiintoisa piirre on myös vakiovarustukseen nouseva ja laskeva harjapöytä alarevolverin keskellä ja reunoilla. Se pitää levyjen alapinnat naarmuttomana.
Erilaisia käyttöä helpottavia automatiikkatoimintoja koneessa on monia. Yksi keskeinen automatisoitu toiminto on työkalunvaihto. Se eliminoi manuaalivaihtoja ja lisää myös työkalukapasiteettia, sen myötä luonnistuu työkalupaikkojen laajennus 44 vakiopaikasta aina 220 paikkaan saakka. Ohjaus koneessa on uuden sukupolven AMNC 3i.
Antti-Teollisuuden tuotteita ovat modulaarisesti toteutetut viljankuivurit, josta esimerkkejä on tarkasteltavana Kuusjoella yrityksen näyttelytiloissa, ja laivojen ovet. Kaksi erilaista tuoteryhmää tasapainottaa toimintaa, kertoo toimitusjohtaja Kalle Isotalo.
Loppusyksystä asennetun yhdistelmäkoneen hankinnan yhteydessä Antti-Teollisuus modernisoi kokonaisuuden CS-varastojärjestelmän. Automaatio, ohjelmistot ja kuluvat osat uudistettiin. Samalla lisättiin varastopaikkoja.
Kone- ja laiteinvestoinnit ovat jatkumoa Antti-Teollisuuden pitkän linjan tuotannon kehitystyöhön ja ne vahvistavat osaltaan yrityksen jatkonäkymiä.
”Tältä vuodelta odotamme nyt paljon. Viime vuosi oli meille varsin haastava erityisesti maatalouden alueella yleisestä taloustilanteesta johtuvien kysynnän muutosten takia. Talouden tilanne kohenee kuitenkin vähitellen ja kevät on maatalouden puolella kehityksen ja investointien aikaa, ja aloittelemme uutta kautta hyvissä tunnelmissa. Uusi teknologia mahdollistaa osaltaan nopeat reagoinnit”, Kalle Isotalo sanoo.
CNC-automaatioratkaisuja tuottava Fastems Oy ja Tampereen yliopisto ovat solmineet laaja-alaisen, strategisen kumppanuussopimuksen seuraavaksi viideksi vuodeksi.
Sopimuksessa määritellään kokonaisvaltainen kumppanuus, johon kuuluu esimerkiksi henkilöstön kehittämistä, uusien osaajien kouluttamista, tutkimusyhteistyötä ja liiketoimintaymmärryksen lisäämistä. Tampereen yliopisto ja Fastems ovat jo ennestään omistaneet yhdessä FMS Training Center -koulutusympäristön, jonka kehittämistä jatketaan entistä määrätietoisemmin tutkimus- ja kehitysympäristönä.
Osaamisen kehittäminen yhteistyössä
Strategisen kumppanuussopimuksen merkitys on Fastemsille monialainen. Tutkimustoiminnan vahvistaminen mahdollistaa uusien näkökulmien ja kyvykkyyksien saamisen tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mikä on tärkeää alalla, jossa teknologia kehittyy jatkuvasti. Kumppanuussopimuksen myötä halutaan edistää myös henkilöstön strategisesti tärkeän osaamisen kehittämistä siten, että se palvelee Fastemsin tulevaisuuden kasvutavoitteita. Lisäksi yhteistyö tulevaisuuden osaajien rekrytoinnissa nähdään merkittävänä.
”Tampereen yliopisto on jo nykyisin Fastemsille olennaisen tärkeä yhteistyökumppani niin tulevaisuuden osaajien kouluttajana kuin tulevaisuuden teknologioiden kehittäjänäkin. Tämä strateginen kumppanuussopimus mahdollistaa entistä syvemmän ja systemaattisemman yhteistyön sekä osaamisten kehittämisessä että tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamisessa. Uskon, että yhteistyön avulla voimme osaltamme vahvistaa sekä Fastemsin että Tampereen seudun kasvua ja kilpailukykyä”, kommentoi Fastemsin toimitusjohtaja Mikko Nyman.
Tutkimus ja koulutus liiketoiminnan tukena
Tampereen yliopiston tavoitteena on nyt solmittavan kumppanuussopimuksen myötä oppia enemmän Fastemsin liiketoiminnasta ja siitä, miten tutkimuksen ja koulutuksen avulla pystytään tukemaan yrityksen tavoitteita. Kumppanuuden myötä yliopisto saa tietoa yrityksen aidoista haasteista ja sitä kautta voi kehittää omaa toimintaansa tukemaan paremmin erilaisten yritysten tarpeita.
”Uskomme laaja-alaisen yhteistyön kautta molempien osapuolien saavan merkittävästi enemmän hyötyjä kuin pistemäisten hankkeiden kautta saataisiin”, kertoo Tampereen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluiden johtaja Pauli Kuosmanen.
Yhteistyön malleja yrityksille
Tampereen yliopiston yritysyhteistyö on kansainvälisesti arvioitu Suomen parhaiten toimivaksi ja yhteistyön malleja kehitetään jatkuvasti. Yliopisto korostaa verkostoitumisen kautta saatavia etuja ja yhteistyö eri toimijoiden välillä tuottaa hyötyä kaikille osapuolille. Strategisten kumppanuuksien avulla yliopisto pystyy ymmärtämään kumppaneidensa tarpeita ja näin auttamaan tulevaisuuden liiketoimintahaasteissa paremmin. Tampereen yliopistolle on arvokasta päästä tekemään tutkimusta aitojen, yritysten tarpeista nousevien aiheiden parissa. Tavoitteena on, että kumppanit hyötyvät yliopiston monitieteisyydestä ja saavat myös uusia näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen yllättävistäkin näkökulmista.
Kuva: Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen ja Fastems Oy:n toimitusjohtaja Mikko Nyman allekirjoittivat laajan strategisen kumppanuussopimuksen organisaatioiden kesken. Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Vuonna 2016 perustettu autonomisen merenkulun elosysteemi käynnistyi vuonna 2016 ja vaikuttanut sen jälkeen merkittävällä tavalla autonomisen merenkulun edistämiseen. Seuraava vaihe on keskittyä tuomaan oma panoksensa entistä vahvemmin kansainväliseen sääntelytyöhön.
One Sea syntyi maailman johtavien meriteollisuuden yritysten näkemyksestä, että autonominen merenkulku on tulevaisuuden ratkaisu, jonka toteuttamiseksi tarvitaan globaalia yhteistyötä. Johtavista valmistajista, digitaalisten ratkaisujen tarjoajista sekä automatisoitujen ja autonomisten järjestelmien operaattoreista muodostunut One Sea -ekosysteemi käynnistettiin vuonna 2016.
Sen operoijaksi valittiin neutraali toimija DIMECC ja ekosysteemi sai merkittävää rahoitusta Business Finlandilta.
Iso kasvupotentiaali
Business Finland tunnisti aikoinaan autonomisen merilogistiikan valtavan kasvupotentiaalin meriteollisuudelle ja näki Suomen meriteknologian voimatekijänä johtamassa autonomisen merilogistiikan kehitystä.
”On ilahduttavaa nähdä, miten ekosysteemin rakentamiseen suunnattu rahoituksemme on tuottanut tulosta ja Suomen asema autonomisen merenkulun johtajana on vahvistunut. Johtoasema merkitsee uusia vientimahdollisuuksia suomalaisyrityksille”, Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola kertoo.
Ekosysteemiä perustamassa olleen VTT:n Safe and connected society -tutkimusalueen johtaja Sauli Eloranta pitää merkittävänä, että Suomi on edelläkävijä uusien innovaatioiden käyttöönotossa.
”Tulevaisuutta muuttavien ideoiden takana seisominen ja niihin uskominen on avain menestykseen. Yhteistyöllä saadaan visiot elämään”, Eloranta sanoo.
Panos kansainväliseen sääntelyyn
Autonomisen merenkulun teknologinen kehitys eteni nopeaa vauhtia testivaiheista aina kohti suurempaa valmiutta edetä toteutukseen ja tuotteiden tuomiseen markkinoille. Vuonna 2019 One Sea -ekosysteemin jäsenet tunnistivat, että maailmanlaajuisen sääntelyn ja standardoinnin hitaus oli suurin hidaste autonomisen merenkulun edistämiselle.
Tätä muutosta ajamaan perustettiin One Sea -yhdistys. Se oli valmis kasvamaan ulos DIMECCin ekosysteemimallista vuonna 2023 ja jatkaa maailmanlaajuista toimintaansa edistäen autonomisen merenkulun toteuttamista ja sen edellytysten luomista.
”DIMECCin tehtävänä on luoda uutta liiketoimintaa ja mahdollisuuksia sille rakentamalla yhteistyötä. Aloitimme ekosysteemitoimintamme One Sean kautta ja sittemmin olemme olleet synnyttämässä kuutta muuta ekosysteemiä. Uudessa maailmassa liiketoiminta rakennetaan lähtökohtaisesti monitoimijaisten ekosysteemien kautta ja One Sea on siitä hieno kasvuesimerkkimme”, DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala sanoo.
Puheenjohtaja Eero Lehtovaara korostaa, että One Sea -yhdistyksen seuraava vaihe on keskittyä tuomaan oma panoksensa entistä vahvemmin kansainvälisen sääntelytyöhön.
”One Sea haluaa olla keskeinen vaikuttaja maailmanlaajuisessa sääntelyssä, jotta saadaan luotua puitteet autonomisen ja automatisoidun merenkulun toteuttamiselle”, Lehtovaara sanoo.
KONEKURIIRI 