HT Laser Oy vahvistaa koneistuspalveluitaan ostamalla vieremäläisen Debomix Oy:n koneistusliiketoiminnan. Kaupan myötä HT Laserin palvelukseen siirtyy 17 työntekijää. Myös Debomixin toimitilat siirtyvät HT Laserin käyttöön.
HT Laser Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä siirtyvät 17 työntekijää. Debomix Oy:n toimitilat sijaitsevat HT Laser Oy Vieremän toimitilojen läheisyydessä. Debomix Oy:n toimitilat siirtyvät HT Laser Oy:n käyttöön.
Liiketoimintakauppa edustaa jatkumoa HT Laser Oy Vieremän tehtaan työlle arvoketjun vahvistamiseksi ja optimoimiseksi.
”Kauppa vahvistaa asemaamme markkinoilla paitsi paikallisesti Pohjois-Savossa myös valtakunnallisesti koko Suomessa. Saamme kaupassa loistavaa täydennystä koneistuspalveluihimme niin osaamisen kuin konekannankin osalta. Toivotan Debomix Oy:n henkilöstön lämpimästi tervetulleeksi osaksi HT Laser –perhettämme, lähdemme innokkaasti ja yhteistyössä kehittämään toimintaamme tavoitteenamme kannattava kasvu”, HT Laser Oy:n toimitusjohtaja Markus Lehti kommentoi.
”HT Laserin kanssa solmittu liiketoimintakauppa oli hyvä ratkaisu alueellisen kehittämisen ja työpaikkojen kannalta,” Debomix Oy:n yrittäjä Jarmo Saastamoinen tiivistää.
Vuonna 2021 HT Laser investoi yhteistyöyritys PP-maalaukseen ja vuonna 2022 yritys vahvisti hitsauskapasiteettiaan ostamalla Karsteel Oy:n liiketoiminnan.
Kuva ylhäällä: Vasemmalla HT Laser Oy:n toimitusjohtaja Markus Lehti ja oikealla Debomix Oy:n yrittäjä Jarmo Saastamoinen. Kuva HT Laser Oy
Teollisuuden palveluyhtiö Prohoc Oy laajentaa osaamistaan teollisuuden automaatioliiketoiminnassa ostamalla CML Automation Oy:n koko osakekannan. CML Automation Oy jatkaa liiketoimintaa itsenäisenä Prohoc Oy:n tytäryhtiönä.
CML Automation Oy on tunnettu osaamisestaan valmistavan teollisuuden automaatio- ja ohjausjärjestelmien, sekä ohjelmistoratkaisujen toimittajana vuosikymmenten kokemuksella. Yhtiön erikoisosaamista on etenkin konepajojen FMS-järjestelmien, työstökoneiden ja varastoautomaatiojärjestelmien ohjaus- ja automaatiojärjestelmien modernisoinnit, sekä uusien järjestelmien toteutukset. Yhtiöllä on pitkä kokemus Suomen konepajateollisuuden luotettavana toimittajana tunnetun Camline -brändin alla ja asiakkaisiin kuuluvat monet tunnetut konepajayritykset ja alihankintasektori valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Kokonaisvaltaista palvelua
”Prohoc on kasvattanut viime vuosina osaamistaan vaativien työstökone- ja FMS-järjestelmien kunnossapidon ja kehityksen palveluissa, etenkin mekaniikan ja sähkön osalta. Automaatio-osaamisen vahvistaminen on luonnollinen jatkumo tälle kehitykselle ja nyt kykenemme tarjoamaan asiakkaille kokonaisvaltaisempaa palvelua, kun kriittinen järjestelmien automaatio- ja ohjausjärjestelmäosaaminen, sekä näitä tukevat Camline ohjelmistoratkaisut saadaan samaan palvelutarjoomaan.
Yhdessä CML:n kanssa voimme tarjota asiakkaille kokonaisvaltaisempaa palvelua sisältäen vaativat työstökone, FMS- ja varastojärjestelmien toteutukset ja modernisoinnit. CML:n erityisosaamista on integroida tuotantolaitteet- ja järjestelmät tehtaiden tuotannonohjaus- ja toiminnanohjausjärjestelmiin, sekä varmistaa laitteiden ja järjestelmien käytettävyys modernisoimalla vanhat PLC- ja automaatiojärjestelmät tämän päivän tekniikan mukaiseksi. Näemme runsaasti mahdollisuuksia etenkin teollisuuden vanhentuvien ohjausjärjestelmien modernisointiliiketoiminnassa, ja Prohocin kyky toteuttaa projekteja kansainvälisesti tukee tämän liiketoiminnan kasvattamista.” Toteaa Prohoc Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Manner.
Pitkä yhteistyö
Prohoc on tehnyt yhteistyötä CML:n kanssa aikaisemmin projekteissa ja tämän omistusjärjestelyn myötä yritysten toisiaan tukeva teollisuuden palvelutarjoama saadaan asiakkaille helpommin tarjottavaksi. CML Automation Oy saa Prohocista omistajan, joka tuo yhtiöön voimavaroja ja osaamista kasvuun, sekä tukea projektien ja isompien kokonaisuuksien toteuttamiseen.
”On hienoa nähdä CML Automation Oy:n siirtyvän seuraavaan kehitysvaiheeseen. Olen ylpeä siitä miten olemme osaavan henkilöstömme kanssa saaneet kehitettyä yhtiöstä alallamme tunnetun ja luotettavan osaajan. Prohocin kanssa yhteistyö on sujunut aikaisemmin hyvin ja niin asiakkaamme kuin henkilöstömme tulee varmasti näkemään positiivisia mahdollisuuksia osana Prohocin teollisuuden palveluliiketoimintaa.” Toteaa CML Automation Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Kari Vaittiniemi, joka jatkaa yhtiön toimitusjohtajana.
Prohoc Oy on vaasalainen teollisuuden palveluyhtiö, joka toimii kansainvälisesti projektijohtamisen, käyttö- ja kunnossapitopalveluiden ja valmistavan teollisuuden palveluiden tuottajana.
CML Automation Oy on lappeenrantalainen valmistavan teollisuuden ohjaus-, automaatio- ja ohjelmistoratkaisujen toimittaja, jolla on vuosikymmenten kokemus alan luotettavana erikoisosaajana ja Camline ratkaisujen toimittajana.
Yrityskaupan jälkeen Prohoc Oy konsernissa on noin 400 työntekijää globaalisti ja liikevaihtoa noin 40M€.
Kokenut levyteknologioiden asiantuntija Jani Sillanpää on liittynyt Vossin myyntitiimiin.
Jani Sillanpää
Jani on toiminut n. 30 vuotta erityisesti särmäyskoneiden parissa: niiden valmistuksesta, huollosta, peruskunnostuksesta aina kone- ja työkalumyyntiin asti. Vossilla Jani tulee keskittymään erityisesti edistyneiden belgialaisten LVD levytyökoneiden, automaation sekä LVD CADMAN -ohjelmistojen tarjoamiseen. Niiden lisäksi Jani tarjoaa mm. Timesavers hiomakoneet, Faccin taivutuskoneet ja CMA kierteityskeskukset.
Oi suvi suloinen! Kesä on saapunut ja Konekuriirin kesäkuun-elokuun numero 6/2025 ilmestynyt. Täyttä koneasiaa suven kuvioihin, uutta teknologiaa, uutisia sekä investointiartikkeleita. Konepajateollisuuden kiinnostavimmat uutuudet, ajankohtaisartikkelit sekä tuoreet uutiset. Koko kesäksi, tässä nyt. Lue!
Peltitarvike Oy:n toiminta laajentuu, kun Keravan Teräsmiehet Oy liittyy yrityskaupan myötä osaksi perheyritystä Peltitarvikkeen sisaryhtiönä.
Keravan Teräsmiehet Oy on erikoistunut ohutlevyosien ja kokonaisuuksien valmistukseen alihankintana kone- ja laitevalmistajien tarpeisiin. Vuonna 1965 perustettu Peltitarvike Oy kotimaisten kattokaivojen, linjakuivatuskourujen sekä kattoturvatuotteiden valmistaja.
Yritysten mukaan kaupan myötä molemmat yhtiöt pystyvät tarjoamaan asiakkailleen entistä monipuolisempia palveluita sekä vahvistamaan ohutlevytuotteiden valmistuksen osaamistaan.
Pitkällä kokemuksella
Keravan Teräsmiehillä on yli 30 vuoden kokemus sekä omien ohutlevytuotteiden, kuten jakokeskusten runko-osien ja koteloiden, valmistuksesta että alihankintapalveluiden tuottamisesta.
Tällä hetkellä noin 70 % Keravan Teräsmiesten tuotannosta on suoraa alihankintaa. Yritys on tehnyt merkittäviä investointeja noin 5300 m2 tuotantotiloihinsa ja tällä hetkellä tuotannon konekantaan kuuluvat muun muassa levytyökeskukset, laserleikkurit ja särmäysrobotti, mahdollistaen tehokkaan ja laadukkaan tuotannon.
Peltitarvike Oy:nn toimitusjohtajan Kristian Bärlundin mukaan yrityskauppa yhdistää kaksi vahvaa metalliteollisuuden toimijaa, joilla on yhteensä lähes vuosisadan kokemus ohutlevytuotteiden valmistuksesta. Samalla se vahvistaa molempien yhtiöiden asemaa luotettavana, kotimaisena metalliteollisuuden kumppanina.
”Peltitarvikkeella ja Keravan Teräsmiehillä on vahva perheyrityskulttuuri, samanlainen arvomaailma ja pitkät perinteet metalliteollisuudessa,” toteaa Bärlund, Peltitarvike Oy:n toimitusjohtaja ja yksi kolmesta omistajaveljeksestä.
Toiminnot jatkuvat kuten aiemminkin
Yrityskaupassa Keravan Teräsmiesten omistaja vaihtuu, mutta Sami Tamm jatkaa yrityksen toimitusjohtajana kuten aiemminkin. Yrityksen toimintaan ja henkilöstön asemaan omistajanmuutoksella ei ole vaikutusta.
”Teräsmiesten ja Peltitarvikkeen omistajien välinen samanhenkisyys ja yhtenevä arvomaailma luovat pohjan erinomaiselle tulevaisuudelle. Tämä painoi vaakakupissa lopullisessa päätöksenteossa, kun valitsimme uutta omistajaa,” kertoo Sami Tamm.
Toukokuun koneuutiset – Konekuriiri 5/2025 on ilmestynyt. Tiivis paketti kevään teknologiauutuuksia, konemarkkinoiden ja -yritysten ajankohtaisuutisia ja investointiartikkeleita sekä tietoa tulevista tapahtumista. Jep, toukokuun Konekuriiri – Täyttä Koneasiaa – kannattaa lukea!
Kun Suomesta tuli Naton jäsen, avautuivat myös järjestön hankintamarkkinat toden teolla suomalaisyrityksille. Perustieto Nato-hankintojen mahdollisuudet ja prosessit, esimerkit ja työkalut olivat ytimessä Alihankinta goes Nato -seminaarissa Tampereella maaliskuulla.
Nato-hankinnat ovat perustaltaan julkisia kilpailutuksia ja hankintojen kokoluokka on useita kymmeniä miljardeja vuosittain. Parhaillaan ne kiinnostavat yhä laajemmin myös suomalaistahoja.
Hankintoihin mukaan pääseminen edellyttää tiivistä oman alan osaamista, kapasiteettia ja usein verkottumista, vahvaa ymmärrystä alkuun monimutkaisen tuntuisista hankintaprosesseista. Osaltaan ymmärrystä prosesseista sekä tietoa ja työkaluja teemaan tarjoavat erilaiset tapahtumat, kuten Tampereen maaliskuun tapahtuma.
PVLOGLE:n hankinta-alan toimialapäällikkö, DI Taina Hurme taustoitti hankintamenettelyjä.
Tietoa ja caseja
Tampereen Alihankinta goes Nato-tapahtumassa teemaa avasi Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen puheenvuorot. PVLOGL:n esikuntapäällikkö, eversti Jari Riihimäki, PVLOGLE:n hankinta-alan toimialapäällikkö, DI Taina Hurme ja PVLOGL:n apulaisosastopäällikkö ja majuri Raine Pölönen esiintyivät.
Teemoina olivat Puolustusvoimien hankinnoista vastaavan Logistiikkalaitoksen toiminta Nato-aikana ja sen hankkeiden verkkosivusto Hilma, sekä Naton logistiikka- ja hankintavirasto NSPA (Nato Support and Procurement) ja sen hankeviestintä. NSPA tukee Naton jäsen- ja kumppanuusmaita monikansallisten materiaali- ja palveluhankintojen toteuttamisessa. Käytännön esimerkit avasivat teemaa lisää. Sukkamestarit Oy:n Jani Tarkki taustoitti esityksessään, kuten hän kutsui, ”sukka-alan jackpotia”, eli miten myydään 750 000 kappaletta merinovillasukkia Tanskan puolustusvoimille. Vastaus liittyi mm. sinnikkyyteen ja innovatiivisiin tuotteisiin, aktiivisuuteen puolustusalan kansainvälisisissä messutapahtumissa ja niiden kautta avautuneisiin tuote-esittelymahdollisuuksiin.
Toimitusjohtaja Sanna Aho avasi FY-Compositesin näkökulmaa hankintamarkkinoille ja Finn-Enterprise WW Oy:n Wilhelmiina Wadsteinin tarina alleviivasi nuoren sukupolven ennakkoluulottomasta muuntautumisesta asealan perheyrityksen peräsimeen ja suuntimaa myös Nato -markkinoiden suuntaan. Saab Finlandin alihankintaverkostoa ja sen vaatimuksia valotti Elisa Korin.
Sukkamestarit Oy:n Jani Tarkin taustoitti esityksessään ”sukka-alan jackpotia”, isoja kauppoja Tanskan puolustusvoimille.
Mahdollisuus PK-yritysten viennin kasvulle
Tampereen tapahtuman organisoi Tampereen Messut yhteistyössä Tampereen kauppakamari, Business Tampere, Pirkanmaan turvallisuusklusteri.Kyseessä oli seminaarisarjan ensimmäinen tilaisuus. Seminaarin yhteydessä yrityksillä oli mahdollisuus hakea Naton NCAGE-koodia tai päivittää hankittua koodia konsulttiyhtiö Finnish Operations Centerin (FOC) työpajassa.
NCAGE-koodi (NATO Commercial and Government Entity Code) on yrityksille ja organisaatioille annettava tunniste, joka mahdollistaa osallistumisen NATO:n hankintajärjestelmiin sekä laajemmin puolustusalan kansainvälisiin projekteihin. Samalla se on ensimmäinen askel yrityksen halutessa mukaan NATO-markkinaan.
Suomessa NCAGE-koodeja on myönnetty toistaiseksi vähän, satoja, muissa Pohjoismaissa huomattavasti enemmän ja Saksassa kymmeniä tuhansia, taustoittaa FOC. Tulevaisuudessa määrä lisääntyy varmasti. Jatkossa Nato- ja puolustusmarkkinoilla voi olla merkittävä rooli myös suomalaisen PK-yrityskentän viennin kasvussa, totesi tilaisuudessa omassa esityksessään mm. FOC:n Teemu Anttila. Puolustusalan teemat ovat näinä aikoina kiintoisa aihepiiri, tunnelma oli tiivis. Isommallekin seminaaritilalle olisi ollut käyttöä.
Kari Harju
Kuva ylhäällä: Alihankinta goes Nato täytti Tähtiareenan seminaaritilan maaliskuulla. Alustamassa PVLOGL:n esikuntapäällikkö, eversti Jari Riihimäki.
Teknologiateollisuus ry:n Ohutlevytuotteet-toimialaryhmän ohjelmaan kuuluvat Ohutlevypäivät. Tänä vuonna vuosittain eri teollisuuspaikkakunnille sijoittuva ajankohtaiskokonaisuus pidettiin huhtikuulla Loimaalla.
Ohutlevypäivillä esitellään mm. ohutlevytuotteiden tuotantomenetelmiä, käyttökohteita ja ajankohtaisia asioita sekä tulevaisuuden näkymiä. Päivien ohjelma sisältää myös näyttelyn, yritysvierailuja sekä mahdollisuuksia verkottumiseen. Kaksipäiväisen tapahtuman ohjelma on suunnattu ohutlevytuotteiden suunnittelusta, valmistuksesta ja käytöstä sekä opetustoimesta vastaaville henkilöille sekä muille ohutlevytuotteita käyttävien loppuvalmistajien ja alihankintateollisuuden ammattilaisille.
Mitä tapahtuu? Petteri Rautaporras kiteytti teknologiateollisuuden tilannetta ja markkinanäkymiä nykytilanteessa.
”Mitä tapahtuu?”
Tänä vuonna tapahtuma pidettiin paitsi maatalouden alan toiminnoistaan, monipuolisesta alan teollisuudesta tunnetulla Loimaalla ja kokonaisuuteen kuului tuttuun tapaan esitysantia sekä vierailuja yrityksiin osallistujien mielenkiinnon mukaan.
Loimaan Novidaan sijoittuneen tapahtuman avasi Dinoliftin hankintapäällikkö Markus Värjönen ja noin 700 opiskelijan Novidan toimintaa esitteli rehtori Santtu Palokangas. Päivien ohjelmaan kuuluu perinteisesti Teknologiateollisuuden ajankohtaiskatsaus. Tällä kerralla siihen liittyikin nykymaailman myrskyjen ja nopeiden käänteiden vuoksi myös tavallista suurempaa latausta.
Ajankohtaisesityksessään Teknologiateollisuuden Petteri Rautaporras analysoi teknologiateollisuuden tilannetta ja näkymiä. Myönteistä käännettä alavireisiin tunnelmiin on odotettu kovasti ja siitä viitteitä antoi Rautaportaan mukaan tuoreesti Teknologiateollisuuden TeknoBaro-kysely. Erityisesti uudet tilaukset olivat kyselyssä pirteällä tasolla. Kolme kuukautta eteenpäin sekä teollisuus että tuotanto näyttäisivät sen mukaan olevan paranemassa. Myös investoinneissa on kehitystä kyselyn mukaan. ”Vaikka investoinnit kehittyvät hitaasti, niitä kuitenkin tehdään, mikä antaa uskoa tulevaan.” Tämä oli tilanne muutama hetki taaksepäin, muistutti Rautaporras, viime aikoina on tunnetusti huomattu, että asioita tapahtuu päivittäin. Esityspäivän aamuna olivat Trumpin tullit juuri astuneet voimaan. Kuvaavaa on, että saman päivän iltana Suomen aikaa niitä lykättiin. ”Kukaan ei tiedä, mitä …vettiä oikein tapahtuu”, lainasi Rautaporras slideensä kansainvälisen talouslehden suomennettua sitaattia Trumpin hallinnon sisältä.
Loimaan yritysympäristöä ja Teknologiaklusteri esittelivät kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen (oikealla) ja Teknologiaklusterin johtaja Janne Rauhala.
Kauppasodan vaikutuksia jatkoon on Rautaportaan mukaan ei myönteisinä voi pitää, mutta on vaikea sanoa, miten asiat lopulta kehittyvät. EU toki pyrkii asioissa vaikuttamaan ja neuvottelemaan. ”Jos mahdollista, tehkää skenaariot jatkosta kahteen suuntaan. Se on tilanteessa ainut reaalinen vaihtoehto”, kiteytti Rautaporras.
Teemoitusta eri alueille
Ensimmäisen päivän aikana Loimaan yritysympäristöä ja Teknologiaklusteri esittelivät Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen ja Teknologiaklusterin johtaja Janne Rauhala. Turku AMK:n konetekniikan mahdollisuuksia teollisuuden yhteistyökumppanina kävi läpi lehtori Merja Peltokoski, Turun AMK Toinen päivä tarjosi tiiviin paketin tietopuolista antia eri teemoihin. Älykäs hitsausautomaatio oli Pemamekin CTO:n Teemu Tolosen ja myyntipäällikkö Mika Nihtin teemoina, tuotannon 3D-konenäkösovellukset Lateral Engine Oy:n toimitusjohtaja Miikka Himangan aiheena. “Improving Industry Efficiency trough Develoment and Digitalization”, teemoitti esityksensä CEO Andri Haran, Federation of Estonian Engineering Industry.
Ohutlevypäivien antiin kuului jälleen myös tapahtuman yhteydessä pidetty näyttely.
Iltapäivässä kuultiin kolme esitelmää, Lujan teräksen laserhitsausta kiteytti Dinoliftin menetelmäkehityspäällikkö Tuomas Heilala, automaatio ja robotiikka suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn tukena otsikoi esityksensä toimitusjohtaja Mikko Tammiranta, Robotmation Oy. Plasmapintakäsittelystä ja Turun yliopiston yritysyhteistyöstä kertoivat apulaisprofessori Ashish Ganvir ja johtaja Timo Vasankari, Turun Yliopiston Teknillinen tiedekunta.
Plootu numero 19 Jukka Kokkoselle
Ohutlevypäiviin liittyvät toimialanryhmän hallituksen huomionosoituksina myöntämät Plootut ohutlevyalalla ansioituneille henkilöille.
Plootu-huomionosoituksen numero 19 saaja on Casemetin pitkäaikainen toimitusjohtaja, nykyinen hallituksen puheenjohtaja Jukka Kokkonen. Tunnustuksen jakoi toimialaryhmän hallituksen puheenjohtaja Juha Tuominen, SSAB Europe Oy.
Vuorossa oli nyt Plootu numero 19, saaja on Casemet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Kokkonen. Ohutlevyuutisten pitkäaikainen päätoimittaja Simo Mäkimattila sai erikoishuomionosoituksen. Ohutlevy-päivien yritysvierailujen kohteet olivat Loimaalla toimivat alan yritykset Dinolift, Dometal, Lännen Tractors, Invenir, Pemamek sekä Vallox. Yritysvierailujen kohteet esiteltiin omassa osiossa ensimmäisen päivän aikana. Ohutlevypäivien aikana pidettiin myös toimialaryhmän vuosikokous. Alan toimijoiden näyttely kuului myös mukaan ohjelmaan.
Kari Harju
Kuva ylhäällä: Loimaalla toimii useita hyvin tunnettuja alan yrityksiä, yksi kohde oli Dinofilt. Talon miehet Sauli Karjalainen ja Teemu Rusi kuvattiin rennoissa tunnelmissa hiljattain käyttöönotetun siirrettävän vuokratun laserhitsauslaitteiston demojen jälkeen.
Teknologiayhtiö Wärtsilä laajentaa teknologiakeskus Sustainable Technology Hubia Vaasassa noin 50 miljoonan euron investoinnilla. Lähes 8 000 neliömetrin kokoisen laajennuksen odotetaan valmistuvan vuonna 2028.
Investointi tuotekehitys- ja testaustoimintojen tiloihin, kyvykkyyksiin sekä laitteistoon vahvistaa Wärtsilän kykyä kehittää ja toimittaa kestäviä teknologioita kasvavan kysynnän mukaisesti merenkulkuun ja energiantuotantoon ja tukee tulevaisuuden polttoaineratkaisuja.
Wärtsilä odottaa investoinnin myös nopeuttavan tuotekehitystä ja uusien tuotteiden tuomista markkinoille, vähentävän testaukseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia, pienentävän testausten aiheuttamia päästöjä ja avaavan mahdollisuuksia sekä tulevaisuuden tuotantokapasiteetin että -määrien kasvattamiselle Sustainable Technology Hubissa.
Kehitystyötä tulevaisuuteen
”Toimialojemme laajasti hyväksyttyyn tavoitteeseen saavuttaa merenkulussa ja energiantuotannossa nettonollapäästöt noin vuoteen 2050 mennessä on aikaa vain yhden aluksen tai voimalaitoksen elinkaaren verran. Uusien alusten ja laitosten teknologiapäätöksiä tehdään nyt. Asiakkaillemme on erittäin tärkeää, että ratkaisumme ovat polttoainejoustavia ja kykenevät käyttämään kestäviä polttoaineita, kun niitä tulee laajemmin saataville”, kertoo Juha Kytölä, Director, R&D and Engineering, Power Supply.
”Teknologiakeskus uusine T&K-testitiloineen vahvistaa edelleen kykyämme kehittää moottoreita, jotka voivat joustavasti käyttää vähähiilisiä ja hiilettömiä polttoaineita, kuten ammoniakkia, vetyä ja metanolia. Nämä teknologiat ja niihin liittyvät palvelut auttavat asiakkaitamme vähentämään päästöjään, parantamaan tehokkuutta ja alentamaan kustannuksiaan.”
Moottorivalmistus, koulutus, etävalvonta
Wärtsilän teknologiakeskus Sustainable Technology Hub avattiin Vaasassa vuonna 2022, ja se on ollut siitä lähtien yhtiön strategian keskiössä viemässä merenkulku- ja energia-aloja kohti hiilineutraaliutta. Teknologiakeskuksessa tehdään innovaatiotyötä, johon osallistuvat Wärtsilän asiantuntijoiden lisäksi asiakkaat, teknologiakumppanit, akateemiset tahot sekä ympäröivä ekosysteemi. Teknologiakeskuksessa valmistetaan kaikkia Wärtsilän tuotevalikoiman moottoreita ja siellä sijaitsee myös koulutuskeskus ja yksi Wärtsilän maailmanlaajuisesti palvelevista etävalvontakeskuksista.
Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevassa teknologiakeskuksessa on nykyisellään 90 000 neliömetriä ja yli 2 000 työpaikkaa. Teknologiakeskuksessa vierailee kuukausittain noin 1 000 vierasta: asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja päättäjiä. Kesäkuussa 2024 Wärtsilä kertoi teknologiakeskuksen laajennussuunnitelmista: uuden toimistorakennuksen myötä kaikki Wärtsilän 3 600 Vaasan työntekijää muuttavat samoihin tiloihin vuonna 2026. Teknologiakeskus tukee Wärtsilän tavoitetta tehdä omasta toiminnastaan hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä; rakennuksessa pyritään sähkön ja lämmön osalta energiaomavaraisuuteen. Ylijäämävirta syötetään takaisin kantaverkkoon, ja moottoritestien ja muiden prosessien tuottama lämpö otetaan talteen lämpöenergiasäiliöön ja käytetään rakennuksen lämmittämiseen.
Huhtikuun konepaketti – uusi Konekuriiri on ilmestynyt! Konekuriirin tämän vuoden nelosnumerossa ovat mukana huhtikuun mielenkiintoisimmat konepajateollisuuden teknologiauutuudet, konemarkkinoiden ja -yritysten ajankohtaisuutiset ja investointiartikkeleja mm. Alahärmästä, Sievistä ja Sipoosta. Ja totta kai – täyttä koneasiaahan se on – kannattaa lukea!
KONEKURIIRI 